We can't improve on this! #2, Messianic movement 1 - how far is too far?
Tätä ei voi tehdä paremmaksi! osa 2, Messiaaninen liike 1 – miten pitkälle on liian pitkälle?
Hei kaikki,
Olemme kaikki yhtä mieltä lausumasta, että Kristus on meissä, mutta sitten saatamme ihmetellä: "Voinko parantaa sitä mitä minulla Hänessä on?”
Tänään: Messiaaninen liike: Miten pitkälle voimme mennä juutalaisista juurista oppimisessa ilman, että menemme vikaan?
Oli mies, joka oli kaikessa avokätinen, pidetty, ei ollut koskaan ollut naimisissa, omisti liikeyrityksen ja joka oli luonteeltaan vakaa ja joka rakasti Herraa hyvin paljon. Mutta koska hänellä oli kiinnostus oppia lisää juutalaisesta Jeesuksesta, hän meni paikalliseen ´messiaaniseen´ seurakuntaan.
Hänen ensimmäisen vierailunsa jälkeen kaksi johtajista sopi tapaamisesta hänen kotonaan ja tuolla vierailulla ja monilla, monilla lisävierailuilla, joita oli usein 3-5 iltana viikossa, he opettivat häntä. He sanoivat hänelle, että hän oli uskossaan epätäydellinen, tottelematon Herraa kohtaan, koska ei noudattanut Mooseksen lakia ja saivat hänet pelkäämään, että hän missaa Jumalan.
He opettivat häntä jättämään huomiotta Galatalaiskirjeen, 1. Johanneksen kirjeen ja muita. Aluksi hän soitti ja/tai lähetti minulle usein sähköpostia kuullakseen mielipiteeni siitä, mitä he hänelle opettivat, mutta he olivat paikan päällä ja minä toisessa osavaltiossa… ja he voittivat hänet puolelleen, sillä he olivat sinnikkäitä.
Tuloksena oli, että hän jätti kotiseurakunnan, jossa myös hänen perheensä oli ja valitsi vieläpä katkaista kaiken yhteydenpidon perheensä kanssa. Hän uppoutui kaikkiin niihin asioihin, joita hänen messiaanisen seurakuntansa johtajat käskivät häntä tehdä. Nykyään hän on palauttanut suhteet perheeseensä, mutta hyvin rajallisesti. Hän pitää läheisesti yhteydessä ainoastaan synagogansa jäsenten kanssa.
Hän ei ole ollut viestinvaihdossa kanssani siitä lähtien, ei edes silloin, kun olen käynyt hänen perheensä luona naapurissa – minua surettaa ystävän menettäminen, mutta kyse on hänen edesottamuksestaan, ei minun. Ja kuulemastani päätellen hän on älyllisesti täynnä, mutta hengellisesti tyhjä ja kaipaa lisää.
Voisin kertoa kymmenittäin tarinoita miehistä ja naisista, jotka viikkojen ja kuukausien kuluessa vähitellen seurasivat samaa polkua kuin yllä mainittu ystäväni, uppoutuen messiaanisuuteen kaiken muun pois sulkien. Monet tietysti säilyttävät tasapainon. Mutta miten totisesta ja jumalisesta halusta tietää enemmän Jeesuksen juutalaisuudesta tulee epäterve pakkomielle? (Tämän kuun mp3-opetussarjani kakkososa hengellisistä riippuvuuksista, 'Spiritual Addictions 2' käsittelee yksityiskohtaisesti polkua hengellisiin riippuvuuksiin)
Paavali kirjoitti Room. 10: 2-4:ssa:
"Tiedän, mikä into (kiihko) heillä on Jumalan kunniaan, mutta se on väärin suuntautunutta kiihkoa. 3 Sillä he eivät ymmärrä, että Kristus on kuollut tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen. Sen sijaan he yrittävät tehdä itseään riittävän hyviksi saadakseen Jumalan mielisuosion pitämällä juutalaiset lait ja tavat, mutta se ei ole Jumalan pelastamisen tapa. 4 He eivät ymmärrä, että Kristus antaa niille, jotka häneen luottavat kaiken, mitä he yrittävät saada pitämällä hänen lakinsa. Hän lopettaa kaiken tuon." (suomennos tässä TLB-raamatunkäännöksestä)
Katsotaan, miten ihminen etenee tällä polulla eteenpäin. Ensimmäinen Paavalin mainitsema asia on, että heillä on kiihko Jumalaa kohtaan. Kreikankielen sana on 'zelon', joka voi tarkoittaa kiihkoa, mustasukkaisuutta, jopa raivoa. Juurisana 'zeo', tarkoittaa 'kuplia tai kiehua yli'. Se tarkoittaa sitoutuneena johonkin olemista samalla omaten vahvan tunnepohjaisen halun tuota halunsa kohdetta kohtaan.
