Recognizing God's Seasons in Life # 1
Jumalan määräaikojen tunnistaminen elämässä, osa 1
Hei kaikki,
1.Moos. 1:14:ssä Jumala teki valot (tähdet ja planeetat) loistamaan maapallon vesi-ilmakehän läpi sanoen: "Olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä (päiviä) ja vuosia… antakoot valoa maan päälle (jae 15)… Ja niin tapahtui." (1992 suomennos)
Tämä ei ollut valon luomista, joka kuvattiin 1:3:n kuuluisissa sanoissa: 'Tulkoon valkeus' tai sananmukaisemmin: 'Valo. Ole.'
1. Moos.1:14:ssä oleva valo on sen tunnustamista, että fyysinen valo on Jumalan luomaa ja on tehty palvelemaan Häntä ja Hänen tarkoitusperiään, ja sen tähden se määrätään nyt antamaan (loistettaan) planeetalle ja sen asukkaille. Nimenomaan näiden rajojen sisällä ihmiselämä on olemassa ja niiden puitteissa Hän pyytää meitä vaeltamaan kanssaan.
Mutta minä elän minuuteissa ja sekunneissa!
Jumala liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä, vuosissa. Ongelmana on, että me elämme minuuteissa ja sekunneissa. Hermostumme, jos kaksituntisen teräväpiirtoelokuvan lataus elektroniselle laitteellemme kestää sekunteja pidempään. Valmistamme ruoan mikrolla minuuteissa. Jos olemme pikaruokaravintolan autokaistalla yli kolmen, neljän minuutin, tulemme levottomiksi ja ihmettelemme, mikä ihme maksaa edessämme olevan auton kohdalla. Punaisissa valoissa istuessamme ilman liikennettä ympärillämme ihmettelemme, pitäisikö ajaa päin punaista vai odottaa valon vaihtumista vihreäksi. Odotamme elämän liikkuvan sekunneissa ja sen tähden odotamme Jumalan tekevän samoin yrittäessämme tehdä Hänet oman kuvamme kaltaiseksi sen sijaan, että meitä tehtäisiin Hänen kuvansa kaltaisiksi.
Mutta Hän ei liiku. Hän liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa. Piste. Totuttaudu siihen. Hänen kohdallaan hidasta. Hiiiidaaastaaa kunnolla. Noudata Jumalan määräaikoja elämässäsi. [Kirjani, joka kertoo yksityiskohtaisemmin Herran ja enkelini alkuaikojen ilmestyksistä, on nimeltään Jumalan määräaikojen noudattaminen (ei suomennettu)]. Jos haluat vaeltaa Hänen kanssaan, opettele arvostamaan hitaampaa tahtia, kehitä oma yksinolon kulttuurisi niin kuin Aabraham teki, kun hän seisoi yöllä tähtien alla pohtien Jumalan asioita ja kommunikoiden Hänen kanssaan. Isä ei ole kiinnostunut suorituskeskeisestä uskosta, Hän on kiinnostunut prosessista, joka suhteen puitteissa on.
Vuodenajoista kevät näyttää talvelta pohjoisella pallonpuoliskolla alkaessaan. Mutta pian elämä alkaa tulla näkyviin, kasvit vihertyvät, kukat puhkeavat kukkaan, ja kevään lopussa näyttää melkein kesältä – vauvakesältä. Kevään loppu näyttää hyvin erilaiselta kuin alku oli. Sellaisia ovat elämämme kaudet Kristuksessa. Enemmän tästä tuonnempana…
Kuinka sitten me, jotka elämme maailmassa joka juoksee lujempaa kuin Jumala, vaellamme Hänen kanssaan? Kuinka me elämme fyysisessä maailmassa minuuttien ja tuntien mukaan samalla kun sisällämme Hän liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa? Ulkonaisesti elämme minuuteissa ja sekunneissa. Kristus meissä liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa.
Mitä nuo 1. Moos. 1:14:n heprean sanat merkitsevät
Sana 'merkki' on 'oth' hepreaksi, ja sitä käytetään, kun Jumala panee 'merkin' Kainiin 4:15:ssä ja sitä käytetään sateenkaaresta 'merkkinä' 9:12:ssa. Yksi merkitys on tähdistöt, eläinradan merkit – noiden kahdentoista merkin alkuperäinen tarkoitus näyttää Messiaan tarinan ja lunastuksen maan päällä. (Minulla on englanninkielinen cd/mp3-opetussarja tästä aiheesta, jos olet kiinnostunut), mutta jos menet takaisin alkuperäisiin tähtien ja tähtien nimiin, havaitset eläinradan merkkien alkavan Neitsyestä neitsyen synnyttäessä pojan, koko matkan Kaksosiin, mikä oli alun perin morsian ja sulhanen, ei kaksoset (kreikkalaisten vääristämä asia), Hengen veden vuodatukseen Vesimiehessä ja Kristuksen paluuseen ja Lohikäärmeen kuvion lohikäärmeen tuhoon. Kuten rabbit opettavat, Aadamilla, Setillä ja Eenokilla oli täydellinen tieto maailmasta ja he ymmärsivät, kuinka kaikki toimi.
Toinen 'merkin' soveltamistapa on se kaikkein perustavin: se on merkki pidemmistä aikajaksoista – aikakausi, epookki, (maailman)aika. Nämä tarkoittavat pidempiä ajanjaksoja, yhteensä monia vuosia, mikä antaa meille ymmärrystä siitä, että Jumalan mielessä on suurempia osia siinä, kuinka Hän toimii ihmisen suhteen. Tämä vahvistetaan Ef. 2:7:ssä, missä meille kerrotaan, että Isä Jumala "tulevina (maailman)aikoina jatkaa vertaansa vailla olevien armonsa rikkauksien osoittamista hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa." (suomennos tässä) Tulevina aikoina. Merkkejä.
Hengellisesti nämä meidän lyhyen elämämme suurempia ajanjaksoja voitaisiin verrata ehkä niihin 20 vuoteen, joka vanhemmalla on lapsen kanssa kotona. Se saattaa olla 50-vuotishääpäivän juhliminen tai uskollisen työntekijän eläköityminen 20, 30 tai 40 vuoden yrityksen palveluksessa työskentelyn jälkeen.
Pienempi ajan mittaamisen yksikkö on 'kaudet' (määräajat, vuodenajat) ja monet kaudet voivat olla 'merkkinä' tai olla aikakausi. Kaudet tässä merkitsevät sekä vuodenaikoja että elämämme kausia/määräaikoja – sitä aikaa, jolloin lapsi on vaipoissa, aikaa, jolloin meidät on johdatettu tiettyyn seurakuntaan ja sitten Jumala siirtää meidät eteenpäin, kautta jolloin Jumala käsittelee meidän jotakin tiettyä ongelmaa ja sitten Hän siirtyy käsittelemään meitä jollakin toisella alueella. On kiinnostavaa, että kuten me kaikki olemme kokeneet, paholainen (tuo pahamaineinen alkuperäisen väärentäjä) myös koettelee meitä kausittain ennen kuin perääntyy odottaen otollisempaa aikaa. Kuten nähdään Lk. 4:13:ssa Jeesuksen kiusauksen kohdalla: "Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi (kaudeksi)."
On kiinnostava huomata, että seuraavana Jumala mainitsee 'päivät ja vuodet'. Ei vuodet ja päivät jatkaen siirtymistä suuremmista aikamääristä lyhempiin, vaan sen sijaan ryhmittäen 'päivät ja vuodet' yhteen korostaen 'päiviä'. Tietysti monet päivät muodostavat vuoden, mutta päivien mainitsemisella ensin näytetään, että Jumala korostaa jokaista päivää elämässämme huomion keskipisteenä.
Raamattu on täynnä viittauksia siihen, että tulee tehdä tästä päivästä, tästä aamusta Herralle merkittävä. Hänen kanssaan vietettävänä aikana, aikana, jonka on ymmärretty ikään kuin kulhona, joka voi sisältää vain tietyn määrän vaikeuksia ja huolta, sillä huomenna uusi kulho on edessämme. Jeesus sanoi 'jokaisella päivällä on omat murheensa' Matt. 6:34:ssä kehottaessaan käsittelemään tätä päivää vielä kun on päivä – huominen tulee kyllä riittävän pian.
Keskellä valitusvirttään ja murhettaan silloin tuhoutuneen Jerusalemin sekä monien Babyloniaan pois vietävien vankien puolesta Jeremia sanoi silti tämän kyynelten läpi: "Tämän minä painan sydämeeni, sen tähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sen tähden minä panen toivoni häneen." Valit. 3:21-24
Meidän täytyy tunnistaa jokainen aika, jokainen kausi, jokainen päivä ja vuosi hengellisesti elämässämme ja löytää Jumala sisällämme. Jokaisella ajan merkillä on tarkoitus… mutta oppiaksemme löytämään tuon tarkoituksen meidän täytyy ymmärtää tämä: Ennen kuin synnyit uudesti, asetit omat määräaikasi, mutta nyt me alistamme määräaikamme Hänelle. Kuten Shakespeare sanoi: 'Siinä vasta pulma' (Hamlet). Haluamme hallita määräaikojamme, mutta niin haluaa Jumalakin...
Ja me jatkamme tästä ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
Jumalan määräaikojen tunnistaminen elämässä, osa 1
Hei kaikki,
1.Moos. 1:14:ssä Jumala teki valot (tähdet ja planeetat) loistamaan maapallon vesi-ilmakehän läpi sanoen: "Olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä (päiviä) ja vuosia… antakoot valoa maan päälle (jae 15)… Ja niin tapahtui." (1992 suomennos)
Tämä ei ollut valon luomista, joka kuvattiin 1:3:n kuuluisissa sanoissa: 'Tulkoon valkeus' tai sananmukaisemmin: 'Valo. Ole.'
1. Moos.1:14:ssä oleva valo on sen tunnustamista, että fyysinen valo on Jumalan luomaa ja on tehty palvelemaan Häntä ja Hänen tarkoitusperiään, ja sen tähden se määrätään nyt antamaan (loistettaan) planeetalle ja sen asukkaille. Nimenomaan näiden rajojen sisällä ihmiselämä on olemassa ja niiden puitteissa Hän pyytää meitä vaeltamaan kanssaan.
Mutta minä elän minuuteissa ja sekunneissa!
Jumala liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä, vuosissa. Ongelmana on, että me elämme minuuteissa ja sekunneissa. Hermostumme, jos kaksituntisen teräväpiirtoelokuvan lataus elektroniselle laitteellemme kestää sekunteja pidempään. Valmistamme ruoan mikrolla minuuteissa. Jos olemme pikaruokaravintolan autokaistalla yli kolmen, neljän minuutin, tulemme levottomiksi ja ihmettelemme, mikä ihme maksaa edessämme olevan auton kohdalla. Punaisissa valoissa istuessamme ilman liikennettä ympärillämme ihmettelemme, pitäisikö ajaa päin punaista vai odottaa valon vaihtumista vihreäksi. Odotamme elämän liikkuvan sekunneissa ja sen tähden odotamme Jumalan tekevän samoin yrittäessämme tehdä Hänet oman kuvamme kaltaiseksi sen sijaan, että meitä tehtäisiin Hänen kuvansa kaltaisiksi.
Mutta Hän ei liiku. Hän liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa. Piste. Totuttaudu siihen. Hänen kohdallaan hidasta. Hiiiidaaastaaa kunnolla. Noudata Jumalan määräaikoja elämässäsi. [Kirjani, joka kertoo yksityiskohtaisemmin Herran ja enkelini alkuaikojen ilmestyksistä, on nimeltään Jumalan määräaikojen noudattaminen (ei suomennettu)]. Jos haluat vaeltaa Hänen kanssaan, opettele arvostamaan hitaampaa tahtia, kehitä oma yksinolon kulttuurisi niin kuin Aabraham teki, kun hän seisoi yöllä tähtien alla pohtien Jumalan asioita ja kommunikoiden Hänen kanssaan. Isä ei ole kiinnostunut suorituskeskeisestä uskosta, Hän on kiinnostunut prosessista, joka suhteen puitteissa on.
Vuodenajoista kevät näyttää talvelta pohjoisella pallonpuoliskolla alkaessaan. Mutta pian elämä alkaa tulla näkyviin, kasvit vihertyvät, kukat puhkeavat kukkaan, ja kevään lopussa näyttää melkein kesältä – vauvakesältä. Kevään loppu näyttää hyvin erilaiselta kuin alku oli. Sellaisia ovat elämämme kaudet Kristuksessa. Enemmän tästä tuonnempana…
Kuinka sitten me, jotka elämme maailmassa joka juoksee lujempaa kuin Jumala, vaellamme Hänen kanssaan? Kuinka me elämme fyysisessä maailmassa minuuttien ja tuntien mukaan samalla kun sisällämme Hän liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa? Ulkonaisesti elämme minuuteissa ja sekunneissa. Kristus meissä liikkuu merkeissä, määräajoissa/kausissa, päivissä ja vuosissa.
Mitä nuo 1. Moos. 1:14:n heprean sanat merkitsevät
Sana 'merkki' on 'oth' hepreaksi, ja sitä käytetään, kun Jumala panee 'merkin' Kainiin 4:15:ssä ja sitä käytetään sateenkaaresta 'merkkinä' 9:12:ssa. Yksi merkitys on tähdistöt, eläinradan merkit – noiden kahdentoista merkin alkuperäinen tarkoitus näyttää Messiaan tarinan ja lunastuksen maan päällä. (Minulla on englanninkielinen cd/mp3-opetussarja tästä aiheesta, jos olet kiinnostunut), mutta jos menet takaisin alkuperäisiin tähtien ja tähtien nimiin, havaitset eläinradan merkkien alkavan Neitsyestä neitsyen synnyttäessä pojan, koko matkan Kaksosiin, mikä oli alun perin morsian ja sulhanen, ei kaksoset (kreikkalaisten vääristämä asia), Hengen veden vuodatukseen Vesimiehessä ja Kristuksen paluuseen ja Lohikäärmeen kuvion lohikäärmeen tuhoon. Kuten rabbit opettavat, Aadamilla, Setillä ja Eenokilla oli täydellinen tieto maailmasta ja he ymmärsivät, kuinka kaikki toimi.
Toinen 'merkin' soveltamistapa on se kaikkein perustavin: se on merkki pidemmistä aikajaksoista – aikakausi, epookki, (maailman)aika. Nämä tarkoittavat pidempiä ajanjaksoja, yhteensä monia vuosia, mikä antaa meille ymmärrystä siitä, että Jumalan mielessä on suurempia osia siinä, kuinka Hän toimii ihmisen suhteen. Tämä vahvistetaan Ef. 2:7:ssä, missä meille kerrotaan, että Isä Jumala "tulevina (maailman)aikoina jatkaa vertaansa vailla olevien armonsa rikkauksien osoittamista hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa." (suomennos tässä) Tulevina aikoina. Merkkejä.
Hengellisesti nämä meidän lyhyen elämämme suurempia ajanjaksoja voitaisiin verrata ehkä niihin 20 vuoteen, joka vanhemmalla on lapsen kanssa kotona. Se saattaa olla 50-vuotishääpäivän juhliminen tai uskollisen työntekijän eläköityminen 20, 30 tai 40 vuoden yrityksen palveluksessa työskentelyn jälkeen.
Pienempi ajan mittaamisen yksikkö on 'kaudet' (määräajat, vuodenajat) ja monet kaudet voivat olla 'merkkinä' tai olla aikakausi. Kaudet tässä merkitsevät sekä vuodenaikoja että elämämme kausia/määräaikoja – sitä aikaa, jolloin lapsi on vaipoissa, aikaa, jolloin meidät on johdatettu tiettyyn seurakuntaan ja sitten Jumala siirtää meidät eteenpäin, kautta jolloin Jumala käsittelee meidän jotakin tiettyä ongelmaa ja sitten Hän siirtyy käsittelemään meitä jollakin toisella alueella. On kiinnostavaa, että kuten me kaikki olemme kokeneet, paholainen (tuo pahamaineinen alkuperäisen väärentäjä) myös koettelee meitä kausittain ennen kuin perääntyy odottaen otollisempaa aikaa. Kuten nähdään Lk. 4:13:ssa Jeesuksen kiusauksen kohdalla: "Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi (kaudeksi)."
On kiinnostava huomata, että seuraavana Jumala mainitsee 'päivät ja vuodet'. Ei vuodet ja päivät jatkaen siirtymistä suuremmista aikamääristä lyhempiin, vaan sen sijaan ryhmittäen 'päivät ja vuodet' yhteen korostaen 'päiviä'. Tietysti monet päivät muodostavat vuoden, mutta päivien mainitsemisella ensin näytetään, että Jumala korostaa jokaista päivää elämässämme huomion keskipisteenä.
Raamattu on täynnä viittauksia siihen, että tulee tehdä tästä päivästä, tästä aamusta Herralle merkittävä. Hänen kanssaan vietettävänä aikana, aikana, jonka on ymmärretty ikään kuin kulhona, joka voi sisältää vain tietyn määrän vaikeuksia ja huolta, sillä huomenna uusi kulho on edessämme. Jeesus sanoi 'jokaisella päivällä on omat murheensa' Matt. 6:34:ssä kehottaessaan käsittelemään tätä päivää vielä kun on päivä – huominen tulee kyllä riittävän pian.
Keskellä valitusvirttään ja murhettaan silloin tuhoutuneen Jerusalemin sekä monien Babyloniaan pois vietävien vankien puolesta Jeremia sanoi silti tämän kyynelten läpi: "Tämän minä painan sydämeeni, sen tähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sen tähden minä panen toivoni häneen." Valit. 3:21-24
Meidän täytyy tunnistaa jokainen aika, jokainen kausi, jokainen päivä ja vuosi hengellisesti elämässämme ja löytää Jumala sisällämme. Jokaisella ajan merkillä on tarkoitus… mutta oppiaksemme löytämään tuon tarkoituksen meidän täytyy ymmärtää tämä: Ennen kuin synnyit uudesti, asetit omat määräaikasi, mutta nyt me alistamme määräaikamme Hänelle. Kuten Shakespeare sanoi: 'Siinä vasta pulma' (Hamlet). Haluamme hallita määräaikojamme, mutta niin haluaa Jumalakin...
Ja me jatkamme tästä ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
RSS Feed