Random thoughts # 5 Loss of sacred
Umpimähkäisiä ajatuksia, osa 5 Pyhitetyn katoaminen
Hei kaikki,
Oletko koskaan kuullut jostakin asiasta tai jostakusta henkilöstä ja ihmetellyt: "Missä on jumalanpelko?" Niin minäkin.
Kuori kerrostumat
Minun täytyy kuoria pois kerrostumat päästäkseni käsiksi juurisyihin ja perustoihin ennen kuin tunnen ymmärtäväni jossain määrin jotakin. Niinpä olen edennyt lopusta alkuun päin kuorien pois historiallisia ja kulttuurisia kerrostumia kunnes olen päässyt siihen, kuinka pakanat suhtautuivat juutalaisiin antiikin aikoina.
Historia paljastaa juutalaisia kunnioitetun kreikkalaisten ja roomalaisten parissa monin tavoin ja melkein mikä tahansa pakanayhteiskunnan kerros saattoi ihailla yhtä tai useampaa juutalaisen kulttuurin piirrettä. Uskonnollisten ihmisten joukossa juutalaisia kunnioitettiin, koska heillä oli aito usko ja vain yksi jumala (Jumala), jonka palvelemiseen liittyi hyvin määriteltyjä sääntöjä, toisin kuin pakanoilla, joiden useilla eri jumalilla ja jumalattarilla oli alati vaihtuvia sääntöjä ja määräyksiä.
Juutalaiset olivat aitoja uskovia, kun taas pakanoilla kyse oli uskonnon harjoittamisen show'sta. Tämä on yksi Raamatun mainitsema syy niin monen roomalaisen ja kreikkalaisen juutalaisuuteen sellaiselle kääntymiselle, joka oli vain osa juutalaista kulttuuria evankeliumeissa ja Apostolien teoissa – monet pakanat ihailivat juutalaisia niin paljon, että kääntyivät juutalaisuuteen.
Älykköjen joukossa juutalaisilla oli pyhien tekstien kunnioitusta siinä määrin, että he eivät edes käyttäneet vokaaleja, kun oli kyse J-m-l-n nimen kirjoittamisesta. Tästä saamme esimerkiksi YHWH, jonka tutkijat arvioivat olleen Yahweh/Jehovah (hepreaksi/kreikaksi), mutta kukaan ei oikeasti tiedä varmasti, koska Hänen nimessään ei koskaan käytetty vokaaleja siinä pelossa, että rikottaisiin lakia 'älä turhaan lausu minun nimeäni'!
Heidän pyhät tekstinsä antoivat heille moraalin, maailmankatsomuksen, jossa oli pakanoiden mukaan järkeä, ja joka viikko oli kokonainen päivä varattu palvonnalle, perheelle ja henkilökohtaiseen mietiskelyyn, mitä pakanajumalat eivät tarjonneet eivätkä vaatineet.
Jokapäiväisessä elämässä
He olivat myös uskollisia aviomiehiä ja – vaimoja, joilla oli vahvat perheet ja perhesiteet jopa silloin, kun noista lapsista tuli aikuisia, kun taas pakanaperheet olivat näkyajan ilmausta käyttääksemme dysfunktionaalisia, ja mukana oli seksiä (usein biseksuaalista) temppeli/kulttiprostituoitujen kanssa jokaisen uhraustapahtuman yhteydessä ja rakastajattarien ja avioliiton ulkopuolisten suhteiden ollessa vain osa elämää.
Juutalaiset tunnettiin myös rehellisinä liikemiehinä ja – naisina, sanansa mukaisina ihmisinä, joille voitiin uskoa rahaa, jotka eivät koskaan valehtelisi, varastaisi tai huijaisi ketään, jotteivät rikkoisi jotakin käskyistään. Osittain tästä syystä niin monista tuli pankkiireja antiikin ajan maailmassa – he olivat ainoita, joille pakanat saattoivat uskoa rahansa.
Tässä kohdassa se kadotettiin
Apt.11:26:n jälkeen, kun pakanauskovat alettiin tunnustaa juutalaisesta uskonnosta erillisiksi ja heitä alettiinkutsua kristityiksi, (erityisesti) Paavalin, Pietarin ja Jaakobin kirjeet sisälsivät opetuksia ja kehotuksia näille pakanoille luopua aiemmista pakanallisista tavoistaan ja nousemaan sille moraalin, suoraselkäisyyden ja elämäntyylin tasolle, jolla juutalainen väestö oli suurelta osin vaeltanut vuosisatoja – eriasteisesti siinä onnistuen.
Jos etsit näitä seikkoja lukiessasi kirjeitä roomalaisille, korinttilaisille, efesolaisille sekä Jaakobin ja Pietarin kirjeitä ja seitsemää viestiä Ilmestyskirjan seurakunnille, löydät monia kehotuksia olla elämättä lihallisesti niin kuin entisessä elämässä, vaan sen sijaan elää rehellistä, moraalista ja suoraselkäistä elämää omaten taju yhteisöstä ja perheestä. Juutalaiset saivat nämä positiiviset piirteet kulttuurissaan osana Mooseksen lakia, mutta monien pakanoiden täytyi oppia moraalista, suoraselkäisyydestä ja eettisyydestä ensimmäistä kertaa, kun he tulivat Kristuksen luo.
Pyhitetty määriteltynä: Jumalan yhteydessä ja Häneen liittyen ja Hänen tarkoitusperiinsä omistettu
Yhteenvedon siitä, mistä puhun, voi löytää yhdestä sanasta: Pyhitetty. Pakanoille täytyi määritellä tuo sana ja sitten heille täytyi näyttää, kuinka elää pyhitettyä elämää ja nuo opetukset on punottu kauttaaltaan Uuden testamentin kirjeisiin.
Jumalten ja jumalattarien temppeleissä pyhitetty liittyi vain asioihin, jotka suoraan koskivat uhria tai temppeliä. Israelin Jumalan kohdalla pyhitetty oli hyvin määritelty, se alkoi kaikesta ihmiselämästä ja sitten jatkoi ulospäin luonnolliseen maailmaan, joka kokonaan tunnustettiin Jumalan maailmaksi ja sen tähden ihmiset olivat vain Jumalan luomakunnan hoitajia.
Paavalin täytyi opettaa aiemmin pakanallisille roomalaisille luvuissa 1 ja 8:19-23, että Jumala loi kaiken luonnon ja tulee vapauttamaan jopa luonnon synnin kirouksesta. Mikään pakanauskonto ei opettanut noin. Hän kertoi korinttilaisille ensimmäisessä kirjeessään 6:15-20, että yhtyminen (temppeli-) prostituoituun teki heidät yhdeksi tuon prostituoidun kanssa, mutta itse asiassa olemme yhtä henkeä/Henkeä Jumalan kanssa Kristuksessa, mikä tekee meidät yhdeksi Hänen kanssaan. Mikään pakanajumala tai – jumalatar ei opettanut noin. Ajattele tuota – kokonainen kansa, jolla ei ollut mitään tietoa siitä, että Kristuksessa heidät varattu Jumalalle – pyhitetty.
Galatalaisille hän määritteli 5:16-25:ssa hyvin selvästi lihan teot ja (uudestisyntyneen) hengen hedelmän. Hän käski heidän vaeltaa hengessä/Hengessä, niin etteivät he täytä lihan himoja. Se oli heille aivan uutta, ajatus siitä, että heidät oli varattu Jumalan käyttöön – he olivat pyhitettyjä olentoja. Mikään jumala tai jumalatar ei ollut koskaan korottanut heitä siinä määrin, kuin Jumala oli tehnyt Poikansa Jeesuksen kautta tehden heidät ihan omiksi lapsikseen.
Efesolaisia täytyi 4:17-32:ssa opettaa olemaan harrastamasta irtosuhteita niin kuin he aiemmin olivat tehneet ja olemaan valehtelematta, varastamatta ja kiroilematta. Heitä täytyi käskeä hankkimaan työpaikka varastamisen sijaan, jotta heillä olisi rahaa puutteenalaisille annettavaksi. Mikaan jumala tai jumalatar ei ollut koskaan opettanut noin, ja kaikki perustui siihen ymmärrykseen, että ihmiselämä on pyhitettyä, joten vaaditaan rakkaudessa ja huolenpidossa vaeltamista, ja tulee olemaan lopullinen tilinteko kahden kesken Jumalan kanssa.
Heille täytyi kertoa, että he olivat pyhiä ja että heidän täytyy ahkeroida kasvamaan Kristuksessa, sillä hän sanoi Ef. 2:12-22:ssa, että he ovat nyt liittyneitä Jumalaan yhdessä uskovien juutalaisten kanssa uskon kautta Kristuksessa, ja heitä rakennetaan yhdessä eläviksi temppeleiksi yksilöllisesti ja laajemmassa merkityksessä kokonaisena ruumiina, ainoa temppeli, jonka Jumala täyttää.
Kukaan ei ollut koskaan kertonut heille, että he olivat pyhitettyjä. Mikään jumala tai pakanauskonto ei koskaan väittäisi ihmiskunnan olevan mitään muuta kuin sadististen jumalien leikkikalu, jolla ne leikkisivät niin kuin kissa leikittelisi hiiren kanssa.
Antiikin ajan juutalaisilla oli syvä pyhitetyn tunto, mikä erotti heidät pakanoiden joukossa.
Kun pakana (ei-juutalainen) tulee Kristuksen luo tänään
Ihmisluonto ei ole muuttunut ja niiden pakanoiden (ei-juutalaisten), jotka tulevat Herran luo eivätkä ole kasvaneet pyhitetyn tunnossa ja Jumalan kunnioituksessa, täytyy oppia sitä – eriasteisesti onnistuen.
Sen sijaan, että kristityt olisivat kuin pakanoiden joukossa olleet antiikin ajan juutalaiset, jotka olivat tunnettuja suoraselkäisyydestään, moraalisesta ryhdikkyydestään, vahvoista perheistään ja rehellisistä liiketoimistaan, heidät nähdään merkityksettöminä naurun ja pilkan kohteina, epärehellisinä bisneksessä, ei sen erilaisempana kuin kuka tahansa uskosta osaton. Miksi on niin?
Omataksesi jumalanpelon, sinulla täytyy ensin olla ymmärrys pyhitetystä ja omataksesi ymmärryksen pyhitetystä, sinulla täytyy ensin olla jotakin muuta…
Ja tuo vie minut ensi viikolle: vaadittava perustus siihen, että ihmisellä on aito ja tarkka ymmärrys 'pyhitetyn' käsitteestä, mikä on suurelta osin kadotettu Kristuksen ruumiissa.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Umpimähkäisiä ajatuksia, osa 5 Pyhitetyn katoaminen
Hei kaikki,
Oletko koskaan kuullut jostakin asiasta tai jostakusta henkilöstä ja ihmetellyt: "Missä on jumalanpelko?" Niin minäkin.
Kuori kerrostumat
Minun täytyy kuoria pois kerrostumat päästäkseni käsiksi juurisyihin ja perustoihin ennen kuin tunnen ymmärtäväni jossain määrin jotakin. Niinpä olen edennyt lopusta alkuun päin kuorien pois historiallisia ja kulttuurisia kerrostumia kunnes olen päässyt siihen, kuinka pakanat suhtautuivat juutalaisiin antiikin aikoina.
Historia paljastaa juutalaisia kunnioitetun kreikkalaisten ja roomalaisten parissa monin tavoin ja melkein mikä tahansa pakanayhteiskunnan kerros saattoi ihailla yhtä tai useampaa juutalaisen kulttuurin piirrettä. Uskonnollisten ihmisten joukossa juutalaisia kunnioitettiin, koska heillä oli aito usko ja vain yksi jumala (Jumala), jonka palvelemiseen liittyi hyvin määriteltyjä sääntöjä, toisin kuin pakanoilla, joiden useilla eri jumalilla ja jumalattarilla oli alati vaihtuvia sääntöjä ja määräyksiä.
Juutalaiset olivat aitoja uskovia, kun taas pakanoilla kyse oli uskonnon harjoittamisen show'sta. Tämä on yksi Raamatun mainitsema syy niin monen roomalaisen ja kreikkalaisen juutalaisuuteen sellaiselle kääntymiselle, joka oli vain osa juutalaista kulttuuria evankeliumeissa ja Apostolien teoissa – monet pakanat ihailivat juutalaisia niin paljon, että kääntyivät juutalaisuuteen.
Älykköjen joukossa juutalaisilla oli pyhien tekstien kunnioitusta siinä määrin, että he eivät edes käyttäneet vokaaleja, kun oli kyse J-m-l-n nimen kirjoittamisesta. Tästä saamme esimerkiksi YHWH, jonka tutkijat arvioivat olleen Yahweh/Jehovah (hepreaksi/kreikaksi), mutta kukaan ei oikeasti tiedä varmasti, koska Hänen nimessään ei koskaan käytetty vokaaleja siinä pelossa, että rikottaisiin lakia 'älä turhaan lausu minun nimeäni'!
Heidän pyhät tekstinsä antoivat heille moraalin, maailmankatsomuksen, jossa oli pakanoiden mukaan järkeä, ja joka viikko oli kokonainen päivä varattu palvonnalle, perheelle ja henkilökohtaiseen mietiskelyyn, mitä pakanajumalat eivät tarjonneet eivätkä vaatineet.
Jokapäiväisessä elämässä
He olivat myös uskollisia aviomiehiä ja – vaimoja, joilla oli vahvat perheet ja perhesiteet jopa silloin, kun noista lapsista tuli aikuisia, kun taas pakanaperheet olivat näkyajan ilmausta käyttääksemme dysfunktionaalisia, ja mukana oli seksiä (usein biseksuaalista) temppeli/kulttiprostituoitujen kanssa jokaisen uhraustapahtuman yhteydessä ja rakastajattarien ja avioliiton ulkopuolisten suhteiden ollessa vain osa elämää.
Juutalaiset tunnettiin myös rehellisinä liikemiehinä ja – naisina, sanansa mukaisina ihmisinä, joille voitiin uskoa rahaa, jotka eivät koskaan valehtelisi, varastaisi tai huijaisi ketään, jotteivät rikkoisi jotakin käskyistään. Osittain tästä syystä niin monista tuli pankkiireja antiikin ajan maailmassa – he olivat ainoita, joille pakanat saattoivat uskoa rahansa.
Tässä kohdassa se kadotettiin
Apt.11:26:n jälkeen, kun pakanauskovat alettiin tunnustaa juutalaisesta uskonnosta erillisiksi ja heitä alettiinkutsua kristityiksi, (erityisesti) Paavalin, Pietarin ja Jaakobin kirjeet sisälsivät opetuksia ja kehotuksia näille pakanoille luopua aiemmista pakanallisista tavoistaan ja nousemaan sille moraalin, suoraselkäisyyden ja elämäntyylin tasolle, jolla juutalainen väestö oli suurelta osin vaeltanut vuosisatoja – eriasteisesti siinä onnistuen.
Jos etsit näitä seikkoja lukiessasi kirjeitä roomalaisille, korinttilaisille, efesolaisille sekä Jaakobin ja Pietarin kirjeitä ja seitsemää viestiä Ilmestyskirjan seurakunnille, löydät monia kehotuksia olla elämättä lihallisesti niin kuin entisessä elämässä, vaan sen sijaan elää rehellistä, moraalista ja suoraselkäistä elämää omaten taju yhteisöstä ja perheestä. Juutalaiset saivat nämä positiiviset piirteet kulttuurissaan osana Mooseksen lakia, mutta monien pakanoiden täytyi oppia moraalista, suoraselkäisyydestä ja eettisyydestä ensimmäistä kertaa, kun he tulivat Kristuksen luo.
Pyhitetty määriteltynä: Jumalan yhteydessä ja Häneen liittyen ja Hänen tarkoitusperiinsä omistettu
Yhteenvedon siitä, mistä puhun, voi löytää yhdestä sanasta: Pyhitetty. Pakanoille täytyi määritellä tuo sana ja sitten heille täytyi näyttää, kuinka elää pyhitettyä elämää ja nuo opetukset on punottu kauttaaltaan Uuden testamentin kirjeisiin.
Jumalten ja jumalattarien temppeleissä pyhitetty liittyi vain asioihin, jotka suoraan koskivat uhria tai temppeliä. Israelin Jumalan kohdalla pyhitetty oli hyvin määritelty, se alkoi kaikesta ihmiselämästä ja sitten jatkoi ulospäin luonnolliseen maailmaan, joka kokonaan tunnustettiin Jumalan maailmaksi ja sen tähden ihmiset olivat vain Jumalan luomakunnan hoitajia.
Paavalin täytyi opettaa aiemmin pakanallisille roomalaisille luvuissa 1 ja 8:19-23, että Jumala loi kaiken luonnon ja tulee vapauttamaan jopa luonnon synnin kirouksesta. Mikään pakanauskonto ei opettanut noin. Hän kertoi korinttilaisille ensimmäisessä kirjeessään 6:15-20, että yhtyminen (temppeli-) prostituoituun teki heidät yhdeksi tuon prostituoidun kanssa, mutta itse asiassa olemme yhtä henkeä/Henkeä Jumalan kanssa Kristuksessa, mikä tekee meidät yhdeksi Hänen kanssaan. Mikään pakanajumala tai – jumalatar ei opettanut noin. Ajattele tuota – kokonainen kansa, jolla ei ollut mitään tietoa siitä, että Kristuksessa heidät varattu Jumalalle – pyhitetty.
Galatalaisille hän määritteli 5:16-25:ssa hyvin selvästi lihan teot ja (uudestisyntyneen) hengen hedelmän. Hän käski heidän vaeltaa hengessä/Hengessä, niin etteivät he täytä lihan himoja. Se oli heille aivan uutta, ajatus siitä, että heidät oli varattu Jumalan käyttöön – he olivat pyhitettyjä olentoja. Mikään jumala tai jumalatar ei ollut koskaan korottanut heitä siinä määrin, kuin Jumala oli tehnyt Poikansa Jeesuksen kautta tehden heidät ihan omiksi lapsikseen.
Efesolaisia täytyi 4:17-32:ssa opettaa olemaan harrastamasta irtosuhteita niin kuin he aiemmin olivat tehneet ja olemaan valehtelematta, varastamatta ja kiroilematta. Heitä täytyi käskeä hankkimaan työpaikka varastamisen sijaan, jotta heillä olisi rahaa puutteenalaisille annettavaksi. Mikaan jumala tai jumalatar ei ollut koskaan opettanut noin, ja kaikki perustui siihen ymmärrykseen, että ihmiselämä on pyhitettyä, joten vaaditaan rakkaudessa ja huolenpidossa vaeltamista, ja tulee olemaan lopullinen tilinteko kahden kesken Jumalan kanssa.
Heille täytyi kertoa, että he olivat pyhiä ja että heidän täytyy ahkeroida kasvamaan Kristuksessa, sillä hän sanoi Ef. 2:12-22:ssa, että he ovat nyt liittyneitä Jumalaan yhdessä uskovien juutalaisten kanssa uskon kautta Kristuksessa, ja heitä rakennetaan yhdessä eläviksi temppeleiksi yksilöllisesti ja laajemmassa merkityksessä kokonaisena ruumiina, ainoa temppeli, jonka Jumala täyttää.
Kukaan ei ollut koskaan kertonut heille, että he olivat pyhitettyjä. Mikään jumala tai pakanauskonto ei koskaan väittäisi ihmiskunnan olevan mitään muuta kuin sadististen jumalien leikkikalu, jolla ne leikkisivät niin kuin kissa leikittelisi hiiren kanssa.
Antiikin ajan juutalaisilla oli syvä pyhitetyn tunto, mikä erotti heidät pakanoiden joukossa.
Kun pakana (ei-juutalainen) tulee Kristuksen luo tänään
Ihmisluonto ei ole muuttunut ja niiden pakanoiden (ei-juutalaisten), jotka tulevat Herran luo eivätkä ole kasvaneet pyhitetyn tunnossa ja Jumalan kunnioituksessa, täytyy oppia sitä – eriasteisesti onnistuen.
Sen sijaan, että kristityt olisivat kuin pakanoiden joukossa olleet antiikin ajan juutalaiset, jotka olivat tunnettuja suoraselkäisyydestään, moraalisesta ryhdikkyydestään, vahvoista perheistään ja rehellisistä liiketoimistaan, heidät nähdään merkityksettöminä naurun ja pilkan kohteina, epärehellisinä bisneksessä, ei sen erilaisempana kuin kuka tahansa uskosta osaton. Miksi on niin?
Omataksesi jumalanpelon, sinulla täytyy ensin olla ymmärrys pyhitetystä ja omataksesi ymmärryksen pyhitetystä, sinulla täytyy ensin olla jotakin muuta…
Ja tuo vie minut ensi viikolle: vaadittava perustus siihen, että ihmisellä on aito ja tarkka ymmärrys 'pyhitetyn' käsitteestä, mikä on suurelta osin kadotettu Kristuksen ruumiissa.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed