Itsekeskeinen kristitty, osa 1/tzedeka
Hei kaikki,
Olin pukemassa Chrisiä päivää varten itsesäälin vallassa, lannistuneena, käsivarren mittaisen tehtävälistan kanssa – tuntien olevani kukistettu ja säälien itseäni kun työskentelin saadakseni Chrisin valmiiksi.
Tiedoksi teille, jotka ette kauaa ole lukenee viikoittaisia ajatuksiani: Chris on vanhin poikamme ja hän syntyi vetosolmussa oleva napanuora kaulansa ympärillä; jokainen supistus katkaisi ilman virtauksen minkä tuloksena oli aivovamma. Tätä kirjoittaessani Chris on 35, mutta mieleltään hän on noin nelivuotias, vaikka hän ymmärtää informaatiota vanhemman ikäisen tasoisesti.
Ja niinpä tuona itsesäälin vallassa vietettynä aamuna sisäistin taakkojani samalla kun autoin Chrisiä. Olin pukenut paidan hänen ylleen, hän oli harjannut hampaat avustaessani jne., ja koko ajan valitin hiljaisesti Isälle kaikista ja kaikesta, mutta en kenestäkään tai mistään erityisestä, tähän tapaan:
"Isä, tunnen olevani vain kuin jokin kuormajuhta. Kaikki nämä ihmisiltä tulevat vaatimukset. Se fyysinen osa siitä, kun pidän huolta Chrisistä, on niin monia rukouksia ja tarpeita, ihmisiä jotka haluavat rahaa samalla kun meillä itsellämme on niin suuria tarpeita, ihmisiä jotka haluavat minulta kaikkea mahdollista lähtien väittelyiden ratkaisemisesta aina ihmisiin, jotka saarnaavat minulle mieliopinkappalettaan, minun täytyy nauhoittaa kahden kuukauden opetukset ja kirjoittaa kuukauden viikoittaiset ajatukset ensi viikolla ennen matkojani ja pitää Chrisiä kotona muutaman päivän ja leikata ruoho ja kitkeä rikkaruohot. Mikä minä oikein olen Isä, jokin kuormajuhta vai mikä?"
Jaaritellessani edelleen hiljaisesti puoliksi rukoillen, puoliksi valittaen tuli aika pukea Chrisille sukat – joten nyt olen polvillani lattialle hänen edessään pukien yhtä sukkaa päälle ja olen juuri lopettamassa ajatusta: "…Mikä minä oikein olen, Isä, jokin kuormajuhta vai mikä?", kun Chris kumartuu ja taputtaa lempeästi minua päälaelle ja sanoo suloisesti:
"Sinä olet hyvä hevonen."
Nauroin ääneen ja sanoin: "Okei Isä, tajuan jutun, tunnistan sen mikä juuri tapahtui, pyydän anteeksi – sinä puhuit juuri Chrisin kautta ja olet oikeassa ja olen niin pahoillani." Chris ei ole koskaan ennen eikä ole sen jälkeen kutsunut minua hevoseksi, mutta tiedän Kuka kutsui minua hevoseksi sääliä teeskennellen. Mikä huumorintaju ja ajoitus Isällä onkaan!
Muutin asennettani, mutta ihan vain Hänen pointtinsa perille menon varmistamiseksi Hepr. 12:4 lipui yhtäkkiä mieleeni: 'Ette ole vielä vuodattaneet verta kamppaillessanne syntiä vastaan' (suomennos tässä), joten on selvää, ettei Hän halua kuulla minun valituksiani, lol.
Tämä kirjoitussarja voi muuttaa elämäsi täysin, koska kaikki se, mitä sinulle on opetettu vanhurskaudesta, tullaan uudelleen oppimaan, kaikki parantumisesta, kaikki avioerosta/uudelleen avioitumisesta, kaikki antamisesta ja vastaanottamisesta sekä opetuslapseudesta – kaikki menee uusiksi.
Aloitan puhumalla itsekeskeisistä kristityistä puhumalla vanhurskaudesta. Miksi? Koska meille on kerrottu vanhurskauden tarkoittavan seuraavaa: "Oikea asema Jumalan suhteen", mutta jos se on ymmärryksesi, voit olla oikeassa asemassa Hänen suhteensa, mutta vihata itseäsi, vihata lähimmäistäsi ja elää täysin itsekeskeistä elämää – Mutta olet otollinen Jumalan edessä, koska uskot Jeesukseen!!!
Mutta se EI ole täydellinen kuva siitä, miten Raamattu kuvaa vanhurskauden.
Tzedeka
Palataanpa takaisin juutalaiseen ymmärrykseen vanhurskaudeksi käännetystä yhdestä sanasta: tzedeka. Sen ymmärtäminen kuten Jeesus ja evankeliumien kulttuuri sen ymmärsivät ja kuten rabbit sen ymmärsivät, auttaa asettaman Jeesuksen sanat asiayhteyteen (mitä tulen tekemään merkittävimmissä kohdissa tätä kirjoitussarjaa), mikä muuttaa täysin meidän tietämättömän ei-juutalaisen ymmärryksemme.
Juutalaisuudessa ihmisellä ei voi olla oikeaa asemaa Jumalan suhteen ellei hän ole myös oikeassa suhteessa kanssaihmisiinsä. Sanoakseni asian toisella tavalla: vanhurskaus ei ole vain vertikaalista, vaan vertikaalista JA horisontaalista. Moderni seurakuntakulttuuri jättää pois tuon horisontaalisen osan (mielestäni), koska siitä ei vain tiedetä. Mutta jos et ymmärrä vanhurskautta kuten Jeesus sen ymmärsi ja ymmärtää meidän aikanammekin, et tule koskaan ymmärtämään Jeesusta etkä sitä, mitä Hän yrittää tehdä sinussa ja elämässäsi.
Kaikki, mitä Jeesus opetti evankeliumeissa, perustuu tälle ymmärrykselle – tämä on HÄNEN ymmärryksensä vanhurskaudesta. Hän opetti, että jos sinulla on suhde Isään, sinulla on myös suhde kanssaihmisiisi. Perusta sille, miksi Jeesus teki ihmeitä, paransi ja 'vaelsi ympäri ja teki hyvää', pohjautuu Hänen ymmärrykseensä vanhurskaudesta – ei voi olla vertikaalista, ellei ole myös horisontaalista.
Tzedekan ymmärretään olevan Jumalan oma luonne:
"Sillä Herra, teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjusta, joka hankkii orvolle ja leskelle oikeuden ja joka rakastaa muukalaista ja antaa hänelle ruuan ja vaatteen." 5. Moos. 10:17-18
Huomaa yllä olevissa lauseissa olevat kaksi osaa Hänen kuvauksessa itsestään: Hän on rehellinen Kaikkivaltias Jumala (vertikaalinen) ja Hän osoittaa suoraselkäisyytensä ja oikeamielisyytensä auttamalla niitä jotka sitä tarvitsevat (horisontaalinen).
Kaikki mitä Jeesus sanoi ja teki oli ilmausta tzekekasta– vanhurskaudesta. Hän opetti Isän olevan vanhurskaan (vertikaalinen) ja osoitti sen lähettämällä Hänet (horisontaalinen – Hän on rakastanut maailmaa niin paljon että antoi Hänet).
Yksistään Jeesuksen lausunnot siitä, että Hän oli Isästä ja että Isä on hyvä, ei riittäisi kulttuurissa, joka ymmärsi vanhurskauden sekä vertikaalisena että horisontaalisena – Siispä Jeesus väitti tulevansa oikeasta suhteesta ja olevansa oikeassa suhteessa Isään (vertikaalinen) ja todisti sen horisontaalisesti vaeltamalla ympäri tehden hyvää ja parantaen ihmisiä.
Me kaikki tunnemme Isä meidän – rukouksen, mutta meiltä on jäänyt ymmärtämättä, että se on tzedekaa koskeva lausunto – että kaikkien meidän jotka kutsumme Jumalaa "Isäksi" odotetaan osoittavan Hänen Isyyttään elämässämme elämäntyylillämme ja toimillamme toisia kohtaan, kuten myös Hän tekee.
Olemme ymmärtäneet oikein hyvin vanhurskauden vertikaalisen osan, mutta se merkitsee vain riittävää ymmärrystä tekemään meidät vaarallisiksi; itsekeskeisiksi, taivasta ajatteleviksi siihen pisteeseen saakka, että meidät on huijattu ajattelemaan, ettei ihmissuhteilla ole väliä, joten kulutamme niitä kuin ne olisivat kertakäyttövaippoja.
Kuitenkin kaikki mitä Jeesus teki ja koko Uuden testamentin opetus perustuu juutalaiseen ymmärrykseen tzedekasta – ja SEN tähden Jumala parantaa, sen tähden annamme, sen tähden teemme opetuslapsia ja sen tähden vaellamme rakkaudessa ja pyrimme säilyttämän rauhan veljien ja sisarten joukossa:
Vanhurskaus tulee uskon kautta Kristukseen (vertikaalinen), mutta se on sydämestä eikä sitä ole todistettu. Sen vuoksi Jumala suunnitteli niin, että vanhurskaus tulee todistaa (horisontaalisissa) suhteissa ja siinä on todistus meidän suhteestamme Isään.
Siispä kyllä, minä olen 'hyvä hevonen', kuormajuhta toisia varten, mutta niin olet sinäkin. Et voi pitää elämäntyylinäsi itseesi keskittymistä, eikä sinulla voi olla sellaista asennetta pitkään ja samalla pysyä tzedekana Jumalan edessä. Hyvä hevonen!
Ensi viikolla nro 2 käsittelee parantumisen ja ihmeiden ymmärtämistä ja osassa 3 käsitellään aviorikosta/avioeroa/uudelleenavioitumista ja paljon muuta… Ensi viikkoon, siunauksin,
John Fenn