He tells the finished vision from the start, # 5, too cross-minded, Perspective
Hän kertoo loppuun viedyn näyn alusta, osa 5, liian ristimielinen, näkökulma
Hei kaikki,
Olen käynyt Rooman katakombeissa muutaman kerran viettäen tuntikausia pohtimassa niiden ihmisten elämää, joiden luiden ohi olin nyt rennosti turistina kulkemassa. Joka kerran olen ollut syvästi liikuttunut. Roomassa olevat katakombit ovat sarja käytäviä ja hautahyllyjä, jotka on kaivettu pehmeään vulkaaniseen kiviainekseen syvälle maan alle (noin 20 – 60 jalkaa tai 6-20 metriä).
Kristinusko laillistettiin v. 312 ja tuli valtionuskonnoksi 380. Löydämme miljoonien uskovien jäännökset niistä toistaiseksi löydetystä 40 katakombista 250 vuoden roomalaisvainon ajalta. Löydetyt katakombit kattavat noin 600 eekkeriä (2,4 km2) Rooman alla, ja yksin Pyhän Callixtuksen katakombeihin on haudattuna yli 500.000 varhaista veljeämme ja sisartamme Herrassa. Pyhän Domitillan katakombeissa on noin 150.000 ja nuo ovat vain kaksi 40:stä.
Noiden maanalaisten kammareiden taide on aivan ällistyttävää, ei pelkästään sinne haudattujen ihmisten elämää koskevien kuvien ja kuvattujen Raamatun kertomusten vuoksi, vaan yleisteeman takia: kuolemalla ei ole mitään valtaa ja taivas on varma.
Taiteesta puuttuu jotakin
Silmiinpistävää oli ja mieleeni jäi, ettei siellä ollut kuvattuna mitään ristikohtauksia. Oli sellaisia kohtauksia Raamatusta kuten Nooa arkista ja '3 lasta' tulisessa pätsissä, muttei yhtään ristiä. Kaikki, ja tarkoitan kaikki, koski ylösnousemusta. Evankeliumi ei ollut ristin, vaan ylösnousemuksen evankeliumia.
Heidän taiteessaan ilmaisema oli yhdenmukaista Uuden testamentin kirjoittajien kanssa: Kristus on teissä! Ylösnoussut Kristus, Hänen ylösnousemuksensa voima, asuu sisällänne!
Tajuatteko...
...että 'risti' mainitaan vain 12 kertaa kirjeissä, ja yhteensä vain kuudessa kirjeessä: 1. Korinttolaiskirjeessä, galatalaiskirjeessä, efesolaiskirjeessä, kolossalaiskirjeessä, heprealaiskirjeessä. Siinä kaikki! Sana "ristiinnaulittu" mainitaan vain 12 kertaa viidessä kirjeessä yhteensä.
Sitä vastoin olen maininnut aiemmin ja olen lähettänyt sähköpostin liitteenä sitä pyytäneille listan (ja lähetän, jos haluatte, pyytäkää vain sähköpostiosoitteestani cwowi@aol.com) niistä vähintään 108:sta maininnasta siitä, että olemme 'Hänessä' tai Hän on meissä; Kristus meissä tai me Hänessä.
Jos tutkitte erityisesti Paavalin kirjeitä, havaitsette, että hän viittasi ristiin vain opettaakseen siitä keinona, jolla Isä toi pelastuksen, mutta ei jonakin sellaisena, johon keskittyä. Hän jatkoi aina eteenpäin siitä keskittyäkseen ylösnousemukseen ja Kristukseen meissä. "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut." 2. Kor. 5: 17
Tuossa jakeessa ei ole mitään ristiä – fokuksena on meissä oleva Kristuksen ylösnousemusvoima, uusi luomus Kristuksessa.
Hyvä esimerkki on Ef.1: 3-14, joka sanoo, että juuri Isä on siunannut meitä kaikilla hengellisillä siunauksilla taivaallisissa (jae 3), ja Isä adoptoi meidät käyttäen Jeesusta tekemään sen (jae 5), ja juuri Isä osti meidän anteeksiantomme Oman Poikansa veren välityksellä (jae 7).
Paavali esittää Jeesuksen keinona, jolla Isä toteutti pelastuksemme ja sitten hän siirtyy eteenpäin siihen, mitä kuninkaallisessa perheessä oleminen merkitsee. Jeesus on palvomisen ja kunnioituksen arvoinen roolinsa tähden tietysti, mutta Isä käytti Poikaansa toteuttaakseen tahtonsa – suurenmoista tiimityötä, mutta risti on vain keino, jonka avulla he toivat meidät pelastukseen ja siihen, mitä meillä nyt on Hänessä.
Ef. 2:7:ssa Paavali sanoo, että meidät on pelastettu tässä maailmanajassa, "jotta tulevina maailmanaikoina Hän (Isä) voisi jatkaa hyvyytensä rikkauksien osoittamista meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa." (suomennos tässä)
Paavali ei ole ristimielinen muutoin kuin opettaessaan sitä välineenä, jota käytettiin tuomaan pelastus – ja sitten hän siirtyy eteenpäin Kristukseen meissä.
Pohdi...
Kun kävelet kristilliseen kirjakauppaan, vertaa näkemiesi ristien määrää tyhjien hautojen määrään. Ylösnousemuspäivää lukuun ottamatta nuo kohtaukset eivät ole näkyvästi esillä. Kuinka moni meistä kasvoi tunnustuskunnassa, johon liittyi kulkue, jossa pappi kantoi suurta ristiä jokaisen jumalanpalveluksen alussa? Entäpä jos tuo pappi olisi kantanut näkymää tyhjästä haudasta? Kuinka monilla tätä lukevilla on kotonaan ristejä seinällä roikkumassa tai hyllyllä? Kuinka monta tyhjän haudan näkymää sinulla on? Oletko ristimielinen vai kuten Paavali ja varhaiskristityt olivat, ylösnousemusvoimamielinen?
Saatat pitää tätä kyynisenä, mutta pohdi...
Historiallisesti puhuen Uusi testamentti ei keskity ristiin, vaan ylösnousemukseen, Kristukseen meissä ja taivaan varmuuteen. Katakombien taide ja varhaisten kirkkoisien kirjoitukset ovat tämän ylösnousemukseen keskittymisen kanssa yhdenmukaisia.
Tuo kaikki muuttui, kun kristinusko laillistettiin 312 ja tuli valtionuskonnoksi 380 ja monet pakanallisista temppeleistä otettiin uuden valtionuskonnon haltuun. Kuten matkaopas meille kertoi siellä, pakanalliset temppelit sopivat täydellisesti siihen, että väkijoukot tulivat pois kodeista, sillä pakanallisissa temppeleissä oli istuimia, lava, saarnastuoli – ja auditorioseurakunta syntyi.
Anna minulle tämä havainto anteeksi, jos sinun täytyy, mutta siitä mitä olen tutkinut ja nähnyt, alituinen ristin muistuttaminen ja se, ette menneisyydessä olimme syntisiä, palvelee osaksi sitä, että se ylläpitää lauma edelleen auditorioon saapumista, pitää heidät heikkoina uskossaan ja aina katsomassa olkansa yli menneisyyttä. Ei voi katsoa eteenpäin ylösnousemusvoimaan, jos alituisesti muistutetaan siitä, millainen on ennen ollut.
Kun tutkitte kotiin ja perheeseen perustuvan alkuseurakunnan dynamiikkaa, joka keskittyi Kristukseen teissä ja ylösnousemuksen voimaan elää pyhää ja tarkoituksen täyttämää elämää ja vertaatte sitä alituiseen muistuttamiseen siitä, millaisia me ennen Kristusta olimme, vastakohta on hätkähdyttävä.
Suurin loppuunviety näky
Minkä tahansa lupauksen olemmekin saaneet nyt koskien omaa elämäämme, rakkaitamme, tässä elämässä, nuo lupaukset ovat loppuunviedyn näyn suurempien lupausten sisällä. Niin kuin venäläiset 'maatuskanuket', joista yksi sopii hienosti suuremman sisälle, ja se toisen suuremman sisälle jne, niin on myös laita minkä tahansa lupauksen kohdalla, jonka me tässä elämässä saamme. Se on sisäkkäin suuremman (lupauksen) Kristus meissä –kanssa, taivas odottaa meitä – kanssa. Loppukohtaus ilmestyskirjassa on se, että meidän taivaaksi kutsuma kaupunki tulee maan päälle.
Paavali opasti filippiläisiä kahdesti muistamaan, että kansalaisuutemme on taivaassa (3: 17, 20), ja kolossalaisille hän sanoi: "Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa." (3: 1-4)
Opi mitä sinulla on Kristuksessa – voitko kuvitella, Kuka meillä on sisällämme!? Hän, joka puhui Moosekselle palavasta pensaasta, asuu sinussa! (2. Moos. 3: 14, Joh. 8: 58) Ole kaikin mokomin kiitollinen rististä, mutta tuo risti toi meille elämän Kristuksessa, meidän uudeksi luodun hengen ihmisemme, jonka Jumalan Henki loi, jotta voisimme vaeltaa Isän ja Pojan kanssa – joten tee niin – keskity vaeltamaan Isän, meidän lopullisen päämäärämme, kanssa!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Hän kertoo loppuun viedyn näyn alusta, osa 5, liian ristimielinen, näkökulma
Hei kaikki,
Olen käynyt Rooman katakombeissa muutaman kerran viettäen tuntikausia pohtimassa niiden ihmisten elämää, joiden luiden ohi olin nyt rennosti turistina kulkemassa. Joka kerran olen ollut syvästi liikuttunut. Roomassa olevat katakombit ovat sarja käytäviä ja hautahyllyjä, jotka on kaivettu pehmeään vulkaaniseen kiviainekseen syvälle maan alle (noin 20 – 60 jalkaa tai 6-20 metriä).
Kristinusko laillistettiin v. 312 ja tuli valtionuskonnoksi 380. Löydämme miljoonien uskovien jäännökset niistä toistaiseksi löydetystä 40 katakombista 250 vuoden roomalaisvainon ajalta. Löydetyt katakombit kattavat noin 600 eekkeriä (2,4 km2) Rooman alla, ja yksin Pyhän Callixtuksen katakombeihin on haudattuna yli 500.000 varhaista veljeämme ja sisartamme Herrassa. Pyhän Domitillan katakombeissa on noin 150.000 ja nuo ovat vain kaksi 40:stä.
Noiden maanalaisten kammareiden taide on aivan ällistyttävää, ei pelkästään sinne haudattujen ihmisten elämää koskevien kuvien ja kuvattujen Raamatun kertomusten vuoksi, vaan yleisteeman takia: kuolemalla ei ole mitään valtaa ja taivas on varma.
Taiteesta puuttuu jotakin
Silmiinpistävää oli ja mieleeni jäi, ettei siellä ollut kuvattuna mitään ristikohtauksia. Oli sellaisia kohtauksia Raamatusta kuten Nooa arkista ja '3 lasta' tulisessa pätsissä, muttei yhtään ristiä. Kaikki, ja tarkoitan kaikki, koski ylösnousemusta. Evankeliumi ei ollut ristin, vaan ylösnousemuksen evankeliumia.
Heidän taiteessaan ilmaisema oli yhdenmukaista Uuden testamentin kirjoittajien kanssa: Kristus on teissä! Ylösnoussut Kristus, Hänen ylösnousemuksensa voima, asuu sisällänne!
Tajuatteko...
...että 'risti' mainitaan vain 12 kertaa kirjeissä, ja yhteensä vain kuudessa kirjeessä: 1. Korinttolaiskirjeessä, galatalaiskirjeessä, efesolaiskirjeessä, kolossalaiskirjeessä, heprealaiskirjeessä. Siinä kaikki! Sana "ristiinnaulittu" mainitaan vain 12 kertaa viidessä kirjeessä yhteensä.
Sitä vastoin olen maininnut aiemmin ja olen lähettänyt sähköpostin liitteenä sitä pyytäneille listan (ja lähetän, jos haluatte, pyytäkää vain sähköpostiosoitteestani cwowi@aol.com) niistä vähintään 108:sta maininnasta siitä, että olemme 'Hänessä' tai Hän on meissä; Kristus meissä tai me Hänessä.
Jos tutkitte erityisesti Paavalin kirjeitä, havaitsette, että hän viittasi ristiin vain opettaakseen siitä keinona, jolla Isä toi pelastuksen, mutta ei jonakin sellaisena, johon keskittyä. Hän jatkoi aina eteenpäin siitä keskittyäkseen ylösnousemukseen ja Kristukseen meissä. "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut." 2. Kor. 5: 17
Tuossa jakeessa ei ole mitään ristiä – fokuksena on meissä oleva Kristuksen ylösnousemusvoima, uusi luomus Kristuksessa.
Hyvä esimerkki on Ef.1: 3-14, joka sanoo, että juuri Isä on siunannut meitä kaikilla hengellisillä siunauksilla taivaallisissa (jae 3), ja Isä adoptoi meidät käyttäen Jeesusta tekemään sen (jae 5), ja juuri Isä osti meidän anteeksiantomme Oman Poikansa veren välityksellä (jae 7).
Paavali esittää Jeesuksen keinona, jolla Isä toteutti pelastuksemme ja sitten hän siirtyy eteenpäin siihen, mitä kuninkaallisessa perheessä oleminen merkitsee. Jeesus on palvomisen ja kunnioituksen arvoinen roolinsa tähden tietysti, mutta Isä käytti Poikaansa toteuttaakseen tahtonsa – suurenmoista tiimityötä, mutta risti on vain keino, jonka avulla he toivat meidät pelastukseen ja siihen, mitä meillä nyt on Hänessä.
Ef. 2:7:ssa Paavali sanoo, että meidät on pelastettu tässä maailmanajassa, "jotta tulevina maailmanaikoina Hän (Isä) voisi jatkaa hyvyytensä rikkauksien osoittamista meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa." (suomennos tässä)
Paavali ei ole ristimielinen muutoin kuin opettaessaan sitä välineenä, jota käytettiin tuomaan pelastus – ja sitten hän siirtyy eteenpäin Kristukseen meissä.
Pohdi...
Kun kävelet kristilliseen kirjakauppaan, vertaa näkemiesi ristien määrää tyhjien hautojen määrään. Ylösnousemuspäivää lukuun ottamatta nuo kohtaukset eivät ole näkyvästi esillä. Kuinka moni meistä kasvoi tunnustuskunnassa, johon liittyi kulkue, jossa pappi kantoi suurta ristiä jokaisen jumalanpalveluksen alussa? Entäpä jos tuo pappi olisi kantanut näkymää tyhjästä haudasta? Kuinka monilla tätä lukevilla on kotonaan ristejä seinällä roikkumassa tai hyllyllä? Kuinka monta tyhjän haudan näkymää sinulla on? Oletko ristimielinen vai kuten Paavali ja varhaiskristityt olivat, ylösnousemusvoimamielinen?
Saatat pitää tätä kyynisenä, mutta pohdi...
Historiallisesti puhuen Uusi testamentti ei keskity ristiin, vaan ylösnousemukseen, Kristukseen meissä ja taivaan varmuuteen. Katakombien taide ja varhaisten kirkkoisien kirjoitukset ovat tämän ylösnousemukseen keskittymisen kanssa yhdenmukaisia.
Tuo kaikki muuttui, kun kristinusko laillistettiin 312 ja tuli valtionuskonnoksi 380 ja monet pakanallisista temppeleistä otettiin uuden valtionuskonnon haltuun. Kuten matkaopas meille kertoi siellä, pakanalliset temppelit sopivat täydellisesti siihen, että väkijoukot tulivat pois kodeista, sillä pakanallisissa temppeleissä oli istuimia, lava, saarnastuoli – ja auditorioseurakunta syntyi.
Anna minulle tämä havainto anteeksi, jos sinun täytyy, mutta siitä mitä olen tutkinut ja nähnyt, alituinen ristin muistuttaminen ja se, ette menneisyydessä olimme syntisiä, palvelee osaksi sitä, että se ylläpitää lauma edelleen auditorioon saapumista, pitää heidät heikkoina uskossaan ja aina katsomassa olkansa yli menneisyyttä. Ei voi katsoa eteenpäin ylösnousemusvoimaan, jos alituisesti muistutetaan siitä, millainen on ennen ollut.
Kun tutkitte kotiin ja perheeseen perustuvan alkuseurakunnan dynamiikkaa, joka keskittyi Kristukseen teissä ja ylösnousemuksen voimaan elää pyhää ja tarkoituksen täyttämää elämää ja vertaatte sitä alituiseen muistuttamiseen siitä, millaisia me ennen Kristusta olimme, vastakohta on hätkähdyttävä.
Suurin loppuunviety näky
Minkä tahansa lupauksen olemmekin saaneet nyt koskien omaa elämäämme, rakkaitamme, tässä elämässä, nuo lupaukset ovat loppuunviedyn näyn suurempien lupausten sisällä. Niin kuin venäläiset 'maatuskanuket', joista yksi sopii hienosti suuremman sisälle, ja se toisen suuremman sisälle jne, niin on myös laita minkä tahansa lupauksen kohdalla, jonka me tässä elämässä saamme. Se on sisäkkäin suuremman (lupauksen) Kristus meissä –kanssa, taivas odottaa meitä – kanssa. Loppukohtaus ilmestyskirjassa on se, että meidän taivaaksi kutsuma kaupunki tulee maan päälle.
Paavali opasti filippiläisiä kahdesti muistamaan, että kansalaisuutemme on taivaassa (3: 17, 20), ja kolossalaisille hän sanoi: "Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa." (3: 1-4)
Opi mitä sinulla on Kristuksessa – voitko kuvitella, Kuka meillä on sisällämme!? Hän, joka puhui Moosekselle palavasta pensaasta, asuu sinussa! (2. Moos. 3: 14, Joh. 8: 58) Ole kaikin mokomin kiitollinen rististä, mutta tuo risti toi meille elämän Kristuksessa, meidän uudeksi luodun hengen ihmisemme, jonka Jumalan Henki loi, jotta voisimme vaeltaa Isän ja Pojan kanssa – joten tee niin – keskity vaeltamaan Isän, meidän lopullisen päämäärämme, kanssa!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed