When Rapture? Body, Bride #2
Koska tempaus? Ruumis, morsian, osa 2
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin 'Pasuunansoitonjuhlasta', joka juhlistaa vanhurskaiden kuolleiden ylösnousemusta ja vanhurskaiden elossa olevien muuttumista 'viimeisen pasuunan' soidessa. Tämä juhla tapahtuu uuden kuun aikaan, mikä on kuva vanhurskaiden kätkemisestä pois näkyvistä Messiaan kanssa. Tulen menemään yksityiskohtiin, mutta ensin…
Mitä jos voisimme mennä apostoli Paavalin pään sisälle? Mitä jos voisimme mennä takaisin ensimmäiselle vuosisadalle, ymmärtää hänen juutalaista kasvatustaan, hänen laajaa juutalaisen suullisen lain ja rabbiinisen opetuksen tuntemustaan ymmärtääksemme sitä, mihin hän uskoi? Sitä yritän tässä tehdä. Herra valitsi Paavalin kirjoittamaan suurimman osan Uudesta Testamentista, joten hänen näkökulmansa on nyt Raamatuntekstiä.
Kuinka Paavalia koulutettiin?
Sanan, meidän Vanhan Testamenttimme, oppimisen lisäksi Paavalia koulutettiin uskonsa suulliseen historiaan & perinteisiin, jotka jätettiin perinnöksi halki sukupolvien ja joita kutsutaan nimellä Talmud. Osaa Talmudista kutsutaan Mishnaksi, mikä tarkoittaa suullista sanaa (suullista Tooraa). Se on juutalaisen kansan suullista historiaa ja rabbien opetuksia halki vuosisatojen. Paavalia koulutettiin kaikissa näissä asioissa.
Et ehkä tajua sitä, mutta suullinen historia/sana on mukaan nivottuna kauttaaltaan Uudessa Testamentissamme, joten ainakin osaa siitä, mutta ei kaikkea, pidetään yhtä luotettavana kuin Raamatuntekstiä. Annan teille tässä kaksi esimerkkiä ja yhden myöhemmin:
1) 1. Moos. 12:1 sanoo: "Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan."
Se on kaikki, mitä Raamattu sanoo – Herra sanoi hänelle. Mutta Stefanus sanoi Apt. 7:2-3:ssa tämän: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennen kuin hän oli asettunut asumaan Harraniin, ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'."
Kuinka Stefanus ja hänen kuulijansa tiesivät Herran ilmestyneen Aabrahamille kun Hän käski tätä lähtemään maastaan? He tiesivät sen suullisen historian, Mishnan välityksellä – joka oli jätetty perinnöksi Aabrahamista lähtien koskien hänen elämäänsä, ja tuosta osasta suullista historiaa tuli Raamatuntekstiä.
2) Matt. 2:23 sanoo siitä, kun Joosef siirsi perheensä: "Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi"."
Vaikeus piilee tässä – Vanhassa Testamentissamme ei ole mitään profetiaa siitä, että Messias olisi Nasaretista. Mutta oli osa suullista historiaa, että Messias tultaisiin tuntemaan nasaretilaisena, ja siitä tuli Raamatuntekstiä.
Mitä Paavali ymmärsi tapahtuvan Pasuunansoitonjuhlan aikana
Kaikki se, mitä Paavali oli oppinut Vanhan testamentin kirjoituksista, suullisesta Sanasta ja Herralta tulleista ilmestyksistä hänen pelastumisensa jälkeen, teki miehen, josta tuli apostoli Paavali. Tuntiessamme kaikki nämä hänen säkenöivään mieleensä vaikuttavat elementit, katsotaanpa Sanaa ja suullista Sanaa saadaksemme sen ymmärryksen, joka Paavalilla oli Pasuunansoitonjuhlasta.
Juutalaisuudessa, kuten jossain määrin kerroin viime viikolla, on kolme shofaria: ensimmäinen pasuuna, viimeinen pasuuna ja suuri pasuuna (shofar). Mm. erään rabbiinisen kirjoituksen, Pirke de R. Eliezerin, mukaan Aabrahamin ollessa uhraamassa Iisakia pensaaseen takertuneen oinaan vasen sarvi on ensimmäinen pasuuna, ja sitä soitettiin Siinain vuorella. Oikeaa sarvea, viimeistä pasuunaa, tullaan puhaltamaan uuden kuun aikaan Rosh haShanahina herättämään vanhurskaat kuolleet ja muuttamaan vanhurskaat elossa olevat.
Suurta pasuunaa, tai suurta shofaria, tullaan puhaltamaan Jom Kippurin päätteeksi toivottamaan tervetulleiksi niiden ihmisten sadonkorjuu, joiden synnit on annettu anteeksi, kun Jerusalemin portit heilahtavat kiinni ja parannuksenteolle annettu aika päättyy: tämä on kuva Kristuksen paluusta.
Tässä ovat jälleen nimet Pasuunansoitonjuhlalle: Rosh haShanah (Vuoden Alkupää), Yom Teruah (Herätyssoiton Päivä), Yom haDin (Tuomion Päivä), ja Yom haZikkaron (Muistamisen Päivä).
Herätyssoitto - Yom Teruah
Kerroin viime viikolla Paavalin opettaneen Rosh haShanahista tai Pasuunansoitonjuhlasta, kun hän sanoi Kristuksessa kuolleiden nousevan ylös ja elossa olevien muuttuvan viimeisen pasuunan soidessa – se, että hän käyttää 'viimeistä pasuunaa' yhdistää ikuisesti 'tempauksen' Rosh haShanahiin. Mutta 1. Kor. 15:51-53 ei ole ainoa paikka, jossa hän opettaa näin.
Tässä on temppelikehotus, joka on vuosisatojen ajan lausuttu ihmisille Rosh haShanahina, ja voit nähdä viittauksen vanhurskaisiin kuolleisiin avaussanoissa ja hengellisesti nukuksissa oleviin myös.
"Herätkää te nukkuvat unestanne ja te uinuvat nouskaa unestanne. Tutkikaa elämäänne, tehkää parannus ja muistakaa Luojanne. Ne teistä, jotka unohtavat totuuden aikojen turhuuksissa ja elätte koko vuoden turhuudessa ja tyhjyydessä, katsokaa sieluunne, muuttakaa tapanne ja elämänne, jokainen teistä hylätköön pahan polkunsa ja ajatuksensa, jotka eivät ole hyviä…" (Rambam, Hilchot Teshuvah, suomennos englannista tässä)
Paavali Ef. 5:14-17:ssa: "Sen tähden se sanoo; herätkää te jotka nukutte, ja nouskaa kuolleista ja Messias tulee antamaan teille valon. Huolehtikaa siis, että vaellatte harkiten, ette niin kuin typerykset, vaan kuin viisaat, käyttäen ajan hyväksi, koska päivät ovat pahat. Sen tähden älkää olko epäviisaita, vaan ymmärtäväisiä siinä, mikä Herran tahto on." (suomennos englannista tässä)
Selvästi Paavali viittasi ja sanoi omin sanoin tämän Rosh haShanahin kehotuksen, kun hän käski efesolaisuskovia elämään suoraselkäisesti, koska tuleva herätyssoitto oli tulossa… Tämä tarkoittaa sitä, että kun me katsomme hänen kirjeitään korinttilaisille, efesolaisille, tessalonikalaisille – ymmärrämme Paavalin opettaneen Rosh haShanahia ja viimeistä pasuunaa ensimmäisen vuosisadan uskoville, ja hänen opetuksestaan tuli meidän Uuden Testamentin Raamatuntekstiämme.
Mitä hän kertoi tessalonikalaisille
Paavali kertoi heille 1. Tess. 1:10:ssä: " ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta."
Huomatkaa hänen viittauksensa Rosh haShanahiin ja viimeiseen pasuunaan 4:14-18:ssa, mikä on sitä, mitä hän sanoi Korintille:
"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla."
Ja katsokaa mitä hän kirjoitti välittömästi tämän jälkeen
"Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niin kuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia... Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan. Sen tähden kehottakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niin kuin teettekin…" (5:1-11)
Huomatkaa, että toista kertaa hän tässä kirjeessä kertoo heille, ettei Jumala ole määrännyt meitä tulevaan vihaan. Hän sanoo myös, että tuo päivä tulee uskosta osattomille kuin varas yöllä, muttei meille. Pohtikaa varas yöllä – sanojen luomaa kuvaa. Se on kuva jostakusta, joka on nukkumassa kodissaan, ja varas murtautuu sisään ottamaan sen, mikä ei kuulu hänelle.
TUO on se, kuinka maailma tulee näkemään tämän poisnappaamisen. Heillä tulee olemaan käsitys Jeesuksesta varkaana, joka vie sen, mikä ei Hänelle kuulu – heidän lapsensa, heidän puolisonsa – mutta itse asiassa Hän on tulossa niitä varten, jotka Hän ostanut ja joista Hän on maksanut hinnan.
Ja tämä tuo meidät siihen, mitä tapahtuu maan päällä Rosh haShanahin aikana – mikä on tuo 'tuleva viha'? Ja Paavalin toiseen kirjeeseen tessalonikalaisille ja Antikristukseen… siihen saakka siis,
Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
Koska tempaus? Ruumis, morsian, osa 2
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin 'Pasuunansoitonjuhlasta', joka juhlistaa vanhurskaiden kuolleiden ylösnousemusta ja vanhurskaiden elossa olevien muuttumista 'viimeisen pasuunan' soidessa. Tämä juhla tapahtuu uuden kuun aikaan, mikä on kuva vanhurskaiden kätkemisestä pois näkyvistä Messiaan kanssa. Tulen menemään yksityiskohtiin, mutta ensin…
Mitä jos voisimme mennä apostoli Paavalin pään sisälle? Mitä jos voisimme mennä takaisin ensimmäiselle vuosisadalle, ymmärtää hänen juutalaista kasvatustaan, hänen laajaa juutalaisen suullisen lain ja rabbiinisen opetuksen tuntemustaan ymmärtääksemme sitä, mihin hän uskoi? Sitä yritän tässä tehdä. Herra valitsi Paavalin kirjoittamaan suurimman osan Uudesta Testamentista, joten hänen näkökulmansa on nyt Raamatuntekstiä.
Kuinka Paavalia koulutettiin?
Sanan, meidän Vanhan Testamenttimme, oppimisen lisäksi Paavalia koulutettiin uskonsa suulliseen historiaan & perinteisiin, jotka jätettiin perinnöksi halki sukupolvien ja joita kutsutaan nimellä Talmud. Osaa Talmudista kutsutaan Mishnaksi, mikä tarkoittaa suullista sanaa (suullista Tooraa). Se on juutalaisen kansan suullista historiaa ja rabbien opetuksia halki vuosisatojen. Paavalia koulutettiin kaikissa näissä asioissa.
Et ehkä tajua sitä, mutta suullinen historia/sana on mukaan nivottuna kauttaaltaan Uudessa Testamentissamme, joten ainakin osaa siitä, mutta ei kaikkea, pidetään yhtä luotettavana kuin Raamatuntekstiä. Annan teille tässä kaksi esimerkkiä ja yhden myöhemmin:
1) 1. Moos. 12:1 sanoo: "Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan."
Se on kaikki, mitä Raamattu sanoo – Herra sanoi hänelle. Mutta Stefanus sanoi Apt. 7:2-3:ssa tämän: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennen kuin hän oli asettunut asumaan Harraniin, ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'."
Kuinka Stefanus ja hänen kuulijansa tiesivät Herran ilmestyneen Aabrahamille kun Hän käski tätä lähtemään maastaan? He tiesivät sen suullisen historian, Mishnan välityksellä – joka oli jätetty perinnöksi Aabrahamista lähtien koskien hänen elämäänsä, ja tuosta osasta suullista historiaa tuli Raamatuntekstiä.
2) Matt. 2:23 sanoo siitä, kun Joosef siirsi perheensä: "Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi"."
Vaikeus piilee tässä – Vanhassa Testamentissamme ei ole mitään profetiaa siitä, että Messias olisi Nasaretista. Mutta oli osa suullista historiaa, että Messias tultaisiin tuntemaan nasaretilaisena, ja siitä tuli Raamatuntekstiä.
Mitä Paavali ymmärsi tapahtuvan Pasuunansoitonjuhlan aikana
Kaikki se, mitä Paavali oli oppinut Vanhan testamentin kirjoituksista, suullisesta Sanasta ja Herralta tulleista ilmestyksistä hänen pelastumisensa jälkeen, teki miehen, josta tuli apostoli Paavali. Tuntiessamme kaikki nämä hänen säkenöivään mieleensä vaikuttavat elementit, katsotaanpa Sanaa ja suullista Sanaa saadaksemme sen ymmärryksen, joka Paavalilla oli Pasuunansoitonjuhlasta.
Juutalaisuudessa, kuten jossain määrin kerroin viime viikolla, on kolme shofaria: ensimmäinen pasuuna, viimeinen pasuuna ja suuri pasuuna (shofar). Mm. erään rabbiinisen kirjoituksen, Pirke de R. Eliezerin, mukaan Aabrahamin ollessa uhraamassa Iisakia pensaaseen takertuneen oinaan vasen sarvi on ensimmäinen pasuuna, ja sitä soitettiin Siinain vuorella. Oikeaa sarvea, viimeistä pasuunaa, tullaan puhaltamaan uuden kuun aikaan Rosh haShanahina herättämään vanhurskaat kuolleet ja muuttamaan vanhurskaat elossa olevat.
Suurta pasuunaa, tai suurta shofaria, tullaan puhaltamaan Jom Kippurin päätteeksi toivottamaan tervetulleiksi niiden ihmisten sadonkorjuu, joiden synnit on annettu anteeksi, kun Jerusalemin portit heilahtavat kiinni ja parannuksenteolle annettu aika päättyy: tämä on kuva Kristuksen paluusta.
Tässä ovat jälleen nimet Pasuunansoitonjuhlalle: Rosh haShanah (Vuoden Alkupää), Yom Teruah (Herätyssoiton Päivä), Yom haDin (Tuomion Päivä), ja Yom haZikkaron (Muistamisen Päivä).
Herätyssoitto - Yom Teruah
Kerroin viime viikolla Paavalin opettaneen Rosh haShanahista tai Pasuunansoitonjuhlasta, kun hän sanoi Kristuksessa kuolleiden nousevan ylös ja elossa olevien muuttuvan viimeisen pasuunan soidessa – se, että hän käyttää 'viimeistä pasuunaa' yhdistää ikuisesti 'tempauksen' Rosh haShanahiin. Mutta 1. Kor. 15:51-53 ei ole ainoa paikka, jossa hän opettaa näin.
Tässä on temppelikehotus, joka on vuosisatojen ajan lausuttu ihmisille Rosh haShanahina, ja voit nähdä viittauksen vanhurskaisiin kuolleisiin avaussanoissa ja hengellisesti nukuksissa oleviin myös.
"Herätkää te nukkuvat unestanne ja te uinuvat nouskaa unestanne. Tutkikaa elämäänne, tehkää parannus ja muistakaa Luojanne. Ne teistä, jotka unohtavat totuuden aikojen turhuuksissa ja elätte koko vuoden turhuudessa ja tyhjyydessä, katsokaa sieluunne, muuttakaa tapanne ja elämänne, jokainen teistä hylätköön pahan polkunsa ja ajatuksensa, jotka eivät ole hyviä…" (Rambam, Hilchot Teshuvah, suomennos englannista tässä)
Paavali Ef. 5:14-17:ssa: "Sen tähden se sanoo; herätkää te jotka nukutte, ja nouskaa kuolleista ja Messias tulee antamaan teille valon. Huolehtikaa siis, että vaellatte harkiten, ette niin kuin typerykset, vaan kuin viisaat, käyttäen ajan hyväksi, koska päivät ovat pahat. Sen tähden älkää olko epäviisaita, vaan ymmärtäväisiä siinä, mikä Herran tahto on." (suomennos englannista tässä)
Selvästi Paavali viittasi ja sanoi omin sanoin tämän Rosh haShanahin kehotuksen, kun hän käski efesolaisuskovia elämään suoraselkäisesti, koska tuleva herätyssoitto oli tulossa… Tämä tarkoittaa sitä, että kun me katsomme hänen kirjeitään korinttilaisille, efesolaisille, tessalonikalaisille – ymmärrämme Paavalin opettaneen Rosh haShanahia ja viimeistä pasuunaa ensimmäisen vuosisadan uskoville, ja hänen opetuksestaan tuli meidän Uuden Testamentin Raamatuntekstiämme.
Mitä hän kertoi tessalonikalaisille
Paavali kertoi heille 1. Tess. 1:10:ssä: " ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta."
Huomatkaa hänen viittauksensa Rosh haShanahiin ja viimeiseen pasuunaan 4:14-18:ssa, mikä on sitä, mitä hän sanoi Korintille:
"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla."
Ja katsokaa mitä hän kirjoitti välittömästi tämän jälkeen
"Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niin kuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia... Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan. Sen tähden kehottakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niin kuin teettekin…" (5:1-11)
Huomatkaa, että toista kertaa hän tässä kirjeessä kertoo heille, ettei Jumala ole määrännyt meitä tulevaan vihaan. Hän sanoo myös, että tuo päivä tulee uskosta osattomille kuin varas yöllä, muttei meille. Pohtikaa varas yöllä – sanojen luomaa kuvaa. Se on kuva jostakusta, joka on nukkumassa kodissaan, ja varas murtautuu sisään ottamaan sen, mikä ei kuulu hänelle.
TUO on se, kuinka maailma tulee näkemään tämän poisnappaamisen. Heillä tulee olemaan käsitys Jeesuksesta varkaana, joka vie sen, mikä ei Hänelle kuulu – heidän lapsensa, heidän puolisonsa – mutta itse asiassa Hän on tulossa niitä varten, jotka Hän ostanut ja joista Hän on maksanut hinnan.
Ja tämä tuo meidät siihen, mitä tapahtuu maan päällä Rosh haShanahin aikana – mikä on tuo 'tuleva viha'? Ja Paavalin toiseen kirjeeseen tessalonikalaisille ja Antikristukseen… siihen saakka siis,
Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed