The Word of Life - what we have 3 of 3, Honoring life.
Elämän Sana – mitä meillä on, osa 3/3, Elämän kunnioittaminen
Hei kaikki,
Uudessa testamentissa on useita kreikankielisiä sanoja, jotka on käännetty sanalla 'elämä'. Esimerkiksi yksi on 'bios', joka viittaa fyysiseen elämään. Se on sellaisten sanojen juurena kuten 'biologia', ja biografia, joka on kirjoitettu (grafia) elämä (bio) jostakusta. Toinen elämäksi käännetty sana on 'anastrophe', joka merkitsee elämänlaatua, elämän käyttäytyminen.
Mutta kun puhutaan Jumalan elämänlaadusta, näemme käytettävän sanaa 'Zoe', usein liittyneenä sanaan 'aionios', joka tarkoittaa 'iän pituinen' tai 'ikuinen.'
Zoe on se elämä, joka tulee Jumalalta ja on sen tähden itsessään olemassa olevaa ja itseään ylläpitävää.
Maailmalle me näytämme vain ihan keneltä tahansa ja elämämme näyttävät 'biokselta', luonnolliselta elämältä. Mutta hengen ihmisessämme meillä asuu 'zoe aionois', ikuinen elämä – Jumalan elämä. Tuo hengessämme oleva elämä, joka on itseään ylläpitävä ja itsessään olemassa oleva, virtaa ulospäin sieluumme muuttaen sen – mielemme, älymme, tunteemme – elämän mittaisessa prosessissa ja virtaa ulos maailmaan ja ympärillämme oleviin ihmisiin.
Koska aito elämämme on ikuisesti itsessään olemassa olevaa ja itseään ylläpitävää, meidän tulisi vaalia sitä, mitä meillä on syvällä sielussamme. Se on salaisuus noille ulkopuolella oleville, jotka luulevat, että elämme pelkästä filosofiasta tai uskomme taikauskoon.
Jumalisuuden salaisuus
1.Tim. 3:9:ssä ja 3: 16:ssa Paavali puhuu niistä, jotka 'pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa' sekä sanoo: 'suuri on jumalisuuden salaisuus'. Tuohon jumalisuuden salaisuuteen liittyy se tosiasia, että ikuinen elämä, Zoe, on luonut uudeksi hengen ihmisemme. Se on salaisuus niille, jotka ovat ulkopuolella, niille, jotka eivät ole Kristuksen ruumiissa.
Toisille olemme typeriä, mutta niille, jotka uskovat, risti on Jumalan voima. Sana 'salaisuus' tai kreikaksi, 'musterion', ei tarkoita jotakin sellaista, mitä ei voi tulla tiedetyksi. Se tarkoittaa jotakin sellaista, joka paljastetaan ilmestyksellä.
Sana tarkoittaa jotakin sellaista, joka tulee tunnetuksi sen jälkeen, kun on vihitty tuohon salaisuuteen. Toisin sanoen se voidaan tietää vain ilmestyksestä. Esimerkiksi ennen kuin uudesti synnyit, Jumalan Sanassa ei ollut järkeä sinulle. Mutta heti kun uudesti synnyit, mikä oli sinun vihkimisesi valtakuntaan, Jumalan valtakunnan salaisuuksia paljastettiin ja edelleen paljastetaan sinulle. Jumala antaa ilmestystietoa niille, jotka ovat syntyneet perheeseen, adoptoitu Jumalan perheeseen (Ef.1:3-5…)
Paavali käytti samaa juurta kuvaamaan sitä, kuinka hän eli. Fil. 4: 10-13:ssä hän kiittää filippiläisiä taloudesta tuesta, kun hän lähti Filippistä mennäkseen Tessalonikaan (Apt. 16 loppu ja Apt. 17 alku). Hän kertoo filippiläisille, ettei hän halunnut lahjaa, mutta oli siitä kiitollinen. Hänen lausumansa ei välity samalla dramaattisella sävyllä kuin kreikaksi, joten salli minun kirjoittaa jakeista 11-13 käännös kreikasta:
"...Olen oppinut tämän totuuden; osaan olla omavarainen, olosuhteista riippumaton. Tiedän, miten tulla viedyksi alas, tiedän myös, kuinka olla yltäkylläisyydessä. Kaikessa ja kaikissa asioissa minut on vihitty siihen salaisuuteen, kuinka minulla on runsaasti silloin kun olen täysi tai olen nälkäinen. Se on: kaikissa asioissa minulla on vahvuus Hänessä, joka minua vahvistaa." (suomennos tässä)
Useimmat ihmiset tuntevat Kuningas Jaakon käännöksen, joka sanoo;
'Voin tehdä kaikki asiat Kristuksen kautta, joka minua vahvistaa', ja tulkitsevat sen merkitsevän, että jos he vain sinnittelevät, jos he vain pitävät pintansa, jos he voivat vain yrittää vähän lujempaa, Jumala tulee heitä auttamaan.
Mutta sitä se ei sano. Paavali jakaa sydäntään ja elämänkokemustaan filippiläisille ja tosiaankin hänen kirjeensä heille on hänen läheisin ja paljastavin kirjeensä. Hän kertoo siitä, kuinka hänet vihittiin salaisuuden välityksellä, minkä hän löysi puutteen ja yltäkylläisyyden aikoina. Tuo salaisuus on, että ikuinen elämä Kristuksessa tekee hänestä omavaraisen, olosuhteista riippumattoman, sillä hän voi tehdä kaikki asiat Sen kautta, joka häntä vahvistaa.
Juuri sen kautta, että meidät vihitään ikuisen elämän salaisuuteen, opimme sen, että elämämme Kristuksessa ovat itse asiassa riippumattomia mistään ympärillämme pyörivästä olosuhteesta. Elämämme Hänessä ei riipu tai siihen eivät vaikuta olosuhteet. Se on ikuista elämää, Zoe-elämää, Jumalan ikuista elämää, joka on itsesään ylläpitävää. Se on Elämää.
Sen tähden elämänsä loppua kohti tullessaan apostoli Johannes, kun hän kirjoitti evankeliumiaan ja ensimmäistä kirjettään, niistä kaikista asioista, mitä hän olisi voinut Jeesuksesta sanoa, valitsi korostaa: "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus' sekä 'ja elämä ilmestyi'.
Meidän tulee taas tajuta, että jokainen meistä kuulu erityiseen 'kerhoon', ihmisenä, joka on vihitty ikuisen elämän salaisuuksiin, jumalisuuden salaisuuksiin. Kun olin juuri pelastunut, kuulin ilmauksen, että Herran armeija on ainoa armeija, joka ampuu haavoittuneensa. Se on niin surullista.
Kun istun jossakin meidän kotiseurakunnan kokouksessamme olohuoneessa katsoen jotakuta huoneen poikki, näen Jumalan armon – kanssavihityn Jumalan ikuiseen elämään ja sen salaisuuksiin. Arvostan häntä siitä elämästä, joka hänellä on Hänessä ja siitä mitä Hän on hänen elämässään tehnyt. Jeesus rakastaa häntä yhtä paljon kuin Hän rakastaa minua. Olemme tasaveroiset.
Gal. 2:9:ssä Paavali sanoo Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen antaneen kättä Paavalille ja Barnabakselle yhteisen työ merkiksi, kun he 'olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu'. Näillä miehillä oli hyvin erilaiset palvelutyöt, sillä nuo kolme oli lähetetty juutalaisten luo, kun taas Paavali ja Barnabas oli lähetetty pakanoiden luo. Nuo eroavaisuudet olisivat voineet aiheuttaa erimielisyyksiä heidän välilleen, mutta sen sijaan he arvostivat toisiaan, sillä he havaitsivat armon toistensa elämässä.
Meidän täytyy tajuta, mitä meillä on, kun sanomme 'ikuinen elämä' ja elää tavalla, joka arvostaa, kunnioittaa ja vaalii tuota elämää. Meidän pitäisi tehdä kaikki voitavamme suojellaksemme tuota elämää, ollaksemme murehduttamatta Pyhää Henkeä. Itse asiassa soveltaa pitkämielisyyttä ja ottaa huomioon lieventävät asianhaarat toistemme kohdalla. Rakkaus täyttää Jumalan lain, ja on helpompaa vaeltaa rakkaudessa, jos tajuaa, että kanssauskovilla on sama ikuinen elämä kuin itselläkin on – heidät on vihitty Jumalan salaisuuksiin.
Kaikesta siitä, minkä läpi Isä on sinut tuonut, alusta lähtien, kun vain halusit tulla pelastetuksi, jotta et menisi helvettiin tai sinut piti pelastaa jostakin elämäsi olosuhteesta, nykyhetkeen kun tajuat, että sinulla on Jumalan elämä hengessäsi, keskitytään tuohon erityiseen tosiasiaan. Keskitytään tuohon ainutlaatuiseen totuuteen keskellämme, että Jeesuksessa Kristuksessa on elämä, ylenpalttinen elämä, elämä, joka tuli Hänen Isältään ja Hän on antanut sen meille. Vau, mitä ihmeellistä armoa!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Elämän Sana – mitä meillä on, osa 3/3, Elämän kunnioittaminen
Hei kaikki,
Uudessa testamentissa on useita kreikankielisiä sanoja, jotka on käännetty sanalla 'elämä'. Esimerkiksi yksi on 'bios', joka viittaa fyysiseen elämään. Se on sellaisten sanojen juurena kuten 'biologia', ja biografia, joka on kirjoitettu (grafia) elämä (bio) jostakusta. Toinen elämäksi käännetty sana on 'anastrophe', joka merkitsee elämänlaatua, elämän käyttäytyminen.
Mutta kun puhutaan Jumalan elämänlaadusta, näemme käytettävän sanaa 'Zoe', usein liittyneenä sanaan 'aionios', joka tarkoittaa 'iän pituinen' tai 'ikuinen.'
Zoe on se elämä, joka tulee Jumalalta ja on sen tähden itsessään olemassa olevaa ja itseään ylläpitävää.
Maailmalle me näytämme vain ihan keneltä tahansa ja elämämme näyttävät 'biokselta', luonnolliselta elämältä. Mutta hengen ihmisessämme meillä asuu 'zoe aionois', ikuinen elämä – Jumalan elämä. Tuo hengessämme oleva elämä, joka on itseään ylläpitävä ja itsessään olemassa oleva, virtaa ulospäin sieluumme muuttaen sen – mielemme, älymme, tunteemme – elämän mittaisessa prosessissa ja virtaa ulos maailmaan ja ympärillämme oleviin ihmisiin.
Koska aito elämämme on ikuisesti itsessään olemassa olevaa ja itseään ylläpitävää, meidän tulisi vaalia sitä, mitä meillä on syvällä sielussamme. Se on salaisuus noille ulkopuolella oleville, jotka luulevat, että elämme pelkästä filosofiasta tai uskomme taikauskoon.
Jumalisuuden salaisuus
1.Tim. 3:9:ssä ja 3: 16:ssa Paavali puhuu niistä, jotka 'pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa' sekä sanoo: 'suuri on jumalisuuden salaisuus'. Tuohon jumalisuuden salaisuuteen liittyy se tosiasia, että ikuinen elämä, Zoe, on luonut uudeksi hengen ihmisemme. Se on salaisuus niille, jotka ovat ulkopuolella, niille, jotka eivät ole Kristuksen ruumiissa.
Toisille olemme typeriä, mutta niille, jotka uskovat, risti on Jumalan voima. Sana 'salaisuus' tai kreikaksi, 'musterion', ei tarkoita jotakin sellaista, mitä ei voi tulla tiedetyksi. Se tarkoittaa jotakin sellaista, joka paljastetaan ilmestyksellä.
Sana tarkoittaa jotakin sellaista, joka tulee tunnetuksi sen jälkeen, kun on vihitty tuohon salaisuuteen. Toisin sanoen se voidaan tietää vain ilmestyksestä. Esimerkiksi ennen kuin uudesti synnyit, Jumalan Sanassa ei ollut järkeä sinulle. Mutta heti kun uudesti synnyit, mikä oli sinun vihkimisesi valtakuntaan, Jumalan valtakunnan salaisuuksia paljastettiin ja edelleen paljastetaan sinulle. Jumala antaa ilmestystietoa niille, jotka ovat syntyneet perheeseen, adoptoitu Jumalan perheeseen (Ef.1:3-5…)
Paavali käytti samaa juurta kuvaamaan sitä, kuinka hän eli. Fil. 4: 10-13:ssä hän kiittää filippiläisiä taloudesta tuesta, kun hän lähti Filippistä mennäkseen Tessalonikaan (Apt. 16 loppu ja Apt. 17 alku). Hän kertoo filippiläisille, ettei hän halunnut lahjaa, mutta oli siitä kiitollinen. Hänen lausumansa ei välity samalla dramaattisella sävyllä kuin kreikaksi, joten salli minun kirjoittaa jakeista 11-13 käännös kreikasta:
"...Olen oppinut tämän totuuden; osaan olla omavarainen, olosuhteista riippumaton. Tiedän, miten tulla viedyksi alas, tiedän myös, kuinka olla yltäkylläisyydessä. Kaikessa ja kaikissa asioissa minut on vihitty siihen salaisuuteen, kuinka minulla on runsaasti silloin kun olen täysi tai olen nälkäinen. Se on: kaikissa asioissa minulla on vahvuus Hänessä, joka minua vahvistaa." (suomennos tässä)
Useimmat ihmiset tuntevat Kuningas Jaakon käännöksen, joka sanoo;
'Voin tehdä kaikki asiat Kristuksen kautta, joka minua vahvistaa', ja tulkitsevat sen merkitsevän, että jos he vain sinnittelevät, jos he vain pitävät pintansa, jos he voivat vain yrittää vähän lujempaa, Jumala tulee heitä auttamaan.
Mutta sitä se ei sano. Paavali jakaa sydäntään ja elämänkokemustaan filippiläisille ja tosiaankin hänen kirjeensä heille on hänen läheisin ja paljastavin kirjeensä. Hän kertoo siitä, kuinka hänet vihittiin salaisuuden välityksellä, minkä hän löysi puutteen ja yltäkylläisyyden aikoina. Tuo salaisuus on, että ikuinen elämä Kristuksessa tekee hänestä omavaraisen, olosuhteista riippumattoman, sillä hän voi tehdä kaikki asiat Sen kautta, joka häntä vahvistaa.
Juuri sen kautta, että meidät vihitään ikuisen elämän salaisuuteen, opimme sen, että elämämme Kristuksessa ovat itse asiassa riippumattomia mistään ympärillämme pyörivästä olosuhteesta. Elämämme Hänessä ei riipu tai siihen eivät vaikuta olosuhteet. Se on ikuista elämää, Zoe-elämää, Jumalan ikuista elämää, joka on itsesään ylläpitävää. Se on Elämää.
Sen tähden elämänsä loppua kohti tullessaan apostoli Johannes, kun hän kirjoitti evankeliumiaan ja ensimmäistä kirjettään, niistä kaikista asioista, mitä hän olisi voinut Jeesuksesta sanoa, valitsi korostaa: "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus' sekä 'ja elämä ilmestyi'.
Meidän tulee taas tajuta, että jokainen meistä kuulu erityiseen 'kerhoon', ihmisenä, joka on vihitty ikuisen elämän salaisuuksiin, jumalisuuden salaisuuksiin. Kun olin juuri pelastunut, kuulin ilmauksen, että Herran armeija on ainoa armeija, joka ampuu haavoittuneensa. Se on niin surullista.
Kun istun jossakin meidän kotiseurakunnan kokouksessamme olohuoneessa katsoen jotakuta huoneen poikki, näen Jumalan armon – kanssavihityn Jumalan ikuiseen elämään ja sen salaisuuksiin. Arvostan häntä siitä elämästä, joka hänellä on Hänessä ja siitä mitä Hän on hänen elämässään tehnyt. Jeesus rakastaa häntä yhtä paljon kuin Hän rakastaa minua. Olemme tasaveroiset.
Gal. 2:9:ssä Paavali sanoo Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen antaneen kättä Paavalille ja Barnabakselle yhteisen työ merkiksi, kun he 'olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu'. Näillä miehillä oli hyvin erilaiset palvelutyöt, sillä nuo kolme oli lähetetty juutalaisten luo, kun taas Paavali ja Barnabas oli lähetetty pakanoiden luo. Nuo eroavaisuudet olisivat voineet aiheuttaa erimielisyyksiä heidän välilleen, mutta sen sijaan he arvostivat toisiaan, sillä he havaitsivat armon toistensa elämässä.
Meidän täytyy tajuta, mitä meillä on, kun sanomme 'ikuinen elämä' ja elää tavalla, joka arvostaa, kunnioittaa ja vaalii tuota elämää. Meidän pitäisi tehdä kaikki voitavamme suojellaksemme tuota elämää, ollaksemme murehduttamatta Pyhää Henkeä. Itse asiassa soveltaa pitkämielisyyttä ja ottaa huomioon lieventävät asianhaarat toistemme kohdalla. Rakkaus täyttää Jumalan lain, ja on helpompaa vaeltaa rakkaudessa, jos tajuaa, että kanssauskovilla on sama ikuinen elämä kuin itselläkin on – heidät on vihitty Jumalan salaisuuksiin.
Kaikesta siitä, minkä läpi Isä on sinut tuonut, alusta lähtien, kun vain halusit tulla pelastetuksi, jotta et menisi helvettiin tai sinut piti pelastaa jostakin elämäsi olosuhteesta, nykyhetkeen kun tajuat, että sinulla on Jumalan elämä hengessäsi, keskitytään tuohon erityiseen tosiasiaan. Keskitytään tuohon ainutlaatuiseen totuuteen keskellämme, että Jeesuksessa Kristuksessa on elämä, ylenpalttinen elämä, elämä, joka tuli Hänen Isältään ja Hän on antanut sen meille. Vau, mitä ihmeellistä armoa!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed