Why doesn't God heal more often? 3 of 4, Old body, ignorance.
Miksei Jumala paranna useammin? 3/4; Vanha keho, tietämättömyys.
Hei kaikki,
Tämä sarja käsittelee esteitä parantumisen tiellä, ei juurikaan sitä, kuinka parantua. Minulla on kyllä (englanninkielinen) opetussarja nimeltä 'Healing School' (suom. parantumiskoulu) kiinnostuneille.
Mahdollisista esteistä kuuleminen auttaa, vaikkei olekaan mitään yhtä yksittäistä 'taika-avainta', joka avaisi parantumisen kaikille. Kuten olemme nähneet korinttilaisten kohdalla, sydämen ongelmat voivat olla syy siihen, että ruumis sairastuu, mikä on jotakin sellaista, jonka vasta viime aikoina lääketiede on 'saanut selville'.
Tietämättömyys ei ole suoja
Olemme myös nähneet, että synnit ruumista vastaan pysyvät ruumiissa, mikä tarkoittaa, että meidän vastuullamme on hoitaa ne. Ongelmana on, että tietämättömyys ei estä meitä kärsimästä vahinkoa, sairautta tai tautia. 1800-luvun lopulla terveyttä edistävänä tarjottiin 'radium pillereitä' ja tupakointia mainostettiin terveellisenä. Vasta, kun ihmiset alkoivat kuolla, tajuttiin, että oltiin väärässä – mutta tietämättömyys ei estänyt monia hyviä ihmisiä olemasta sairaita ja kuolemasta varhain.
Se merkitsee, että tänään maailmassamme meillä saattaa olla asioita, jotka sairastuttavat tai antavat meille kroonisen fyysisen vaivan, mutta olemme tietämättömiä siitä, mikä sen aiheutti. Se saa meidät ihmettelemään, kuinka Jumala saattoi antaa tämän tapahtua. Mutta me asumme langenneessa maailmassa kehoissa, jotka ovat tuosta langenneesta maailmasta. Se tarkoittaa, että perinnöllisyystieteellä ja ympäristöllä ja asioilla, joita syömme ja hengitämme ja kosketamme ja haistamme, voi kaikilla olla vaikutusta.
Ja koska lisäännymme, mikä merkitsee geeniemme eteenpäin välittämistä jälkeläisillemme, mikä tahansa noissa geeneissä oleva virheellisyys tulee välitetyksi eteenpäin. Kyse ei aina ole paholaisesta tai kirouksesta, joskus kyse on vain yksinkertaisesta lisääntymisestä.
Kyse ei ole siitä, etteikö Jumala olisi paikalla, kyse on siitä, että olemme langenneella maapallolla kehoissa, jotka ovat tuosta maasta (jotka sen tähden ovat väliaikaisia ja tilapäisiä), joten täällä on asioita, jotka vaivaavat meitä. Kun lisäämme mukaan hyvin pahan paholaisen, joka kuljeksii ympäriinsä etsien, kenet voisi niellä, asia tulee vielä monimutkaisemmaksi.
Älä ole pelon vallassa ja piileskele 'uskon' takana
Olen myös tuntenut monia ihmisiä, jotka julistavat uskoa, koska totta puhuen heitä pelottaa mennä lääkäriin sen vuoksi, mitä tämä saattaisi sanoa. Tai ehkä he epäilevät tarvitsevansa leikkausta tai toimenpiteitä, jotka merkitsisivät vakavaa muutosta heidän elämälleen. Joten pelon vallassa he julistavat uskoa – mutta se ei ole uskoa, se on typeryyttä. En ole koskaan nähnyt Jumalan parantavan jotakuta, joka käytti ns. uskoa piileskelläkseen pelkojensa takana. Olen nähnyt Hänen kulkevan ihmisen kanssa leikkauksen ja toimenpiteiden läpi Hänen pyytäessään ihmistä käsittelemään sydäntään. Ole aina rehellinen suhteessa Häneen, joka tietää ajatuksesi ennen kuin muodostat ne mielessäsi.
Ja toisinaan on hengellistä ylpeyttä – olen tuntenut useita ihmisiä, joilla on syöpädiagnoosi, mutta he ovat valinneet olla menemättä mihinkään hoitoihin valiten sen, mitä he kutsuivat 'uskoksi', koska ihmiset luottivat heidän olevan esimerkkejä niin sanotuista 'uskon ihmisistä'. Mutta Jumala vastustaa ylpeitä, ja kun he torjuivat lääketieteellisen hoidon, he ottivat elämänsä omiin käsiinsä ja kuolivat varhain.
Kun poikamme olivat pieniä, seurasimme tätä yleisohjetta: Laskimme kätemme heidän päälleen parantumista varten, mutta jos he eivät olleet paremmassa kunnossa seuraavaan päivään tultaessa, menimme lääkäriin. En ole hyvä isä, jos annan lapseni kärsiä vain siksi, että haluan hänen parantuvan uskon kautta, mutta niin ei tapahdu. Seuraamme tuota yleissääntöä myös oman itsemme suhteen.
Sain tämän vaivan ennen kuin opin tuntemaan Herran – voinko parantua?
Kysymys 'vanhasta jenkkifutisvammasta' tai muusta vaivasta, jonka sait ennen kuin opit tuntemaan Herran ja joka on säilynyt tai tulee esiin myöhempinä vuosina ja vaatii leikkausta tai muuta hoitoa, herättää kysymyksen, parantaisiko Jumala minut?
Pohdi sitä, ettei yksikään ihminen evankeliumeissa ollut uudestisyntynyt. Mistä sitten heidät tulikin parantua, vaiva oli saatu ennen kuin he tapasivat Jeesuksen. Heidän tavatessaan Jeesuksen nuo vaivat parantuivat. Joten miksei uskova voisi Jeesuksen kohdatessaan odottaa parantumista? Kyllä, uskova voi odottaa parantumisen olevan hänen ulottuvillaan vaivaan nähden, joka oli 'ennen Kristusta'.
Mutta näkemästäni päätellen silloin, kun olemme valinneet lääketieteellisen reitin, Jumalan armo on läsnä kulkemaan kanssamme. Ja Hän näyttää liikehtivän samalla tavalla vuosien varrella jonkun henkilön kohdalla. Jokaisella meistä on elämässämme malleja siitä, kuinka Herra käsittelee sydäntämme, kehoamme, tunteitamme – jos Hän paransi sinut yhdellä tavalla joitakin vuosia sitten, näkemäni perusteella Hän todennäköisesti toimii samoin tällä kertaa. Jos kyse on siitä, ettei ollut mitään leikkausta ja toipuminen oli hidasta, se toistuu. Jos kyse oli leikkauksesta, mutta täydellisestä toipumisesta, se toistuu. Vain huomautus: opettele se, kuinka Hän käsittelee sinua, etsi toimintamalleja vuosien varrelta, ja mene sitä reittiä, sillä usein Hän tulee olemaan siellä.
Rajanvetoa ikääntymisen ja parantumiseen uskomisen välillä
Kuten yllä mainitsin, ruumiimme ovat maasta ja sen tähden matkalla omaksumaan sisälämpötilan. Tiedemiehet kertovat, että noin 35 vuoden iässä ruumis alkaa rapistua ja jokainen tuon iän ylittänyt voi antaa todistuksen tuon tosiasian paikkansa pitävyydestä. Joten missä parantuminen tulee kuvaan mukaan, jos osa siitä, mitä on meneillään, on kehon järjestelmän luonnollista rapistumista?
Olen kertonut aiemmin siitä, kuinka menneinä vuosina koin huimausta väsyttyäni voimakkaasti. Ei pyörrytystä, vaan huimausta, joka on hyvin erilaista. Pyörrytyksessä huone kieppuu, huimauksessa et tiedä, mihin suuntaan on ylös ja mihin alas, missä on vasen tai oikea. Se tapahtui muutama vuosi sitten EU-konferenssissamme Hollannissa. Saatoin tuntea sen alkavan torstaina päivää ennen kuin konferenssi alkoi.
Aloitimme kokoukset tuona perjantaina ja illan ylistyksessä taistelin vastaan. Yhtäkkiä silmäni avautuivat Herran maailmaan ja näin Hänet. Toiset joko näkivät tai tunsivat Hänet niin ikään. Hän tuli luokseni ja kertoi minulle joitakin henkilökohtaisia asioita, elämän suunnan kaltaista asiaa ja kulki ympäriinsä toisten luo.
