Living in the realm of miracles #3, Making the jump
Eläminen ihmeiden valtakunnassa osa 3, uskon hypyn tekeminen
Hei kaikki,
Merkittävin yksittäinen tekijä elämässäni, joka sai minut elämään ihmeiden valtakunnassa, oli ilmoitus 2. Pietarin kirjeessä 1: 3-4:
"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään.” (UT1938)
Jae kertoo, että meille on jo annettu kaikki, mitä tarvitsemme elämään (luonnolliset tarpeet) ja jumalisuuteen (luonteen kasvamiseen Kristuksessa). Se tarkoittaa, etten voi kohdata mitään sellaista tässä elämässä, josta ei olisi jo huolehdittu. Se tarkoittaa myös, että minkä tahansa tunnepuolen, moraalisen tai henkisen haasteen tulen koskaan kohtaamaan, kasvu Kristuksessa on tehty mahdolliseksi.
Sanoma tuli aikana, jolloin elimme kädestä suuhun; kun käänsimme auton ympäri löytääksemme kolikoita tarjotaksemme pojille jotain McDonaldsissa, sähkölaskun eräpäivän häämöttäessä edessäpäin, eikä meillä ollut rahaa sen maksamiseen.
Halusin epätoivoisesti vaihtaa elämän ihmeestä toiseen syvän laakson kautta, elämään jatkuvan huolenpidon alla, missä ihmeellinen ajoitus oli elämäntapa. Eräänä päivänä todella sisäistin tuon jakeen ja tajusin, että mitä tahansa koin elämässä, yllättävääkin, ei koskaan ollut yllätys Hänelle. Sen mukaan oli olemassa huolenpito, jonka Hän oli suunnitellut ja josta oli huolehtinut jo ennen maailman alkua. Minun vain piti saada rauha, pysyä rauhassa, tehdä mitä piti tehdä luonnollisessa, ja antaa Hänen hoitaa loput.
Toinen tekijä
Kirje heprealaisille 10: 32 kytkeytyi tähän ymmärrykseen, että Herra on huolehtinut kaikesta mitä tarvitsen elämään ja Jumalalle elämiseen.
"Muistakaa menneitä päiviä, jolloin te valoon päästyänne kestitte monet kärsimysten aiheuttamat kamppailut."
(Kuningas Jaakon käännös: 'Call to remembrance the former days...')
Jae kehottaa minua muistamaan Jumalan uskollisuuden menneinä päivinä. Se nostaa mieleen, miten vaikeita aikoja ne olivat, mutta kuinka Hän aina antoi apunsa, vaikka viime hetkellä. Se kehotti minua keräämään muistoja ajoista, jolloin kohtasin kriisejä ja sain hänen huolenpitoaan.
Nuo kaksi jaetta muuttivat elämäni, saattaen minut ihmeestä laakson kautta ihmeeseen elämisen sijaan elämään valtakunnassa, jossa ihmeitä tapahtuu joka päivä. Missä näen päivittäin jumalallisen ajoituksen askeleissani. Se on olemassaoloa, kun Isän ajoitusta etsitään, aavistellaan ja odotetaan innolla, kuinka hänen huolenpitonsa käy toteen.
Minulla ei edelleenkään ole suuria summia tililläni. Edelleen minun täytyy löytää päivittäinen elantomme, joka perustuu ihmisten hyväntahtoisuuteen, jota he osoittavat Herralle ja sitten meille kiitollisina siitä, mitä opetan tai kirjoitan tai jaan. Mutta minulla on rauha tietäen, että Herralla on niin pitkä ansioluettelo puoleemme kääntymisessä, ettei hyödytä pelätä tai olla huolissaan. Teen vain mitä pitää luonnollisessa, jatkan puuhiani ja Hän huolehtii – niin luonnollisessa kuin jumalisuudessa.
.
Esimerkki
Raha oli tiukassa ja meidän piti myydä viimeiset viisi lehmäämme. Minun piti vuokrata karjatraileri, jota pystyi vetämään lava-autollamme, johon sain kaikki viisi lastattua. Chris on aina ollut ’apurini’ joten nostin hänet kyytiin ja päätin, ettei hän tule poistumaan autosta, joten en ottanut pyörätuolia mukaan auton taka-osaan, vaikka matkaa oli noin 129 kilometriä edestakaisin.
Olimme päässeet 16 kilometriä 64 kilometrin matkasta karjan myyntipaikalle, kun lava-auto sanoi itsensä irti, juuri kun kiihdytin liikennevaloista nelikaistaisella valtatiellä. Rullatessani tien varren pysäkille tunsin hätäännystä, koska en ollut ottanut mukaan Chrisin pyörätuolia ja toisaalta siitä, ettei ollut toista vetokoukullista autoa, jolla voisi vetää karjalla lastattua traileria, joten ihmettelin mitä voisin tehdä, epävarmana siitä oliko minulla rahaa korjata mitä ikinä olikaan vialla lava-autossa – panikoin, potkin itseäni vihaisena itselleni ja koko tilanteelle – rauhoitin itseni, kasasin ajatukseni ja sanoin:
”Isä. Toinen Pietarin kirje 1:3-4 sanoo, että kaikesta koskien elämää ja jumalisuutta on huolehdittu, joten pyydän, että osoitat huolenpitosi! Missä on huolenpitosi, Isä? Näytä huolenpitosi ja kiitän sinua siitä!”
Juuri silloin vastakkaiseen suuntaan kulkeva lava-auto ajoi yli liikenteen kaistojen välissä olevan nurmialueen, tehden U-käännöksen ja pysähtyen kohdallemme. Nuori mies astui ulos, kysyi, tarvitsisimmeko apua, ja selvittäessäni tilanteen hän sanoi, ”Vien teidät ja lehmänne myyntipaikalle.”
Niinpä irrotimme trailerin, työnsimme lava-autoni pois tieltä ja kannoimme Chrisin yhdessä hänen autonsa etupenkille, kiinnitimme trailerin hänen autoonsa ja ajoimme jäljellä olevat 48 kilometriä myyntipaikalle. Lehmät otettiin trailerista, punnittiin ja sain niistä shekin. Sen jälkeen hän vei meidät kuorma-autojen pesupaikalle, sillä kuten hänelle kerroin, minun oli palautettava traileri puhtaana sinne, mistä olin sen vuokrannut – eikä noita viittä lehmää oltu koulutettu sisäsiisteiksi traileria varten.
Hän suostui tähän kaikkeen, toi meidät takaisin lava-autolle, mistä pystyin sitten soittamaan kotiin. Keskimmäisellä pojallamme, Jasonilla, oli mahdollisuus tulla hakemaan minut ja Chris takaisin kotiin. Mies kieltäytyi ottamasta yhtään rahaa hyvistä teoistaan – Hän oli Isän huolenpidon välikappale, vaikkakin sen perusteella, miten hän puhui ja oli välinpitämätön jakamaani uskoa kohtaan, hän ei vaikuttanut uudestisyntyneeltä.
Mitä enkeli sanoi
Muistin kokemuksen vuosia aiemmin Herran ja ”enkelini” kanssa, kun minulla oli mahdollisuus kysyä enkeliltä: ”Miksi Isä käyttää niin usein pelastumattomia siunatakseen lapsiaan?” Enkeli katsoi minua järkyttyneenä, kuin vastaus olisi pitänyt tietää: ”Että he eivät tule Kuninkaan eteen tyhjin käsin!”
Taakse katsoen oivalsin jälleen Isän hyvyyden, että vaikka henkilö ei koskaan pääsisi taivaaseen, he ovat usein olleet Isän käytössä, jotta heillä olisi jotain hyviä ansioita. Ja jos he myöhemmin tulevat Herran luokse, nuo aiemmin tehdyt hyvät teot lasketaan heidän hyväkseen – että he eivät tule tyhjin käsin Kuninkaan eteen.
Kun joudut pulaan…
Kun joudun tilanteeseen, missä tarvitsen Hänen huolenpitoaan, teen lähestulkoon samoin kuin tuona päivänä: “Isä, missä on apusi? Sanasi sanoo, että olet jo huolehtinut kaikesta, mikä koskee elämää ja jumalisuutta, joten kiitän siitä, että osoitat huolenpitosi!”
Jesaja 55 kutsuu hylkäämään omat ajatuksemme ja tiemme, ja palaamaan Hänen ajatuksilleen ja teilleen. Sen oppiminen itsessään on jo elämänmittainen prosessi. Jokainen asia, joka yllättää meidät, vaatii meitä pysähtymään päätöksenteon paikalle, valitsemaan omiin tuttuihin tapoihin ja ajatuksiin lankeamisen ja uskonaskeleen välillä, ajattelemaan miten Hän ajattelee ja tekemään mitä Hän tekee – elämään ihmeiden valtakunnassa. Hänen huolenpitonsa on siinä, jos me etsimme Häntä noissa tilanteissa.
Osittain teemme tämän muistuttaessamme itseämme hänen teoistaan elämässämme, ja muistaen, että kaikesta on huolehdittu… kenen teitä me seuraamme, kenen ajatuksia ajattelemme?
Seuraava aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn / SH
www.cwowi.org ja meilaa minulle [email protected]
Eläminen ihmeiden valtakunnassa osa 3, uskon hypyn tekeminen
Hei kaikki,
Merkittävin yksittäinen tekijä elämässäni, joka sai minut elämään ihmeiden valtakunnassa, oli ilmoitus 2. Pietarin kirjeessä 1: 3-4:
"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään.” (UT1938)
Jae kertoo, että meille on jo annettu kaikki, mitä tarvitsemme elämään (luonnolliset tarpeet) ja jumalisuuteen (luonteen kasvamiseen Kristuksessa). Se tarkoittaa, etten voi kohdata mitään sellaista tässä elämässä, josta ei olisi jo huolehdittu. Se tarkoittaa myös, että minkä tahansa tunnepuolen, moraalisen tai henkisen haasteen tulen koskaan kohtaamaan, kasvu Kristuksessa on tehty mahdolliseksi.
Sanoma tuli aikana, jolloin elimme kädestä suuhun; kun käänsimme auton ympäri löytääksemme kolikoita tarjotaksemme pojille jotain McDonaldsissa, sähkölaskun eräpäivän häämöttäessä edessäpäin, eikä meillä ollut rahaa sen maksamiseen.
Halusin epätoivoisesti vaihtaa elämän ihmeestä toiseen syvän laakson kautta, elämään jatkuvan huolenpidon alla, missä ihmeellinen ajoitus oli elämäntapa. Eräänä päivänä todella sisäistin tuon jakeen ja tajusin, että mitä tahansa koin elämässä, yllättävääkin, ei koskaan ollut yllätys Hänelle. Sen mukaan oli olemassa huolenpito, jonka Hän oli suunnitellut ja josta oli huolehtinut jo ennen maailman alkua. Minun vain piti saada rauha, pysyä rauhassa, tehdä mitä piti tehdä luonnollisessa, ja antaa Hänen hoitaa loput.
Toinen tekijä
Kirje heprealaisille 10: 32 kytkeytyi tähän ymmärrykseen, että Herra on huolehtinut kaikesta mitä tarvitsen elämään ja Jumalalle elämiseen.
"Muistakaa menneitä päiviä, jolloin te valoon päästyänne kestitte monet kärsimysten aiheuttamat kamppailut."
(Kuningas Jaakon käännös: 'Call to remembrance the former days...')
Jae kehottaa minua muistamaan Jumalan uskollisuuden menneinä päivinä. Se nostaa mieleen, miten vaikeita aikoja ne olivat, mutta kuinka Hän aina antoi apunsa, vaikka viime hetkellä. Se kehotti minua keräämään muistoja ajoista, jolloin kohtasin kriisejä ja sain hänen huolenpitoaan.
Nuo kaksi jaetta muuttivat elämäni, saattaen minut ihmeestä laakson kautta ihmeeseen elämisen sijaan elämään valtakunnassa, jossa ihmeitä tapahtuu joka päivä. Missä näen päivittäin jumalallisen ajoituksen askeleissani. Se on olemassaoloa, kun Isän ajoitusta etsitään, aavistellaan ja odotetaan innolla, kuinka hänen huolenpitonsa käy toteen.
Minulla ei edelleenkään ole suuria summia tililläni. Edelleen minun täytyy löytää päivittäinen elantomme, joka perustuu ihmisten hyväntahtoisuuteen, jota he osoittavat Herralle ja sitten meille kiitollisina siitä, mitä opetan tai kirjoitan tai jaan. Mutta minulla on rauha tietäen, että Herralla on niin pitkä ansioluettelo puoleemme kääntymisessä, ettei hyödytä pelätä tai olla huolissaan. Teen vain mitä pitää luonnollisessa, jatkan puuhiani ja Hän huolehtii – niin luonnollisessa kuin jumalisuudessa.
.
Esimerkki
Raha oli tiukassa ja meidän piti myydä viimeiset viisi lehmäämme. Minun piti vuokrata karjatraileri, jota pystyi vetämään lava-autollamme, johon sain kaikki viisi lastattua. Chris on aina ollut ’apurini’ joten nostin hänet kyytiin ja päätin, ettei hän tule poistumaan autosta, joten en ottanut pyörätuolia mukaan auton taka-osaan, vaikka matkaa oli noin 129 kilometriä edestakaisin.
Olimme päässeet 16 kilometriä 64 kilometrin matkasta karjan myyntipaikalle, kun lava-auto sanoi itsensä irti, juuri kun kiihdytin liikennevaloista nelikaistaisella valtatiellä. Rullatessani tien varren pysäkille tunsin hätäännystä, koska en ollut ottanut mukaan Chrisin pyörätuolia ja toisaalta siitä, ettei ollut toista vetokoukullista autoa, jolla voisi vetää karjalla lastattua traileria, joten ihmettelin mitä voisin tehdä, epävarmana siitä oliko minulla rahaa korjata mitä ikinä olikaan vialla lava-autossa – panikoin, potkin itseäni vihaisena itselleni ja koko tilanteelle – rauhoitin itseni, kasasin ajatukseni ja sanoin:
”Isä. Toinen Pietarin kirje 1:3-4 sanoo, että kaikesta koskien elämää ja jumalisuutta on huolehdittu, joten pyydän, että osoitat huolenpitosi! Missä on huolenpitosi, Isä? Näytä huolenpitosi ja kiitän sinua siitä!”
Juuri silloin vastakkaiseen suuntaan kulkeva lava-auto ajoi yli liikenteen kaistojen välissä olevan nurmialueen, tehden U-käännöksen ja pysähtyen kohdallemme. Nuori mies astui ulos, kysyi, tarvitsisimmeko apua, ja selvittäessäni tilanteen hän sanoi, ”Vien teidät ja lehmänne myyntipaikalle.”
Niinpä irrotimme trailerin, työnsimme lava-autoni pois tieltä ja kannoimme Chrisin yhdessä hänen autonsa etupenkille, kiinnitimme trailerin hänen autoonsa ja ajoimme jäljellä olevat 48 kilometriä myyntipaikalle. Lehmät otettiin trailerista, punnittiin ja sain niistä shekin. Sen jälkeen hän vei meidät kuorma-autojen pesupaikalle, sillä kuten hänelle kerroin, minun oli palautettava traileri puhtaana sinne, mistä olin sen vuokrannut – eikä noita viittä lehmää oltu koulutettu sisäsiisteiksi traileria varten.
Hän suostui tähän kaikkeen, toi meidät takaisin lava-autolle, mistä pystyin sitten soittamaan kotiin. Keskimmäisellä pojallamme, Jasonilla, oli mahdollisuus tulla hakemaan minut ja Chris takaisin kotiin. Mies kieltäytyi ottamasta yhtään rahaa hyvistä teoistaan – Hän oli Isän huolenpidon välikappale, vaikkakin sen perusteella, miten hän puhui ja oli välinpitämätön jakamaani uskoa kohtaan, hän ei vaikuttanut uudestisyntyneeltä.
Mitä enkeli sanoi
Muistin kokemuksen vuosia aiemmin Herran ja ”enkelini” kanssa, kun minulla oli mahdollisuus kysyä enkeliltä: ”Miksi Isä käyttää niin usein pelastumattomia siunatakseen lapsiaan?” Enkeli katsoi minua järkyttyneenä, kuin vastaus olisi pitänyt tietää: ”Että he eivät tule Kuninkaan eteen tyhjin käsin!”
Taakse katsoen oivalsin jälleen Isän hyvyyden, että vaikka henkilö ei koskaan pääsisi taivaaseen, he ovat usein olleet Isän käytössä, jotta heillä olisi jotain hyviä ansioita. Ja jos he myöhemmin tulevat Herran luokse, nuo aiemmin tehdyt hyvät teot lasketaan heidän hyväkseen – että he eivät tule tyhjin käsin Kuninkaan eteen.
Kun joudut pulaan…
Kun joudun tilanteeseen, missä tarvitsen Hänen huolenpitoaan, teen lähestulkoon samoin kuin tuona päivänä: “Isä, missä on apusi? Sanasi sanoo, että olet jo huolehtinut kaikesta, mikä koskee elämää ja jumalisuutta, joten kiitän siitä, että osoitat huolenpitosi!”
Jesaja 55 kutsuu hylkäämään omat ajatuksemme ja tiemme, ja palaamaan Hänen ajatuksilleen ja teilleen. Sen oppiminen itsessään on jo elämänmittainen prosessi. Jokainen asia, joka yllättää meidät, vaatii meitä pysähtymään päätöksenteon paikalle, valitsemaan omiin tuttuihin tapoihin ja ajatuksiin lankeamisen ja uskonaskeleen välillä, ajattelemaan miten Hän ajattelee ja tekemään mitä Hän tekee – elämään ihmeiden valtakunnassa. Hänen huolenpitonsa on siinä, jos me etsimme Häntä noissa tilanteissa.
Osittain teemme tämän muistuttaessamme itseämme hänen teoistaan elämässämme, ja muistaen, että kaikesta on huolehdittu… kenen teitä me seuraamme, kenen ajatuksia ajattelemme?
Seuraava aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn / SH
www.cwowi.org ja meilaa minulle [email protected]
RSS Feed