Israel-Messianics Law #1
Israel-messiaaniset (juutalaiset) laki, osa 1
Hei kaikki,
Mennessäni Barbin kanssa naimisiin mukanani avioliittoon tuli vanha t-paita. Olin ostanut sen collegessa ollessani, se oli kääntöpaita ja kaksikerroksinen, joten sitä saattoi käyttää kylmempinä päivinä ja minä rakastin sitä. Siihen oli kummallekin puolelle painettu kirjaimet HPER: Health (terveys), Physical Education (urheilu), Recreation (virkistys). HPER.
Barb vain uskoi minun ilmoittavan maailmalle, että olin hyperiä.
Hän inhosi tuota paitaa, koska se oli ruma ja virttynyt ja hän pakotti minut lupaamaan, etten koskaan käyttäisi sitä julkisesti. Siitä tuli minun ”yleispaitani”, jonka laitoin päälle kotosalla ollessani, mutta eräänä päivänä huomasin hänen vilkuilevan sitä syrjäsilmällä niin kuin naarasleijona voi katsella haavoittunutta gasellia odottaen oikeaa hetkeä syöksyä sen kimppuun.
Hän sanoi sellaisia juttuja kuten: 'Tiedätkö, jonain päivänä tullessasi kotiin saatat huomata, että tuo paita on kadonnut' tilannetta tutkaillen. Käskin häntä lopettamaan edes asiasta vitsailun. Mutta Barb rakastaa järjestystä, jolloin kaikki on omalla paikallaan ja hänelle tuo paita merkitsi kaiken sen tuhoutumista, mikä oli oikein ja järjestyksessä hänen maailmassaan, joka jotenkin käsitti myös minun vaatelipastoni. Tuossa varhaisessa vaiheessa avioliittoa hänellä oli yhä se monien nuorten morsianten hellimä virheellinen käsitys: 'Minä muutan hänet', ja 'Minä puen hänet' – hänestä se tosiasia, että itse asiassa pidin tuosta paidasta, oli luonteessani oleva virhe, joka hänen täytyi korjata.
Eräänä päivänä se tapahtui
Barbille järjestyksen palauttaminen hänen universumiinsa merkitsi, että tuon paidan täytyi lähteä. Minulle se, jos tuo paita sattuisi häviämään, merkitsisi alkuräjähdystä Barbin universumissa.
Eräänä päivänä tulin kotiin töistä, menin lipastolle hakemaan paitaani, enkä löytänyt sitä. Aluksi Barb kohautti olkapäitään toivoen, että luopuisin metsästyksestä ja pukisin jotakin muuta päälleni. Mutta hänellä oli silmissään tuo syyllisen naarasleijonan katse ikään kuin hän olisi tappanut gasellin ja piilottanut sen kaikilta muilta. Heti kun hän oli myöntänyt heittäneensä paidan pois, minä räjähdin. Olimme seurustellessamme laatineet säännön, että heti kun olisimme naimisissa, emme koskaan sallisi ”D” -sanan (divorce, suom. avioero) tulla ajatuksiimme tai keskusteluumme, mutta olin lähellä rikkoa tuon lupauksen tuona päivänä.
Käyttäydyin hyvin huonosti paasaten ja huutaen lentoon lähdössä olevasta suihkukoneesta tulevia desibelejä lähestyvällä määrällä, ikään kuin Barb olisi juuri repinyt kylkiluun kyljestäni ja emotionaalisesti tuntui siltä. En edes päässyt hyvästelemään paitaa, kun roska-auto kuljetti sen pois. Barb sanoi paidan olevan niin ruman, etteivät köyhät olisi halunneet sitä, mikä oli huikea lausuma, sillä me OLIMME noita köyhiä! Sitten hän myönsi, että jos hän olisi antanut sen köyhille, hän olisi pelännyt, että olisin jäljittänyt ja pelastanut sen ja hän tiesi roska-auton merkitsevän lopullisuutta.
Hän pyysi anteeksi ja pakotin hänet lupaamaan, ettei hän koskaan, ikinä, milloinkaan enää heittäisi pois vaatteitani ilman suostumustani. Hän suostui tähän ja minä myös pyysin anteeksi sitä, että purkauduin kuin Vesuvius, ja todisteena siitä, että Barb on pitänyt kiinni lupauksestaan, on yli 36 vuotta avioliittoa ja kaksi rumaa, reikäistä t-paitaa lipastossani.
Minun HPER-paitani oli mukava, istui täydellisesti, oli mainio kaikkina vuodenaikoina ja oli lähellä sydäntäni. Niin ovat myös monien kristittyjen hellimät perinteet ja uskomukset, ja se, että edes puhun niistä, saa niitä rakkaina pitävät ajattelemaan, että uhkaan heittää ne pois. Erityisesti haluan puhua messiaanisesta liikkeestä kristinuskossa, modernin Israelin roolista vastaan hengellinen Israel, sekä Vanhan testamentin lain asemasta meidän Uuden testamentin aikoinamme.
Joten älä vertaa näistä asioista keskustelemista suoraan rakkaan paidan poisheittämiseen; salli minun tutkia Raamattua, kulttuuria, historiaa ja logiikkaa.
Vastakulttuuri on vastakohta kulttuurille, jossa he elävät
Uuden testamentin seurakunta oli vastakulttuuriliike. Vastakulttuuri hylkää vallitsevat arvot ja sitä ympäröivän kulttuurin tai vastustaa niitä. Yksi esimerkki evankeliumin ajan Israelin kulttuurista oli, että perheettömien leskien annettiin kerjätä ruokaa kadulla. Seurakunta oli tuota vastaan tarjoten ruokaa ja suojaa kuten nähdään Apt. 2-6:ssa.
Tuon ajan kulttuurin mukaan jokainen henkilö ja perhe pitivät huolta omastaan ja tiettyinä aikoina annettiin pieniä uhrilahjoja temppelille. Vastakulttuuriseurakunta oli tuota vastaan, ja siinä yksilöt olivat verkostoituneet ja jakoivat resursseja, taitoja ja rahaa esiin tulevien tarpeiden mukaan ollen yhteen nivoutuneina vahvoihin ihmissuhteisiin.
Alakulttuuri on kulttuurin sisällä oleva ryhmä, joka erottautuu muista ja josta merkkinä ovat erityiset käyttäytymistavat, kieli ja usein tyylit. Tänään seurakuntakulttuuri on suurelta osin alakulttuuri, jonka sisällä on pienempiä alakulttuureita.
Alakulttuurit ovat niitä ympäröivälle yhteiskunnalle ja kulttuurille epäolennaisia
Vastakulttuurit vaikuttavat yhteiskuntaan ja kulttuuriin ja katselevat ulospäin. Alakulttuurit ovat suurelta osin yhteiskunnalle epäolennaisia, koska ne katselevat sisäänpäin. Kulttuuri näkee alakulttuurit outoina, omituisina, typerinä eikä niihin suhtauduta vakavasti.
Alakulttuureilla on oma kielensä, jota ymmärtävät vain tuossa alakulttuurissa olevat. 1950-luvulla beatnikit olivat alakulttuuria ja antavat hyviä esimerkkejä kielestään: kelaa se, mikä tarkoittaa ajattele asia loppuun asti. Ei maissintähkää, tarkoittaen kornia tai vanhanaikaista. Lyijyreki oli klassikkoauto, usein iskän vanha auto. Jos kuitenkin oli tuon kulttuurin ulkopuolella, noita sanoja ei ymmärretty ja niitä pidettiin outoina.
Oletko osa alakulttuuria vai oletko osa vastakulttuuria uskossasi?
Puhutko kaanaankieltä vai voivatko alakulttuurisi ulkopuolella olevat ymmärtää sinua täysin?
Tunnetko nämä fraasit, jotka ovat omaleimaisia eri alakulttuureille (haaroille) uskossa: Avoin taivas, avata portaali, vedota vereen, kirkkauden kananliha, taputus/ylistysuhri Herralle, seistä Sanan päällä, en koe johdatusta, pyydä Jeesus sydämeesi, aseenkantaja, halaja rukouksiasi, matkan siunausrukoukset, villojen laittaminen. Jos käyttäisit mitään näistä puhuessasi jollekulle sellaiselle, joka ei ole kasvanut seurakunnan liepeillä eikä ole uudestisyntynyt, täytyisikö sinun selittää, mitä tarkoitat normaalia kieltä käyttäen? (Miksi sitten puhua kaanaankieltä?)
Oletko osa alakulttuuria, joka ei masennu, se saa 'raskauden hengen'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei stressaannu, vaan sen vain täytyy 'päästää irti ja antaa Jumalan'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan ole töykeä, vaan vain 'puhuu totuuden rakkaudessa'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan tee itsenäisiä päätöksiä, vaan on vain 'Herran johdatuksessa'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan sano, että olen pahoillani, vaan sanoo vain 'En ole täydellinen, vain anteeksisaanut'?
Onko ensimmäinen kielesi englanti (tai suomi) ja synnyit ei-juutalaiseksi, mutta olet tullut osaksi alakulttuuria, joka kutsuu Jeesusta Jeshuaksi? Oletko osa alakulttuuria, joka valitsee mitkä Raamatunkohdat se uskoo selittäen pois valikoidut Paavalin ja Johanneksen jakeet ja kohdat erityisesti?
Valtakunnan kulttuuri on yhteiskunnalle vastakulttuuria –
Luuletko olleesi valtakunnan vastakulttuurissa vain huomataksesi, että olet jotenkin tullut osaksi alakulttuuria riippumatta siitä, mitä uskonhaaraa olet? Vastakulttuurit haluavat muuttaa maailmaansa elämällä elämää toisten edessä laajemmassa kulttuurissa ollen täten olennaisia ja osoittaen samalla tien korkeampaan ajatteluun ja korkeampaan elämäntapaan, kuten Apostolien teoissa tehtiin. Tämä opetussarja on avuksi, jos olet havainnut olleesi osa alakulttuuria samalla kun sydämesi huutaa saada olla osa valtakunnan vastakulttuuria.
Enemmän ensi viikolla messiaanisesta, Israelin ja kristinuskon pakanaopetuslasten kulttuureista.
Siunauksin,
John Fenn www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
Israel-messiaaniset (juutalaiset) laki, osa 1
Hei kaikki,
Mennessäni Barbin kanssa naimisiin mukanani avioliittoon tuli vanha t-paita. Olin ostanut sen collegessa ollessani, se oli kääntöpaita ja kaksikerroksinen, joten sitä saattoi käyttää kylmempinä päivinä ja minä rakastin sitä. Siihen oli kummallekin puolelle painettu kirjaimet HPER: Health (terveys), Physical Education (urheilu), Recreation (virkistys). HPER.
Barb vain uskoi minun ilmoittavan maailmalle, että olin hyperiä.
Hän inhosi tuota paitaa, koska se oli ruma ja virttynyt ja hän pakotti minut lupaamaan, etten koskaan käyttäisi sitä julkisesti. Siitä tuli minun ”yleispaitani”, jonka laitoin päälle kotosalla ollessani, mutta eräänä päivänä huomasin hänen vilkuilevan sitä syrjäsilmällä niin kuin naarasleijona voi katsella haavoittunutta gasellia odottaen oikeaa hetkeä syöksyä sen kimppuun.
Hän sanoi sellaisia juttuja kuten: 'Tiedätkö, jonain päivänä tullessasi kotiin saatat huomata, että tuo paita on kadonnut' tilannetta tutkaillen. Käskin häntä lopettamaan edes asiasta vitsailun. Mutta Barb rakastaa järjestystä, jolloin kaikki on omalla paikallaan ja hänelle tuo paita merkitsi kaiken sen tuhoutumista, mikä oli oikein ja järjestyksessä hänen maailmassaan, joka jotenkin käsitti myös minun vaatelipastoni. Tuossa varhaisessa vaiheessa avioliittoa hänellä oli yhä se monien nuorten morsianten hellimä virheellinen käsitys: 'Minä muutan hänet', ja 'Minä puen hänet' – hänestä se tosiasia, että itse asiassa pidin tuosta paidasta, oli luonteessani oleva virhe, joka hänen täytyi korjata.
Eräänä päivänä se tapahtui
Barbille järjestyksen palauttaminen hänen universumiinsa merkitsi, että tuon paidan täytyi lähteä. Minulle se, jos tuo paita sattuisi häviämään, merkitsisi alkuräjähdystä Barbin universumissa.
Eräänä päivänä tulin kotiin töistä, menin lipastolle hakemaan paitaani, enkä löytänyt sitä. Aluksi Barb kohautti olkapäitään toivoen, että luopuisin metsästyksestä ja pukisin jotakin muuta päälleni. Mutta hänellä oli silmissään tuo syyllisen naarasleijonan katse ikään kuin hän olisi tappanut gasellin ja piilottanut sen kaikilta muilta. Heti kun hän oli myöntänyt heittäneensä paidan pois, minä räjähdin. Olimme seurustellessamme laatineet säännön, että heti kun olisimme naimisissa, emme koskaan sallisi ”D” -sanan (divorce, suom. avioero) tulla ajatuksiimme tai keskusteluumme, mutta olin lähellä rikkoa tuon lupauksen tuona päivänä.
Käyttäydyin hyvin huonosti paasaten ja huutaen lentoon lähdössä olevasta suihkukoneesta tulevia desibelejä lähestyvällä määrällä, ikään kuin Barb olisi juuri repinyt kylkiluun kyljestäni ja emotionaalisesti tuntui siltä. En edes päässyt hyvästelemään paitaa, kun roska-auto kuljetti sen pois. Barb sanoi paidan olevan niin ruman, etteivät köyhät olisi halunneet sitä, mikä oli huikea lausuma, sillä me OLIMME noita köyhiä! Sitten hän myönsi, että jos hän olisi antanut sen köyhille, hän olisi pelännyt, että olisin jäljittänyt ja pelastanut sen ja hän tiesi roska-auton merkitsevän lopullisuutta.
Hän pyysi anteeksi ja pakotin hänet lupaamaan, ettei hän koskaan, ikinä, milloinkaan enää heittäisi pois vaatteitani ilman suostumustani. Hän suostui tähän ja minä myös pyysin anteeksi sitä, että purkauduin kuin Vesuvius, ja todisteena siitä, että Barb on pitänyt kiinni lupauksestaan, on yli 36 vuotta avioliittoa ja kaksi rumaa, reikäistä t-paitaa lipastossani.
Minun HPER-paitani oli mukava, istui täydellisesti, oli mainio kaikkina vuodenaikoina ja oli lähellä sydäntäni. Niin ovat myös monien kristittyjen hellimät perinteet ja uskomukset, ja se, että edes puhun niistä, saa niitä rakkaina pitävät ajattelemaan, että uhkaan heittää ne pois. Erityisesti haluan puhua messiaanisesta liikkeestä kristinuskossa, modernin Israelin roolista vastaan hengellinen Israel, sekä Vanhan testamentin lain asemasta meidän Uuden testamentin aikoinamme.
Joten älä vertaa näistä asioista keskustelemista suoraan rakkaan paidan poisheittämiseen; salli minun tutkia Raamattua, kulttuuria, historiaa ja logiikkaa.
Vastakulttuuri on vastakohta kulttuurille, jossa he elävät
Uuden testamentin seurakunta oli vastakulttuuriliike. Vastakulttuuri hylkää vallitsevat arvot ja sitä ympäröivän kulttuurin tai vastustaa niitä. Yksi esimerkki evankeliumin ajan Israelin kulttuurista oli, että perheettömien leskien annettiin kerjätä ruokaa kadulla. Seurakunta oli tuota vastaan tarjoten ruokaa ja suojaa kuten nähdään Apt. 2-6:ssa.
Tuon ajan kulttuurin mukaan jokainen henkilö ja perhe pitivät huolta omastaan ja tiettyinä aikoina annettiin pieniä uhrilahjoja temppelille. Vastakulttuuriseurakunta oli tuota vastaan, ja siinä yksilöt olivat verkostoituneet ja jakoivat resursseja, taitoja ja rahaa esiin tulevien tarpeiden mukaan ollen yhteen nivoutuneina vahvoihin ihmissuhteisiin.