Lauantaiaamuun tultaessa saatoin tuskin pysyä pystyssä, mutta selvisin aamiaisesta ja aamun kokouksesta. Minulla oli määrä olla kyselytunti tuona iltapäivänä, mutta saatoin tuskin päästä ylös sängystä, joten pyysin Barbia ja Briania huolehtimaan kyselytunnista. Ollessani vuoteessa kysyin Isältä, mitä oli meneillään ja kerroin Hänelle: "Herra oli täällä eilen illalla ja Hän tuli luokseni puhumaan, Hän olisi voinut parantaa minut, miksei Hän tehnyt niin?"
Isä vastasi: "Aiheutit tämän itsellesi. Olen käsitellyt sinua jo jonkin aikaa sen suhteen, että pitäisit viikoittain vapaapäivän, muttet ole piitannut minusta. Myös Barb on käskenyt sinun pitää vapaapäivä joka viikko ja olet jopa ollut tottelematta omaa vaimoasi. Ruumiisi on kulkemassa maan tietä; sinun täytyy oppia sopeutumaan. Olet aiheuttanut tämän itsellesi."
Kuten sanoin, tämä sarja on käsitellyt mahdollisia parantumisen esteitä ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan ja itsehavainnointiin. Olin varmaankin noin 40-vuotias ennen kuin tajusin, että oli joitakin asioita, joita en vain tietäisi taivaan tällä puolen. Siinä lepääminen yhdistettynä Hänen uskollisuudessaan lepäämiseen on antanut minulle niin paljon enemmän rauhaa kuin mitä minulla oli aiemmin vaeltaessani Hänen kanssaan.
Sellaiset jakeet, kuten 5. Moos. 29:29, tuovat nyt rauhan sen sijaan, että olisi pakottava tarve venyttää rajoja: "Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten..." (Mikä on suurenmoinen jae rukoilla lapsillesi, että Hän tulee paljastamaan heille sen, mitä heidän pitäisi tietää). Mutta olen tyytyväinen, että on salaisia asioita joita en tiedä ennen kuin olen toisella puolella.
Ja Apt. 1: 7: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut."
Siinä on rauha – rauha on lakkaamista omista teoistamme levätäksemme Hänessä. Ensi viikolla joitakin asioita, joista Herra on kertonut näyssä vieraillessaan koskien parantumista ja sitä, kun Hän käsittelee meitä. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Miksei Jumala paranna useammin? 3/4; Vanha keho, tietämättömyys.
Hei kaikki,
Tämä sarja käsittelee esteitä parantumisen tiellä, ei juurikaan sitä, kuinka parantua. Minulla on kyllä (englanninkielinen) opetussarja nimeltä 'Healing School' (suom. parantumiskoulu) kiinnostuneille.
Mahdollisista esteistä kuuleminen auttaa, vaikkei olekaan mitään yhtä yksittäistä 'taika-avainta', joka avaisi parantumisen kaikille. Kuten olemme nähneet korinttilaisten kohdalla, sydämen ongelmat voivat olla syy siihen, että ruumis sairastuu, mikä on jotakin sellaista, jonka vasta viime aikoina lääketiede on 'saanut selville'.
Tietämättömyys ei ole suoja
Olemme myös nähneet, että synnit ruumista vastaan pysyvät ruumiissa, mikä tarkoittaa, että meidän vastuullamme on hoitaa ne. Ongelmana on, että tietämättömyys ei estä meitä kärsimästä vahinkoa, sairautta tai tautia. 1800-luvun lopulla terveyttä edistävänä tarjottiin 'radium pillereitä' ja tupakointia mainostettiin terveellisenä. Vasta, kun ihmiset alkoivat kuolla, tajuttiin, että oltiin väärässä – mutta tietämättömyys ei estänyt monia hyviä ihmisiä olemasta sairaita ja kuolemasta varhain.
Se merkitsee, että tänään maailmassamme meillä saattaa olla asioita, jotka sairastuttavat tai antavat meille kroonisen fyysisen vaivan, mutta olemme tietämättömiä siitä, mikä sen aiheutti. Se saa meidät ihmettelemään, kuinka Jumala saattoi antaa tämän tapahtua. Mutta me asumme langenneessa maailmassa kehoissa, jotka ovat tuosta langenneesta maailmasta. Se tarkoittaa, että perinnöllisyystieteellä ja ympäristöllä ja asioilla, joita syömme ja hengitämme ja kosketamme ja haistamme, voi kaikilla olla vaikutusta.
Ja koska lisäännymme, mikä merkitsee geeniemme eteenpäin välittämistä jälkeläisillemme, mikä tahansa noissa geeneissä oleva virheellisyys tulee välitetyksi eteenpäin. Kyse ei aina ole paholaisesta tai kirouksesta, joskus kyse on vain yksinkertaisesta lisääntymisestä.
Kyse ei ole siitä, etteikö Jumala olisi paikalla, kyse on siitä, että olemme langenneella maapallolla kehoissa, jotka ovat tuosta maasta (jotka sen tähden ovat väliaikaisia ja tilapäisiä), joten täällä on asioita, jotka vaivaavat meitä. Kun lisäämme mukaan hyvin pahan paholaisen, joka kuljeksii ympäriinsä etsien, kenet voisi niellä, asia tulee vielä monimutkaisemmaksi.
Älä ole pelon vallassa ja piileskele 'uskon' takana
Olen myös tuntenut monia ihmisiä, jotka julistavat uskoa, koska totta puhuen heitä pelottaa mennä lääkäriin sen vuoksi, mitä tämä saattaisi sanoa. Tai ehkä he epäilevät tarvitsevansa leikkausta tai toimenpiteitä, jotka merkitsisivät vakavaa muutosta heidän elämälleen. Joten pelon vallassa he julistavat uskoa – mutta se ei ole uskoa, se on typeryyttä. En ole koskaan nähnyt Jumalan parantavan jotakuta, joka käytti ns. uskoa piileskelläkseen pelkojensa takana. Olen nähnyt Hänen kulkevan ihmisen kanssa leikkauksen ja toimenpiteiden läpi Hänen pyytäessään ihmistä käsittelemään sydäntään. Ole aina rehellinen suhteessa Häneen, joka tietää ajatuksesi ennen kuin muodostat ne mielessäsi.
Ja toisinaan on hengellistä ylpeyttä – olen tuntenut useita ihmisiä, joilla on syöpädiagnoosi, mutta he ovat valinneet olla menemättä mihinkään hoitoihin valiten sen, mitä he kutsuivat 'uskoksi', koska ihmiset luottivat heidän olevan esimerkkejä niin sanotuista 'uskon ihmisistä'. Mutta Jumala vastustaa ylpeitä, ja kun he torjuivat lääketieteellisen hoidon, he ottivat elämänsä omiin käsiinsä ja kuolivat varhain.
Kun poikamme olivat pieniä, seurasimme tätä yleisohjetta: Laskimme kätemme heidän päälleen parantumista varten, mutta jos he eivät olleet paremmassa kunnossa seuraavaan päivään tultaessa, menimme lääkäriin. En ole hyvä isä, jos annan lapseni kärsiä vain siksi, että haluan hänen parantuvan uskon kautta, mutta niin ei tapahdu. Seuraamme tuota yleissääntöä myös oman itsemme suhteen.
Sain tämän vaivan ennen kuin opin tuntemaan Herran – voinko parantua?
Kysymys 'vanhasta jenkkifutisvammasta' tai muusta vaivasta, jonka sait ennen kuin opit tuntemaan Herran ja joka on säilynyt tai tulee esiin myöhempinä vuosina ja vaatii leikkausta tai muuta hoitoa, herättää kysymyksen, parantaisiko Jumala minut?
Pohdi sitä, ettei yksikään ihminen evankeliumeissa ollut uudestisyntynyt. Mistä sitten heidät tulikin parantua, vaiva oli saatu ennen kuin he tapasivat Jeesuksen. Heidän tavatessaan Jeesuksen nuo vaivat parantuivat. Joten miksei uskova voisi Jeesuksen kohdatessaan odottaa parantumista? Kyllä, uskova voi odottaa parantumisen olevan hänen ulottuvillaan vaivaan nähden, joka oli 'ennen Kristusta'.
Mutta näkemästäni päätellen silloin, kun olemme valinneet lääketieteellisen reitin, Jumalan armo on läsnä kulkemaan kanssamme. Ja Hän näyttää liikehtivän samalla tavalla vuosien varrella jonkun henkilön kohdalla. Jokaisella meistä on elämässämme malleja siitä, kuinka Herra käsittelee sydäntämme, kehoamme, tunteitamme – jos Hän paransi sinut yhdellä tavalla joitakin vuosia sitten, näkemäni perusteella Hän todennäköisesti toimii samoin tällä kertaa. Jos kyse on siitä, ettei ollut mitään leikkausta ja toipuminen oli hidasta, se toistuu. Jos kyse oli leikkauksesta, mutta täydellisestä toipumisesta, se toistuu. Vain huomautus: opettele se, kuinka Hän käsittelee sinua, etsi toimintamalleja vuosien varrelta, ja mene sitä reittiä, sillä usein Hän tulee olemaan siellä.
Rajanvetoa ikääntymisen ja parantumiseen uskomisen välillä
Kuten yllä mainitsin, ruumiimme ovat maasta ja sen tähden matkalla omaksumaan sisälämpötilan. Tiedemiehet kertovat, että noin 35 vuoden iässä ruumis alkaa rapistua ja jokainen tuon iän ylittänyt voi antaa todistuksen tuon tosiasian paikkansa pitävyydestä. Joten missä parantuminen tulee kuvaan mukaan, jos osa siitä, mitä on meneillään, on kehon järjestelmän luonnollista rapistumista?
Olen kertonut aiemmin siitä, kuinka menneinä vuosina koin huimausta väsyttyäni voimakkaasti. Ei pyörrytystä, vaan huimausta, joka on hyvin erilaista. Pyörrytyksessä huone kieppuu, huimauksessa et tiedä, mihin suuntaan on ylös ja mihin alas, missä on vasen tai oikea. Se tapahtui muutama vuosi sitten EU-konferenssissamme Hollannissa. Saatoin tuntea sen alkavan torstaina päivää ennen kuin konferenssi alkoi.
Aloitimme kokoukset tuona perjantaina ja illan ylistyksessä taistelin vastaan. Yhtäkkiä silmäni avautuivat Herran maailmaan ja näin Hänet. Toiset joko näkivät tai tunsivat Hänet niin ikään. Hän tuli luokseni ja kertoi minulle joitakin henkilökohtaisia asioita, elämän suunnan kaltaista asiaa ja kulki ympäriinsä toisten luo.
Lauantaiaamuun tultaessa saatoin tuskin pysyä pystyssä, mutta selvisin aamiaisesta ja aamun kokouksesta. Minulla oli määrä olla kyselytunti tuona iltapäivänä, mutta saatoin tuskin päästä ylös sängystä, joten pyysin Barbia ja Briania huolehtimaan kyselytunnista. Ollessani vuoteessa kysyin Isältä, mitä oli meneillään ja kerroin Hänelle: "Herra oli täällä eilen illalla ja Hän tuli luokseni puhumaan, Hän olisi voinut parantaa minut, miksei Hän tehnyt niin?"
Isä vastasi: "Aiheutit tämän itsellesi. Olen käsitellyt sinua jo jonkin aikaa sen suhteen, että pitäisit viikoittain vapaapäivän, muttet ole piitannut minusta. Myös Barb on käskenyt sinun pitää vapaapäivä joka viikko ja olet jopa ollut tottelematta omaa vaimoasi. Ruumiisi on kulkemassa maan tietä; sinun täytyy oppia sopeutumaan. Olet aiheuttanut tämän itsellesi."
Kuten sanoin, tämä sarja on käsitellyt mahdollisia parantumisen esteitä ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan ja itsehavainnointiin. Olin varmaankin noin 40-vuotias ennen kuin tajusin, että oli joitakin asioita, joita en vain tietäisi taivaan tällä puolen. Siinä lepääminen yhdistettynä Hänen uskollisuudessaan lepäämiseen on antanut minulle niin paljon enemmän rauhaa kuin mitä minulla oli aiemmin vaeltaessani Hänen kanssaan.
Sellaiset jakeet, kuten 5. Moos. 29:29, tuovat nyt rauhan sen sijaan, että olisi pakottava tarve venyttää rajoja: "Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten..." (Mikä on suurenmoinen jae rukoilla lapsillesi, että Hän tulee paljastamaan heille sen, mitä heidän pitäisi tietää). Mutta olen tyytyväinen, että on salaisia asioita joita en tiedä ennen kuin olen toisella puolella.
Ja Apt. 1: 7: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut."
Siinä on rauha – rauha on lakkaamista omista teoistamme levätäksemme Hänessä. Ensi viikolla joitakin asioita, joista Herra on kertonut näyssä vieraillessaan koskien parantumista ja sitä, kun Hän käsittelee meitä. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed