Mielen sairaus ja lopunajat, osa 3/4.
Hei kaikki,
Jätimme Paavalin 2. Kor. 1:en kirjoittamaan tunteistaan. Hän kirjoitti äskettäisestä ajasta, jolloin ei ollut mitään ulospääsytietä, että hänen elämän mehuaan oltiin puristamassa hänestä ulos. Hän halusi ystäviensä Korintissa tietävän, että hän oli tuntenut olevansa niin puristuksessa ja niin suuressa toivottomuudessa. Hän ei ollut hyvässä tilassa tunne-elämänsä ja mielensä kannalta.
Tunteidensa hallitseminen
Hän vei päätökseen pointtinsa jakeessa yhdeksän: “ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, (tämä sallittiin) ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan (Isään), joka kuolleet herättää.”
Hän ei syyttänyt Jumalaa siitä, että Hän salli vainon tulla, sillä vaino liittyi hänen elämässään olevaan kutsuun. Vaino sallitaan, kuten sitä oli Jeesuksen elämässä. Kuten Jeesus sanoi Mk. 13:13:ssa: ‘Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.’
Paavali teki valinnan nähdä olosuhteensa opettavana tilaisuutena, niin että hän saattoi päättää luottaa Häneen, joka herättää kuolleet. Myös meidän täytyy tehdä tuo valinta, käyttää opettavana tilaisuutena sitä, mitä sitten elämä tai paholainen meitä kohtaan heittää, askelena suurempaan kypsyyteen.
Paavali kohtasi voimakasta vainoa, mikä kaikki olisi mennyt pois, jos hän olisi kieltänyt Jeesuksen. Jos hän olisi sanonut, ettei ollut kristitty, että hän palaisi juutalaisiin juuriinsa, hänen elämänsä olisi palannut siihen, mikä oli normaalin juutalaismiehen elämää ensimmäisen vuosisadan Rooman valtakunnassa.
Paavali teki valinnan
ottaa hallintaan tunteensa ja ajatuksensa, ja alkoi kertoa itselleen, mitä hän tuntisi ja mitä ajattelisi. Kun hän päätti luottaa Isään, joka oli jo herättänyt Jeesuksen kuolleista, ja jonka kanssa hän tiesi olevansa taivaassa, hän alkoi kulkea polkua kohti tunne-elämän terveyttä.
Kulttuuri edistää tarkoituksellisesti tunteiden mukaan elämistä.
Kulttuuri edistää tarkoituksellisesti tunteisiin perustuvaa päätöksentekoa. Raamattu opettaa, että otetaan auktoriteetti kehomme, ajatustemme ja tunteidemme yli palvelemaan Jumalaa. Sinun ei ole määrä elää tunteillesi alisteisena, niiden täytyy olla sinulle alamaiset.
Pohdi Jeesuksen ja kirjanoppineen keskustelua Mk. 12:29-31:ssä, missä Jeesus vastaa kysymykseen, mitkä käskyt ovat tärkeimmät: “Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.”
Kreikan sana ‘sydän’ on ‘kardias’, ja tarkoittaa ‘ajatuksia, tunteita, ihmisen keskiosaa.’ Sana ‘mieli’ on ‘dianoias’ ja tarkoittaa ‘syvää ajatusta’, ‘syvien ajatusten pohdiskelua.’
Sana ‘sielu’ on ‘psyches’ ja tarkoittaa ‘henki’ tai ‘henkäys’. Sana voima, joka viittaa fyysisiin kehoihimme, on ‘ischyos’ ja tarkoittaa ‘henkilökohtaista voimaa, ponnistusta, vahvuutta, kykyä.’
Voit nähdä tämän kaikkein tärkeimmän käskyistä,
josta jokainen muu käsky juontuu, vaatii rakkautemme Herraa kohtaan olemaan niin voimakasta, että elämä hallitsemalla ajatuksemme ja tunteemme. Käsky on rakastaa Häntä tunteillasi. Rakasta Häntä ajatuksillasi.
Sen tähden Paavali kirjoitti 2. Kor. 5:ssä, joka juontuu yllä olevasta suurimmasta käskystä ja siitä mitä hän oli oppinut, kuten on kerrottu luvussa 1. Kohdassa 10: 3-6:
“Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi… Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle. ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta (ajatuksia/tunteita), kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.”
Kyse on sodasta, Paavali sanoi – sodasta sisällämme. Mutta jokaisen kristityn täytyy taistella ja voittaa tämä sota. Sen on koko elämän mittainen kamppailu, mutta se tulee helpommaksi, sillä nuo pienet voitot, jotka muuttavat ajatuksesi ja tunteesi, kasautuvat. Pian havaitset ajattelevasi ja tuntevasi eri tavalla siitä ja tuosta asiasta menneisyydessäsi. Taistelusi ja muutos liittyen siihen, miten tunnet koskien tätä tai tuota henkilöä nyt elämässäsi.
Nämä voitot kasaantuvat ja vanhurskauden ja rauhan vauhti alkaa tuntua ja näkyä tunteissasi ja ajatuksissasi. Pian vaellat kokonaan uudessa rauhan elämässä Isän ja Herran kanssa.
Tuomme tunteemme ja ajatuksemme Jumalalla meitä kohtaan olevien ajatusten ja tunteiden hallinnan alle. Hän ei vain rakasta sinua, Hän pitää sinusta. Jokainen kristitty oppii hallitsemaan ajatuksensa ja tunteensa, jos hän haluaa kasvaa Kristuksessa.
Et voi vaeltaa Fil. 4: 11-13:ssä, jos et kykene tekemään tätä: “Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna, että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.”
Paavali kirjoitti tuon 10 vuotta hänen korinttilaisille kirjoittamansa toisen kirjeen JÄLKEEN, kirjeen, jossa hän kirjoitti, kuinka hän oli kerran niin suuren paineen alaisena, että koki olevansa kuolemispisteessä ja oli menettänyt elämän toivon. Mutta hän teki päätöksen mielessään ja tunteissaan, että hän luottaisi Isään, joka herättää kuolleet.
Ihmiselle, joka kamppailee tunne-elämänsä tai mielen alueensa suhteen, ei ole mitään muuta tietä ulos tuosta tilasta.
Jos riivaaja on sekaantunut asiaan, Jeesus käski karkottaa riivaajat. Ne viekoittelevat, mutta jokaisen ihmisen täytyy ottaa hallintaan omat tunteensa ja hallita ne. Et ole viekoittelulle alamainen, meidän käsketään karkottaa riivaajat Jeesuksen nimessä. Hei ole mitään rukousta, jolla otettaisiin riivaajat pois; meidän täytyy totella Jeesusta, sillä meille on annettu auktoriteetti käskeä ne pois meistä. Se on niin yksinkertaista.
Monille on täysin uusi käsite se, että Raamattu opettaa meitä hallitsemaan tunteemme ja ajatuksemme. Mutta nuo samat kristityt, jotka sanovat rakastavansa Jumalaa, eivät tottele kaikkeen perustavan laatuisinta ja tärkeintä käskyä: Rakasta Herraa Jumalaasi kaikilla ajatuksillasi, tunteillasi, syvillä ajatuksillasi, henkäykselläsi ja fyysisellä voimallasi. Meidän täytyy kasvaa siihen.
Kun Paavali kirjoitti Room. 12: 1-3, hän kirjoitti henkilökohtaisesta kokemuksesta: “Antakaa ruumiinne eläväksi uhriksi, mikä on vain oikein, ja läpikäykään muodonmuutos ajattelussanne, ja sitten olette kykeneväisiä elämään sen todeksi, osoittamaan hyvän, otollisen, ja täydellisen Jumalan tahdon.” (suomennos tässä)
Tuo muodonmuutos – mikä on kreikan käyttämä sana – tapahtuu vain, kun pyrimme hallitsemaan tunteemme ja ajatuksemme, ja on Raamatussa esitetty ainoa tapa muuttaa elämämme Kristuksessa.
Ensi viikolla: maailma aiheuttaa tarkoituksellisesti identiteettikriisin, mikä johtaa tunne-elämän sairauteen. Ja mitä teemme ‘kristittyjen’ suhteen, jotka sanovat olevansa g*y?’
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL