1.Moos.6: Jättiläiset (nefilit) osa 1/6, Eenok
Hei kaikki,
Aiheena ovat nyt hyvin suosittuja 1. Moos. 6, jättiläiset (nefilit), ufot ja sellaiset, ja liikkeellä on paljon hämmennystä ja väärää.
Totuuden raamatullinen ja looginen selittäminen vie pitempään kuin tavalliset kahdesta neljään osaan kestävät opetussarjani. Mutta pitääkseni jokaisen osan noin kolmisivuisena helpomman luettavuuden ja ajattelemisen näkökulmasta, tämä tulee nyt kestämään kuusi viikkoa. Toivon aiheen olevan sinusta kiinnostavan.
Suosittu opetus on....
...uskomus, että taivaassa oli Nooan aikana toinen enkelikapina; että enkelit jättivät taivaan parittelemaan ihmisrodun naisten kanssa vedenpaisumusta edeltävinä päivinä. Siitä on noussut paljon väärää opetusta, mukaan luettuna: paholainen hedelmöitti Eevan, mikä tuotti liskosilmäiset puoliksi ihmisrotua olevat olennot, jotka nyt johtavat maailmaa. Jotkut sanovat illuminati-salaseuran koostuvan näistä puoliksi ihmisrotua olevista olennoista ja/tai, että ufot ovat tästä toisesta kapinasta ja paljon on muutakin.
Tämä opetussarja erottaa faktan fiktiosta ja tuo tasapainoa. Virheiden osoittamisen jälkeen tulen näyttämään sinulle Raamatun kohdin sen, mitä Raamattu oikeasti sanoo.
Enemmänkin kuin yllä sanottua, sillä se tulee antamaan lukijoille loogisuutta ja Raamatun tekstiä terveellä ja tasapainoisella ymmärryksellä siitä, mitä oikeasti oli tekeillä Nooan vedenpaisumusta edeltävinä aikoina.
Sanon ihmiselle aina, ettei ole niin tärkeää, ovatko he samaa mieltä kanssani, vaan sen sijaan, että he ajattelevat perusteellisesti mitä he uskovat ja miksi ja kykenevät selittämään, miksi he uskovat sen mitä uskovat. Toisin sanoen, jos sanot uskovasi jotakin, kykenet puolustamaan sitä, kuinka päädyit uskomukseesi ja miksi.
Kouluaika – esseet, kirjallisuusluettelot
Muistan aivan ensimmäisen kerran, kun meille annettiin koulussa tehtäväksi kirjoittaa esitelmä, johon liittyi kirjallisuusluettelo. Jälkimmäisestä on kyse silloin, kun joku kirjoittaa kirjeen tai esitelmän ja hän lainaa jotakuta toista henkilöä oman väitteensä tueksi. Viittauksen lähde oli luettelussa tuon esseen tai esitelmän lopussa. Muistatko noita aikoja? ’
Ulkopuolisten lähteiden siteeraamisen käytäntö, se että lainataan sieltä sun täältä, on vuosisatoja vanhaa.
Sen tähden Matt. 7: 29 toteaa ihmisten huomanneen Jeesuksesta: "... hän opetti heitä niin kuin se, jolla valta on, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa." Kirjanoppineet esittivät harvoin omia mielipiteitään – he siteerasivat aina toisia. Kun kirjanoppineelta kysyttiin suora kysymys, tämä vastasi: "Rabbi (se ja se) sanoo..." (Voit yhä nähdä tämän juutalaisissa artikkeleissa ja kirjoissa nykyään)
Ei pitäisi tulla minään yllätyksenä sitten...
Raamatun 66 kirjassa kirjoittajat usein siteerasivat toisia, jos se auttoi tukemaan heidän näkemystään. Samalla tavoin jopa jossakin riidassa vaimo saattaa sanoa miehelleen kerrottuaan tälle, mitä ajattelee: "Jopa äitisi on samaa mieltä kanssani..." (lol) Vaimo siteeraa toista lähdettä vahvistaakseen pointtiaan. Joku päällikkö saattaa konfrontoida työntekijään jostakin siteeraten jotakuta toista toiselta osastolta käyttäen siteeraamaansa oman pointtinsa tukemiseen.
Lk. 13: 32:ssa Jeesus kutsui Herodesta (ovelaksi) ketuksi, mikä oli yleisesti käytetty ilmaus tuohon aikaan (jopa roomalaisten keskuudessa) kuvaamaan Herodesta. Käyttämällä tuota yleistä kuvausta Herodeksesta Jeesus näytti olevansa samaa mieltä roomalaisten kommenttien kanssa koskien Herodeksen luonnetta. Mutta Hän ei ilmaissut tukevansa ketään erityistä tahoa, Hän vain käytti yleisiä ilmauksia, jotta kaikki voivat ymmärtää.
Apt. 17:28:ssa Paavali siteeraa kreikkalaisia profeettoja: 'Hänessä me elämme, liikumme ja olemme', mikä kreikkalaisille merkitsi Apolloa. Mutta Paavali kertoi heille, että se oli totta Luojasta, joka ei ollut Apollo – mutta hän siteerasi jotakuta heille tuttua saadakseen perille oman pointtinsa.
Tiit.1:12:ssa Paavali siteeraa pakanaprofeetta Epimenedestä sanoen, että kreetalaiset ovat aina valehtelijoita ja laiskoja... ja 1. Kor. 15:33:ssa hän siteeraa Menanderia (kreikkalainen näytelmäkirjailija) sanoen "Huono seura hyvät tavat turmelee." Paavali otti lukijoitaan varten ulkopuolisista ja tutuista lähteistä vahvistaakseen viestiään heille.
Eenok ja Juudas
On kirjaimellisesti tusinoittain esimerkkejä siitä, että Raamatun kirjoittajat lainasivat toisia saadakseen pointtinsa menemään perille, aivan kuten koululaiset ja aikuiset tekevät esseissään ja esitelmissään nykyään. Mutta jonkin lainauksen käyttäminen siellä tai täällä ei tarkoita sitä, että kirjoittajat kohottaisivat tuon toisen kirjoittajan Raamatun tasolle. Kun joku kirjoittaa tutkielmaa tai koululainen esseetä, vain jonkin ulkopuolisen lähteen siteeraaminen ei tarkoita sitä, että hän on yhtä mieltä kaikesta siitä, mitä tuo toinen henkilö kirjoitti – hän vain käyttää yhtä mielipidettä tai kappaletta, joka sopii hänen tarpeeseensa.
Paavali lainasi pakanaprofeettaa, koska tuo yksi tämän sanoma asia auttoi Paavalin näkemyksen perille menemisessä, mutta hän ei väittänyt, että tuo profeetta olisi Jumalan profeetta.
Eenokia siteerataan Juud. 1:14–15:ssa profetoimassa, että Herra tulee tuhansien pyhiensä kanssa tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia. Eenokin siteeraaminen ei tarkoita, että Juudas olisi korottanut Eenokin kirjan Raamatun tasolle – hän vain käytti pikkuruista osuutta (kolmiosaisesta teoksesta) pointtinsa perille menemiseksi.
Nykyään on yksi virtaus opetuksessa...
...joka korottaa Eenokin kirjan samalle tasolle Raamatun tekstin kanssa, tavallisesti oikeuttaen sen sanomalla Juudaksen siteeranneen Eenokia ja rakentaen tuolle perustalle kokonaisen opetuksen siitä, kuinka Eenok oli oikeassa ja paikkansa pitävä koskien toista enkelien kapinaa ja sen sellaista.
Ihmiset, jotka rakentavat uskomusjärjestelmänsä tuolle yhdelle siteeraukselle Eenokin kirjasta jättävät pohtimatta sitä, että monet kirjoittajat lainasivat monia Raamatun ulkopuolisia lähteitä saadakseen pointtinsa menemään perille, eivätkä he mitenkään korottaneet lähteitään Raamatun kanssa samanveroiseen asemaan.
Eenokin kolme kirjaa eivät ole vanhoja kirjoja
Nuo kolme osaa kirjoitettiin kolmessa osassa tuntemattomien kirjoittajien toimesta vuosien 300 ja 100 eKr. välillä – noin 100 vuotta ennen kuin Jeesus syntyi. Pohdipa sitä, että noin 1.400 eKr. Mooses kirjoitti Mooseksen kirjat. se on n. 1.200 vuotta +/- ennen kuin Eenokin kirjat kirjoitettiin tuntemattomien ihmisten toimesta noin 200 vuoden kuluessa.
Eenok ei kirjoittanut sitä. Ajattele tuota tosiasiaa. Toiset kokosivat suullisen perimätiedon ja kertomukset siitä, mitä he uskoivat Eenokin sanoneen tai nähneen ja nimittivät sen aiheen mukaan Eenokiksi.
Pohdi myös
Eenokin kirjat oli juuri kirjoitettu, kun rabbit kokosivat Vanhan testamentin tekstit. Rabbit, jotka ovat viisaampia kuin me koskien sitä, kuka kirjoitti ja koska, päättivät kootessaan Vanhan testamentin Raamatun kaanonia, että Eenokin kirja ei ollut inspiroitua kirjallisuutta.
Pohdi tuota. Ihmiset, jotka elivät kauan aikaa sitten, lähempänä tosiasiallisia kirjoittajia ja osana tuota kulttuuria, päättelivät, että Eenokin kirjat eivät olleet inspiroitua kirjallisuutta. Se on valtaisaa.
Miksi ihmiset luulevat tänään tietävänsä enemmän siitä, mitä on inspiroitu kirjoittaminen kuin ne, jotka kokosivat VT:n?
Joten tuo on ensimmäinen loogisuuden pointti: Juudas siteerasi Eenokia koskien Herran paluuta toimeenpanemaan koston, minkä myös muut jakeet meidän Raamatussamme sanovat.
Mutta pelkkä jonkun Raamatun ulkopuolella olevan tahon siteeraaminen ei korota tuota lainausta Jumalan Sanan tasolle. Ja Jumalan valitsemat kokoamaan Vanhan testamentin torjuivat Eenokin kirjan, minkä vuoksi se ei ole meidän VT: ssämme nykyään.
Entäpä enkelien toinen kapina?
Jatkamme siitä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL