Jesus, the Oriental King #1
Jeesus, Itämainen kuningas, osa 1
Hei kaikki,
Olin eräänä päivänä lounaalla malesialaisen ystävän kanssa ja puhuimme Raamatun kulttuurista. Malesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Malesian niemimaan päässä. Tuo niemimaa ulottuu pohjoisessa olevasta Thaimaasta lähes Sumatran saarelle etelässä. Useimmat amerikkalaiset tunnistavat tuon seudun, johon samaan yleiseen Kaakkois-Aasian alueeseen kuuluvat Thaimaa, Kambodzha ja Vietnam.
Puhuimme Raamatun kulttuurista ja ystävä toi esille sen läheisyyden, joka on olemassa silloin, kun aterioidaan jonkun kodissa. Ystäväni huomautti, että kun hän menee sellaisten ihmisten luo, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta, suurin hänen saamansa reaktio ei koske kidusta ja ristiä eikä parantumisia ja ihmeitä. Vaan sen sijaan sitä, kun hän kertoo heille, että Jeesus petettiin aterian aikana, mistä Joh.13 kertoo yksityiskohtaisesti.
Hän sanoo näkevänsä säännöllisesti kyynelten valuvan ihmisten poskilla heidän tajutessaan, että Jeesus petettiin Hänen aterioidessaan lähimpien ystäviensä kanssa. He eivät voi kuvitella kipeämpää tilannetta ja monet tulevat Herran luo sen seurauksena tajutessaan sen hinnan, minkä Hän maksoi synneistämme. Läheisin aika, joka ihmisellä voi ystävien kanssa olla itämaisessa kulttuurissa, on aterian yhteydessä.
Me lännessä näemme yksin ristin sinä kipuna, jonka Jeesus kärsi ja luemme Joh. 13:ssa olevan Jeesuksen pettämisen pelkkänä päivällisenä, josta saamme ’Herran ehtoollisen’. Meiltä jää täysin huomaamatta tuon petoksen vaikutus, vaikka Uuden testamentin kirjoittajilta se ei jäänyt. Matteus mainitsee sen yli 10 kertaa, Markus vähintään kahdeksan kertaa, Luukas viisi ja Johannes yhdeksän kertaa. Jopa Paavali 1. Kor. 11:ssa kertoessaan Herran ehtoollisesta mainitsee erityisesti, että Jeesus petettiin päivällisen aikana.
Selvästikin evankeliumien kirjoittajat ja kaakkoisaasialaiset ymmärsivät loukkauksen, joka koski petetyksi tulemista, eikä vain petetyksi tulemista, vaan sen tapahtumista päivällisellä!
Tuo käsitysero on ero idän *orientalien/itämaalaisten ja lännen *oksidentalien/länsimaalaisten välillä. Raamattu on itämainen, itämaalaisten kirjoittama kirja, johon sisältyvät tavat ja käytännöt ovat pitkälti muuttumattomat Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Raamattu ei ole kirjoitettu lännen (länsimaisuuden) näkökulmasta, vaan itämaisesta. Kutsumme Kiinaa ’Kaukoidäksi’ ja olemme turrat sille tosiasialle, että kutsumme Israelin seudun maa-aluetta ’Keski-idäksi’ (englanniksi, suomeksi alue on Lähi-itä). Se on silti ’itää’. (*sana ’oksidentali’ tulee latinan ’länttä’ tarkoittavasta sanasta ja ’orientali’ latinan ’itää’ tarkoittavasta sanasta)
Miksi sillä on merkitystä?
Kukaan ei pidä siitä, että hänen sanansa irrotetaan asiayhteydestään. Kuitenkin niin tekevät monet kristityt Raamattuaan lukiessaan. He yrittävät ymmärtää sitä, ei tuon ajan itämaisen kulttuurin, vaan oman 21. vuosisadan länsimaisen seurakuntakulttuurinsa läpi suodatettuna.
Samalla tavalla Uuden testamentin kirjoittivat apostolit, joiden seurakunta oli kotiseurakunta ja jotka kirjoittivat ihmisille kotiseurakunnissa; monet irrottavat kodin yhteydestä viisi palveluvirkaa ja sen, kuinka Hengen lahjat toimivat ja yrittävät sijoittaa ne auditoriorakennukseen nimeltä kirkko päätyen vain hämmennykseen ja turhautumiseen, kun vain harvat pääsevät käyttämään Jumalan heille antamia lahjoja – ja he ihmettelevät, miksi.
Sama tapahtuu, kun luemme Raamattua ja yritämme ymmärtää sitä omaa elämäämme varten. Esimerkiksi psalmissa 69:22 sanotaan "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. "
Tuo kohta on länsimaalaisille hämmentävä, sillä kuinka pöytä voi tulla paulaksi, ansaksi? Mutta jos muistamme itämaisen tavan levittää maahan matto, jonka päälle ruoka asetetaan ja ruokailijat istuvat lattialla ruoan ympärillä, jakeessa alkaa olla järkeä.
Tässä ’pöydäksi’ käännetty heprean sana, joka äännetään shul-cha-nam, on kirjaimellisesti ’vuota- tai nahkamatto, joka on levitetty maahan."
Sen tähden psalminkirjoittaja sanoessaan 'tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi' sanoo 'kompastukoot he lattialla olevaan mattoon, ja tulkoon heille ansaksi se, mikä olisi ollut siunaus." Nyt siinä on järkeä, mutta vain jos ensin ymmärtää tavan syödä maassa olevan maton päällä.
Jeesus, itämainen kuningas
Nykyään lännessä seurakunnan ’kutsu tulla eteen’ (jos sellaista on) koostuu usein siitä, että pastori pyytää kaikkia kumartamaan päänsä ja pitämään silmänsä kiinni samalla kun hän pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka haluavat 'ottaa vastaan Jeesuksen'. Tuo on niin kovin länsimaista, sillä itämainen ihminen ei koskaan ajattelisi, että hänellä olisi etuoikeus vain ’ottaa vastaan’ Kuningas elämäänsä. Itse asiassa hän sen sijaan antaisi elämänsä Kuninkaalle pyytäen nöyrästi tätä hyväksymään hänet.
Tri Michael Brownin vieraillessa Tulsassa olimme lounaalla eräänä päivänä – olin palvelut hänen seurakunnassaan ja raamattukoulussaan, silloin kun ne sijaitsivat Pensacolassa, Floridassa ja niinpä hänen tullessaan vierailulle menimme yhdessä syömään. Puhuimme joistakin näistä idän ja lännen välisistä eroista ja hän mainitsi erään matkansa Intiaan ja sen, mitä yksi intialainen pastori oli sanonut – Intian myös ollessa idässä.
"Te Amerikassa julistatte eri evankeliumia kuin me Intiassa", intialainen pastori sanoi. Kun Michael kysyi, mitä hän tarkoitti, pastori vastasi: "Te julistatte, että jos otat vastaan Jeesuksen, Hän parantaa perheesi, Hän parantaa raha-asiasi ja antaa sinulle sitä lisää ja Hän parantaa ruumiisi. Tulet siunatuksi, jos otat Jeesuksen vastaan. Me julistamme, että jos uskot Jeesukseen, perheesi saattaa hylätä sinut, saatat menettää terveytesi, saatat menettää rahasi ja saatat menettää henkesi. "
Länsi kutsuu Jeesuksen jo kiireiseen elämäänsä, kun taas itä antaa koko elämänsä Jeesukselle siihen pisteeseen saakka, että on välittömästi halukas kuolemaan Hänen puolestaan, jos siihen kutsutaan. Länsi ei ymmärrä Jeesuksen olevan kuningas, vaan sen sijaan pitää Häntä ensiksi ystävänä, joka on puolellamme ja puhaltaa elämämme pipeihin. Itä tajuaa Hänen olevan kuningas, joka tulee hallitsemaan maata ja jo nyt Kristuksen ruumiin Päänä hallitsee Jumal-Ihmisenä.
Toinen on kauhistunut siitä, että lihassa olevan Jumalan petti ystäväksi luultu intiimillä aterialla, toinen näkee pelkästään aterian, johon osallistuneista yksi lähti pois toteuttaakseen suunnitelmansa.
Katson ympärilleni Kristuksen ruumista lännessä ja näen niin paljon syntiä, niin paljon rakkautta maailmaa ja kaikkea sitä kohtaan, mitä siinä on, ja ihmettelen ilmestyksen puutetta siitä, Kuka Jeesus on. Ja se on avain, seurakuntamme ovat suurelta osin jättäneet Jumalalta ilmestyksen vastanottamisen kokouksen tarkoitukseksi tai rukouksen ja palvonnan, ja suosivat sen sijaan maailmasta kopioitua viihdettä. Sen sijaan, että seurakunta vetäisi ihmisiä banderollilla, jossa julistetaan, että he voivat tuntea Jumalan, se yrittää vetää ihmisiä sellaisen banderollin alle, jossa julistetaan, että Jeesus voi tehdä elämästäsi parempaa, jos sisällytät Hänet siihen.
Mutta sille jäännökselle, joka tuntee Hänet Kuninkaana…kuninkaana, joka on myös ystävämme, mutta toista ei voi olla ilman toista – tuon jäännöksen yllä on suuri armo ja rauha. Enemmän ensi viikolla Jeesuksesta itämaisena kuninkaana. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköpostia minulle osoitteeseen [email protected]
Jeesus, Itämainen kuningas, osa 1
Hei kaikki,
Olin eräänä päivänä lounaalla malesialaisen ystävän kanssa ja puhuimme Raamatun kulttuurista. Malesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Malesian niemimaan päässä. Tuo niemimaa ulottuu pohjoisessa olevasta Thaimaasta lähes Sumatran saarelle etelässä. Useimmat amerikkalaiset tunnistavat tuon seudun, johon samaan yleiseen Kaakkois-Aasian alueeseen kuuluvat Thaimaa, Kambodzha ja Vietnam.
Puhuimme Raamatun kulttuurista ja ystävä toi esille sen läheisyyden, joka on olemassa silloin, kun aterioidaan jonkun kodissa. Ystäväni huomautti, että kun hän menee sellaisten ihmisten luo, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta, suurin hänen saamansa reaktio ei koske kidusta ja ristiä eikä parantumisia ja ihmeitä. Vaan sen sijaan sitä, kun hän kertoo heille, että Jeesus petettiin aterian aikana, mistä Joh.13 kertoo yksityiskohtaisesti.
Hän sanoo näkevänsä säännöllisesti kyynelten valuvan ihmisten poskilla heidän tajutessaan, että Jeesus petettiin Hänen aterioidessaan lähimpien ystäviensä kanssa. He eivät voi kuvitella kipeämpää tilannetta ja monet tulevat Herran luo sen seurauksena tajutessaan sen hinnan, minkä Hän maksoi synneistämme. Läheisin aika, joka ihmisellä voi ystävien kanssa olla itämaisessa kulttuurissa, on aterian yhteydessä.
Me lännessä näemme yksin ristin sinä kipuna, jonka Jeesus kärsi ja luemme Joh. 13:ssa olevan Jeesuksen pettämisen pelkkänä päivällisenä, josta saamme ’Herran ehtoollisen’. Meiltä jää täysin huomaamatta tuon petoksen vaikutus, vaikka Uuden testamentin kirjoittajilta se ei jäänyt. Matteus mainitsee sen yli 10 kertaa, Markus vähintään kahdeksan kertaa, Luukas viisi ja Johannes yhdeksän kertaa. Jopa Paavali 1. Kor. 11:ssa kertoessaan Herran ehtoollisesta mainitsee erityisesti, että Jeesus petettiin päivällisen aikana.
Selvästikin evankeliumien kirjoittajat ja kaakkoisaasialaiset ymmärsivät loukkauksen, joka koski petetyksi tulemista, eikä vain petetyksi tulemista, vaan sen tapahtumista päivällisellä!
Tuo käsitysero on ero idän *orientalien/itämaalaisten ja lännen *oksidentalien/länsimaalaisten välillä. Raamattu on itämainen, itämaalaisten kirjoittama kirja, johon sisältyvät tavat ja käytännöt ovat pitkälti muuttumattomat Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Raamattu ei ole kirjoitettu lännen (länsimaisuuden) näkökulmasta, vaan itämaisesta. Kutsumme Kiinaa ’Kaukoidäksi’ ja olemme turrat sille tosiasialle, että kutsumme Israelin seudun maa-aluetta ’Keski-idäksi’ (englanniksi, suomeksi alue on Lähi-itä). Se on silti ’itää’. (*sana ’oksidentali’ tulee latinan ’länttä’ tarkoittavasta sanasta ja ’orientali’ latinan ’itää’ tarkoittavasta sanasta)
Miksi sillä on merkitystä?
Kukaan ei pidä siitä, että hänen sanansa irrotetaan asiayhteydestään. Kuitenkin niin tekevät monet kristityt Raamattuaan lukiessaan. He yrittävät ymmärtää sitä, ei tuon ajan itämaisen kulttuurin, vaan oman 21. vuosisadan länsimaisen seurakuntakulttuurinsa läpi suodatettuna.
Samalla tavalla Uuden testamentin kirjoittivat apostolit, joiden seurakunta oli kotiseurakunta ja jotka kirjoittivat ihmisille kotiseurakunnissa; monet irrottavat kodin yhteydestä viisi palveluvirkaa ja sen, kuinka Hengen lahjat toimivat ja yrittävät sijoittaa ne auditoriorakennukseen nimeltä kirkko päätyen vain hämmennykseen ja turhautumiseen, kun vain harvat pääsevät käyttämään Jumalan heille antamia lahjoja – ja he ihmettelevät, miksi.
Sama tapahtuu, kun luemme Raamattua ja yritämme ymmärtää sitä omaa elämäämme varten. Esimerkiksi psalmissa 69:22 sanotaan "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. "
Tuo kohta on länsimaalaisille hämmentävä, sillä kuinka pöytä voi tulla paulaksi, ansaksi? Mutta jos muistamme itämaisen tavan levittää maahan matto, jonka päälle ruoka asetetaan ja ruokailijat istuvat lattialla ruoan ympärillä, jakeessa alkaa olla järkeä.
Tässä ’pöydäksi’ käännetty heprean sana, joka äännetään shul-cha-nam, on kirjaimellisesti ’vuota- tai nahkamatto, joka on levitetty maahan."
Sen tähden psalminkirjoittaja sanoessaan 'tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi' sanoo 'kompastukoot he lattialla olevaan mattoon, ja tulkoon heille ansaksi se, mikä olisi ollut siunaus." Nyt siinä on järkeä, mutta vain jos ensin ymmärtää tavan syödä maassa olevan maton päällä.
Jeesus, itämainen kuningas
Nykyään lännessä seurakunnan ’kutsu tulla eteen’ (jos sellaista on) koostuu usein siitä, että pastori pyytää kaikkia kumartamaan päänsä ja pitämään silmänsä kiinni samalla kun hän pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka haluavat 'ottaa vastaan Jeesuksen'. Tuo on niin kovin länsimaista, sillä itämainen ihminen ei koskaan ajattelisi, että hänellä olisi etuoikeus vain ’ottaa vastaan’ Kuningas elämäänsä. Itse asiassa hän sen sijaan antaisi elämänsä Kuninkaalle pyytäen nöyrästi tätä hyväksymään hänet.
Tri Michael Brownin vieraillessa Tulsassa olimme lounaalla eräänä päivänä – olin palvelut hänen seurakunnassaan ja raamattukoulussaan, silloin kun ne sijaitsivat Pensacolassa, Floridassa ja niinpä hänen tullessaan vierailulle menimme yhdessä syömään. Puhuimme joistakin näistä idän ja lännen välisistä eroista ja hän mainitsi erään matkansa Intiaan ja sen, mitä yksi intialainen pastori oli sanonut – Intian myös ollessa idässä.
"Te Amerikassa julistatte eri evankeliumia kuin me Intiassa", intialainen pastori sanoi. Kun Michael kysyi, mitä hän tarkoitti, pastori vastasi: "Te julistatte, että jos otat vastaan Jeesuksen, Hän parantaa perheesi, Hän parantaa raha-asiasi ja antaa sinulle sitä lisää ja Hän parantaa ruumiisi. Tulet siunatuksi, jos otat Jeesuksen vastaan. Me julistamme, että jos uskot Jeesukseen, perheesi saattaa hylätä sinut, saatat menettää terveytesi, saatat menettää rahasi ja saatat menettää henkesi. "
Länsi kutsuu Jeesuksen jo kiireiseen elämäänsä, kun taas itä antaa koko elämänsä Jeesukselle siihen pisteeseen saakka, että on välittömästi halukas kuolemaan Hänen puolestaan, jos siihen kutsutaan. Länsi ei ymmärrä Jeesuksen olevan kuningas, vaan sen sijaan pitää Häntä ensiksi ystävänä, joka on puolellamme ja puhaltaa elämämme pipeihin. Itä tajuaa Hänen olevan kuningas, joka tulee hallitsemaan maata ja jo nyt Kristuksen ruumiin Päänä hallitsee Jumal-Ihmisenä.
Toinen on kauhistunut siitä, että lihassa olevan Jumalan petti ystäväksi luultu intiimillä aterialla, toinen näkee pelkästään aterian, johon osallistuneista yksi lähti pois toteuttaakseen suunnitelmansa.
Katson ympärilleni Kristuksen ruumista lännessä ja näen niin paljon syntiä, niin paljon rakkautta maailmaa ja kaikkea sitä kohtaan, mitä siinä on, ja ihmettelen ilmestyksen puutetta siitä, Kuka Jeesus on. Ja se on avain, seurakuntamme ovat suurelta osin jättäneet Jumalalta ilmestyksen vastanottamisen kokouksen tarkoitukseksi tai rukouksen ja palvonnan, ja suosivat sen sijaan maailmasta kopioitua viihdettä. Sen sijaan, että seurakunta vetäisi ihmisiä banderollilla, jossa julistetaan, että he voivat tuntea Jumalan, se yrittää vetää ihmisiä sellaisen banderollin alle, jossa julistetaan, että Jeesus voi tehdä elämästäsi parempaa, jos sisällytät Hänet siihen.
Mutta sille jäännökselle, joka tuntee Hänet Kuninkaana…kuninkaana, joka on myös ystävämme, mutta toista ei voi olla ilman toista – tuon jäännöksen yllä on suuri armo ja rauha. Enemmän ensi viikolla Jeesuksesta itämaisena kuninkaana. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköpostia minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed