House churches for 2024, What a HC looks like. 4 of 4
Kotiseurakunnat vuodelle 2024. Miltä kotiseurakunta näyttää. Osa 4/4
Hei kaikki,
Miltä kotiseurakunnan kokous näyttää? Kuinka aloittaa?
Kotiseurakunnan tunnusmerkit
Näemme mallin Apt. 2: 42:ssä: " He pysyivät (vankkumattomasti) apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa." Mitään muuta mallia ei anneta kuin tuo. Paavali kertoo myöhemmin kokouksen kulusta (tuonnempana), mutta rakenteeseen liittyen, emme löydä mitään muuta ohjetta tai mallia, jota seurata, kuin nämä neljä tunnusmerkkiä, jotka nivoo yhteen vankkumaton päättäväisyys kasvaa Kristuksessa.
Sana 'vankkumattomasti' on kreikan sana 'proskartereo'. 'Pros' tarkoittaa 'kohti yhdessä jonkin kanssa', 'kartereo' tarkoittaa 'osoittaa vankkumatonta voimaa'. He olivat sitoutuneita kasvamaan Herrassa toisten kanssa. Emme löydä UT:ssä yhtään opetuslapsia yksikseen, yhtään seurakuntaa, joka olisi yksikseen.
Rohkaisemme kaikkia meihin liittyneitä kotiseurakuntia pysymään yhteydessä paikalliseen Kristuksen ruumiiseen ja pysymään yhteydessä verkostossamme oleviin. Näemme tämän joka puolella Apostolien tekoja ja Paavalin kirjeitä – ihmiset matkustivat edes takaisin seurakuntien välillä. Nykyään se voi tapahtua myös internetin, konferenssien sekä seurakuntien välillä matkustamisen kautta.
UT:ssä näemme kolme ihmisryhmää. Ensimmäinen on kuin Efesoksen johtajat, jotka nähdään Apt. 20:17:ssa ja joiden sydämet sykkivät vain heidän paikalliselle Kristuksen ruumiilleen. Meillä ei ole mitään kirjausta siitä, että kukaan heistä matkustaisi mihinkään toiseen seurakuntaan. Tämä on kaikkein suurin joukko kotiseurakunnassa mukana olevista ihmisistä.
Toinen ryhmä ovat ne, jotka tekevät lyhyitä matkoja toisiin seurakuntiin ja sitten palaavat kotiin. Paavalin kirjeiden alut ja loput mainitsevat joitakuita heistä. Ja kolmas ryhmä ja se on harvinaisempi meidän aikanamme, ovat sellaiset, jotka matkustavat jatkuvasti toisiin maihin ja seurakuntiin veljiä ja sisaria vahvistamaan. Tunnen vain yksi tai kaksi sellaista ihmistä. Joten jos sinulla ei ole mitään kiinnostusta matkustaa toisten luo, se on ok.
He työstivät vaikeutensa toistensa kanssa
Näemme mallin, että ensimmäiset kolme kuukautta jokaisella on 'seurakuntailmeensä'. Kolmesta kuuteen kuukauden aikana seurakuntailmeet häipyvät ja ihmiset alkavat avautua elämän todellisuudelle – alat kuulla stresseistä ja vaikeuksista. Ja jos lasten käyttäytymisessä on ongelmia, se tulee näkymään välittömästi, sillä kaikki ovat vieraita jonkun kodissa.
JOS joku ihminen tai perhe pysyy kuuden kuukauden kokousten ajan mukana, muodostuu aitoja ystävyyssuhteita. Ihmiset tajuavat, että kotiseurakunta on turvallinen, jokainen ‘turvaa toisen selustan’, että jokaisella ihmisellä ja jokaisella perheellä on jonkinlaisia ongelmia. Ei ole mitään uhkaa, ihmiset alkavat rentoutua.
Tätäkin enemmän, he alkavat muuttua. Usein muutokset ovat hienovaraisia, mutta merkityksellisiä. Perhedynamiikka alkaa muuttua paremmaksi. Ihmiset/perheet muuttuvat sisältäpäin.
Kotiseurakunta ei vahvista ihmisen uskoa lasimaalauksin ja vakiintunein rakentein, joissa on vakiintunut puhuja joka viikko. Kotiseurakunta vahvistaa ihmisen uskoa ympärillä olevien ihmisten välityksellä. Sillä, että yhteisesti jaetaan viikko toisensa jälkeen siitä, mitä Herra on sinussa tekemässä, mitä kamppailuja kohdataan, mitä rukousvastauksia ja voittoja on saatu.
Kuudesta 12 kuukauden ajanjaksolla kotiseurakunnasta alkaa tulla perhe. Kuudesta kuukaudesta vuoteen kestää se, että vasta alkaa tajuta terveen ja tasapainoisen kotiseurakunnan ihmissuhteiden dynamiikan.
Kotiseurakunta on sotkuista. Kotiseurakunta verrattuna laservaloihin, savuun ja korvissa pauhaavaan ‘palvonnaksi’ kutsuttuun musiikkituotantoon, on pitkästyttävää. Se on pitkästyttävää, koska se on normaalia elämää, jonka halki me kuljemme toisten kanssa. Tuemme toisiamme. Oman korvasyyhysi mukaista se ei ole. Kuulet niistä ilmestyksistä, joita toiset ovat saaneet Herralta. Asioista, joita Hän on heille opettanut ja voit kertoa, mitä Hän on sinulle opettamassa. Kaikki rakentuvat. Mutta se on niin hienovaraista, että jos etsit lihallisia mielihaluja, tulet pettymään.
1.Kor. 14: 26-40: säädyllisesti ja järjestyksessä
Kun yhdistämme vankkumattoman sitoutumisen Herrassa kasvamisen tarkoituksessa Paavalin ohjeisiin kohteliaisuudesta ja toimimisesta 'säädyllisesti ja järjestyksessä', me näemme jonkun kotona olevan rennon kokoontumisen, joka on turvallinen, jossa keskitytään Kristuksessa kasvamiseen ja joka on täynnä rauhaa.
1.Kor. 14: 26-40:ssa Paavali tunnistaa tilanteen, joka on hyvin samanlainen myös monessa meidän aikamme kotiseurakunnassa. Tuohon aikaan Apt. 18: 1-9 kertoo meille, että kolme kulttuuria kohtasi Justus-nimisen roomalaisen miehen kodissa. Juutalaiset, kreikkalaiset ja roomalaiset eivät normaalisti kohtaisi toisiaan sosiaalisesti. Monet osallistujista eivät tunne toisiaan. He ovat alussa vieraita toisilleen.
Juutalaiset eivät varmasti astuisi pakanan kotiin, saati sitten nauttisi ateriaa hänen kanssaan. Kreikkalaiset ja roomalaiset eivät normaalisti kohtaisi toisiaan. Mutta nyt nämä kolme kulttuuria kokoontuvat ja syövät yhdessä Herran kanssa vaeltamisen yhdistämänä. 1. Kor. 11:17-31:stä näemme, että jotkut eivät halunneet syödä toisten kanssa, heidän ennakkoluulonsa avasi heidät sairaudelle.
Joten silloin, kun Paavali kirjoittaa 1. Kor. 14: 26-40:ssa siitä, että asiat tehdään 'säädyllisesti ja järjestyksessä', hän sisällyttää ohjeita siitä, kuinka olla vieras jonkun kotona, jolloin ainoa asia, joka yhdistää toisten kanssa, on Jeesus. Hänen ohjeensa sisältävät sen, että jos sinulla on sana Herralta muttei mitään tilaisuutta kertoa siitä, pidä se itselläsi.
Jos sinulla on sana tai jotakin, mitä haluat sanoa, mutta vieressäsi oleva henkilö haluaa myös kertoa jotain, anna myöten hänelle ja anna hänen puhua. Vuorotelkaa. Älkää monopolisoiko keskustelua. Älä tyrkytä omaa suosikkiopetustasi. Mikä tahansa mitä sanot, saatetaan torjua. Jos keskustelu nousee hämmennyksen tasolle, tapahtukoon kyseleminen ja tarkempi keskustelu omassa kodissasi. (Vaimot kysyvät miehiltään kotona, koska ensimmäistä kertaa heidän elämässään he istuvat yhdessä – joten kysy kotona, jos kysymykset ovat liian häiritseviä.)
Moderneihin päivityksiin kuuluu sellaisia asioita kuten: jos jokin ovi on suljettu, älä avaa sitä, isäntäväki on sulkenut sen jostakin syystä. Älä kurkistele kenenkään kylpyhuoneen kaappiin. Auta siivouksessa riippumatta siitä, oliko kokouksen yhteydessä ateria vai ei. Älä viivy liian kauan kokouksen tarkoitus ja aika huomioon ottaen jne.
Isännällä/emännällä on viimeinen sana
Olemme havainneet toimivaksi sen, että riippumatta siitä, kuka johtaa kokousta, isäntä tai emäntä määrittelee kokoukselle varatun ajan.
Esimerkiksi jos kokous alkaa aamukymmeneltä ja isäntä sallii vieraiden jäädä koko iltapäiväksi tai jopa iltaan asti, hän uupuu tai 'palaa loppuun' pian. Tasapaino ja kohteliaisuus ovat avain. Useimmat ihmiset eivät viivy liian pitkään, mutta isännän tai emännän ei pitäisi pelätä kertoa liian pitkään viipyvälle, että hänen itsensä täytyy siirtyä muiden asioiden pariin tuolloin.
Hyvin usein joku kotiseurakunnan kokousta vetävä ei ole koskaan johtanut mitään ryhmää aiemmin. Hän ei ole tottunut kutsumaan kokousta järjestykseen ja epäröi keskustelujen keskeyttämistä. Olen ollut kotiseurakunnissa, joissa aloitusaika on ollut aamukymmeneltä, mutta vielä klo 11 ihmiset puhuvat ja syövät eikä isäntä tai emäntä halua keskeyttää. Kyse on opittavasta, mutta tarpeellisesta taidosta saada jokaisen huomio ja kertoa, mitä vetäjällä on mielessä kokouksen suhteen.
Opetus, keskinäinen yhteys, ruoka, rukous. Tavallisesti kokous sisältää nuo tekijät, kuten nähdään Apt. 2: 42:ssa. Joskus ei ole lainkaan muuta ruokaa kuin vettä tai kahvia. Joskus ennen ruokailua on vain rukousta. Joskus 'opetus' tapahtuu siinä muodossa, että yksi ihminen jakaa sen, mitä Herra on opettanut heille tuolla viikolla ja sen jälkeen keskustellaan ja opiskellaan 1½ tuntia – Apt. 2:42 on vain kokousten osatekijöiden hahmotelma.
On niin paljon enemmän kerrottavaa, minkä vuoksi meillä on englanninkielinen audiosarja 'Kotiseurakunnan perusteet' nettisivuillamme, 10 kysymys-vastaus videota kotiseurakunnasta, Alkuseurakunnan paluu (kirja suomennettuna/TV7 kustannus loppuunmyyty, suom. huom.) ja muuta materiaalia.
Kotiseurakunta on se ystävien, perheenjäsenten, naapurien ja työkavereiden kokoontuminen, joka nähdään joka puolella Uuden testamentin sivuilla. Se ei ole jokaista varten ja me kunnioitamme sitä, missä muodossa pyhät sitten valitsevatkin kokoontua. Mutta kotiseurakunta on joillekuille niistä, jotka etsivät samalla hengellisellä aaltopituudella olevia ihmisiä ja aitoja ihmissuhteita Kristuksessa. Ehkä se pitää sisällään joitakuita, jotka lukevat tätä opetussarjaa. Tee kotiläksysi, mutta salli ilmestyksen Herralta muuttaa sinua sisältä käsin. Liiku tuosta sydämessäsi olevasta ilmestyksestä käsin kohti suhteeseen perustuvaa uskoa auditorioon perustuvan uskon sijaan.
Ajattelemisen aihetta, uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Kotiseurakunnat vuodelle 2024. Miltä kotiseurakunta näyttää. Osa 4/4
Hei kaikki,
Miltä kotiseurakunnan kokous näyttää? Kuinka aloittaa?
Kotiseurakunnan tunnusmerkit
Näemme mallin Apt. 2: 42:ssä: " He pysyivät (vankkumattomasti) apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa." Mitään muuta mallia ei anneta kuin tuo. Paavali kertoo myöhemmin kokouksen kulusta (tuonnempana), mutta rakenteeseen liittyen, emme löydä mitään muuta ohjetta tai mallia, jota seurata, kuin nämä neljä tunnusmerkkiä, jotka nivoo yhteen vankkumaton päättäväisyys kasvaa Kristuksessa.
Sana 'vankkumattomasti' on kreikan sana 'proskartereo'. 'Pros' tarkoittaa 'kohti yhdessä jonkin kanssa', 'kartereo' tarkoittaa 'osoittaa vankkumatonta voimaa'. He olivat sitoutuneita kasvamaan Herrassa toisten kanssa. Emme löydä UT:ssä yhtään opetuslapsia yksikseen, yhtään seurakuntaa, joka olisi yksikseen.
Rohkaisemme kaikkia meihin liittyneitä kotiseurakuntia pysymään yhteydessä paikalliseen Kristuksen ruumiiseen ja pysymään yhteydessä verkostossamme oleviin. Näemme tämän joka puolella Apostolien tekoja ja Paavalin kirjeitä – ihmiset matkustivat edes takaisin seurakuntien välillä. Nykyään se voi tapahtua myös internetin, konferenssien sekä seurakuntien välillä matkustamisen kautta.
UT:ssä näemme kolme ihmisryhmää. Ensimmäinen on kuin Efesoksen johtajat, jotka nähdään Apt. 20:17:ssa ja joiden sydämet sykkivät vain heidän paikalliselle Kristuksen ruumiilleen. Meillä ei ole mitään kirjausta siitä, että kukaan heistä matkustaisi mihinkään toiseen seurakuntaan. Tämä on kaikkein suurin joukko kotiseurakunnassa mukana olevista ihmisistä.
Toinen ryhmä ovat ne, jotka tekevät lyhyitä matkoja toisiin seurakuntiin ja sitten palaavat kotiin. Paavalin kirjeiden alut ja loput mainitsevat joitakuita heistä. Ja kolmas ryhmä ja se on harvinaisempi meidän aikanamme, ovat sellaiset, jotka matkustavat jatkuvasti toisiin maihin ja seurakuntiin veljiä ja sisaria vahvistamaan. Tunnen vain yksi tai kaksi sellaista ihmistä. Joten jos sinulla ei ole mitään kiinnostusta matkustaa toisten luo, se on ok.
He työstivät vaikeutensa toistensa kanssa
Näemme mallin, että ensimmäiset kolme kuukautta jokaisella on 'seurakuntailmeensä'. Kolmesta kuuteen kuukauden aikana seurakuntailmeet häipyvät ja ihmiset alkavat avautua elämän todellisuudelle – alat kuulla stresseistä ja vaikeuksista. Ja jos lasten käyttäytymisessä on ongelmia, se tulee näkymään välittömästi, sillä kaikki ovat vieraita jonkun kodissa.
JOS joku ihminen tai perhe pysyy kuuden kuukauden kokousten ajan mukana, muodostuu aitoja ystävyyssuhteita. Ihmiset tajuavat, että kotiseurakunta on turvallinen, jokainen ‘turvaa toisen selustan’, että jokaisella ihmisellä ja jokaisella perheellä on jonkinlaisia ongelmia. Ei ole mitään uhkaa, ihmiset alkavat rentoutua.
Tätäkin enemmän, he alkavat muuttua. Usein muutokset ovat hienovaraisia, mutta merkityksellisiä. Perhedynamiikka alkaa muuttua paremmaksi. Ihmiset/perheet muuttuvat sisältäpäin.
Kotiseurakunta ei vahvista ihmisen uskoa lasimaalauksin ja vakiintunein rakentein, joissa on vakiintunut puhuja joka viikko. Kotiseurakunta vahvistaa ihmisen uskoa ympärillä olevien ihmisten välityksellä. Sillä, että yhteisesti jaetaan viikko toisensa jälkeen siitä, mitä Herra on sinussa tekemässä, mitä kamppailuja kohdataan, mitä rukousvastauksia ja voittoja on saatu.
Kuudesta 12 kuukauden ajanjaksolla kotiseurakunnasta alkaa tulla perhe. Kuudesta kuukaudesta vuoteen kestää se, että vasta alkaa tajuta terveen ja tasapainoisen kotiseurakunnan ihmissuhteiden dynamiikan.
Kotiseurakunta on sotkuista. Kotiseurakunta verrattuna laservaloihin, savuun ja korvissa pauhaavaan ‘palvonnaksi’ kutsuttuun musiikkituotantoon, on pitkästyttävää. Se on pitkästyttävää, koska se on normaalia elämää, jonka halki me kuljemme toisten kanssa. Tuemme toisiamme. Oman korvasyyhysi mukaista se ei ole. Kuulet niistä ilmestyksistä, joita toiset ovat saaneet Herralta. Asioista, joita Hän on heille opettanut ja voit kertoa, mitä Hän on sinulle opettamassa. Kaikki rakentuvat. Mutta se on niin hienovaraista, että jos etsit lihallisia mielihaluja, tulet pettymään.
1.Kor. 14: 26-40: säädyllisesti ja järjestyksessä
Kun yhdistämme vankkumattoman sitoutumisen Herrassa kasvamisen tarkoituksessa Paavalin ohjeisiin kohteliaisuudesta ja toimimisesta 'säädyllisesti ja järjestyksessä', me näemme jonkun kotona olevan rennon kokoontumisen, joka on turvallinen, jossa keskitytään Kristuksessa kasvamiseen ja joka on täynnä rauhaa.
1.Kor. 14: 26-40:ssa Paavali tunnistaa tilanteen, joka on hyvin samanlainen myös monessa meidän aikamme kotiseurakunnassa. Tuohon aikaan Apt. 18: 1-9 kertoo meille, että kolme kulttuuria kohtasi Justus-nimisen roomalaisen miehen kodissa. Juutalaiset, kreikkalaiset ja roomalaiset eivät normaalisti kohtaisi toisiaan sosiaalisesti. Monet osallistujista eivät tunne toisiaan. He ovat alussa vieraita toisilleen.
Juutalaiset eivät varmasti astuisi pakanan kotiin, saati sitten nauttisi ateriaa hänen kanssaan. Kreikkalaiset ja roomalaiset eivät normaalisti kohtaisi toisiaan. Mutta nyt nämä kolme kulttuuria kokoontuvat ja syövät yhdessä Herran kanssa vaeltamisen yhdistämänä. 1. Kor. 11:17-31:stä näemme, että jotkut eivät halunneet syödä toisten kanssa, heidän ennakkoluulonsa avasi heidät sairaudelle.
Joten silloin, kun Paavali kirjoittaa 1. Kor. 14: 26-40:ssa siitä, että asiat tehdään 'säädyllisesti ja järjestyksessä', hän sisällyttää ohjeita siitä, kuinka olla vieras jonkun kotona, jolloin ainoa asia, joka yhdistää toisten kanssa, on Jeesus. Hänen ohjeensa sisältävät sen, että jos sinulla on sana Herralta muttei mitään tilaisuutta kertoa siitä, pidä se itselläsi.
Jos sinulla on sana tai jotakin, mitä haluat sanoa, mutta vieressäsi oleva henkilö haluaa myös kertoa jotain, anna myöten hänelle ja anna hänen puhua. Vuorotelkaa. Älkää monopolisoiko keskustelua. Älä tyrkytä omaa suosikkiopetustasi. Mikä tahansa mitä sanot, saatetaan torjua. Jos keskustelu nousee hämmennyksen tasolle, tapahtukoon kyseleminen ja tarkempi keskustelu omassa kodissasi. (Vaimot kysyvät miehiltään kotona, koska ensimmäistä kertaa heidän elämässään he istuvat yhdessä – joten kysy kotona, jos kysymykset ovat liian häiritseviä.)
Moderneihin päivityksiin kuuluu sellaisia asioita kuten: jos jokin ovi on suljettu, älä avaa sitä, isäntäväki on sulkenut sen jostakin syystä. Älä kurkistele kenenkään kylpyhuoneen kaappiin. Auta siivouksessa riippumatta siitä, oliko kokouksen yhteydessä ateria vai ei. Älä viivy liian kauan kokouksen tarkoitus ja aika huomioon ottaen jne.
Isännällä/emännällä on viimeinen sana
Olemme havainneet toimivaksi sen, että riippumatta siitä, kuka johtaa kokousta, isäntä tai emäntä määrittelee kokoukselle varatun ajan.
Esimerkiksi jos kokous alkaa aamukymmeneltä ja isäntä sallii vieraiden jäädä koko iltapäiväksi tai jopa iltaan asti, hän uupuu tai 'palaa loppuun' pian. Tasapaino ja kohteliaisuus ovat avain. Useimmat ihmiset eivät viivy liian pitkään, mutta isännän tai emännän ei pitäisi pelätä kertoa liian pitkään viipyvälle, että hänen itsensä täytyy siirtyä muiden asioiden pariin tuolloin.
Hyvin usein joku kotiseurakunnan kokousta vetävä ei ole koskaan johtanut mitään ryhmää aiemmin. Hän ei ole tottunut kutsumaan kokousta järjestykseen ja epäröi keskustelujen keskeyttämistä. Olen ollut kotiseurakunnissa, joissa aloitusaika on ollut aamukymmeneltä, mutta vielä klo 11 ihmiset puhuvat ja syövät eikä isäntä tai emäntä halua keskeyttää. Kyse on opittavasta, mutta tarpeellisesta taidosta saada jokaisen huomio ja kertoa, mitä vetäjällä on mielessä kokouksen suhteen.
Opetus, keskinäinen yhteys, ruoka, rukous. Tavallisesti kokous sisältää nuo tekijät, kuten nähdään Apt. 2: 42:ssa. Joskus ei ole lainkaan muuta ruokaa kuin vettä tai kahvia. Joskus ennen ruokailua on vain rukousta. Joskus 'opetus' tapahtuu siinä muodossa, että yksi ihminen jakaa sen, mitä Herra on opettanut heille tuolla viikolla ja sen jälkeen keskustellaan ja opiskellaan 1½ tuntia – Apt. 2:42 on vain kokousten osatekijöiden hahmotelma.
On niin paljon enemmän kerrottavaa, minkä vuoksi meillä on englanninkielinen audiosarja 'Kotiseurakunnan perusteet' nettisivuillamme, 10 kysymys-vastaus videota kotiseurakunnasta, Alkuseurakunnan paluu (kirja suomennettuna/TV7 kustannus loppuunmyyty, suom. huom.) ja muuta materiaalia.
Kotiseurakunta on se ystävien, perheenjäsenten, naapurien ja työkavereiden kokoontuminen, joka nähdään joka puolella Uuden testamentin sivuilla. Se ei ole jokaista varten ja me kunnioitamme sitä, missä muodossa pyhät sitten valitsevatkin kokoontua. Mutta kotiseurakunta on joillekuille niistä, jotka etsivät samalla hengellisellä aaltopituudella olevia ihmisiä ja aitoja ihmissuhteita Kristuksessa. Ehkä se pitää sisällään joitakuita, jotka lukevat tätä opetussarjaa. Tee kotiläksysi, mutta salli ilmestyksen Herralta muuttaa sinua sisältä käsin. Liiku tuosta sydämessäsi olevasta ilmestyksestä käsin kohti suhteeseen perustuvaa uskoa auditorioon perustuvan uskon sijaan.
Ajattelemisen aihetta, uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed