Kuinka David kulki UT:n armossa osa 2, Miksi armo voittaa tuomion
Hei kaikki,
Viime viikolla tiedustelin, kuinka Daavid saattoi rikkoa Mooseksen lakia yksinkertaisesti vain sijoittamalla liitonarkin avoimeen telttamajaan ja tanssimalla ja palvomalla liitonarkun edessä, eikä Luoja kuitenkaan surmannut häntä. Tänään tulee vastaus tuohon kysymykseen.
Meille kerrotaan ensimmäisessä Samuelin kirjassa 13:14 että Jumala oli valinnut Davidin -”oman mielensä mukaisen miehen”- kuninkaaksi. Kuitenkin tämä mies, Daavid, oli yhtä vajavainen, kun hänet voideltiin tehtäväänsä.
Vajavainen, kuten mekin…
Otathan huomioon, että Daavid otti toisen miehen vaimon omakseen, sitten surmautti tämän puolison ja vieläpä salasi molemmat teot. Hän oli niin karmea isä, että hänen poikansa otti kuningaskunnan johdon haltuunsa, ajoi isänsä maanpakoon ja jopa halusi tappaa hänet, muiden vakavien rikkeiden joukossa.
Kuitenkin sisimmässään Daavid oli sydämeltään Jumalan mielen mukainen mies. Hänen kirjoittamansa psalmit, jotka hän julkisti kaikelle kansalle, ovat läpinäkyviä ja rehellisiä ja paljastavat hänen vereslihalla olevat tunteensa ja sydämensä. Tämä antaa meille toivoa, koska olemme itsekin täynnä puutteita ja huonoja harkintoja, vääriä päätöksiä ja vereslihalla olevia tunteita omassa perheessämme esille tulevia virheitä kohtaan. Kuitenkin me rakastamme Jumalaa ja haluaisimme nähdä itsemme olevan Jumalan mielen mukaisia persoonia. (Katsohan Psalmi 51, joka kirjoitettiin sen jälkeen, kun Jumala kohtasi Davidin ja laittoi hänet tilille Batseban kanssa tehdystä aviorikoksesta).
Daavidin ulospäin suuntautuneet teot ja päätökset eivät aina heijastaneet sitä, mutta hän oli sisimmässään Jumalan mielen mukainen mies.
Jeesus kertoo meille miksi
Eräs Davidin synneistä oli “näkyleipien” luvaton syöminen. Uhrileivät olivat leipiä, jotka oli omistettu Jumalalle ja ne oli sijoitettu telttamajaan ensimmäisen verhon taakse yhdessä lampunjalan ja suitsutusalttarin kanssa. Tapahtuma kuvataan ensimmäisessä Samuelin kirjassa 21:1-16 ja Jeesus mainitsee tämän Matteuksen evankeliumissa luvussa 12:1-18.
Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. 2
Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: »Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä.» 3
Mutta Jeesus vastasi heille: »Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? 4
Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. 5
Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? 6Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. 7
Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. 8Ihmisen Poika on sapatin herra.»!
(**Hosea 6: 6)
Tässä meillä on toivoa niille rakkaimmillemme, jotka eivät kulje Jumalan kanssa mutta pitävät hänen sydämessään.
Daavid söi Jumalalle erotetun leivän, vaikka se oli laissa kiellettyä. Hän toi liitonarkin ylös Jerusalemiin, asetti sen yksinkertaiseen telttaan ja tanssi ja palvoi sen edessä - mikä oli vastoin Mooseksen lakia. Kuitenkin hän jäi eloon. Kuitenkin hän menestyi. Kuitenkin hän kirjoitti ainakin puolet psalmeista, joita meillä on Raamatussa. Kuitenkin Daavid ja Batseba saivat Salomon. Kuitenkin hän on kokonaisen kuninkaallisen perimyslinjan kantaisä, mukaan lukien Daavidin pojan, Jeesuksen, Messiaan, isä. Niin kauhean viallinen, että hän tarvitsi armoa, että kirkkaus kuuluu yksin Jumalalle eikä hänelle tai hänen omille kyvyilleen tai pyhyydelleen. Jumala kunnioitti hänen sydäntään enemmän kuin hänen tekojaan. Eikö hän usein tee samoin myös meidän elämässämme?
Armo voittaa (iloitsee) yli tuomion - Hosea 6:6, Jaakobin kirje 2:13
Jumala näkee sydämemme, auttaa meitä selviämään virheittemme kanssa ja tekee armonsa kautta työtä kutoakseen hänen mielensä mukaan meidän ja rakkaittemme elämään.
Mooseksen laki salli köyhien kulkea kypsien viljapeltojen ja viiniköynnösviljelmien poikki ja syödä kaiken, minkä saattoivat ohikulkumatkallaan. He eivät saaneet kantaa laukkua, johon he olisivat voineet kerätä ylimääräistä viljaa tai rypäleitä, vain sen verran kuin he saattoivat syödä. (2. Mooseksen kirja 23:24-25)
Joten opetuslapset toimivat laillisesti Mooseksen lain näkökulmasta, mutta fariseusten ongelmana oli se, että heidän sapattilakinsa kielsi työnteon. Mooseksen laki ei kieltänyt syömästä sapattina, mutta kirjanoppineet olivat laatineet oman lakinsa, jonka mukaan se oli laitonta. Tämän ongelman Jeesus kohtasi useasti uskonnollisten johtajien kanssa: ei ollut ristiriitaa Jumalan sanan kanssa, vaan kirjanoppineet olivat lisänneet omat sääntönsä ja ylentäneet itsensä Jumalan antaman lain yläpuolelle.
Jeesus viittasi vastauksessaan kirjanoppineille kertomukseen Daavidista, joka söi uhrileivät eikä Jumala tuominnut häntä siitä -kysyen kirjanoppineilta miten tämä oli mahdollista. Hän toi sen jälkeen esiin, että sapattina, jolloin ihmiset uhrasivat Jumalalle temppelissä, papit tekivät silti työtä uhrimenoja suorittaessaan - eikä Jumala tuominnut heitä siitä.
Sitten hän lausui: Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. 8Ihmisen Poika on sapatin herra.»!
Tule rohkeasti vastaanottamaan armoa ja laupeutta avuksesi hädän hetkellä
Daavid ja hänen miehensä pakenivat henkensä edestä kuningas Saulia ja olivat hyvin nälkäisiä, kun he söivät pyhät leivät, joten Luoja osoitti armoa. Daavid oli kiihkeä puhtaassa palvonnassaan, kun hän toi Liitonarkin kaupunkiin, ja niin hän sai armon.
Kun virheesi musertavat sinut, muista että Luoja on jo sijoittanut sinuun tulevia aikoja varten - kirje Efesolaisille 2:7 sanoo että Isä osoittaa tulevina aikoina armonsa mielisuosion meitä kohtaan ”osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen (KR 92)”
Me olemme vajavaisia, mutta Hän tekee armonsa voimalliseksi kauttamme virheidemme läpi ja niistä huolimatta.
Daavid oli Jumalan mielen mukainen mies. Tuo lause ei väitä, etteikö hänellä olisi ollut ongelmia, koska me tiedämme, että niitä oli. Mutta sydämessään hän rakasti Jumalaa, halusi parasta omalle perheelleen vaikkakin hän ja jotkut perheenjäsenistä olivat tehneet karmaisevia päätöksiä, kuitenkin Jumalan armo ja laupeus osoitettiin hänelle ja hänen perheelleen.
Kaikkien virheiden painaessa, kaiken syyllisyyden ja tuomitsevuuden kasautuessa päällesi, älä koskaan unohda. että sydämessäsi olet Jumalan mielen mukainen persoona, ja sen Hän näkee. Sillä perusteella Israelin Jumala valitsi syntisimmän miehen olemaan Israelin kuningas ja johtamaan kuningasten sukulinjaa, joka toi meille Jeesuksen. Kiittäkäämme Häntä armosta ja laupeudesta ja etsikäämme Häntä tekemään työtä sydämessämme ja perhekunnassamme.
Ensi viikolla uusi aihe, siihen saakka siunauksin,
John Fenn/TS
www.cwowi.org ja sähköpostiosoite: [email protected]