Mental illness and the last days, Identity Crises, 4 of 6
Mielen sairaus ja lopunajat, Identiteettikriisi, osa 4/6
Hei kaikki,
On ero sen välillä, onko Jeesukseen uskova vai Jeesuksen opetuslapsi. Määritelmän mukaisesti sana opetuslapsi tarkoittaa 'oppijaa' tai 'opiskelijaa'. Ei jokainen, joka uskoo Jeesukseen, ole Jeesuksen opetuslapsi.
Opetuslapsi: "Sellainen, joka uskoo jonkun ajatuksiin JA yrittää elää samalla tavalla kuin tuo ihminen elää tai eli." Cambridge-sanakirja. (korostus kirjoittajan)
Uskova yksinkertaisesti uskoo, mutta ei välttämättä yritä elää Jeesuksen käskemällä tavalla. Kaikki kristityt aloittavat uskovina ja parhaassa tapauksessa meistä kaikista tulee opetuslapsia. Mutta tämän päivän kulttuurissa jotkut 'uskovat' hyväksyvät syntejä elämäntyylinä siihen pisteeseen asti, että heidän ajattelunsa ja tunteensa ovat epätasapainossa. Heidän ajatuksensa Jeesuksesta on, että Hän hyväksyy kaiken, koska Hän rakastaa jokaista.
Mukaillakseni Juudan kirjeen jaetta neljä, he ovat muuttaneet Jumalan armon synnin tekemisen lupakirjaksi. Se on väärää ajattelua. Se voi johtaa tunne-elämän sairauteen, vääristelemään Kristuksen luonteen sellaiseksi joka antaa luvan heidän synnilleen. Itse asiassa Jumalan armo voimaannuttaa meidät elämään pyhää ja jumalista elämää, mutta jotkut muuttavat sen luvaksi tehdä syntiä.
Jaak. 1: 22 kehottaa meitä olemaan Sanan tekijöitä, ei vain kuulijoita, sillä se joka vain kuulee, mutta ei tee, pettää itseään. Se on sitä mitä näemme kaikkialla ympärillämme tänään, koskien 'uskovia', jotka eivät itse asiassa ole opetuslapsia.
Meille kerrotaan lähetyskäskyssä, että meidän tulee tehdä opetuslapsia, ei uskovia. "Opettaen heitä noudattamaan ja tekemään kaikki, mitä käskin teidän tehdä." (suomennos tässä). Opetuslapsi pääsee lopulta irti väärästä ajattelusta ja tuntemisesta kasvaessaan Kristuksessa, vaihtaen ne oikeaan ajattelemiseen ja tuntemiseen.
Identiteettikriisi; sukupuoli vai luonteenlaatu?
Jumalalla on suunnitelma ja tarkoitus jokaiselle koskaan syntyneelle ihmiselle. Hän teki meidät mieheksi tai naiseksi. Yhteiskunnassa on nyt suuri hämmennys koskien sukupuolta ja luonteenlaatua. Mies voi olla luonteenlaadultaan feminiinisempi, mutta hän on yhä mies. Nainen voi olla luonteenlaadultaan maskuliinisempi, mutta hän on yhä nainen. Populaarikulttuuri sotkee luonteenlaadun sukupuoleen, ja jotkut kristitytkin tekevät niin.
Populaarikulttuuri saattaa sanoa 'synnyin tätä sukupuolta olevaksi, mutta identifioidun toiseen sukupuoleen.' Tuo on luonteenlaadun hämmentämistä. Se on ajattelussa ja tuntemisessa olevaa hämmennystä. Emotionaalisesti tietyllä tavalla tunteminen tai ajatteleminen ei muuta sukupuolta. Saatat identifioitua perhoseksi, mutta et syntynyt perhosena. Lisäksi, minulla ei ole velvollisuutta osallistua sinun emotionaaliseen tai mielen tilanteeseesi. Kuitenkin tämän päivän yhteiskunnassa tuon tapaista ajattelua tyrkytetään melkein jokaisessa median muodossa.
Tässä internetin ja välittömän globaalin informaation ajassa ja aikakaudella
Ihmiset, jotka identifioituvat perhosiksi, voivat löytää toisensa internetin välityksellä. Ryhmäidentiteetti kaappaa yksilöllisen identiteetin. Identifioituminen tiettyyn samalla tavalla hämmentyneiden ihmisten ryhmään antaa uskottavuutta ja tukee hämmennystä siinä määrin, että ihminen ei edes tiedä olevansa hämmentynyt. Hän uskoo valheen, että muu yhteiskunta on hänestä hämmentynyt. He kaikki identifioituvat perhosiksi, sen tähden heidän tunteidensa täytyy olla valideja. Joten he etsivät hyväksyntää muulta yhteiskunnalta.
He ovat menettäneet henkilökohtaisen identifikaationsa, minkä suurempi ryhmäidentiteetti on sulauttanut. Siitä tulee laumamentaliteetti, heimo, joka on sodassa jokaisen kanssa, joka ei ole samaa mieltä heidän hämmennyksensä kanssa. Tunnepohjainen järkeily ottaa vallan: Minusta tuntuu tältä, sen tähden olen.
Jopa uskovat, eivät opetuslapset, vaan uskovat saavat vääriä ajatuksia ja tuntemuksia, eivätkä tajua, että he voivat kontrolloida ajatuksiaan ja tunteitaan ja löytää Jumalan suunnitelman heidän luonteenlaadulleen. Paholainen yrittää hämmentää ihmisten identiteettejä niin varhain elämässä kuin mahdollista.
Paholainen teki sen Eevalle: "Jos syöt, olet kuin Jumala..." Herra teki heidät yhden laisiksi, mutta paholainen tarjosi eri identiteetin. Paholainen yrittää estää ihmisiä tuntemasta Jumalan suunnitelmaa, tarkoitusta ja armoa koskien heidän elämäänsä hämmentämällä heidän ajatteluaan. Jos hän voi hämmentää heidät, vieläpä lapsina, saamalla heidät ajattelemaan, että heidän olisi pitänyt syntyä perhosina, hän voi estää heitä saamasta selville Isän tarkoitusta ja suunnitelmaa heitä koskien.
Kristuksessa yksilöllinen identiteetti tulee ensin, sitten ryhmä.
Yksilöllisesti me teemme päätöksen Kristusta koskien ja yksilöllisesti seisomme Hänen edessään tekemässä tiliä. Kun teemme syntiä, tunnustamme sen Hänelle – tuota on yksilöllinen tilivelvollisuus. Kaikki muu seuraa tuosta totuudesta, että me seisomme yksilöllisesti Hänen edessään tekemässä tiliä.
Sen jälkeen, kun olemme yksilöllisesti identifioituneet Kristukseen, identifioidumme ryhmään samanlaisia ihmisiä, joita kutsutaan kristityiksi. Tämä on tervettä.
Näemme Apt. 11: 26:ssa, jossa sen jälkeen, kun Paavali ja Barnabas olivat kokoontuneet vuoden ajan saman ihmisryhmän kanssa Antiokiassa, opettaen heille Jeesuksesta, että tuo ryhmä tuli tunnetuksi kristittyinä. Tämän pitäisi olla terve ihmissuhteiden verkosto, joka vie ihmisen pidemmälle kypsyyteen Kristuksessa.
Ihmisluonto ei halua siesta kenenkään edessä tekemässä tiliä. Alusta lähtien Aadam syytti Eevaa: "Nainen, jonka minulle annoit, teki sen…" (1. Moos. 3:12) On ihmisluonnon mukaista välttää tilivelvollisuutta, koska se vaatii vastuun ottamista omista teoista ja seurauksista.
Jos menee riittävän kauas pois tilivelvollisuuden tunteesta Jumalalle, sen jälkeen kanssaihmisellemme, luulee olevansa tilivelvollinen vain omalle laumalleen, heimolleen. Luulee olevansa tilivelvollinen vain ryhmälleen, joka identifioituu perhosiksi.
Huomaa henkilökohtaisen indentiteetin kamppailu
Suuri osa Paavalin kirjoituksista käsittelee identiteetin hämmennystä. 1. Kor. 6: 9-10:ssa Paavali luettelee syntejä, jotka olivat tavallisia Kreikan ja Rooman kulttuureissa, mukaan luettuina: "Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, …saa periä Jumalan valtakuntaa."
Heti seuraavassa jakeessa 11 hän jatkaa: "Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt (syrjään pantu Jumalan käyttöön), te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."
Tuommoisia olitte jotkut teistä – kehen identifioidut? Menneisyyteesi vai nykyisyyteesi? Kun joku 'ottaa Jeesuksen vastaan' tai 'uskoo Jeesukseen' tai 'tekee uskonratkaisun Jeesuksesta', hän muuttaa valtakunnan kansalaisuutta*. Hän luopuu kansalaisuudestaan yhdessä valtakunnassa, pimeyden valtakunnassa siirtyäkseen Isän Pojan valtakuntaan. Vesikaste on muiden asioiden ohella identiteetin julistus. *Kol. 1: 12-13
Pimeyden tullessa pimeämmäksi yhteiskunta tulee näkemään mielen ja tunne elämän sairauksien lisääntymisen. Ero terveiden, toimintakykyisten kristittyjen, jotka ovat Jeesuksen opetuslapsia ja niiden välillä, jotka eivät ole, tulee entistä selvemmäksi.
Ihmisten auttaminen saamaan takaisin terveet tunteet ja ajatukset, jotka alkavat järjestää heidän elämäänsä uudelleen, tulee yhdeksi pääasiallisista tavoista, jolla ihmiset tulevat Herran luo. Minulla on joitakin loppuajatuksia ensi viikolla siitä, kuinka auttaa jotakuta saamaan takaisin tasapainoiset tunteet ja oikean ajattelun.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Mielen sairaus ja lopunajat, Identiteettikriisi, osa 4/6
Hei kaikki,
On ero sen välillä, onko Jeesukseen uskova vai Jeesuksen opetuslapsi. Määritelmän mukaisesti sana opetuslapsi tarkoittaa 'oppijaa' tai 'opiskelijaa'. Ei jokainen, joka uskoo Jeesukseen, ole Jeesuksen opetuslapsi.
Opetuslapsi: "Sellainen, joka uskoo jonkun ajatuksiin JA yrittää elää samalla tavalla kuin tuo ihminen elää tai eli." Cambridge-sanakirja. (korostus kirjoittajan)
Uskova yksinkertaisesti uskoo, mutta ei välttämättä yritä elää Jeesuksen käskemällä tavalla. Kaikki kristityt aloittavat uskovina ja parhaassa tapauksessa meistä kaikista tulee opetuslapsia. Mutta tämän päivän kulttuurissa jotkut 'uskovat' hyväksyvät syntejä elämäntyylinä siihen pisteeseen asti, että heidän ajattelunsa ja tunteensa ovat epätasapainossa. Heidän ajatuksensa Jeesuksesta on, että Hän hyväksyy kaiken, koska Hän rakastaa jokaista.
Mukaillakseni Juudan kirjeen jaetta neljä, he ovat muuttaneet Jumalan armon synnin tekemisen lupakirjaksi. Se on väärää ajattelua. Se voi johtaa tunne-elämän sairauteen, vääristelemään Kristuksen luonteen sellaiseksi joka antaa luvan heidän synnilleen. Itse asiassa Jumalan armo voimaannuttaa meidät elämään pyhää ja jumalista elämää, mutta jotkut muuttavat sen luvaksi tehdä syntiä.
Jaak. 1: 22 kehottaa meitä olemaan Sanan tekijöitä, ei vain kuulijoita, sillä se joka vain kuulee, mutta ei tee, pettää itseään. Se on sitä mitä näemme kaikkialla ympärillämme tänään, koskien 'uskovia', jotka eivät itse asiassa ole opetuslapsia.
Meille kerrotaan lähetyskäskyssä, että meidän tulee tehdä opetuslapsia, ei uskovia. "Opettaen heitä noudattamaan ja tekemään kaikki, mitä käskin teidän tehdä." (suomennos tässä). Opetuslapsi pääsee lopulta irti väärästä ajattelusta ja tuntemisesta kasvaessaan Kristuksessa, vaihtaen ne oikeaan ajattelemiseen ja tuntemiseen.
Identiteettikriisi; sukupuoli vai luonteenlaatu?
Jumalalla on suunnitelma ja tarkoitus jokaiselle koskaan syntyneelle ihmiselle. Hän teki meidät mieheksi tai naiseksi. Yhteiskunnassa on nyt suuri hämmennys koskien sukupuolta ja luonteenlaatua. Mies voi olla luonteenlaadultaan feminiinisempi, mutta hän on yhä mies. Nainen voi olla luonteenlaadultaan maskuliinisempi, mutta hän on yhä nainen. Populaarikulttuuri sotkee luonteenlaadun sukupuoleen, ja jotkut kristitytkin tekevät niin.
Populaarikulttuuri saattaa sanoa 'synnyin tätä sukupuolta olevaksi, mutta identifioidun toiseen sukupuoleen.' Tuo on luonteenlaadun hämmentämistä. Se on ajattelussa ja tuntemisessa olevaa hämmennystä. Emotionaalisesti tietyllä tavalla tunteminen tai ajatteleminen ei muuta sukupuolta. Saatat identifioitua perhoseksi, mutta et syntynyt perhosena. Lisäksi, minulla ei ole velvollisuutta osallistua sinun emotionaaliseen tai mielen tilanteeseesi. Kuitenkin tämän päivän yhteiskunnassa tuon tapaista ajattelua tyrkytetään melkein jokaisessa median muodossa.
Tässä internetin ja välittömän globaalin informaation ajassa ja aikakaudella
Ihmiset, jotka identifioituvat perhosiksi, voivat löytää toisensa internetin välityksellä. Ryhmäidentiteetti kaappaa yksilöllisen identiteetin. Identifioituminen tiettyyn samalla tavalla hämmentyneiden ihmisten ryhmään antaa uskottavuutta ja tukee hämmennystä siinä määrin, että ihminen ei edes tiedä olevansa hämmentynyt. Hän uskoo valheen, että muu yhteiskunta on hänestä hämmentynyt. He kaikki identifioituvat perhosiksi, sen tähden heidän tunteidensa täytyy olla valideja. Joten he etsivät hyväksyntää muulta yhteiskunnalta.
He ovat menettäneet henkilökohtaisen identifikaationsa, minkä suurempi ryhmäidentiteetti on sulauttanut. Siitä tulee laumamentaliteetti, heimo, joka on sodassa jokaisen kanssa, joka ei ole samaa mieltä heidän hämmennyksensä kanssa. Tunnepohjainen järkeily ottaa vallan: Minusta tuntuu tältä, sen tähden olen.
Jopa uskovat, eivät opetuslapset, vaan uskovat saavat vääriä ajatuksia ja tuntemuksia, eivätkä tajua, että he voivat kontrolloida ajatuksiaan ja tunteitaan ja löytää Jumalan suunnitelman heidän luonteenlaadulleen. Paholainen yrittää hämmentää ihmisten identiteettejä niin varhain elämässä kuin mahdollista.
Paholainen teki sen Eevalle: "Jos syöt, olet kuin Jumala..." Herra teki heidät yhden laisiksi, mutta paholainen tarjosi eri identiteetin. Paholainen yrittää estää ihmisiä tuntemasta Jumalan suunnitelmaa, tarkoitusta ja armoa koskien heidän elämäänsä hämmentämällä heidän ajatteluaan. Jos hän voi hämmentää heidät, vieläpä lapsina, saamalla heidät ajattelemaan, että heidän olisi pitänyt syntyä perhosina, hän voi estää heitä saamasta selville Isän tarkoitusta ja suunnitelmaa heitä koskien.
Kristuksessa yksilöllinen identiteetti tulee ensin, sitten ryhmä.
Yksilöllisesti me teemme päätöksen Kristusta koskien ja yksilöllisesti seisomme Hänen edessään tekemässä tiliä. Kun teemme syntiä, tunnustamme sen Hänelle – tuota on yksilöllinen tilivelvollisuus. Kaikki muu seuraa tuosta totuudesta, että me seisomme yksilöllisesti Hänen edessään tekemässä tiliä.
Sen jälkeen, kun olemme yksilöllisesti identifioituneet Kristukseen, identifioidumme ryhmään samanlaisia ihmisiä, joita kutsutaan kristityiksi. Tämä on tervettä.
Näemme Apt. 11: 26:ssa, jossa sen jälkeen, kun Paavali ja Barnabas olivat kokoontuneet vuoden ajan saman ihmisryhmän kanssa Antiokiassa, opettaen heille Jeesuksesta, että tuo ryhmä tuli tunnetuksi kristittyinä. Tämän pitäisi olla terve ihmissuhteiden verkosto, joka vie ihmisen pidemmälle kypsyyteen Kristuksessa.
Ihmisluonto ei halua siesta kenenkään edessä tekemässä tiliä. Alusta lähtien Aadam syytti Eevaa: "Nainen, jonka minulle annoit, teki sen…" (1. Moos. 3:12) On ihmisluonnon mukaista välttää tilivelvollisuutta, koska se vaatii vastuun ottamista omista teoista ja seurauksista.
Jos menee riittävän kauas pois tilivelvollisuuden tunteesta Jumalalle, sen jälkeen kanssaihmisellemme, luulee olevansa tilivelvollinen vain omalle laumalleen, heimolleen. Luulee olevansa tilivelvollinen vain ryhmälleen, joka identifioituu perhosiksi.
Huomaa henkilökohtaisen indentiteetin kamppailu
Suuri osa Paavalin kirjoituksista käsittelee identiteetin hämmennystä. 1. Kor. 6: 9-10:ssa Paavali luettelee syntejä, jotka olivat tavallisia Kreikan ja Rooman kulttuureissa, mukaan luettuina: "Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, …saa periä Jumalan valtakuntaa."
Heti seuraavassa jakeessa 11 hän jatkaa: "Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt (syrjään pantu Jumalan käyttöön), te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."
Tuommoisia olitte jotkut teistä – kehen identifioidut? Menneisyyteesi vai nykyisyyteesi? Kun joku 'ottaa Jeesuksen vastaan' tai 'uskoo Jeesukseen' tai 'tekee uskonratkaisun Jeesuksesta', hän muuttaa valtakunnan kansalaisuutta*. Hän luopuu kansalaisuudestaan yhdessä valtakunnassa, pimeyden valtakunnassa siirtyäkseen Isän Pojan valtakuntaan. Vesikaste on muiden asioiden ohella identiteetin julistus. *Kol. 1: 12-13
Pimeyden tullessa pimeämmäksi yhteiskunta tulee näkemään mielen ja tunne elämän sairauksien lisääntymisen. Ero terveiden, toimintakykyisten kristittyjen, jotka ovat Jeesuksen opetuslapsia ja niiden välillä, jotka eivät ole, tulee entistä selvemmäksi.
Ihmisten auttaminen saamaan takaisin terveet tunteet ja ajatukset, jotka alkavat järjestää heidän elämäänsä uudelleen, tulee yhdeksi pääasiallisista tavoista, jolla ihmiset tulevat Herran luo. Minulla on joitakin loppuajatuksia ensi viikolla siitä, kuinka auttaa jotakuta saamaan takaisin tasapainoiset tunteet ja oikean ajattelun.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed