Kuinka VÄLTÄT olemasta lakihenkinen uskova, osa 2
Hei kaikki,
Ensin kaksi pointtia Facebook-videoistani – ensimmäiseksi varmistan, että jos etsit minua Facebookista, etsit nimeä John C. Fenn etkä John Fenn (on useita, olen huomannut) ja toiseksi, videot on nyt julkaistu myös YouTubessa, joten jos et ole Facebookissa, mene vain sivustolle www.youtube.com ja kirjoita hakutilaan John C Fenn ja esiin tulevat videoni Facebookista ja muut tekemäni opetus-ja haastatteluvideot.
Kuinka vältät olemasta lakihenkinen uskova...
Ne ihmiset, joilla on jokin suorittamiseen perustuva ihmissuhde, eivät tunne sitä henkilöä, jonka he luulevat vaativan tuollaista suorittamista.
Kuvaava esimerkki: Varttuessani isälläni oli hyvin jyrkkiä sääntöjä ja meidän sallittiin tuntea hänet noiden sääntöjen tottelemisen kautta, mikä merkitsi sitä, että tunsimme enemmän sääntöjä kuin tunsimme häntä. Hän oli kuin rakennustelineiden peittämä rakennus. Päästäkseen hänen luokseen täytyi mennä sääntöjen ja määräysten muodostamien rakennustelineiden läpi, mitä ei koskaan sallittu, joten saatoin tuntea vain hänen pystyttämänsä rakennustelineet.
Yksi säädellyimmistä ajoista oli päivällisen aikaan, jossa meitä opastettiin yhteiskunnassa tulevaisuudessa toimivina nuorina miehinä. Meitä vaadittiin istumaan suorassa, pitämään yhtä kättä hillitysti sylissämme, olemaan koskaan panematta kyynärpäätä pöydälle ja puhumaan vain silloin, kun meille puhutaan. Isällä oli tapana kuulustella meitä yksitellen päivästämme. Lopettaessaan hän ilmoitti, että nyt voimme puhua vapaasti, joten jopa meidän 'vapaan puheen' aikamme oli säänneltyä niin, että sillä oli selvä alku ja loppu.
Auditorioseurakunnan jumalanpalvelusrutiini on kuin Isän Jumalan ja Herran Jeesuksen sydämen ympärille ihmisen pystyttämät rakennustelineet. Päästäksesi heidän luokseen sinun täytyy mennä rakennustelineiden läpi – mutta se on suunniteltu niin, ettei niin voi tapahtua. Ainoa tapa tuntea Jumala auditorioseurakunnassa esitetyllä tavalla on seurakuntarakenteen läpi, mikä jättää ihmisille enemmän seurakunta- kuin Jumala-kokemuksen.
Kuinka ihminen pakenee uskonnollisuutta seurakuntakulttuurissa, joka on korvannut tunteella Jumalan läsnäolon, aikataulutuksella Hengen liikehdinnän ja lihallisia tai demonisia manifestaatioita pidetään tilanteena, jossa 'ihmiset ovat kauttaaltaan Jumalan vallassa'?
"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen." Joh.17:3, Jeesuksen puhumaa
"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6
Nämä kaksi jaetta osoittavat, että Jeesus on tie, mutta Isä on määränpää, ja Isän tunteminen on itse asiassa se ydinasia.
En väitä, että kukaan tätä lukeva, joka tajuaa tuntevansa Jeesuksen, muttei tunne Isää hyvin, mikä usein tapahtuu, kun ihminen siirtää kamalan tai olemattoman suhteensa maalliseen isäänsä myös Taivaalleen Isäänsä, ei olisi uudestisyntynyt – en suinkaan. Sanon kyllä sen, että jos tunnet vain Herran Jeesuksen, etkä koe tuntevasi Isää yhtä hyvin tai siinä määrin kuin tunnet Herran, kasvulle on tilaa. Jeesuksen rukous Joh. 17:ssä oli, että tuntisimme Isän – Hän liikkuu aina siihen suuntaan elinikäisessä prosessissa.
Kuinka välttää olemasta lakihenkinen – tunne Isä
Jotkut saattavat muistaa asian, josta olen aiemmin kertonut: katsoessani erään monta kertaa aikaisemmin näkemäni tv-ohjelman uusintaa, mieleeni juolahti se, että Isä tietää kaiken. Sen tähden, niin kuin minä, joka katselin tuota niin hyvin tuntemaan uusintaa, Hänen täytyy elää tylsää elämää. Siispä kysyin Häneltä: 'Isä, mistä sinä löydät täyttymyksen?' Hän vastasi: "Nautin siitä prosessista." Isä on Henki, mutta Hän loi fyysisen maailman. Elämällä meissä Henkensä kautta Hän kokee ihmiselämän rajoitukset fyysisessä maailmassa ja Hän nauttii siitä prosessista, jota me kutsumme opetuslapseuttamiseksi.
Lakihenkisyys keskeyttää tuon prosessin. Lakihenkisyys rajaa yksilön hyvin määriteltyyn tai ymmärrettyyn kehikkoon, joka poistaa yksilöllisen persoonallisuuden ja yksilölliset lahjat. Ihminen ei voi kasvaa ihmisenä eikä kristittynä, jos lakihenkisyys rajoittaa häntä. Lakihenkisyys ei ole joustavaa. Lakihenkisyydessä on kysymys suorittamisesta, ei suhteesta.
Isä nauttii tuosta prosessista. Saatatte myös muistaa tämän josta olen monta kertaa kertonut:
Jeesus esitti yhden kommentin erään näyssä tapahtuneen ilmestymisensä aikana: "Tiedätkö, ihmisiä pelastuu Ef. 2:6:n tähden." (Isämme … yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa). Kun kysyin, mitä Hän tarkoitti, Hän sanoi jakeen 6 edustavan sitä, keitä me olemme Hänessä, meidän vanhurskauttamme, meidän auktoriteettiamme. Ja ihmiset tulevat Isän luo, koska Hän vetää heitä heidän etsiessään totuutta tai ovat jossakin traagisessa tilanteessa ja kääntyvät Hänen puoleensa jne. Mutta sitten kallistaen päänsä ja hymyillen leveästi Hän sanoi: "Mutta Isä ja minä pelastimme teidät jakeen 7 tähden!"
Jae 7 sanoo: "osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa."
Meidän Isämme ja Herramme ajattelevat jo tulevia maailmanaikoja ja sitä, mitä hyvyyttä ja ylenpalttista armoa he tulevat meille osoittamaan – he eivät kehittele sääntöjä ja määräyksiä joiden mukaan he pakottavat meitä toimimaan heitä varten niinä maailmanaikoina, jotka ovat vasta tulossa.
Heti kun herään teen niin, että tervehdin Isää ja kysyn Häneltä, haluaako Hän minun rukoilevan jonkun puolesta
Lojun muutamasta minuutista puoleen tuntiin tai kauemminkin rukoillen hengessä sitä mukaa, kun ihmisiä tulee mieleen, leijuu hengestäni ylöspäin mieleeni. Ei niin, että minä keksisin jonkun henkilön, vaan niin, että nimi leijuu ylös hengestäni - se on paras osaamani tapa kuvata asiaa. On ikään kuin hiljainen ehdotus, jossa ihmisen nimeen on liittynyt Isän läsnäolo… ja rukoilen hänen puolestaan kunnes seuraavan ihmisen nimi leijuu ylöspäin…
Oletko huomannut, ettei yksikään rukous epistoloissa ole osoitettu Jeesukselle tai Pyhälle Hengelle*, vaan ainoastaan Isälle? (*Hän vain toistaa sen mitä kuulee ja tutkii mitä Isällä on meitä varten, joten pyyntöjä ei koskaan osoiteta Hänelle, Joh. 16:13, 1. Kor. 2:9-12)
Huomasitko Jeesuksen ohje Lk 11:n Isä meidän – rukouksessa on puhutella Isää: Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi…
Ehdotan, että jos et tunne Isää, alat puhua Hänelle, sisällyttää Häntä elämääsi, ensin Luojanasi. Osoita peruskiitollisuutta luonnosta, siitä, että Hän keksi sinut, siitä, että Hän sai sinut syntymään tässä historian ajankohdassa, ympärilläsi olevasta luonnollisesta maailmasta aina silloin, kun huomaat kauneutta, järjestystä ja suunnitelmaa. Sano vain: 'Kaunis auringonnousu, Isä' ja sellaisia juttuja kuten "Vau, katso tuota puuta Isä, onpa ihmeellisesti suunniteltu juttu, että tähän vuodenaikaan kuoleva lehti muuttuu niin värikkääksi" ja kun teet tuollaisia juttuja, ilmestys alkaa virrata.
Kaikkein perustavanlaatuisin Isän tuntemisen muoto tulee Room. 1: 20-21:n, Apt. 14:17:n ja muiden kohtien mukaan luonnosta. Yllä olevassa esimerkissä, jossa kiitetään häntä värikkäistä lehdistä, kun ne kuolevat tietyn vuodenajan myötä, havaitset ilmestyksen virtaavan elämästä ja kuolemasta ja Hänen prosesseistaan – jos jatkat keskittymistä sisällä hengessäsi, tietämyksesi syvimmissä osissa.
Aloita siitä… vain puhu Isälle, Hän rakastaa prosessia. Hän suunnittelee jo tulevia maailmanaikoja. Ole suhteessa, joka perustuu uskoosi, ei rakenteeseen. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin.
John Fenn