Lack of honor, why society is falling apart #2, Tzit-tzit and politeness
Kunnioituksen puute, miksi yhteiskunta on luhistumassa, osa 2, tupsuja ja kohteliaisuutta
Hei kaikki,
Hän yritti astuessaan luolaan vain löytää yksityisen paikan käydäkseen tarpeellaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että tuossa luolassa oli jopa 3.000 sotilasta, jotka kaikki halusivat hänen kuolevan.
Kuningas Saul oli ajamassa takaa Daavidia ja meille kerrotaan Daavidilla olleen 3.000 miestä, jotka olivat piilossa tuossa luolassa kuningas Saulin jahdatessa heitä. Tietämättä, missä Daavid oli piilossa, kuningas Saul vain sattui valitsemaan juuri TUON luolan, jossa käydä tarpeillaan. Daavidin miehet ajattelivat Herran tuoneen Saulin luolaan, jotta he voisivat tappaa tämän.
Meille kerrotaan 1.Sam. 24:1-8:ssa, että miestensä kehotusten yllyttämänä: " Daavid nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin viitan liepeestä. Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän oli leikannut Saulin viitan lievettä. Ja hän sanoi miehillensä: "Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästä sitä herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen; sillä hän on Herran voideltu". Ja Daavid kovisti miehiänsä eikä sallinut heidän hyökätä Saulin kimppuun. "
Kunnia, tupsut
Kerroin viime viikolla, että kun ihminen ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta, Jumala seuraa hänen vapaata tahtoaan torjua Hänet ja luovuttaa hänet ajatuksille, jotka ovat täysin vailla Jumalaa. Loppujen lopuksi se on sitä, mitä tuo ihminen halusi. Hän ei halunnut tunnustaa Jumalaa Jumalana, joten Jumala vetäytyy täysin pois antaakseen hänen kokea sen mitä haluaa.
Tuo on helvetin valtakunnan ydin, olla kykenevä omaamaan elämä, joka on täysin vailla mitään Jumalaan liittyvää – ja vapaan tahdon seurauksena Jumala valmisti tuollaisen paikan enkeleille (jotka tekivät päätöksensä Luciferin kapinan yhteydessä) ja ihmisille, jotka eivät halua Häntä – on rakkautta ja armoa tehdä niin.
Uusi testamentti opettaa, että jokainen maan päällä tänään elävä ihminen on jommankumman valtakunnan kansalainen* - taivaan tai helvetin. Enkelit ovat jo tehneet valintansa, ihmiset ovat valintaprosessissa. Toista valtakuntaa hallitsee julma kuningas, toista Kuningasten kuningas. Mutta kaikki ovat vapaan tahtonsa avulla valitsemansa valtakunnan kansalaisia. (*Kol. 1:13, Apt. 26:18, jne)
Kun ihminen päättää, ettei hän halua "säilyttää Jumala-tietoisuuttaan", hän menettää jumalanpelon ja sen tähden ihmiselämän arvon. Tämä tapahtuu siksi, että meidät on tehty Jumalan kuvaksi ja Hänen kaltaisekseen, Jumalan, jonka hän torjuu, joten elämän arvo sukeltaa hänen silmissään.
Profeetta Samuel voiteli kuningas Daavidin seuraamaan kuningas Saulia. Vaikka David tiesi kohtalonsa Herrassa, käytännössä Saul oli yhä elossa ja valtaistuimella. Daavid tunnusti yksin Jumalalla säilyvän auktoriteetin poistaa Saul ja järjestää tämän lopulta tapahtuva kuolema. Ihmiselämällä oli Daavidille arvoa, vaikka Saul oli paha. Mutta Daavid tiesi Jumalan olevan Jumala ja Se, jolle Daavid oli tilivelvollinen. Ihmiset, jotka eivät halua Jumalaa, tulevat vihaisiksi ja väheksyvät ihmiselämää.
4.Moos. 15:37-39 on kohta, jossa Jumala käski Israelia tehdä vaatetukseensa tupsut, johon kuului sininen (suomalaisessa Raamatussa sinipunainen) lanka (edustaa taivasta). Tänään otettaessa huomioon nykyajan vaatetustyylit tätä nähdään enimmäkseen heprealaisissa rukousviitoissa, mutta Mooseksesta lähtien Daavidin aikana ja aina ensimmäiselle vuosisadalle Jeesuksen aikaan tultaessa jokaisen juutalaisen jokaisessa vaatteessa oli näitä tupsuja, jotka tunnetaan hepreaksi nimellä 'tzit-tzit' tai tzitzit. (Sellaiseen verenvuototautia sairastava nainen koski Jeesuksen vaatteissa Mk. 5:ssä)
Tässä mitä lyhin yhteenveto kiinnostuneille, koska kokonainen historia on niin yksityiskohtainen.
Jumala kertoi Moosekselle, että tupsut edustivat Jumalan Sanaa, ja että kun he näkivät ne, he ajattelisivat kaikkia Jumalan käskyjä ja muistuttaisivat itseään synnistä erossa pysymisestä. Heprean kirjaimet edustavat myös numeroita (kuten A=1, B=2, C=3) ja tupsut oli sidottu sillä tavalla ja solmuin niin, että yhteensä niitä oli 613, mikä on rabbien vuosisatoja hyväksymä lukumäärä Mooseksen lakien määräksi.
Kaksi lankaparia sidotaan yhteen kaksi kertaa, sitten pidempi lanka (shamash) kiedotaan seitsemän langan ympärille, sitten kaksi paria solmitaan kaksi kertaa. Tätä toistetaan kolme kertaa kaikkiaan viiden solmun kohdalla, ja kun kaikki on sanottu ja tehty, lukumäärä on 39 solmua. Numero 39 on tärkeä, koska kun jokainen heprean kirjain edustaa myös numeroa, numero 39 sanoo hepreaksi "Herra on Yksi". Ja kun jokaisessa viiden solmun tupsussa on kahdeksan lankaa kun kaksinkertaistetaan ja kaikkiaan on 13, yhteissumma on 613. Itse sana 'tzitzit' on heprean numero 600. Kun lisäät 13 plus tuon 600, saat 613. Monimutkaista, eikö olekin?
Rabbien keskuudessa on vuosisatoja vanha väittely lukumäärästä. Rabbi Rashi vuodelta 1100 jKr on samaa mieltä luvusta 613, mutta 1200-luvulla jKr. elänyt Moses ben Nahman (tunnettu myös nimellä Nachmanides) sanoo lukumäärän olevan 603 eikä 613… mutta yleisesti rabbit ovat vuosisatojen ajan hyväksyneet 613 Mooseksen lakia ja seuraten Jumalan käskyä tehneet (39) tupsua solmuin, joiden määrä nousee 613:een ja joka myös tarkoittaa "Herra on Yksi". Joten tällainen (vaatekappale) Saulilla oli yllään ja tällaisen (tupsun) Daavid leikkasi pois.
Mitä se tarkoittaa Daavidille? Tuon ajan tapa, joka jatkuu nykyäänkin ortodoksijuutalaisten joukossa, on leikata tupsut pois henkilön vaatteesta tämän hautajaisissa. Se merkitsee sitä, että kuolleena ihminen on nyt vapaa maan ja Jumalan lain rajoista. Daavid toimitti tämän hautajaisseremonian kuningas Saulille kertoen tälle, että tämä oli kuollut mies.
Daavidin sydän tuli tästä synnintuntoon, kuten näemme hänen lausunnoistaan, että hän katui eikä hän nostaisi kättään Herran voitelemaa kuningasta vastaan. Daavid osoitti niin suurta kunnioitusta ja armollisuutta tuona hetkenä. Hän olisi voinut tappaa Saulin ja lyhyen hetken ajan halusikin. Hänellä oli tuo hetkellinen epäonnistuminen ajatellen tappaa Saul sydämessään ja kertoa tälle, että tämä oli kuollut mies, mutta sitten Daavid katui todeten, että oli Herran, ei hänen vastuullaan määrätä, koska Saulin hallitsemisen aika päättyisi.
Kun ihminen ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta itsellään, ja Herra antaa hänelle mitä hän haluaa, ajatella kaikenlaisia ajatuksia, jotka ovat vailla mitään Jumalaan liittyvää, ensimmäinen asia, mikä tapahtuu, on hallitsijan (kuninkaiden, presidenttien, pääministerien, monarkkien) auktoriteetin kunnioittamisen menettäminen. Uudessa testamentissa meitä käsketään rukoilemaan näiden ihmisten puolesta – mutta tämä ihminen torjuu Jumalan ja sen tähden Jumalan auktoriteetin, joten seuraavana vuorossa on ihmisen auktoriteetti, sillä ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.
Ensi viikolla, minkä tyyppisiä ajatuksia ihmisellä on, kun hän ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Kunnioituksen puute, miksi yhteiskunta on luhistumassa, osa 2, tupsuja ja kohteliaisuutta
Hei kaikki,
Hän yritti astuessaan luolaan vain löytää yksityisen paikan käydäkseen tarpeellaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että tuossa luolassa oli jopa 3.000 sotilasta, jotka kaikki halusivat hänen kuolevan.
Kuningas Saul oli ajamassa takaa Daavidia ja meille kerrotaan Daavidilla olleen 3.000 miestä, jotka olivat piilossa tuossa luolassa kuningas Saulin jahdatessa heitä. Tietämättä, missä Daavid oli piilossa, kuningas Saul vain sattui valitsemaan juuri TUON luolan, jossa käydä tarpeillaan. Daavidin miehet ajattelivat Herran tuoneen Saulin luolaan, jotta he voisivat tappaa tämän.
Meille kerrotaan 1.Sam. 24:1-8:ssa, että miestensä kehotusten yllyttämänä: " Daavid nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin viitan liepeestä. Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän oli leikannut Saulin viitan lievettä. Ja hän sanoi miehillensä: "Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästä sitä herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen; sillä hän on Herran voideltu". Ja Daavid kovisti miehiänsä eikä sallinut heidän hyökätä Saulin kimppuun. "
Kunnia, tupsut
Kerroin viime viikolla, että kun ihminen ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta, Jumala seuraa hänen vapaata tahtoaan torjua Hänet ja luovuttaa hänet ajatuksille, jotka ovat täysin vailla Jumalaa. Loppujen lopuksi se on sitä, mitä tuo ihminen halusi. Hän ei halunnut tunnustaa Jumalaa Jumalana, joten Jumala vetäytyy täysin pois antaakseen hänen kokea sen mitä haluaa.
Tuo on helvetin valtakunnan ydin, olla kykenevä omaamaan elämä, joka on täysin vailla mitään Jumalaan liittyvää – ja vapaan tahdon seurauksena Jumala valmisti tuollaisen paikan enkeleille (jotka tekivät päätöksensä Luciferin kapinan yhteydessä) ja ihmisille, jotka eivät halua Häntä – on rakkautta ja armoa tehdä niin.
Uusi testamentti opettaa, että jokainen maan päällä tänään elävä ihminen on jommankumman valtakunnan kansalainen* - taivaan tai helvetin. Enkelit ovat jo tehneet valintansa, ihmiset ovat valintaprosessissa. Toista valtakuntaa hallitsee julma kuningas, toista Kuningasten kuningas. Mutta kaikki ovat vapaan tahtonsa avulla valitsemansa valtakunnan kansalaisia. (*Kol. 1:13, Apt. 26:18, jne)
Kun ihminen päättää, ettei hän halua "säilyttää Jumala-tietoisuuttaan", hän menettää jumalanpelon ja sen tähden ihmiselämän arvon. Tämä tapahtuu siksi, että meidät on tehty Jumalan kuvaksi ja Hänen kaltaisekseen, Jumalan, jonka hän torjuu, joten elämän arvo sukeltaa hänen silmissään.
Profeetta Samuel voiteli kuningas Daavidin seuraamaan kuningas Saulia. Vaikka David tiesi kohtalonsa Herrassa, käytännössä Saul oli yhä elossa ja valtaistuimella. Daavid tunnusti yksin Jumalalla säilyvän auktoriteetin poistaa Saul ja järjestää tämän lopulta tapahtuva kuolema. Ihmiselämällä oli Daavidille arvoa, vaikka Saul oli paha. Mutta Daavid tiesi Jumalan olevan Jumala ja Se, jolle Daavid oli tilivelvollinen. Ihmiset, jotka eivät halua Jumalaa, tulevat vihaisiksi ja väheksyvät ihmiselämää.
4.Moos. 15:37-39 on kohta, jossa Jumala käski Israelia tehdä vaatetukseensa tupsut, johon kuului sininen (suomalaisessa Raamatussa sinipunainen) lanka (edustaa taivasta). Tänään otettaessa huomioon nykyajan vaatetustyylit tätä nähdään enimmäkseen heprealaisissa rukousviitoissa, mutta Mooseksesta lähtien Daavidin aikana ja aina ensimmäiselle vuosisadalle Jeesuksen aikaan tultaessa jokaisen juutalaisen jokaisessa vaatteessa oli näitä tupsuja, jotka tunnetaan hepreaksi nimellä 'tzit-tzit' tai tzitzit. (Sellaiseen verenvuototautia sairastava nainen koski Jeesuksen vaatteissa Mk. 5:ssä)
Tässä mitä lyhin yhteenveto kiinnostuneille, koska kokonainen historia on niin yksityiskohtainen.
Jumala kertoi Moosekselle, että tupsut edustivat Jumalan Sanaa, ja että kun he näkivät ne, he ajattelisivat kaikkia Jumalan käskyjä ja muistuttaisivat itseään synnistä erossa pysymisestä. Heprean kirjaimet edustavat myös numeroita (kuten A=1, B=2, C=3) ja tupsut oli sidottu sillä tavalla ja solmuin niin, että yhteensä niitä oli 613, mikä on rabbien vuosisatoja hyväksymä lukumäärä Mooseksen lakien määräksi.
Kaksi lankaparia sidotaan yhteen kaksi kertaa, sitten pidempi lanka (shamash) kiedotaan seitsemän langan ympärille, sitten kaksi paria solmitaan kaksi kertaa. Tätä toistetaan kolme kertaa kaikkiaan viiden solmun kohdalla, ja kun kaikki on sanottu ja tehty, lukumäärä on 39 solmua. Numero 39 on tärkeä, koska kun jokainen heprean kirjain edustaa myös numeroa, numero 39 sanoo hepreaksi "Herra on Yksi". Ja kun jokaisessa viiden solmun tupsussa on kahdeksan lankaa kun kaksinkertaistetaan ja kaikkiaan on 13, yhteissumma on 613. Itse sana 'tzitzit' on heprean numero 600. Kun lisäät 13 plus tuon 600, saat 613. Monimutkaista, eikö olekin?
Rabbien keskuudessa on vuosisatoja vanha väittely lukumäärästä. Rabbi Rashi vuodelta 1100 jKr on samaa mieltä luvusta 613, mutta 1200-luvulla jKr. elänyt Moses ben Nahman (tunnettu myös nimellä Nachmanides) sanoo lukumäärän olevan 603 eikä 613… mutta yleisesti rabbit ovat vuosisatojen ajan hyväksyneet 613 Mooseksen lakia ja seuraten Jumalan käskyä tehneet (39) tupsua solmuin, joiden määrä nousee 613:een ja joka myös tarkoittaa "Herra on Yksi". Joten tällainen (vaatekappale) Saulilla oli yllään ja tällaisen (tupsun) Daavid leikkasi pois.
Mitä se tarkoittaa Daavidille? Tuon ajan tapa, joka jatkuu nykyäänkin ortodoksijuutalaisten joukossa, on leikata tupsut pois henkilön vaatteesta tämän hautajaisissa. Se merkitsee sitä, että kuolleena ihminen on nyt vapaa maan ja Jumalan lain rajoista. Daavid toimitti tämän hautajaisseremonian kuningas Saulille kertoen tälle, että tämä oli kuollut mies.
Daavidin sydän tuli tästä synnintuntoon, kuten näemme hänen lausunnoistaan, että hän katui eikä hän nostaisi kättään Herran voitelemaa kuningasta vastaan. Daavid osoitti niin suurta kunnioitusta ja armollisuutta tuona hetkenä. Hän olisi voinut tappaa Saulin ja lyhyen hetken ajan halusikin. Hänellä oli tuo hetkellinen epäonnistuminen ajatellen tappaa Saul sydämessään ja kertoa tälle, että tämä oli kuollut mies, mutta sitten Daavid katui todeten, että oli Herran, ei hänen vastuullaan määrätä, koska Saulin hallitsemisen aika päättyisi.
Kun ihminen ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta itsellään, ja Herra antaa hänelle mitä hän haluaa, ajatella kaikenlaisia ajatuksia, jotka ovat vailla mitään Jumalaan liittyvää, ensimmäinen asia, mikä tapahtuu, on hallitsijan (kuninkaiden, presidenttien, pääministerien, monarkkien) auktoriteetin kunnioittamisen menettäminen. Uudessa testamentissa meitä käsketään rukoilemaan näiden ihmisten puolesta – mutta tämä ihminen torjuu Jumalan ja sen tähden Jumalan auktoriteetin, joten seuraavana vuorossa on ihmisen auktoriteetti, sillä ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.
Ensi viikolla, minkä tyyppisiä ajatuksia ihmisellä on, kun hän ei halua säilyttää Jumala-tietoisuutta. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed