Lack of honor, why society is falling apart #1, Handshakes and donuts
Kunnioituksen puute, miksi yhteiskunta on luhistumassa, osa 1, kättelyjä ja donitseja
Hei kaikki,
"Ei kannata ojentaa kuolleen kalan kaltaista velttoa kättä toiselle ihmiselle. Kädenpuristus on kuin käsivarren mitan päästä annettu halaus. Jännitä kättäsi. Kannattaa jännittää käden lihakset ja tarttua toisen käteen kuin antaisit kunnon halauksen. Tuo meni paremmin, nyt se sujuu. Katsopa minua silmiin. Kätellessäsi katso aina toista osapuolta silmiin."
Tuo on esimerkki isältäni saamistani oppitunneista ollessani noin 7 tai 8 vuotta vanha. Muistan nuo opit kuin eilen saadut. Niihin kuuluivat syöminen selkä suorana istuen toinen käsi sylissä ja toisen avulla syötiin, sekä monia sen kaltaisia asioita.
Oppitunteihin kuuluivat kiiltävät kengät, sillä hyvä kiilto kengissä ja luja kädenpuristus ovat ensivaikutelmia, jotka joku sinusta saa. Palauta aina lainaamasi tai vuokraamasi asia paremmassa kunnossa kuin sen sait. Telttaillessa jätä leiriytymispaikka aina siistimpään ja parempaan kuntoon kuin se oli sinne tullessasi – korjaa muiden roskat, vaikka olisi kyse van yhdestä roskasta ja heitä se pois omien roskiesi kanssa.
Ne 10...käskyä vai ehdotusta...?
Se, mitä isäni opetti minulle, oli kunnioitus, arvostus, tinkimättömyys. Hän ei aina pannut noita otsikoita oppitunteihinsa, mutta hän tiesi mitä oli tekemässä. Noiden oppituntien ollessa osa minua, niin ensimmäisillä treffeilläni Barbin kanssa, kun hän oli 15 ja minä 16, Barb myöhemmin pohti kuinka olin erilainen kuin muut pojat, joiden kanssa hän oli käynyt treffeillä. Siihen kuului se, että avasin hänelle auton oven ja muut ovet, olin kohtelias ja huomaavainen. (Kyllä, avaan yhä autonovet ja muut ovet hänelle)
Mutta uskon todella meidän kummankin kohtalon tulleen sinetöidyksi, kun kysyin leffan jälkeen: "Haluaisitko pysähtyä syömään donitsin?" Käytin viimeiset rahan tuolla pienellä improvisoidulla käynnillä Dunkin Donutsilla. Mutta jopa tuo pysähdys perustui siihen, mitä isäni opetti minulle huomaavaisuudesta, arvostuksesta, kunnioituksesta – tässä tapauksessa jonkin mukavan tekemisestä uuden tyttöystäväni hyväksi vain siksi, että uskoin hänen saattavan pitää siitä. Se oli kunnioituksen, arvostuksen ja huomaavaisuuden ele.
2 Moos. 20:ssa Jumala antaa Moosekselle 10 käskyä, jotka jaetaan ensimmäiseen neljään vertikaaliseen, Jumalaa koskevaan, ja viimeiset kuusi ovat horisontaalisia, ihmisiä koskevia.
Ensimmäiset neljä juontavat juurensa suoraan ensimmäiseen käskyyn: älä pidä muita jumalia kuin Minut, älä tee mitään epäjumalaa, älä käytä Minun nimeäni turhalla tavalla, pidä lepopäivä. Nämä neljä tiivistetään lauseeseen 'älä pidä muita jumalia kuin Minut'.
Jäljellä olevat kuusi tiivistetään ryhmän ensimmäiseen: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Loppu seuraa ja juontaa juurensa isäsi ja äitisi kunnioittamisesta, sillä äidin ja isän kunnioittaminen tarkoittaa että EI tee seuraavia: ei murhaa, ei tee huorin, ei varasta, ei valehtele, ei himoitse (sopimaton halu asioita ja henkilöitä kohtaan).
Näistä tehtiin myöhemmin yhteenveto, kuten Jeesus totesi Mk. 12: 29-31:ssä: "…rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
Askelet pois kunnioittamisesta
Nykyään näemme Yhdysvalloissa ja kaikkialla maailmassa perustavaa laatua olevan kunnioituksen ja arvostuksen puutteen. Ihmiselämää ei arvosteta, kuten kerran tehtiin, eikä kansallisia johtajia, ja Yhdysvalloissa lipun häpäisemisestä on tullut kansallisen väittelyn aihe. Jälleen Yhdysvalloissa, joka näyttää (surullista kyllä) johtavan maailman populaarikulttuuria kaikessa siinä, mikä on jumalatonta, meillä on urheilijoita, jotka kieltäytyvät kutsusta Valkoisen talon kunnianosoitukseen, koska he eivät pidä presidentistä, urheilijoita, jotka kommentoivat epäkohteliaasti presidenttiä, hänen vaimoaan ja perhettään.
Näyttelijöitä ja liike-elämän johtajia, jotka puhuvat ja käyttäytyvät epäkohteliaaksi. Yhdysvalloissa meillä on jopa osavaltioita ja kaupunkeja, jotka kieltäytyvät kunnioittamatta liittovaltion lakia, koska eivät ole samaa mieltä sen kanssa – olipa kyse vaikka mistä, laista, auktoriteettiasemassa olevasta ihmisestä, pitkäaikaisesta instituutiosta, traditiosta tai yhteiskunnallisesta normista, se on hyökkäyksen kohteena. Jopa jos kuvernööri, pormestari, tai kansalainen ei ole samaa mieltä lain kanssa, tulee hyväksyttäväksi antaa maailman saada tietää se ja puolestaan hyökätä tuota lakia tai asemaa tai ihmistä vastaan.
Mikä on alkuna sille, että ihminen tai kansakunta lähtee polulle, jossa katoaa kaikki taju kunnioituksesta ja arvostuksesta?
Room. 1: 21 ja 28 hahmottelevat ensimmäiset askeleet pois kunnioituksen ja arvostuksen tuntemisesta
"Sillä vaikka he tunsivat Jumalan (Luojana), he eivät kunnioittaneet Häntä Jumalana, eivätkä antaneet kiitosta hänen ihmeellisestä luomistyöstään." (Englanninkielinen Amplified-käännös suomennettuna) jae 21
"He tiesivät kaiken aikaa, että on olemassa Jumala, kuitenkin he kieltäytyivät tunnistamasta Häntä sellaisena, tai kiittämään Häntä siitä, mikä Hän on ja mitä tekee." (Englanninkielinen J. B. Phillips-käännös suomennettuna). Jae 21
"Ja niin kuin he eivät pitäneet sopivana tunnustaa Jumalaa tai pitää Häntä tuntemisen arvoisena (heidän Luojanaan), Jumala luovutti heidät turmeltuneelle mielelle, tekemään asioita, jotka ovat sopimattomia ja iljettäviä." (Englanninkielinen Amplified-käännös suomennettuna) jae 28
"Lisäksi, koska he pitivät itseään liian kopeina tunnustamaan Jumala, Hän salli heidän tulla turmeltuneiden mieliensä orjiksi ja tehdä tekoja, joista ei sovi puhua." (Englanninkielinen J.B. Phillips-käännös suomennettuna) jae 28
Ensimmäinen askel kohti sitä, ettei kunnioiteta ihmiselämää, ei kunnioiteta auktoriteettia tai moraalisia tai yhteiskunnallisia normeja, on kieltäytyä tunnustamasta Jumalaa Jumalaksi. Heti kun ihminen tekee niin, hän sanoo, ettei halua Hänen vaikutustaan elämäänsä, joten Hän antaa tuolle ihmiselle sen, mitä tämä haluaa – ajatuksia, jotka ovat erossa Hänen vaikutuksestaan. Kyse oli tuon ihmisen valinnasta, ainoa mitä Hän tekee, on antaa tuon ihmisen saada haluamansa.
Heti kun tuollainen ihminen on oman valintansa kautta luovutettu ajattelemaan asioita, jotka ovat erillään mistään Jumalan vaikutuksesta, saadaan ihminen, joka on matkalla kohti omaa tuhoaan. Pian meillä on hajoavia perheitä, hajoava yhteiskunta ja lopulta ei piitata siitä, että elettäisiin vahvaan moraaliseen pohjaan perustuvan lain mukaisesti.
Ensi viikolla enemmän siitä prosessista, jossa ei haluta säilyttää Jumala-tietoisuutta… siihen saakka… hurraa donitseille!
Siunauksin,
John Fenn
Kunnioituksen puute, miksi yhteiskunta on luhistumassa, osa 1, kättelyjä ja donitseja
Hei kaikki,
"Ei kannata ojentaa kuolleen kalan kaltaista velttoa kättä toiselle ihmiselle. Kädenpuristus on kuin käsivarren mitan päästä annettu halaus. Jännitä kättäsi. Kannattaa jännittää käden lihakset ja tarttua toisen käteen kuin antaisit kunnon halauksen. Tuo meni paremmin, nyt se sujuu. Katsopa minua silmiin. Kätellessäsi katso aina toista osapuolta silmiin."
Tuo on esimerkki isältäni saamistani oppitunneista ollessani noin 7 tai 8 vuotta vanha. Muistan nuo opit kuin eilen saadut. Niihin kuuluivat syöminen selkä suorana istuen toinen käsi sylissä ja toisen avulla syötiin, sekä monia sen kaltaisia asioita.
Oppitunteihin kuuluivat kiiltävät kengät, sillä hyvä kiilto kengissä ja luja kädenpuristus ovat ensivaikutelmia, jotka joku sinusta saa. Palauta aina lainaamasi tai vuokraamasi asia paremmassa kunnossa kuin sen sait. Telttaillessa jätä leiriytymispaikka aina siistimpään ja parempaan kuntoon kuin se oli sinne tullessasi – korjaa muiden roskat, vaikka olisi kyse van yhdestä roskasta ja heitä se pois omien roskiesi kanssa.
Ne 10...käskyä vai ehdotusta...?
Se, mitä isäni opetti minulle, oli kunnioitus, arvostus, tinkimättömyys. Hän ei aina pannut noita otsikoita oppitunteihinsa, mutta hän tiesi mitä oli tekemässä. Noiden oppituntien ollessa osa minua, niin ensimmäisillä treffeilläni Barbin kanssa, kun hän oli 15 ja minä 16, Barb myöhemmin pohti kuinka olin erilainen kuin muut pojat, joiden kanssa hän oli käynyt treffeillä. Siihen kuului se, että avasin hänelle auton oven ja muut ovet, olin kohtelias ja huomaavainen. (Kyllä, avaan yhä autonovet ja muut ovet hänelle)
Mutta uskon todella meidän kummankin kohtalon tulleen sinetöidyksi, kun kysyin leffan jälkeen: "Haluaisitko pysähtyä syömään donitsin?" Käytin viimeiset rahan tuolla pienellä improvisoidulla käynnillä Dunkin Donutsilla. Mutta jopa tuo pysähdys perustui siihen, mitä isäni opetti minulle huomaavaisuudesta, arvostuksesta, kunnioituksesta – tässä tapauksessa jonkin mukavan tekemisestä uuden tyttöystäväni hyväksi vain siksi, että uskoin hänen saattavan pitää siitä. Se oli kunnioituksen, arvostuksen ja huomaavaisuuden ele.
2 Moos. 20:ssa Jumala antaa Moosekselle 10 käskyä, jotka jaetaan ensimmäiseen neljään vertikaaliseen, Jumalaa koskevaan, ja viimeiset kuusi ovat horisontaalisia, ihmisiä koskevia.
Ensimmäiset neljä juontavat juurensa suoraan ensimmäiseen käskyyn: älä pidä muita jumalia kuin Minut, älä tee mitään epäjumalaa, älä käytä Minun nimeäni turhalla tavalla, pidä lepopäivä. Nämä neljä tiivistetään lauseeseen 'älä pidä muita jumalia kuin Minut'.
Jäljellä olevat kuusi tiivistetään ryhmän ensimmäiseen: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Loppu seuraa ja juontaa juurensa isäsi ja äitisi kunnioittamisesta, sillä äidin ja isän kunnioittaminen tarkoittaa että EI tee seuraavia: ei murhaa, ei tee huorin, ei varasta, ei valehtele, ei himoitse (sopimaton halu asioita ja henkilöitä kohtaan).
Näistä tehtiin myöhemmin yhteenveto, kuten Jeesus totesi Mk. 12: 29-31:ssä: "…rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
Askelet pois kunnioittamisesta
Nykyään näemme Yhdysvalloissa ja kaikkialla maailmassa perustavaa laatua olevan kunnioituksen ja arvostuksen puutteen. Ihmiselämää ei arvosteta, kuten kerran tehtiin, eikä kansallisia johtajia, ja Yhdysvalloissa lipun häpäisemisestä on tullut kansallisen väittelyn aihe. Jälleen Yhdysvalloissa, joka näyttää (surullista kyllä) johtavan maailman populaarikulttuuria kaikessa siinä, mikä on jumalatonta, meillä on urheilijoita, jotka kieltäytyvät kutsusta Valkoisen talon kunnianosoitukseen, koska he eivät pidä presidentistä, urheilijoita, jotka kommentoivat epäkohteliaasti presidenttiä, hänen vaimoaan ja perhettään.
Näyttelijöitä ja liike-elämän johtajia, jotka puhuvat ja käyttäytyvät epäkohteliaaksi. Yhdysvalloissa meillä on jopa osavaltioita ja kaupunkeja, jotka kieltäytyvät kunnioittamatta liittovaltion lakia, koska eivät ole samaa mieltä sen kanssa – olipa kyse vaikka mistä, laista, auktoriteettiasemassa olevasta ihmisestä, pitkäaikaisesta instituutiosta, traditiosta tai yhteiskunnallisesta normista, se on hyökkäyksen kohteena. Jopa jos kuvernööri, pormestari, tai kansalainen ei ole samaa mieltä lain kanssa, tulee hyväksyttäväksi antaa maailman saada tietää se ja puolestaan hyökätä tuota lakia tai asemaa tai ihmistä vastaan.
Mikä on alkuna sille, että ihminen tai kansakunta lähtee polulle, jossa katoaa kaikki taju kunnioituksesta ja arvostuksesta?
Room. 1: 21 ja 28 hahmottelevat ensimmäiset askeleet pois kunnioituksen ja arvostuksen tuntemisesta
"Sillä vaikka he tunsivat Jumalan (Luojana), he eivät kunnioittaneet Häntä Jumalana, eivätkä antaneet kiitosta hänen ihmeellisestä luomistyöstään." (Englanninkielinen Amplified-käännös suomennettuna) jae 21
"He tiesivät kaiken aikaa, että on olemassa Jumala, kuitenkin he kieltäytyivät tunnistamasta Häntä sellaisena, tai kiittämään Häntä siitä, mikä Hän on ja mitä tekee." (Englanninkielinen J. B. Phillips-käännös suomennettuna). Jae 21
"Ja niin kuin he eivät pitäneet sopivana tunnustaa Jumalaa tai pitää Häntä tuntemisen arvoisena (heidän Luojanaan), Jumala luovutti heidät turmeltuneelle mielelle, tekemään asioita, jotka ovat sopimattomia ja iljettäviä." (Englanninkielinen Amplified-käännös suomennettuna) jae 28
"Lisäksi, koska he pitivät itseään liian kopeina tunnustamaan Jumala, Hän salli heidän tulla turmeltuneiden mieliensä orjiksi ja tehdä tekoja, joista ei sovi puhua." (Englanninkielinen J.B. Phillips-käännös suomennettuna) jae 28
Ensimmäinen askel kohti sitä, ettei kunnioiteta ihmiselämää, ei kunnioiteta auktoriteettia tai moraalisia tai yhteiskunnallisia normeja, on kieltäytyä tunnustamasta Jumalaa Jumalaksi. Heti kun ihminen tekee niin, hän sanoo, ettei halua Hänen vaikutustaan elämäänsä, joten Hän antaa tuolle ihmiselle sen, mitä tämä haluaa – ajatuksia, jotka ovat erossa Hänen vaikutuksestaan. Kyse oli tuon ihmisen valinnasta, ainoa mitä Hän tekee, on antaa tuon ihmisen saada haluamansa.
Heti kun tuollainen ihminen on oman valintansa kautta luovutettu ajattelemaan asioita, jotka ovat erillään mistään Jumalan vaikutuksesta, saadaan ihminen, joka on matkalla kohti omaa tuhoaan. Pian meillä on hajoavia perheitä, hajoava yhteiskunta ja lopulta ei piitata siitä, että elettäisiin vahvaan moraaliseen pohjaan perustuvan lain mukaisesti.
Ensi viikolla enemmän siitä prosessista, jossa ei haluta säilyttää Jumala-tietoisuutta… siihen saakka… hurraa donitseille!
Siunauksin,
John Fenn
RSS Feed