Meidän kolminaisuutemme, Jumalan kolminaisuus, osa 1/2
Hei kaikki,
Me kaikki haluamme virrata paremmin Herran kanssa, mutta minun kohdallani Jumalan kolminaisuuden ja sitten ihmisen kolminaisuuden ymmärtäminen auttaa sen tajuamisessa, kuinka Hän kommunikoi kanssamme ja virtaa sisällämme.
Se antaa myös kuvan mieleemme siitä virtauksesta, joka tulee Isältä meille. Minulle tämä on ollut avain Isän kanssa vaeltamiselle ja sen erottamiselle 'olenko se minä vai onko se Jumala?'.
Jumalan ja ihmisen kolminaisuus – se on näin yksinkertaista
Isä-Henki-Poika
henki-sielu-ruumis
Tuo on se virtaus – Isä on kaiken hyvän lähde, Hänestä virtaa Pyhä Henki Pojalle. Me olemme Hänen kuvansa kaltaisia, joten me virtaamme hengestämme ulos sieluumme, ruumiiseemme.
Jeesus sanoi, että Isä on henki Joh. 4: 24:ssä. Hän ON henki, mutta kamppailemme sen kanssa, että ajattelemme Hänestä tuolla tavoin, koska me ajattelemme hengen olevan pilven, höyryn, kummituksen kaltaisen. Ja siitä näkökulmasta sanomme 'Jumala on kaikkialla'. Se edistää sitä ajatusta, että Hän on jonkinlainen pilvi tai tähtisumu avaruudessa. Väärin.
Isä nähdään Ilmestyskirjan koko luvussa neljä, missä apostoli (Johannes) tuodaan taivaaseen Hänen eteensä. Hän on hyvin kiinteä, vaikkakin henki.
Johannes näkee Isän valtaistuimellaan ja sateenkaaren sen yläpuolella ja kirkkaan kannen sen edessä. Siellä on monisiipisiä kerubeja, jotka huutavat 'pyhä, pyhä, pyhä' Hänen ympärillään. Se on Hänelle 5:7:ssä Juudan heimon jalopeuralle, joka oli teurastettu mutta elää ikuisesti, Hän tulee ja 'ottaa kirjan valtaistuimella istuvalta.' (Kun on Hengessä, voi nähdä Isän, mutta lihassa kukaan ihminen ei voi nähdä Häntä ja jäädä henkiin, Hänen puhtautensa edessä ihmisruumis tuhoutuisi)
Dan. 7:9-13:ssa Danielin annetaan nähdä etukäteen sitä, mitä Johannes näki Ilmestyskirjassa. Daniel kuvaa Vanhaikäistä valtaistuimellaan, Hänen valkeita laineikkaita hiuksiaan, Häntä, jonka luo Ihmisen Poika tulee vastaanottamaan valtakunnan, jolla ei ole loppua.
Isä on henki. Kuitenkin Hän on kiinteä. Hänet nähdään aina istumassa valtaistuimella. (katso myös 2. Moos. 24: 7-11, Hes. 1) Niinpä meidän täytyy uudistaa mieli siihen tosiasiaan, että vaikka Hän on henki, Hän on kiinteä, valtaistuimella, ja tämä on jossakin, määrätyssä paikassa jota taivaaksi kutsutaan, tuossa ulottuvuudessa.
Kuinka Jumala on kaikkialla?
Jakeet, jotka osoittavat Isän olevan kaiken hyvän lähde, ovat liian lukuisat, jotta niitä voitaisiin käsitellä yksityiskohtaisesti tässä, mutta muutama on mainitsemisen arvoinen.
Jaak. 1: 16-18:ssa meitä käsketään olemaan eksymättä, jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee Isältä. Hepr. 12:9, jossa Hän on Henkien Isä, ja Ef. 1:ssä, jossa meille kerrotaan Isän käyttäneen Jeesuksen uhrausta tuodakseen meidät yhteyteensä jne. 1. Kor. 15:27-28:ssa meille kerrotaan, että kun Isä on alistanut kaiken Jeesuksen jalkojen alle, Jeesus siirtää kaiken takaisin Isälle, jotta Hän voi olla kaikki kaikessa.
Jos Isä on valtaistuimellaan, kuten nähdään Ilm. 4:ssä, Dan. 7:ssä, Hes. 1:ssä jne, niin kuinka Hän on kaikkialla? Valtaistuimella oleminen kiinnittää Hänet yhteen paikkaan.
Annapa kun kysyn sinulta tämän
Juuri nyt olet fyysisesti jossakin, ehkä istut kotona. Mutta jos pyydän sinua pysähtymään ja muistelemaan ajassa taaksepäin suosikkimuistoasi lapsuudessa, voit 'mennä sinne' mielessäsi. Mielessäsi olet ajallisesti menneisyydessä. Jos pyydän sinua ajattelemaan, mitä aiot tehdä huomenna, voit ajatella etukäteen toimintaasi. Teet kaiken tuon samalla kuin istut kotona lukemassa tätä.
Jeesus sanoi Joh. 15:26:ssa, että Pyhä Henki 'lähtee' Isän luota. Pyhä Henki virtaa Isältä. Pyhä Henki liittyy ja toimi näin ollen Isän sieluna. Mielenä, tahtona, huumorina. Henkensä kautta, joka toimii Hänen mielenään, Hän on kaikkialla, näkee kaiken, tietää kaiken – samalla kun Hän on koko ajan istumassa valtaistuimellaan taivaassa. Hän on kaikkialla läsnä, joten samalla kun Hän on istumassa tuolla valtaistuimella, Pyhän Hengen kautta joka toimii Hänen sielunaan, Hän näkee myös menneisyyden ja tulevaisuuden. Näin ollen emme voi erottaa Isää Hänen Hengestään. Isä ja Henki ovat yhtä. Samalla tavoin meidän henkemme ja sielumme ovat yhtä. Kukaan ei voi erottaa meidän henkeämme ja sieluamme.
Hepr. 4:12-13
Hepr. 4:12-13 kertoo meille, että Sana-Persoona, ei sivulla oleva muste, vaan elävä Sana, on terävämpi kuin mikään miekka, erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.
Joten tässä Hepr. 4:12:ssa meillä on ihmisen sydän, joka koostuu hengestä ja sielusta. Joskus jokin jae korostaa henkeä, joskus jokin jae korostaa sielua, ja joskus jokin jae keskittyy sekä sieluun että henkeen, joista muodostaa ihmissydän.
Huomaa kielioppi. Jokaisesta ensimmäinen identifioi toiminnon. Sielu ja henki, nivelet sekä ytimet, sydämen ajatukset ja aivoitukset. Sielu toimii nivelenä hengen ja ruumiin välissä, se on ajatusten paikka. Henki liittyy ytimiin, meidän kaikkien ytimeen, missä veri tehdään, ja se on aivoitustemme (aikeidemme) paikka.
Tämä on samaa kuin Jumalalla. Isä on henki, elämän ja syvimpien aivoitusten lähde. Pyhä Henki toimii nivelenä Isän ja Pojan (ruumis) välillä, ja Pyhä Henki kantaa Isän ajatukset. Hän toimii sieluna, ja koska meidät on tehty Jumalan kaltaisiksi, meidän sielumme toimii nivelenä ruumiimme ja henkemme välissä. Se on kuin keinulaudan keskikohta.
Pyhä Henki, meille kerrotaan Joh. 16:13:ssa, " se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu." 1. Kor. 2: 10-11:ssä meille kerrotaan, että Pyhä Henki tutkii Isän sydämen koskien sitä, mitä Hän on meille valmistanut. Tällä samalla tavalla meidän sielumme tutkii meidän sydämemme (henkemme) koskien sitä, mitä ovat meidän syvimmät aivoituksemme ja tarkoituksemme.
Isä liittyy hengen ihmiseemme, Pyhä Henki toimii Isän sieluna, ja Jeesus on ruumis. Meidät on luotu Hänen kuvakseen, joten meidän kolminaisuutemme on sama: virtamme hengestämme sieluumme ja siitä ruumiiseemme.
Tämä kaikki on melkoisen haastavaa, jos pohdiskelet näitä asioita ensimmäistä kertaa. Ensi viikolla katsomme tätä virtausta Isältä Hänen Henkensä kautta Hänen Poikaansa – hengestä sieluun, sielusta ruumiiseen. Olemme Hänen kuvansa, Hänen kaltaisiaan.
Koska monet ovat pinnistelleet kolmiyhteisen Jumalan kanssa, meidän ei tarvitse katsoa kauemmaksi kuin itseemme. Kun ymmärrämme virtauksen hengestämme sieluumme ja ulos ruumiiseemme, tulee helpoksi virrata Isän kanssa. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL