Abram and the Wheel # 4
Abram ja kehä, osa 4
Hei kaikki,
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Mikä hämmästyttävä lausunto Joh. 1:14:ssä. Sana, joka ilmestyi Abramille vetääkseen hänet pois uskonnosta suhteeseen, tuo Sana, joka ilmestyi profeetoille halki vuosisatojen, tuli nyt lihaksi. Isän Jumalan Sana tuli ihmiseksi. Katsotaanpa sitä.
Mitä taivaassa tapahtui
Hepr. 1:1-3 selittää sitä, mitä olemme tutkineet viimeiset kolme viikkoa:
”Jumala (Isä) muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta... joka, ollen hänen (Isän) kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa (Isän luonteen) kuva ja kantaen kaikki voimansa (Isän voiman) sanalla...”
Tämä Kristus, Voideltu, asui Isän kanssa kirkkaudessa koko ihmisen olemassaolon ajan ja sitä ennen, mutta kuten yllä oleva toteaa, monesti puhui profeetoille halki vuosisatojen kunnes tuli aika paljastaa Hänet Jumalan Pojaksi, Isän voiman Sanaksi.
Fil. 2:7 sanoo, että Hän 'tyhjensi Itsensä', mikä on tässä käytetyn kreikankielisen sanan ’ekenosen’ kirjaimellinen merkitys. Itsensä tyhjentävä Jumalan poika, ei jumalallisuutensa tyhjentävä, vaan Jumalan pojan oikeudet ja etuoikeudet tyhjentävä. Hän valitsi olla käyttämättä hyväksi etuoikeuttaan, vaan halusi käyttää suurta auktoriteettiaan asettamaan ennalleen ihmiskunnan Isälle.
Kaikkein vakavan juhlavin näkyni
Monia vuosia sitten ensimmäisten kokemieni Herran ja suojelusenkelini vierailujen keskellä kysyin enkeliltä, kuinka he (enkelit) suhtautuivat meihin pelkkiin ihmisiin, sillä nyt me olemme arvoasteikolla vähäisempiä, mutta eräänä päivänä tulemme olemaan heidän yläpuolellaan arvoasteikossa. Hän katsoi minua kauhistuneena, että edes vihjaisin siihen, että he eivät pitäisi tulevaisuudessa tapahtuvasta täyskäännöksestä.
"Se on OIKEIN! Se on ASIANMUKAISTA! Muista, me tunnemme Hänet Luojana, mutta te tunnette Hänet Vapahtajana!” Ja sen myötä olin Hengessä taivaaseen vietynä katsomassa tapahtuman etenemistä pelkkänä sivustakatsojana ikään kuin olisin paraatissa, mutta minulla ei olisi mitään emotionaalista suhdetta edessäni olevaan tapahtumaan. Olin vain siellä katsomassa enkä tiennyt, miksi olin siellä.
Miljoonittain enkeleitä näytti seisovan Isän valtaistuimen edessä, joka oli voimakas valo, joka ei lainkaan satuttanut silmiäni, en yksinkertaisesti vain kyennyt näkemään mitään yksityiskohtia, mutta tuo ei ollut muutenkaan huomion keskipiste.
Yhtäkkiä Isän valtaistuimen valosta tuli kävellen Herra Jeesus, ikään kuin astuen ulos kirkkaasta sumusta esiin hänen jatkaessaan hitaasti, harkitusti, eteenpäin katsoen. Hän ei kääntynyt ympäri katsomaan Isää, Hän vain jatkoi kävelyään eteenpäin hiljaisesti, vakavasti.
Kun Hän ohitti kohdan, jossa olin seisomassa, vaikka oli kuin olisin ollut useita jalanmittoja/metrejä Hänestä, ikään kuin olisin tullut liian myöhään paraatia katsomaan päästäkseni kadunviertä lähinnä oleville paikoille – enkelijoukko jakaantui antaakseen Hänen kulkea heidän keskeltään, jotkut katselivat, jotkut kumarsivat päänsä, jotkut polvistuivat yhdelle polvelle silmät alas luotuina, jotkut polvistuivat kummallekin polvelleen. Minä vain seisoin ja katsoin, sillä se, mitä tapahtui, oli hyvin vakavan juhlavaa, ääntäkään ei kuulunut, kukaan ei puhunut. Taivas oli kuolemanvakavissaan sen suhteen, mitä edessäni tapahtui. Enkelit olivat palvovia, kunnioittavia ja hämmästyneitä. Kun Hän oli juuri ohittanut kohdan, jossa olin...
Vapahtajamme
Yhtäkkiä olimme takaisin olohuoneessani ja enkelini jatkoi: “Näit juuri mitä tapahtui, kun Hän jätti taivaan siitäkseen Marian kohdussa. Me tunnemme Hänet Luojana. Että Hän, meidän Luojamme, nöyryyttäisi Itsensä tullakseen yhdeksi luoduistaan sitä tarkoitusta varten, että kärsii kuoleman suuren teitä kohtaan tuntemansa rakkauden vuoksi, käy yli ymmärryksemme ja on ihmeellistä. Meitä ällistyttää Hänen rakkautensa teitä kohtaan. Te tunnette Hänet VAPAHTAJANA, ja on hyvä, on oikein, ja on asianmukaista, että te olette meidän yläpuolellamme sen suuren rakkauden tähden, jolla teitä rakastetaan.”
Noin vuotta myöhemmin satuin lukemaan Heprealaiskirjeen 10:5-7, kun sen syvyys, mitä näin, yhtäkkiä kolahti minuun lujaa: ” "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen-kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala (Isä)'."
Hänen sikiämisensä
Tuo ruumis annettiin Marian kohdussa. Emme tiedä, kuinka Hän tyhjensi Itsensä tullakseen siityksi sikiöksi ja kasvavaksi vauvaksi hänen kohdussaan, mutta se tapahtui. Tiedämme, että veriominaisuudet kantaa mies, ei naisen munasolu, täten ihmiskunnan synti periytyy isältä pojalle ja edelleen koko ihmiskunnalle. Mutta tämä veri oli erilaista, koska sikiämisen Lähde oli taivaallinen.
Näin Isän Poika kantoi puhdasta verta, jota synti ei ollut saastuttanut, suonissaan. Täysi ihminen, kuitenkin täysi Jumala, Sana joka ilmestyi siellä ja täällä halki vuosisatojen ihmiskunnalle, nyt otti Itselleen ihmislihan koko iankaikkisuudeksi. Sillä Hän myös nousi kuolleista ihmisenä, nyt kirkastetussa ruumiissa, mutta yhä ihmisruumiissa.
Ja niin enkeli Gabriel kertoi Marialle kuinka sikiäminen tapahtuisi: “ Pyhä Henki tulee yllesi, Korkeimman voima (Kristus, Herran Sana, kuten Hepr. 1:3 toteaa, on Korkeimman Voima) varjoaa sinut, sen tähden sinusta syntynyttä pyhää tullaan kutsumaan Jumalan Pojaksi.” Lk. 1:35 (suomennos tässä)
Sana ‘varjoaa’ on mielenkiintoinen, sillä se merkitsee ‘heittää varjo ylle’, kuin pään yli kulkeva pilvi. Juuri tuossa varjostamisessa Kristus, Isän voiman Sana, tyhjensi Itsensä kaikista oikeuksista ja etuoikeuksista Jumalan Poikana, tullakseen ihmisvauvaksi kohtuun, vaikkakin suonissaan puhdas veri, jota ei synti ollut saastuttanut. Ei puoliksi Jumala puoliksi ihminen, vaan 100 % Jumala ja 100 % ihminen.
Paimenet
Lk. 2:8 kertoo meille paimenten olleen pellolla laumaansa vartioimassa. Tämä tapahtui vain keväisin ja syksyisin, ja monet odottivat Messiaan ilmestyvän syksyn Lehtimajajuhlille, jotka kutsutaan Valojen juhlaksi, jolloin juhlitaan Jumalan asumista ihmisen kanssa. Meidän tulisi huomioida merkki, jonka enkeli antoi paimenille: ” Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Historiasta tiedämme, että kun Israel kasvoi ja kaupungit paisuivat, monilla perheillä ei ollut uhriksi tarvittavia eläimiä. Leevin heimon väestö myös kasvoi muun kansan mukana ja kuitenkin vain pientä määrää tarvittiin temppelipalveluksessa.
Jeesuksen aikaan tultaessa monista leeviläisistä oli tullut lammaspaimenia ja muiden eläinten kasvattajia ja he toimittivat uhrina käytettyjä eläimiä kaupunkilaisia varten temppelissä myytäväksi ja heidän kotialueensa oli Betlehem. Niinpä nämä enkelit ilmestyivät papeille kertomaan, että Messias, Suuri Lampaiden Paimen ja lopullinen uhri, oli syntynyt.
Pelkkiä alusvaatteita
Mutta miksi ’kapalot’ olivat merkki? Kapaloita kutsuisimme nykyisin alusvaatteiksi. Pehmeimpiä saatavilla olevia vaatteita, kuten voit kuvitella, kiedottiin vastasyntyneen Jeesuksen ympärille. Mutta papeille nämä vaatteet merkitsivät jotakin sen lisäksi.
Temppelissä pappien käyttämistä alusvaatteista tehtiin lampunsydämiä temppeliin. Suurinta näistä lampuista kutsutaan nimellä ’Maailman Valo’. Lehtimajajuhlien, Valojen festivaalin aikana Maailman Valo sytytettiin suurimuotoisessa seremoniassa ja lampussa paloi öljy ja kapaloista tehty sydän. Tuo merkki, öljy joka edusti Pyhää Henkeä ja ’lampun sydän’ joka oli Kristus Jeesus, joka tultaisiin myöhemmin ’polttamaan’ viimeisenä uhrina ristillä, tuo oli merkki pappi-lammaspaimenille.
Ja tämä koko sarja siitä kun Abram astui ulos uskonnonharjoituksen toistuvasta kehästä todella tuntemaan Jumala, saa päätöksensä kun Herran Sana, Hän joka ilmestyi ihmiskunnalle halki vuosisatojen, tehtiin lihaksi ja asui meidän keskellämme, että me saatamme tuntea Jumalan.
Sen tähden Lk. 2:13-14 sanoo välittömästi sen jälkeen kun yksittäinen enkeli kertoo paimenille kapaloiden merkistä: “Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
Tuossa ei sanota, että te kaikki tulette olemaan rauhassa toistenne kanssa – kyse on taivaallisesta sotaväestä, joka ylistää Jumalaa, Hän sanoo ’rauha ja hyvä tahto ihmiskuntaa kohtaan’. Sana tuli lihaksi – ilmauksena Isästä ja Hänen rakkaudestaan meitä kohtaan, ruumiillistuneena kerran ja ikuisesti Kristuksessa Jeesuksessa. Suuri armo ihmeinen! Ja sen tähden se on uskosta, ei rituaalin kautta, että voimme vastaanottaa Hänen armonsa. Aamen ja Hauskaa Joulua!
John Fenn
www.cwowi.org
Abram ja kehä, osa 4
Hei kaikki,
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Mikä hämmästyttävä lausunto Joh. 1:14:ssä. Sana, joka ilmestyi Abramille vetääkseen hänet pois uskonnosta suhteeseen, tuo Sana, joka ilmestyi profeetoille halki vuosisatojen, tuli nyt lihaksi. Isän Jumalan Sana tuli ihmiseksi. Katsotaanpa sitä.
Mitä taivaassa tapahtui
Hepr. 1:1-3 selittää sitä, mitä olemme tutkineet viimeiset kolme viikkoa:
”Jumala (Isä) muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta... joka, ollen hänen (Isän) kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa (Isän luonteen) kuva ja kantaen kaikki voimansa (Isän voiman) sanalla...”
Tämä Kristus, Voideltu, asui Isän kanssa kirkkaudessa koko ihmisen olemassaolon ajan ja sitä ennen, mutta kuten yllä oleva toteaa, monesti puhui profeetoille halki vuosisatojen kunnes tuli aika paljastaa Hänet Jumalan Pojaksi, Isän voiman Sanaksi.
Fil. 2:7 sanoo, että Hän 'tyhjensi Itsensä', mikä on tässä käytetyn kreikankielisen sanan ’ekenosen’ kirjaimellinen merkitys. Itsensä tyhjentävä Jumalan poika, ei jumalallisuutensa tyhjentävä, vaan Jumalan pojan oikeudet ja etuoikeudet tyhjentävä. Hän valitsi olla käyttämättä hyväksi etuoikeuttaan, vaan halusi käyttää suurta auktoriteettiaan asettamaan ennalleen ihmiskunnan Isälle.
Kaikkein vakavan juhlavin näkyni
Monia vuosia sitten ensimmäisten kokemieni Herran ja suojelusenkelini vierailujen keskellä kysyin enkeliltä, kuinka he (enkelit) suhtautuivat meihin pelkkiin ihmisiin, sillä nyt me olemme arvoasteikolla vähäisempiä, mutta eräänä päivänä tulemme olemaan heidän yläpuolellaan arvoasteikossa. Hän katsoi minua kauhistuneena, että edes vihjaisin siihen, että he eivät pitäisi tulevaisuudessa tapahtuvasta täyskäännöksestä.
"Se on OIKEIN! Se on ASIANMUKAISTA! Muista, me tunnemme Hänet Luojana, mutta te tunnette Hänet Vapahtajana!” Ja sen myötä olin Hengessä taivaaseen vietynä katsomassa tapahtuman etenemistä pelkkänä sivustakatsojana ikään kuin olisin paraatissa, mutta minulla ei olisi mitään emotionaalista suhdetta edessäni olevaan tapahtumaan. Olin vain siellä katsomassa enkä tiennyt, miksi olin siellä.
Miljoonittain enkeleitä näytti seisovan Isän valtaistuimen edessä, joka oli voimakas valo, joka ei lainkaan satuttanut silmiäni, en yksinkertaisesti vain kyennyt näkemään mitään yksityiskohtia, mutta tuo ei ollut muutenkaan huomion keskipiste.
Yhtäkkiä Isän valtaistuimen valosta tuli kävellen Herra Jeesus, ikään kuin astuen ulos kirkkaasta sumusta esiin hänen jatkaessaan hitaasti, harkitusti, eteenpäin katsoen. Hän ei kääntynyt ympäri katsomaan Isää, Hän vain jatkoi kävelyään eteenpäin hiljaisesti, vakavasti.
Kun Hän ohitti kohdan, jossa olin seisomassa, vaikka oli kuin olisin ollut useita jalanmittoja/metrejä Hänestä, ikään kuin olisin tullut liian myöhään paraatia katsomaan päästäkseni kadunviertä lähinnä oleville paikoille – enkelijoukko jakaantui antaakseen Hänen kulkea heidän keskeltään, jotkut katselivat, jotkut kumarsivat päänsä, jotkut polvistuivat yhdelle polvelle silmät alas luotuina, jotkut polvistuivat kummallekin polvelleen. Minä vain seisoin ja katsoin, sillä se, mitä tapahtui, oli hyvin vakavan juhlavaa, ääntäkään ei kuulunut, kukaan ei puhunut. Taivas oli kuolemanvakavissaan sen suhteen, mitä edessäni tapahtui. Enkelit olivat palvovia, kunnioittavia ja hämmästyneitä. Kun Hän oli juuri ohittanut kohdan, jossa olin...
Vapahtajamme
Yhtäkkiä olimme takaisin olohuoneessani ja enkelini jatkoi: “Näit juuri mitä tapahtui, kun Hän jätti taivaan siitäkseen Marian kohdussa. Me tunnemme Hänet Luojana. Että Hän, meidän Luojamme, nöyryyttäisi Itsensä tullakseen yhdeksi luoduistaan sitä tarkoitusta varten, että kärsii kuoleman suuren teitä kohtaan tuntemansa rakkauden vuoksi, käy yli ymmärryksemme ja on ihmeellistä. Meitä ällistyttää Hänen rakkautensa teitä kohtaan. Te tunnette Hänet VAPAHTAJANA, ja on hyvä, on oikein, ja on asianmukaista, että te olette meidän yläpuolellamme sen suuren rakkauden tähden, jolla teitä rakastetaan.”
Noin vuotta myöhemmin satuin lukemaan Heprealaiskirjeen 10:5-7, kun sen syvyys, mitä näin, yhtäkkiä kolahti minuun lujaa: ” "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen-kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala (Isä)'."
Hänen sikiämisensä
Tuo ruumis annettiin Marian kohdussa. Emme tiedä, kuinka Hän tyhjensi Itsensä tullakseen siityksi sikiöksi ja kasvavaksi vauvaksi hänen kohdussaan, mutta se tapahtui. Tiedämme, että veriominaisuudet kantaa mies, ei naisen munasolu, täten ihmiskunnan synti periytyy isältä pojalle ja edelleen koko ihmiskunnalle. Mutta tämä veri oli erilaista, koska sikiämisen Lähde oli taivaallinen.
Näin Isän Poika kantoi puhdasta verta, jota synti ei ollut saastuttanut, suonissaan. Täysi ihminen, kuitenkin täysi Jumala, Sana joka ilmestyi siellä ja täällä halki vuosisatojen ihmiskunnalle, nyt otti Itselleen ihmislihan koko iankaikkisuudeksi. Sillä Hän myös nousi kuolleista ihmisenä, nyt kirkastetussa ruumiissa, mutta yhä ihmisruumiissa.
Ja niin enkeli Gabriel kertoi Marialle kuinka sikiäminen tapahtuisi: “ Pyhä Henki tulee yllesi, Korkeimman voima (Kristus, Herran Sana, kuten Hepr. 1:3 toteaa, on Korkeimman Voima) varjoaa sinut, sen tähden sinusta syntynyttä pyhää tullaan kutsumaan Jumalan Pojaksi.” Lk. 1:35 (suomennos tässä)
Sana ‘varjoaa’ on mielenkiintoinen, sillä se merkitsee ‘heittää varjo ylle’, kuin pään yli kulkeva pilvi. Juuri tuossa varjostamisessa Kristus, Isän voiman Sana, tyhjensi Itsensä kaikista oikeuksista ja etuoikeuksista Jumalan Poikana, tullakseen ihmisvauvaksi kohtuun, vaikkakin suonissaan puhdas veri, jota ei synti ollut saastuttanut. Ei puoliksi Jumala puoliksi ihminen, vaan 100 % Jumala ja 100 % ihminen.
Paimenet
Lk. 2:8 kertoo meille paimenten olleen pellolla laumaansa vartioimassa. Tämä tapahtui vain keväisin ja syksyisin, ja monet odottivat Messiaan ilmestyvän syksyn Lehtimajajuhlille, jotka kutsutaan Valojen juhlaksi, jolloin juhlitaan Jumalan asumista ihmisen kanssa. Meidän tulisi huomioida merkki, jonka enkeli antoi paimenille: ” Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Historiasta tiedämme, että kun Israel kasvoi ja kaupungit paisuivat, monilla perheillä ei ollut uhriksi tarvittavia eläimiä. Leevin heimon väestö myös kasvoi muun kansan mukana ja kuitenkin vain pientä määrää tarvittiin temppelipalveluksessa.
Jeesuksen aikaan tultaessa monista leeviläisistä oli tullut lammaspaimenia ja muiden eläinten kasvattajia ja he toimittivat uhrina käytettyjä eläimiä kaupunkilaisia varten temppelissä myytäväksi ja heidän kotialueensa oli Betlehem. Niinpä nämä enkelit ilmestyivät papeille kertomaan, että Messias, Suuri Lampaiden Paimen ja lopullinen uhri, oli syntynyt.
Pelkkiä alusvaatteita
Mutta miksi ’kapalot’ olivat merkki? Kapaloita kutsuisimme nykyisin alusvaatteiksi. Pehmeimpiä saatavilla olevia vaatteita, kuten voit kuvitella, kiedottiin vastasyntyneen Jeesuksen ympärille. Mutta papeille nämä vaatteet merkitsivät jotakin sen lisäksi.
Temppelissä pappien käyttämistä alusvaatteista tehtiin lampunsydämiä temppeliin. Suurinta näistä lampuista kutsutaan nimellä ’Maailman Valo’. Lehtimajajuhlien, Valojen festivaalin aikana Maailman Valo sytytettiin suurimuotoisessa seremoniassa ja lampussa paloi öljy ja kapaloista tehty sydän. Tuo merkki, öljy joka edusti Pyhää Henkeä ja ’lampun sydän’ joka oli Kristus Jeesus, joka tultaisiin myöhemmin ’polttamaan’ viimeisenä uhrina ristillä, tuo oli merkki pappi-lammaspaimenille.
Ja tämä koko sarja siitä kun Abram astui ulos uskonnonharjoituksen toistuvasta kehästä todella tuntemaan Jumala, saa päätöksensä kun Herran Sana, Hän joka ilmestyi ihmiskunnalle halki vuosisatojen, tehtiin lihaksi ja asui meidän keskellämme, että me saatamme tuntea Jumalan.
Sen tähden Lk. 2:13-14 sanoo välittömästi sen jälkeen kun yksittäinen enkeli kertoo paimenille kapaloiden merkistä: “Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
Tuossa ei sanota, että te kaikki tulette olemaan rauhassa toistenne kanssa – kyse on taivaallisesta sotaväestä, joka ylistää Jumalaa, Hän sanoo ’rauha ja hyvä tahto ihmiskuntaa kohtaan’. Sana tuli lihaksi – ilmauksena Isästä ja Hänen rakkaudestaan meitä kohtaan, ruumiillistuneena kerran ja ikuisesti Kristuksessa Jeesuksessa. Suuri armo ihmeinen! Ja sen tähden se on uskosta, ei rituaalin kautta, että voimme vastaanottaa Hänen armonsa. Aamen ja Hauskaa Joulua!
John Fenn
www.cwowi.org
RSS Feed