Nämä ihmiset ovat kiihkeitä – kiehuvat yli halussaan Jumalaa ja kaikkea Jumalaa koskevaa kohtaan. Mutta hän sanoo, että kyse on väärin suuntautuneesta kiihkosta. Se 'ei ole (ilmoitetun) tiedon' mukaista.
Sana, jota hän käytti sanomaan, että se 'ei ole' tiedon mukaista, on yksinkertainen sana 'kat'. 'Kat' on negatiivinen sana tarkoittaen 'vastaan' – tässä tapauksessa 'tietoa vastaan'. Heidän kiihkonsa on niin ylivoimaista, että he jättävät huomiotta sen, mikä on ilmoitettu puoltaen monimutkaisempaa 'korkeampaa' tietoa – tai ainakin heidän kiihkonsa kertoo heille, että se on edistyneempää tietoa.
Tämän väärin ohjautuneen kiihkon tähden, jättäessään huomiotta sen, mitä heillä on, joka on Kristus Itse heissä, Paavali sanoo heidän yrittävän pystyttää omaa vanhurskauttaan. Heidän messiaanisesta lähestymistavastaan tulee rakenne, jonka avulla lähestyä Jumalaa tai nähdä Hänet tuon rakenteen välityksellä; eikä oteta vastaan sitä, että Kristus kuoli tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen ja että Kristus on jo heissä.
Tilanne on kuin joitakin vuosia sitten olleen 'avoin taivas' -kokousten liikkeen kohdalla. Monet hyvää tarkoittavat kristityt kävivät konferenssissa, jossa mainostettiin olevan avoimen taivaan jättäen vapaaehtoisesti ottamatta huomioon, että Kristus jo on heissä ja että he voivat tulla rohkeasti armon tuomioistuimen eteen. He olivat kiihkeitä, mutta eivät ilmoitetun tiedoin mukaisesti.
Syy siihen, että monet olivat halukkaita jättämään huomiotta sen, minkä tiesivät olevan totta suosien sen sijaan ’muotivillitystä’ olevaa liikettä, oli se, että he halusivat lyhyitä vastauksia ja pikaratkaisuja ongelmiinsa tai tilanteeseensa. Kristus heissä olisi vienyt heidät käymään ongelmat läpi, kasvamaan Hänessä ja kasvamaan ihmisenä – mutta se on rankkaa, rankkaa työtä. Epämukavaa työtä. Heidän on innossaan paljon helpompi juosta ’avoin taivas’ -kokoukseen, mikä näyttää niin hengelliseltä ja toivoa, että pikaratkaisu saapuu. Ei juttu niin toimi.
Ihmiset juoksevat kaavojen ja rituaalin luo, koska eivät tunne Herraa riittävästi. Meille kerrotaan 2. Piet. 1: 5-8:ssa kristillisessä uskossa olevan kyse kristillisessä luonteessa vaeltamisesta ja Gal. 5: 22-23:ssa Hengen/hengen hedelmässä vaeltamisesta, mikä saa meidät elämään jumalista elämää. Voimme tehdä tämän, koska Kristus on meissä. Kristus meissä on kaikki!
Ei ole mitään väärää siinä, että oppii meidän juutalaisesta Jeesuksestamme, Raamatun kulttuurista ja juhlista ja paastoista – mutta jos ihminen innossaan jättää Kristuksen yksinkertaisuuden ja ilmoitetun tiedon suosien sen sijaan rituaalia ja ulkonaisia lakeja, jotka Kristus jo täytti, niin menee vikaan. Ja tämä on sitä, minkä Paavali oikaisi Gal. 3:ssa, jota käsittelemme ensi viikolla.
Ensi viikolla: Miten Paavali opetti pysymään heitä tasapainossa heidän Jeesuksen juutalaisuuden tietämyksessään.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]
Tätä ei voi tehdä paremmaksi! osa 2, Messiaaninen liike 1 – miten pitkälle on liian pitkälle?
Hei kaikki,
Olemme kaikki yhtä mieltä lausumasta, että Kristus on meissä, mutta sitten saatamme ihmetellä: "Voinko parantaa sitä mitä minulla Hänessä on?”
Tänään: Messiaaninen liike: Miten pitkälle voimme mennä juutalaisista juurista oppimisessa ilman, että menemme vikaan?
Oli mies, joka oli kaikessa avokätinen, pidetty, ei ollut koskaan ollut naimisissa, omisti liikeyrityksen ja joka oli luonteeltaan vakaa ja joka rakasti Herraa hyvin paljon. Mutta koska hänellä oli kiinnostus oppia lisää juutalaisesta Jeesuksesta, hän meni paikalliseen ´messiaaniseen´ seurakuntaan.
Hänen ensimmäisen vierailunsa jälkeen kaksi johtajista sopi tapaamisesta hänen kotonaan ja tuolla vierailulla ja monilla, monilla lisävierailuilla, joita oli usein 3-5 iltana viikossa, he opettivat häntä. He sanoivat hänelle, että hän oli uskossaan epätäydellinen, tottelematon Herraa kohtaan, koska ei noudattanut Mooseksen lakia ja saivat hänet pelkäämään, että hän missaa Jumalan.
He opettivat häntä jättämään huomiotta Galatalaiskirjeen, 1. Johanneksen kirjeen ja muita. Aluksi hän soitti ja/tai lähetti minulle usein sähköpostia kuullakseen mielipiteeni siitä, mitä he hänelle opettivat, mutta he olivat paikan päällä ja minä toisessa osavaltiossa… ja he voittivat hänet puolelleen, sillä he olivat sinnikkäitä.
Tuloksena oli, että hän jätti kotiseurakunnan, jossa myös hänen perheensä oli ja valitsi vieläpä katkaista kaiken yhteydenpidon perheensä kanssa. Hän uppoutui kaikkiin niihin asioihin, joita hänen messiaanisen seurakuntansa johtajat käskivät häntä tehdä. Nykyään hän on palauttanut suhteet perheeseensä, mutta hyvin rajallisesti. Hän pitää läheisesti yhteydessä ainoastaan synagogansa jäsenten kanssa.
Hän ei ole ollut viestinvaihdossa kanssani siitä lähtien, ei edes silloin, kun olen käynyt hänen perheensä luona naapurissa – minua surettaa ystävän menettäminen, mutta kyse on hänen edesottamuksestaan, ei minun. Ja kuulemastani päätellen hän on älyllisesti täynnä, mutta hengellisesti tyhjä ja kaipaa lisää.
Voisin kertoa kymmenittäin tarinoita miehistä ja naisista, jotka viikkojen ja kuukausien kuluessa vähitellen seurasivat samaa polkua kuin yllä mainittu ystäväni, uppoutuen messiaanisuuteen kaiken muun pois sulkien. Monet tietysti säilyttävät tasapainon. Mutta miten totisesta ja jumalisesta halusta tietää enemmän Jeesuksen juutalaisuudesta tulee epäterve pakkomielle? (Tämän kuun mp3-opetussarjani kakkososa hengellisistä riippuvuuksista, 'Spiritual Addictions 2' käsittelee yksityiskohtaisesti polkua hengellisiin riippuvuuksiin)
Paavali kirjoitti Room. 10: 2-4:ssa:
"Tiedän, mikä into (kiihko) heillä on Jumalan kunniaan, mutta se on väärin suuntautunutta kiihkoa. 3 Sillä he eivät ymmärrä, että Kristus on kuollut tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen. Sen sijaan he yrittävät tehdä itseään riittävän hyviksi saadakseen Jumalan mielisuosion pitämällä juutalaiset lait ja tavat, mutta se ei ole Jumalan pelastamisen tapa. 4 He eivät ymmärrä, että Kristus antaa niille, jotka häneen luottavat kaiken, mitä he yrittävät saada pitämällä hänen lakinsa. Hän lopettaa kaiken tuon." (suomennos tässä TLB-raamatunkäännöksestä)
Katsotaan, miten ihminen etenee tällä polulla eteenpäin. Ensimmäinen Paavalin mainitsema asia on, että heillä on kiihko Jumalaa kohtaan. Kreikankielen sana on 'zelon', joka voi tarkoittaa kiihkoa, mustasukkaisuutta, jopa raivoa. Juurisana 'zeo', tarkoittaa 'kuplia tai kiehua yli'. Se tarkoittaa sitoutuneena johonkin olemista samalla omaten vahvan tunnepohjaisen halun tuota halunsa kohdetta kohtaan.
Nämä ihmiset ovat kiihkeitä – kiehuvat yli halussaan Jumalaa ja kaikkea Jumalaa koskevaa kohtaan. Mutta hän sanoo, että kyse on väärin suuntautuneesta kiihkosta. Se 'ei ole (ilmoitetun) tiedon' mukaista.
Sana, jota hän käytti sanomaan, että se 'ei ole' tiedon mukaista, on yksinkertainen sana 'kat'. 'Kat' on negatiivinen sana tarkoittaen 'vastaan' – tässä tapauksessa 'tietoa vastaan'. Heidän kiihkonsa on niin ylivoimaista, että he jättävät huomiotta sen, mikä on ilmoitettu puoltaen monimutkaisempaa 'korkeampaa' tietoa – tai ainakin heidän kiihkonsa kertoo heille, että se on edistyneempää tietoa.
Tämän väärin ohjautuneen kiihkon tähden, jättäessään huomiotta sen, mitä heillä on, joka on Kristus Itse heissä, Paavali sanoo heidän yrittävän pystyttää omaa vanhurskauttaan. Heidän messiaanisesta lähestymistavastaan tulee rakenne, jonka avulla lähestyä Jumalaa tai nähdä Hänet tuon rakenteen välityksellä; eikä oteta vastaan sitä, että Kristus kuoli tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen ja että Kristus on jo heissä.
Tilanne on kuin joitakin vuosia sitten olleen 'avoin taivas' -kokousten liikkeen kohdalla. Monet hyvää tarkoittavat kristityt kävivät konferenssissa, jossa mainostettiin olevan avoimen taivaan jättäen vapaaehtoisesti ottamatta huomioon, että Kristus jo on heissä ja että he voivat tulla rohkeasti armon tuomioistuimen eteen. He olivat kiihkeitä, mutta eivät ilmoitetun tiedoin mukaisesti.
Syy siihen, että monet olivat halukkaita jättämään huomiotta sen, minkä tiesivät olevan totta suosien sen sijaan ’muotivillitystä’ olevaa liikettä, oli se, että he halusivat lyhyitä vastauksia ja pikaratkaisuja ongelmiinsa tai tilanteeseensa. Kristus heissä olisi vienyt heidät käymään ongelmat läpi, kasvamaan Hänessä ja kasvamaan ihmisenä – mutta se on rankkaa, rankkaa työtä. Epämukavaa työtä. Heidän on innossaan paljon helpompi juosta ’avoin taivas’ -kokoukseen, mikä näyttää niin hengelliseltä ja toivoa, että pikaratkaisu saapuu. Ei juttu niin toimi.
Ihmiset juoksevat kaavojen ja rituaalin luo, koska eivät tunne Herraa riittävästi. Meille kerrotaan 2. Piet. 1: 5-8:ssa kristillisessä uskossa olevan kyse kristillisessä luonteessa vaeltamisesta ja Gal. 5: 22-23:ssa Hengen/hengen hedelmässä vaeltamisesta, mikä saa meidät elämään jumalista elämää. Voimme tehdä tämän, koska Kristus on meissä. Kristus meissä on kaikki!
Ei ole mitään väärää siinä, että oppii meidän juutalaisesta Jeesuksestamme, Raamatun kulttuurista ja juhlista ja paastoista – mutta jos ihminen innossaan jättää Kristuksen yksinkertaisuuden ja ilmoitetun tiedon suosien sen sijaan rituaalia ja ulkonaisia lakeja, jotka Kristus jo täytti, niin menee vikaan. Ja tämä on sitä, minkä Paavali oikaisi Gal. 3:ssa, jota käsittelemme ensi viikolla.
Ensi viikolla: Miten Paavali opetti pysymään heitä tasapainossa heidän Jeesuksen juutalaisuuden tietämyksessään.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]
RSS Feed