Alakulttuuri on kulttuurin sisällä oleva ryhmä, joka erottautuu muista ja josta merkkinä ovat erityiset käyttäytymistavat, kieli ja usein tyylit. Tänään seurakuntakulttuuri on suurelta osin alakulttuuri, jonka sisällä on pienempiä alakulttuureita.
Alakulttuurit ovat niitä ympäröivälle yhteiskunnalle ja kulttuurille epäolennaisia
Vastakulttuurit vaikuttavat yhteiskuntaan ja kulttuuriin ja katselevat ulospäin. Alakulttuurit ovat suurelta osin yhteiskunnalle epäolennaisia, koska ne katselevat sisäänpäin. Kulttuuri näkee alakulttuurit outoina, omituisina, typerinä eikä niihin suhtauduta vakavasti.
Alakulttuureilla on oma kielensä, jota ymmärtävät vain tuossa alakulttuurissa olevat. 1950-luvulla beatnikit olivat alakulttuuria ja antavat hyviä esimerkkejä kielestään: kelaa se, mikä tarkoittaa ajattele asia loppuun asti. Ei maissintähkää, tarkoittaen kornia tai vanhanaikaista. Lyijyreki oli klassikkoauto, usein iskän vanha auto. Jos kuitenkin oli tuon kulttuurin ulkopuolella, noita sanoja ei ymmärretty ja niitä pidettiin outoina.
Oletko osa alakulttuuria vai oletko osa vastakulttuuria uskossasi?
Puhutko kaanaankieltä vai voivatko alakulttuurisi ulkopuolella olevat ymmärtää sinua täysin?
Tunnetko nämä fraasit, jotka ovat omaleimaisia eri alakulttuureille (haaroille) uskossa: Avoin taivas, avata portaali, vedota vereen, kirkkauden kananliha, taputus/ylistysuhri Herralle, seistä Sanan päällä, en koe johdatusta, pyydä Jeesus sydämeesi, aseenkantaja, halaja rukouksiasi, matkan siunausrukoukset, villojen laittaminen. Jos käyttäisit mitään näistä puhuessasi jollekulle sellaiselle, joka ei ole kasvanut seurakunnan liepeillä eikä ole uudestisyntynyt, täytyisikö sinun selittää, mitä tarkoitat normaalia kieltä käyttäen? (Miksi sitten puhua kaanaankieltä?)
Oletko osa alakulttuuria, joka ei masennu, se saa 'raskauden hengen'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei stressaannu, vaan sen vain täytyy 'päästää irti ja antaa Jumalan'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan ole töykeä, vaan vain 'puhuu totuuden rakkaudessa'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan tee itsenäisiä päätöksiä, vaan on vain 'Herran johdatuksessa'?
Oletko osa alakulttuuria, joka ei koskaan sano, että olen pahoillani, vaan sanoo vain 'En ole täydellinen, vain anteeksisaanut'?
Onko ensimmäinen kielesi englanti (tai suomi) ja synnyit ei-juutalaiseksi, mutta olet tullut osaksi alakulttuuria, joka kutsuu Jeesusta Jeshuaksi? Oletko osa alakulttuuria, joka valitsee mitkä Raamatunkohdat se uskoo selittäen pois valikoidut Paavalin ja Johanneksen jakeet ja kohdat erityisesti?
Valtakunnan kulttuuri on yhteiskunnalle vastakulttuuria –
Luuletko olleesi valtakunnan vastakulttuurissa vain huomataksesi, että olet jotenkin tullut osaksi alakulttuuria riippumatta siitä, mitä uskonhaaraa olet? Vastakulttuurit haluavat muuttaa maailmaansa elämällä elämää toisten edessä laajemmassa kulttuurissa ollen täten olennaisia ja osoittaen samalla tien korkeampaan ajatteluun ja korkeampaan elämäntapaan, kuten Apostolien teoissa tehtiin. Tämä opetussarja on avuksi, jos olet havainnut olleesi osa alakulttuuria samalla kun sydämesi huutaa saada olla osa valtakunnan vastakulttuuria.
Enemmän ensi viikolla messiaanisesta, Israelin ja kristinuskon pakanaopetuslasten kulttuureista.
Siunauksin,
John Fenn www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed