Isän tunteet, Loppuajatuksia
Hei kaikki,
Kaikkien noiden opetusten saaminen tarkoitti, että minun täytyi muuttaa ajatteluani, että lahjat ilmenivät vain seurakunnassa tai uskovien joukossa.
Aikana jolloin minulle opetettiin näitä asioita, minä puolestani opetin ne toisen vuoden raamattukoululaisille. Eräs mies tuli luokseni tunnin jälkeen sanoen, että olin juuri selittänyt jotakin sellaista hänelle, minkä Herra oli hänelle kertonut, mutta missä ei koskaan ollut järkeä.
Tämä mies omisti lämmitys- ja ilmastointiyrityksen.
Hän sanoi: "Herra kertoi minulle: 'Olet apostoli lämmitys- ja ilmastointialalla.' Nyt ymmärrän kutsumukseni." Tapa, jolla hän kasvatti yritystään, oli hyvin 'raamatullinen'. Hän tutustui miehiin, jotka omistivat lämmitys- ja ilmastointiyrityksensä, valtaosa oli vanhempia miehiä ja kyse oli vain omistajasta ja yhdestä tai kahdesta apulaisesta.
Mies osti heidän yrityksensä ja piti omistajan palkkalistoilla työskentelemässä asiakkaille noin vuoden ajan, sitten antoi miehen eläköityä, piti hänen apulaisensa jatkamassa työskentelyä asiakaspohjan parissa, jonka hän oli tuonut suurempaan yritykseen. Hän oli ostanut yrityksiä niin, että hänellä oli koko ajan viitisen tuollaista entistä omistajaa töissä. Eikä hän toiminut vain niin, vaan hän oli vähitellen siirtämässä suuremman yrityksen omistajuutta työntekijöilleen tavoitteen ollessa se, että yritys voisi jatkaa toimintaansa työntekijöiden johtamana, jotta hän itse voisi eläköityä.
Oli kuin Paavali ja seurakunnat hänen 'verkostossaan'. Korintti, Filippi, Kolossa ja niin edelleen. Hän siirsi vähitellen vastuun seurakunnille ja paikalliselle johdolle, kun hänen palvelutyönsä laajeni muualle. Paavalin kirjeet selventävät, että jokaisen yksilön täytyy ottaa henkilökohtainen vastuu omasta elämästään. Ymmärsin, miksi Herra kertoi tälle miehelle, että hän oli apostoli lämmitys- ja ilmastointialalla. Se, miten hän johti yritystään, peilasi Paavalin mallia seurakuntien suhteen, ja kyse li kristitystä liikeyrityksestä jossa kaikkialla oli uskovia tai työntekijöitä vähitellen tulossa Herran luo.
Siitä lähtien
Ihmiset ovat sanoneet, että he eivät ole palvelutyössä, koska he työskentelevät 'maallisessa' työtehtävässä. Mutta uskovalle ei ole olemassa sellaista juttua kuin 'maallinen', sillä Kristus on meissä. He paimentavat jo ihmisiä tai ovat myyntitehtävissä voittaen ihmisiä Herralle samalla kun ansaitsevat elantonsa myyntityössä. He tajusivat, että kyse on samasta Kristuksesta heissä, joka tuo ihmisiä Jeesuksen luo tai myynnin. Tuo kuulostaa melkoisen karkealta, mutta siinä on totuuden jyvä.
Raamattukoulun tunnilla kysyin, kuinka monet olivat profeetallisia, ja useita käsiä nousi. Heidän työnsä oli parhaillaan sellaisten asioiden parissa kuten laskentatoimi, henkilöstöasiat, toimintaperiaatteiden kirjoittaminen, juridiikka. Profeetallinen lahja, joka saattoi katsoa numeroita tai jotakin toimintatapaa tai juridista asemaa ja kertoa heille, missä he itse tai tuo yritys olisi vuotta myöhemmin. Sama lahja toiminnassa seurakunnan toimintakehyksessä tai raamattupiirissä tapahtui, kun Jumala antoi heille viisauden sanan, jos tuo ihminen tekisi noin, niin sitten tuo tapahtuisi, ja jos hän tekisi niin, niin sitten tuo toinen tapahtuisi. Sama lahja, sama Kristus heissä, vain eri rakenne, jonka läpi virrata työn tai seurakunnan pohjalta. Mutta samat lahjat.
Tuossa ilmestyksessä
Tajusin, että laupeuden motivoima ihminen olisi suorassa ristiriidassa profeetallisuudesta motivoituneen henkilön kanssa – joka näki asiat täysin selvänä, oikeina tai väärinä. Kehottaja voisi olla ristiriidassa profeetan kanssa. Organisoija ristiriidassa jonkun kanssa, joka vain haluaisi palvella.
Niin pian kuin aloin esittää kysymystä ristiriidasta, tajusin, että kaikki nämä Pyhän Hengen ilmentymät löytyvät Kristuksesta. Hän saattoi nuhdella ystäväänsä Pietaria siitä, että tämä sanoi, ettei Hänen pitäisi mennä ristille Matt. 16:ssa, samalla kun hän tunsi laupeutta naista kohtaan, joka oli tavattu aviorikoksesta Joh. 8:ssa. Kaikki nämä Pyhän Hengen ilmenemismuodot löytyvät Hänestä. Kaikki meidän tunteemme löytyvät siis ensin Hänestä.
Tämän ilmestyksen päättymisen jälkeen
Muutamaa päivää myöhemmin Isä alkoi puhua minulle jälleen meidän persoonallisuuksistamme. Hän sanoi, että tavallisesti Hän puhuu meille sen mukaisesti, millaiseksi Hän on meidät luonut.
Hän sanoi: "Profeetallisuuden lahjan (energialahja) omaavalle persoonalle puhun suoraan ja kohti käyvästi, mikä saattaa näyttää tylyltä toisille, mutta mitä heihin itseensä tulee, tuolla tavalla he näkevät asiat. Mutta sellaiselle, jolla on laupeuden armoitus, puhun lempeästi, vaikka asia olisi kiireellinen tai suurimerkityksellinen."
"Mitä tulee sinuun - koska loin sinut kykeneväksi liikkumaan hitaasti, pohdiskelevasti, harkitsevasti, käsittelen sinua siten, että tajuan asioiden vievän aikaa, että haluat pohtia asioita perusteellisesti. Mutta jollekulle toiselle puhun suoraan, jopa tylysti ja niin, että asialla on valtava kiire ja se on pakottavan tärkeä. Tavallisesti puhun ihmisille ja käsittelen heitä kunkin armoituksen mukaisesti, sillä se, millaisia he ovat, on osa minusta ja minun persoonallisuudestani."
Vuosia myöhemmin puhuin neljän tyttären äidin kanssa. Hän sanoi, että tyttöjen kiistellessä keskenään tilanne oli hänelle vaikea, koska osa hänestä oli jokaisessa noista neljästä ja hän voi ymmärtää jokaisen tyttären näkökannan. Se muistutti minua tuosta Isän kanssa käymästäni keskustelusta. Hän on jokaisessa meistä ja puhuu meille jokaiselle sen mukaisesti, millaiseksi Hän persoonallisuutemme loi. Ihminen, jonka kanssa meillä on ristiriitaa, on myös luotu Hänessä, joten Isä ymmärtää jokaisen ihmisen näkökulman ja kannan konfliktissa ja tekee työtä kummassakin osapuolessa tuodakseen tasapainoa ja ymmärrystä noiden kahden ihmisen välille.
Isä sai oloni tuntemaan niin rentoutuneeksi, sillä myönnän, että siihen saakka olin usein ajatellut kuultuani jonkun puhuvan erittäin kiireisesti ja vaativasti, että se mitä Hän sitten tuolle toiselle ihmiselle onkin sanonut, täytyy olla minua varten. Tajusin, että olin tehnyt virheen siinä, että yritin omia omalle kohdalleni sen, kuinka Hän käsitteli tuota toista ihmistä – väärin. Että se sävy, jota Hän käytti toisten kohdalla, ei ollut se sävy, jota Hän käytti minun kohdallani. Ja se oli minulle ok. Paavali sanoi Room. 12:3:ssa, että jokaiselle on annettu uskonmäärä. Opin sen, etten verrannut minun 'määrääni' jonkun toisen 'määrään.'
Isä palasi aiheeseen...
...siitä, kun joku on niin vereslihalla tunteidensa puolesta, että hän on ensimmäisten joukossa havaitsemassa Hänen tunteensa. Hän puhui siitä, että siirtäisin huomioni henkeeni aistiakseni Hänen läsnäolonsa ja skannaisin mielessäni, mitä Hän halusi tehdä. Kysyäkseni Häneltä, oliko Hänellä jotakin niitä ihmisiä varten, joita kohtasin ollessani liikkeellä – vieraalle ihmiselle, joka oli ostoksilla jossakin kaupassa, tarjoilijalle, kassatoimihenkilöille.
Yhtäkkiä minulle valkeni se totuus, että meillä on tunteita, koska Hänellä ensin on tunteita. Kaikki ne tunteet, jotka koemme ihmisen olotilassamme, Hänellä oli ensin. Mutta Hän on henki, Pyhä Henki, joten Hänen tunteensa pohjautuvat oikeudellisuuteen jokaisella tasolla ja ne voidaan tuntea hengessämme.
Saatatte edustaa eri taustoja, rotuja, sosioekonomisia tasoja, ikiä
Mutta jos kohdistat huomiosi tuossa henkilössä olevaan armoon, voit rakastaa tuota armoa ja puolestasi rakastaa tuota ihmistä. Ala ottamalla selville, kuinka hän pelastui – voit rakastaa tuota armoa – ja rakenna siitä.
Meidän tunteemme tulevat liikutetuiksi usein epäoikeudenmukaisista, 'ei-oikeista' syistä. Monet muodostavat mielipiteen ja suuttuvat, jos henkilö X ei toimi kuten he ajattelevat, että hänen pitäisi. He ovat olleet tuomari, valamiehistö ja tuomioon täytäntöön panija omassa mielessään ja heidän vihansa kohteella ei ole aavistustakaan siitä, miksi he ovat vihaisia.
Juuri tässä Hän käsittelee meitä, haluaa meidän ojentavan tunteemme Hänen tunteidensa mukaisiksi. Kuinka monet kerrat on joku ryhtynyt keskusteluun ajatellen, että tuo Jumalan vihan tuolle toiselle ihmiselle vain havaitakseen myötätunnon ja armon kumpuavan hengestään? Tuo on se prosessi. Annamme tietä Hänen tunteilleen hengessämme, sallimme niiden virrata ulos sielustamme ja kehomme läpi vaikuttamaan positiivisesti maailmaamme.
Opettelemme, ettemme muodosta mielipiteitä, pysäytämme tunteemme siihen, mihin Hänen tunteensa loppuvat tietäen, että nuo toiset henkilöt vastaavat Hänelle, eivät meille. Arvioi jonkun elämän hedelmää, kuten meitä käsketään, mutta älä hänen motiiviaan tai asemaansa Hänessä – se on Hänen aluettaan, ei meidän.
Siirrä huomiosi henkeesi, alas sisällesi sinne, missä aistit Hänen läsnäolonsa. Siellä tulet havaitsemaan Isän tunteet, jotka ovat valmiita vuodatettavaksi ulos henkeesi ja ulospäin niille, jotka ovat elämässäsi… rukoile hengessäsi rakentaaksesi itseäsi, se auttaa lisäämään herkkyyttäsi Hengen asioille… tähän aiheeseen liittyy niin paljon lisää, mutta meidän täytyy jatkaa eteenpäin. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL