Sex, Sexuality, and Christians, The Roman world; 2 of 4
Seksi, seksuaalisuus ja kristityt, roomalainen maailma, osa ”2/4
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin siitä, miten Raamattu opettaa miehen ja vaimon fyysisen yhtymisen olevan kuva Kristuksen ja seurakunnan ykseydestä. Tänään asetamme tuon lausuman ensimmäisen vuosisadan roomalaisen yhteiskunnan kulttuuriin.
Jos lapsille opetettaisiin, miten miehen ja vaimon välinen yhtyminen on enemmän kuin eläimen tasolla oleva teko, se on hengellinen ja mystinen kuva Kristuksesta ja seurakunnasta, heillä olisi asiayhteys ja vastaukset sisällään, kun he kohtaavat seksualisoidun yhteiskunnan hyökkäyksen. He etsisivät toisia, jotka ymmärtäisivät Kristuksen mysteerit ja sen, miltä Hengen täyttämä avioliitto näyttää. Popkulttuuri Yhdysvalloissa näyttää tänä päivänä samalta kuin roomalaisessa maailmassa meidän kokiessamme eräänlaisen seksin uudelleen pakanallistumisen.
Seksi roomalaisessa maailmassa
Roomalaisessa yhteiskunnassa ei ollut sanoja heteroseksuaalisuudelle ja homoseksuaalisuudelle. Aikuisilla miehillä saattoi olla seksisuhteita kumman tahansa sukupuolen kanssa, mukaan luettuina teini-ikäiset. Naisen seksuaalisuus tuolla ajalla ei ole hyvin dokumentoitua, mutta roomalaiskotien seiniltä on löytynyt pornografista taidetta, joka kuvaa samanlaista naisten ja miesten käyttäytymistä, jopa ryhmissä. Fallossymbolit olivat osa jokapäiväistä elämää ilotaloista seinätaiteeseen ja veistoksiin, jopa ruokailuastioihin. Fallossymbolit olivat 'onnenamuletteja', joita myytiin kadulla. Ne jopa koristivat leipäuunien ulkopuolta ja katuja reunustavia seiniä ja niitä oli kodeissa. Niitä riippui oviaukoissa… roomalaisen maailman onnenamuletteja. Seksi ja seksikuvat pommittivat ihmisiä kaikkialla.
Prostituutio oli laillista ja yleistä kautta koko valtakunnan. Naimisissa oleminen ei tarkoittanut uskollisuutta toiselle, sillä oli yleistä, että oli rakastajattaria ja harjoitettiin seksiä jommankumman sukupuolen edustajan kanssa, kun uhrattiin jumalille tai jumalattarille.
Tuonne tämän päivän liberaali agenda veisi meidät. Pinnalta katsoen huudetaan 'vapaus' ja 'mikä tahansa käy' ja 'tällainen tunnen olevani' tai 'tähän identifioidun'. Mutta tässä on totuus: fyysinen voi palvella vain fyysistä, mielen alueen asia voi palvella ainoastaan mielen alueen asiaa ja hengellinen voi palvella vain hengellistä.
Ihmiset heittäytyvät kaikenlaiseen fyysiseen aktiviteettiin toivoen tavoittavansa tuon sisällään olevan hengellisen tyhjyyden. Mutta mikään fyysinen ponnistus ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Kerran hyväksikäytetty lapsi, joka on nyt teini tai aikuinen, etsii yhtä seksikumppania toisensa jälkeen toivoen, että seuraava olisi 'juuri se', joka täyttäisi tuon sisällä olevan tyhjyyden.
Ihmiset hakevat koulutusta, kursseja psykologiasta, sosiologiasta, jatkotutkintoja, etsiessään sitä yhtä avaintotuutta, joka täyttää sisäisen tyhjyyden tai selittää sen, kuka ja miksi hän on. Ihmiset etsivät myös hengellisiä ratkaisuja monista lähteistä, jokainen, he toivovat, täyttää sisäisen tyhjiön.
Fyysinen täyttymys ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Mielen täyttäminen tiedolla ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Kristuksen ulkopuoliset hengelliset ponnistelut eivät voi täyttää tuota hengen tyhjyyttä – Jumala loi meidät ja vain Hän voi täyttää meidät, hengestä sieluun ja ruumiiseen.
Paavali esitti vapauden, turvallisuuden
Juutalaiset ja kristilliset arvot, joita opetettiin tuon ajan kreikkalaisten ja roomalaisten joukossa, olivat hyvin erilaisia. Juutalaisuus ja kristinusko opettivat, kuten aiemmin mainittiin, että miehen ja vaimon yhtyminen oli hengellistä, osa luomisjärjestystä ja mystistä kuvana ykseydestä Kristuksen kanssa. Uskollisuus omaa puolisoa kohtaan oli uusi käsite roomalaiselle maailmalle.
Roomalaiselle tai kreikkalaiselle naiselle Paavalin opetukset merkitsivät vapautta. Nykyään maailma näkee raamatulliset arvot rajoittavina. Paavalin ohjeet Ef. 5: 21-32:ssa olivat lähestulkoon vallankumouksellisia. Olkaa alamaiset toisillenne, yhdenvertaisesti, molemminpuolisesti. Naisen aviomiehen tuli kohdella naista kuten kohtelisi omaa kehoaan. Yksin tuo lausunto, sen seksuaalisen vapauden yhteydessä, joka miehillä oli suhteisiin kenen tahansa, minkä ikäisen kanssa tahansa, jonka valitsi, oli juuri vastakkaista roomalaiselle kulttuurille. Miehet ja naiset, jotka tulivat Kristuksen luo, löysivät suuren vapauden avioliittonsa, uskollisuutensa, yhdessä ihmisinä ja myös Kristuksessa kasvamisen puitteissa, uskollisina ja vapaina tuntemaan puolisonsa täysin ja syvästi joka tavalla. Evankeliumi oli heille vapauttavaa. Se määritteli luomisen esimerkistä heidän tarkoituksensa, keitä he saattoivat olla suhteessa Luojaansa, yksilöllisesti ja avioliiton puitteissa, jonka Hän Itse oli keksinyt tuodessaan Eevan Aadamille.
Paavali ja Pietari käskivät aviomiehiä kohtelemaan vaimojaan kuten he kohtelevat itseään. Pietari käski 'osoittaa kunnioitusta' vaimolle 1. Piet. 3: 7:ssä, ja olla helläsydäminen häntä kohtaan. Roomalaiselle naiselle tämä oli raikas tuulahdus! Tämä oli voimaannuttavaa. Vapauttavaa. Ei enää vain seksuaalisen mielihyvän kohteita, joilla oli vain vähän sanottavaa asiassa; Kristus antoi heille kunnioitusta, arvostusta, tasa-arvoisena kumppanina avioliitossa. Paavali käski aviomiestä rakastamaan vaimoaan kuin Kristus seurakuntaa, asettamaan henkensä (Hänen henkensä) alttiiksi puolestamme, niin tulee myös aviomiehen kohdella vaimoaan tuolla tavoin.
Luin noilta ajoilta olevan muinaisen roomalaisen kommentin, joka sanoi, että kristityt naiset oli helppo identifioida, koska he eivät kävelleet kaksi askelta aviomiestensä jäljessä, kuten ei-kristityt naiset tekivät; he kävelivät miestensä rinnalla.
Evankeliumi hyväksyttiin laajasti perheestä perheeseen suurelta osin kristillisen opetuksen takia, jonka mukaan miehet ja naiset olivat tasa-arvoisia ja kuinka seksi on kuva Kristuksesta ja seurakunnasta eikä sitä ole alennettu yksinkertaisesti täyttämään itsekkäitä himoja. Heidän seksiä koskevan ymmärryksensä uudelleen järjestäminen avioliiton rajojen puitteissa ja perheen 'ilmapiiri' tavalla, joka teki kristityistä todellakin hyvin ainutlaatuisia.
Raamatullisessa ja historiallisessa asiayhteydessä emme voi erottaa evankeliumia seksistä. Jumala ottaa uskosta osattomat, jotka elävät kaikkein alhaisimpien eläimellisten vaistojensa mukaisesti ja korottaa heidät ykseyteen Kristuksessa, ja tuo osoitetaan avioliitossa, jossa he elävät todeksi tuon ruumiin, sielun ja hengen ykseyden. Olipa kyseessä naimaton tai naimisissa oleva, teini tai aikuinen, hän voi nähdä mitä Jumala opettaa. Moderni kulttuuri on vääristänyt aidon raamatullisen ymmärryksen avioliitosta ja seksistä ja saanut sen näyttämään orjuudelta, erityisesti vaimolle, pyrkiessään pakanallistamaan seksin uudelleen.
Pohdi vielä lisää ...
Näemme 1. Mooseksen kirjan alkusivuilla ihmisen Aadam kahdessa olennossa, yhdistyneenä ja yhtenä Herrassa Jumalassa, heidän Luojassaan. Muista, heitä kutsuttiin Aadamiksi sinä päivänä, jona heidät luotiin, eikä naiselle annettu nimeä Eeva ennen kuin synnin tulemisen jälkeen. (1. Moos. 3: 20; 5:2)
Näemme, että heidät pantiin vastaamaan 'puutarhasta', joka tarkoittaa työn olleen myös osa jumalallista järjestystä. Asianmukaisessa yhteydessään työ on osa Jumalan suunnitelmaa, joka sekä tarjoaa elannon elämässämme ja myös saa meidät olemaan riippuvaisia Hänestä. Juutalainen rukous ennen ateriaa alkaa sillä, että tunnustetaan maailmankaikkeuden Jumalan, Luojamme olevan se, joka antaa ruoan, juoman leivän jne… jota olemme nauttimassa.
Työskentelemme itsemme ja perheemme hyväksi, pitääksemme heistä huolen kuten Kristus pitää meistä huolen antaen meille kodin 'puutarhassaan', taivaassa. Elämän puun mainitaan olevan Eedenin puutarhassa ja myös taivaassa Ilm. 2:7:ssä, 22: 2:ssä, 14:ssä - Eeden oli täydellinen esimerkki ja osoittaa sen, että asiat tulevat kiertämään täyden ympyrän valmiiksi. Seksuaalinen suhde aviomiehen ja vaimon välillä alussa osoitti ykseyttä Kristuksessa turvallisessa ja varmassa kodissa, ja on kuva ikuisesta kodistamme ja ykseydestämme Kristuksen kanssa.
Sillä, ettei seurakunta ole sisällyttänyt asianmukaista seksuaalista ymmärrystä osaksi evankeliumin sanomaa, se on luovuttanut vastuunsa maailmalle, ja he (so. maailma) ovat äänekkäin ja suurin ääni.
Jatkamme roomalaisen maailman vertaamista Jumalan kulttuuriin ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Seksi, seksuaalisuus ja kristityt, roomalainen maailma, osa ”2/4
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin siitä, miten Raamattu opettaa miehen ja vaimon fyysisen yhtymisen olevan kuva Kristuksen ja seurakunnan ykseydestä. Tänään asetamme tuon lausuman ensimmäisen vuosisadan roomalaisen yhteiskunnan kulttuuriin.
Jos lapsille opetettaisiin, miten miehen ja vaimon välinen yhtyminen on enemmän kuin eläimen tasolla oleva teko, se on hengellinen ja mystinen kuva Kristuksesta ja seurakunnasta, heillä olisi asiayhteys ja vastaukset sisällään, kun he kohtaavat seksualisoidun yhteiskunnan hyökkäyksen. He etsisivät toisia, jotka ymmärtäisivät Kristuksen mysteerit ja sen, miltä Hengen täyttämä avioliitto näyttää. Popkulttuuri Yhdysvalloissa näyttää tänä päivänä samalta kuin roomalaisessa maailmassa meidän kokiessamme eräänlaisen seksin uudelleen pakanallistumisen.
Seksi roomalaisessa maailmassa
Roomalaisessa yhteiskunnassa ei ollut sanoja heteroseksuaalisuudelle ja homoseksuaalisuudelle. Aikuisilla miehillä saattoi olla seksisuhteita kumman tahansa sukupuolen kanssa, mukaan luettuina teini-ikäiset. Naisen seksuaalisuus tuolla ajalla ei ole hyvin dokumentoitua, mutta roomalaiskotien seiniltä on löytynyt pornografista taidetta, joka kuvaa samanlaista naisten ja miesten käyttäytymistä, jopa ryhmissä. Fallossymbolit olivat osa jokapäiväistä elämää ilotaloista seinätaiteeseen ja veistoksiin, jopa ruokailuastioihin. Fallossymbolit olivat 'onnenamuletteja', joita myytiin kadulla. Ne jopa koristivat leipäuunien ulkopuolta ja katuja reunustavia seiniä ja niitä oli kodeissa. Niitä riippui oviaukoissa… roomalaisen maailman onnenamuletteja. Seksi ja seksikuvat pommittivat ihmisiä kaikkialla.
Prostituutio oli laillista ja yleistä kautta koko valtakunnan. Naimisissa oleminen ei tarkoittanut uskollisuutta toiselle, sillä oli yleistä, että oli rakastajattaria ja harjoitettiin seksiä jommankumman sukupuolen edustajan kanssa, kun uhrattiin jumalille tai jumalattarille.
Tuonne tämän päivän liberaali agenda veisi meidät. Pinnalta katsoen huudetaan 'vapaus' ja 'mikä tahansa käy' ja 'tällainen tunnen olevani' tai 'tähän identifioidun'. Mutta tässä on totuus: fyysinen voi palvella vain fyysistä, mielen alueen asia voi palvella ainoastaan mielen alueen asiaa ja hengellinen voi palvella vain hengellistä.
Ihmiset heittäytyvät kaikenlaiseen fyysiseen aktiviteettiin toivoen tavoittavansa tuon sisällään olevan hengellisen tyhjyyden. Mutta mikään fyysinen ponnistus ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Kerran hyväksikäytetty lapsi, joka on nyt teini tai aikuinen, etsii yhtä seksikumppania toisensa jälkeen toivoen, että seuraava olisi 'juuri se', joka täyttäisi tuon sisällä olevan tyhjyyden.
Ihmiset hakevat koulutusta, kursseja psykologiasta, sosiologiasta, jatkotutkintoja, etsiessään sitä yhtä avaintotuutta, joka täyttää sisäisen tyhjyyden tai selittää sen, kuka ja miksi hän on. Ihmiset etsivät myös hengellisiä ratkaisuja monista lähteistä, jokainen, he toivovat, täyttää sisäisen tyhjiön.
Fyysinen täyttymys ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Mielen täyttäminen tiedolla ei voi tavoittaa hengen ihmistä. Kristuksen ulkopuoliset hengelliset ponnistelut eivät voi täyttää tuota hengen tyhjyyttä – Jumala loi meidät ja vain Hän voi täyttää meidät, hengestä sieluun ja ruumiiseen.
Paavali esitti vapauden, turvallisuuden
Juutalaiset ja kristilliset arvot, joita opetettiin tuon ajan kreikkalaisten ja roomalaisten joukossa, olivat hyvin erilaisia. Juutalaisuus ja kristinusko opettivat, kuten aiemmin mainittiin, että miehen ja vaimon yhtyminen oli hengellistä, osa luomisjärjestystä ja mystistä kuvana ykseydestä Kristuksen kanssa. Uskollisuus omaa puolisoa kohtaan oli uusi käsite roomalaiselle maailmalle.
Roomalaiselle tai kreikkalaiselle naiselle Paavalin opetukset merkitsivät vapautta. Nykyään maailma näkee raamatulliset arvot rajoittavina. Paavalin ohjeet Ef. 5: 21-32:ssa olivat lähestulkoon vallankumouksellisia. Olkaa alamaiset toisillenne, yhdenvertaisesti, molemminpuolisesti. Naisen aviomiehen tuli kohdella naista kuten kohtelisi omaa kehoaan. Yksin tuo lausunto, sen seksuaalisen vapauden yhteydessä, joka miehillä oli suhteisiin kenen tahansa, minkä ikäisen kanssa tahansa, jonka valitsi, oli juuri vastakkaista roomalaiselle kulttuurille. Miehet ja naiset, jotka tulivat Kristuksen luo, löysivät suuren vapauden avioliittonsa, uskollisuutensa, yhdessä ihmisinä ja myös Kristuksessa kasvamisen puitteissa, uskollisina ja vapaina tuntemaan puolisonsa täysin ja syvästi joka tavalla. Evankeliumi oli heille vapauttavaa. Se määritteli luomisen esimerkistä heidän tarkoituksensa, keitä he saattoivat olla suhteessa Luojaansa, yksilöllisesti ja avioliiton puitteissa, jonka Hän Itse oli keksinyt tuodessaan Eevan Aadamille.
Paavali ja Pietari käskivät aviomiehiä kohtelemaan vaimojaan kuten he kohtelevat itseään. Pietari käski 'osoittaa kunnioitusta' vaimolle 1. Piet. 3: 7:ssä, ja olla helläsydäminen häntä kohtaan. Roomalaiselle naiselle tämä oli raikas tuulahdus! Tämä oli voimaannuttavaa. Vapauttavaa. Ei enää vain seksuaalisen mielihyvän kohteita, joilla oli vain vähän sanottavaa asiassa; Kristus antoi heille kunnioitusta, arvostusta, tasa-arvoisena kumppanina avioliitossa. Paavali käski aviomiestä rakastamaan vaimoaan kuin Kristus seurakuntaa, asettamaan henkensä (Hänen henkensä) alttiiksi puolestamme, niin tulee myös aviomiehen kohdella vaimoaan tuolla tavoin.
Luin noilta ajoilta olevan muinaisen roomalaisen kommentin, joka sanoi, että kristityt naiset oli helppo identifioida, koska he eivät kävelleet kaksi askelta aviomiestensä jäljessä, kuten ei-kristityt naiset tekivät; he kävelivät miestensä rinnalla.
Evankeliumi hyväksyttiin laajasti perheestä perheeseen suurelta osin kristillisen opetuksen takia, jonka mukaan miehet ja naiset olivat tasa-arvoisia ja kuinka seksi on kuva Kristuksesta ja seurakunnasta eikä sitä ole alennettu yksinkertaisesti täyttämään itsekkäitä himoja. Heidän seksiä koskevan ymmärryksensä uudelleen järjestäminen avioliiton rajojen puitteissa ja perheen 'ilmapiiri' tavalla, joka teki kristityistä todellakin hyvin ainutlaatuisia.
Raamatullisessa ja historiallisessa asiayhteydessä emme voi erottaa evankeliumia seksistä. Jumala ottaa uskosta osattomat, jotka elävät kaikkein alhaisimpien eläimellisten vaistojensa mukaisesti ja korottaa heidät ykseyteen Kristuksessa, ja tuo osoitetaan avioliitossa, jossa he elävät todeksi tuon ruumiin, sielun ja hengen ykseyden. Olipa kyseessä naimaton tai naimisissa oleva, teini tai aikuinen, hän voi nähdä mitä Jumala opettaa. Moderni kulttuuri on vääristänyt aidon raamatullisen ymmärryksen avioliitosta ja seksistä ja saanut sen näyttämään orjuudelta, erityisesti vaimolle, pyrkiessään pakanallistamaan seksin uudelleen.
Pohdi vielä lisää ...
Näemme 1. Mooseksen kirjan alkusivuilla ihmisen Aadam kahdessa olennossa, yhdistyneenä ja yhtenä Herrassa Jumalassa, heidän Luojassaan. Muista, heitä kutsuttiin Aadamiksi sinä päivänä, jona heidät luotiin, eikä naiselle annettu nimeä Eeva ennen kuin synnin tulemisen jälkeen. (1. Moos. 3: 20; 5:2)
Näemme, että heidät pantiin vastaamaan 'puutarhasta', joka tarkoittaa työn olleen myös osa jumalallista järjestystä. Asianmukaisessa yhteydessään työ on osa Jumalan suunnitelmaa, joka sekä tarjoaa elannon elämässämme ja myös saa meidät olemaan riippuvaisia Hänestä. Juutalainen rukous ennen ateriaa alkaa sillä, että tunnustetaan maailmankaikkeuden Jumalan, Luojamme olevan se, joka antaa ruoan, juoman leivän jne… jota olemme nauttimassa.
Työskentelemme itsemme ja perheemme hyväksi, pitääksemme heistä huolen kuten Kristus pitää meistä huolen antaen meille kodin 'puutarhassaan', taivaassa. Elämän puun mainitaan olevan Eedenin puutarhassa ja myös taivaassa Ilm. 2:7:ssä, 22: 2:ssä, 14:ssä - Eeden oli täydellinen esimerkki ja osoittaa sen, että asiat tulevat kiertämään täyden ympyrän valmiiksi. Seksuaalinen suhde aviomiehen ja vaimon välillä alussa osoitti ykseyttä Kristuksessa turvallisessa ja varmassa kodissa, ja on kuva ikuisesta kodistamme ja ykseydestämme Kristuksen kanssa.
Sillä, ettei seurakunta ole sisällyttänyt asianmukaista seksuaalista ymmärrystä osaksi evankeliumin sanomaa, se on luovuttanut vastuunsa maailmalle, ja he (so. maailma) ovat äänekkäin ja suurin ääni.
Jatkamme roomalaisen maailman vertaamista Jumalan kulttuuriin ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed