When leaders fall from grace 3/3
Kun johtajat lankeavat ja joutuvat epäsuosioon 3/3
Hei kaikki,
Olen näyttänyt Herran tarkoituksen, kun joku johtaja lankeaa, paljastaa johtajan himon, mikä paljastui siinä, että tämä toimi tuon himon pohjalta. Olemme myös käsitelleet seurakunnan vastuksen, sen miten ja miksi asiat käsitellään niin kuin ne käsitellään.
Paavali kirjoitti yksityisessä kirjeessään Timoteukselle, joka Efesossa valvoi kymmeniä kodeissa kokoontuvia seurakuntia: "Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa. Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät." 1. Tim. 5: 19-20
Tuo pelko on Jumalan pelkoa ja pelkoa liittyen heidän omaan vaellukseensa, että he pysyttäytyisivät poissa samanlaisesta synnistä. Englanninkielinen NIV- raamatunkäännös käyttää siitä sanaa 'varoitus'.
Ja tuo on meille kaikille ensimmäinen reaktio
Kun jonkun veljen tai sisaren synti saavuttaa pisteen, jossa siitä tulee yleistä tietoa, reaktiomme ei pitäisi olla huvittuneisuus. Sen ei pitäisi olla hämmennys. Meidän pitäisi katsoa omaa elämäämme ollaksemme varmoja, ettemme kivitä langenneita johtaja samalla kun piilottelemme omia 'salaisia syntejämme'.
Jumalan asioita koskeva "kerskuminen"
"Katso, minä käyn niiden kimppuun, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra, ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansaani valheillansa ja kerskumisellansa (engl. käännös: keveys), vaikka minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt ja vaikka heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle, sanoo Herra." Jer. 23: 32
Sana 'kerskuminen, keveys' käännetään myös 'huolimattomuus' ja 'ylenpalttisuus'. Isä sanoo, että Hän on niitä vastaan, jotka suhtautuvat Häneen ja Hänen asioihinsa huolettomasti, välinpitämättömästi. Virheenä on, että he välittävät eteenpäin tuon keveyden, tuon huolettoman asenteen toisille koskien Jumalan asioita.
Näemme huolettomuuden niin monissa johtajissa auditorioseurakunnan kulttuurissa – keveys koskien Jumalan asioita, huolettomuutta koskien Jumalan nimessä puhumista. He hyödyntävät Hänen armoaan samalla kun jättävät huomiotta Hänen pyhyytensä. Keveä, huoleton asenne Jumalaa ja Jumalan asioita kohtaan tulee ilmestyksen puutteesta. Ihmiset kysyvät: 'Missä on Jumalanpelko?', ja vastaus on: Jumalanpelko vaatii ilmestyksen Jumalasta. Jumalan tunteminen merkitsee pelkäämistä – kunnioittavan arvostuksen omistamista – Häntä ja Hänen teitään kohtaan.
Sen väittäminen, että 'Jumala näytti minulle' tai 'Jumala antoi minulle tämän unen' tai 'Jumala kertoi minulle' on hyvin vakava asia. Tämä Jumalanpelon puute johtajissa johtaa pitkään pidettyyn himoon sydämessä, mikä ilmenee vakavassa synnissä. Kun pappi Koorah johti kapinaa Moosesta ja Aaronia vastaan, Mooses vastasi 4. Moos. 16:9:ssä:
"Eikö teille jo riitä se, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen tykönsä toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa..."
Koorahia ja hänen seuraajiaan ajoi ego, hänen ylimielisyytensä koskien hänen asemaansa pappina, mikä sai hänet ajattelemaan huolettomasti elämässään olevasta kutsusta ja Jumalan asioista. Näemme tämän saman 'keveyden' tai 'huolettomuuden' Jumalan asioista niissä kristityissä, jotka lausuvat turhaan Hänen nimensä sanoen 'Voi Luoja' huudahduksena. Näemme sen kristityissä, jotka kutsuvat Isää 'Isiksi', ymmärtämättä sanan 'Abba' käyttöä Raamatussa. Näemme sen joidenkin pastorien pröystäilevässä elämäntyylissä. Tuo Jumalanpelon puute yhdistettynä egoon saa aikaan sen kaltaisen itsepetoksen, joka saa aikaan sen, että pastorilla on avioliiton ulkopuolinen suhde ilman seuraamuksia.
Aselepo vastaan voitto
Monet kristityt miehet ja naiset julistavat ennemminkin aselevon synnin kanssa kuin jatkaisivat sinnikkäästi voittoon. Ruumin halut tulevat aina olemaan läsnä, mutta avain on niiden ja niihin liittyvien ajatusten kontrolloiminen. Hepr. 11: 26:ssa sanotaan Mooseksen hylänneen Egyptin: "katsoen "Kristuksen pilkan" (loukkaukset, vaino sen vuoksi, että oli yhdistetty Kristukseen) suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa (lopullista) palkintoa kohti." Mooseksella oli ilmestys Jumalasta. Hän oli vakavissaan taivaan suhteen.
"Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä." 1. Joh. 2: 15
Tuo kuulostaa tylyltä englanniksi, mutta kreikankielinen teksti selventää. Kaikki kolme kertaa 'maailmasta' käytetään sanaa 'kosmos', ja se tarkoittaa 'maailman järjestelmää' tai saattaisimme sanoa 'maailman kulttuuria'. Ja sana 'rakkaus' on 'agape', Isän ehdoton rakkaus. Hän sanoo, ettet voi toisaalta olla rakastunut maailman järjestelmään ja maailman asioihin samalla kun myös ehdottomasti rakastat Isää ja Hänen asioitaan samanaikaisesti.
Jeesus sanoi saman asian Matt. 6:21:ssä: "Sillä missä sinun aarteesi on (mitä arvostat eniten), siellä on myös sinun sydämesi." ja jakeessa 24: "Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."
Room.13:14:ssä* Paavali kirjoitti siitä prosessista, jossa himosta tulee teko: "pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät." Kreikan sana, joka on käännetty 'pitää huolta', on pronoian. Se tulee sanoista 'pro', joka tarkoittaa 'ennen' ja 'noia', joka on 'ajatus'. Kirjaimellisesti: älä ajattele etukäteen sitä, kuinka täytät lihan himon. *kreikka: epithumia; halu, himo, innokkuus tehdä.
Johdatin Herran luo miehen, jolla oli tapana humaltua juhlissa joka perjantai-ilta töiden jälkeen työkavereidensa kanssa. Heillä oli tapana aloittaa perjantain suunnitelmista puhuminen alkuviikosta maanantaina. He ajattelivat etukäteen, kuinka he kaikki veisivät olutta siihen tai tuohon paikkaan ja juhliin ja joisivat itsensä humalaan.
Minun apuni oli järjestää vaihtoehto noille perjantai-illan juhlille. Ymmärräthän, Raamattu ei vain kehota synnin tekemisen lopettamiseen, vaan synnin tekemisen lopettamiseen ja tuon toiminnan korvaamista vanhurskaalla tekemisellä. Johannes Kastaja kehotti tekemään parannuksen soveliaita hedelmiä. Paavali kirjoitti, että tuli panna sivuun vanhat himot ja pukea päälle uusi ihminen Ef. 4:ssä ja muissa kohdissa. Joten sen sijaan, että ajattelee etukäteen sitä, että huolehtii lihasta, tuo mies meni mukaan perjantai-illan Raamattupiiriin eräässä seurakunnassa ja se muutti hänen elämänsä.
Olen kertonut monet kerrat niistä kahtena viime vuonna tapahtuneista Herran ilmestymisistä, joissa Hän on sanonut, että Hän pyytää kansaansa tuomitsemaan itsensä.
Tämä on se, mikä on meneillään. Herran asiat ovat vakavia. Meiltä vaaditaan pelastuksemme todeksi elämistä tuolla vakavuudella. Tulossa on suuri jako, kuten Hän sanoi ja kuten kirjoitin heinäkuun uutiskirjeessä. Osittain kyse on jaosta niiden välillä, jotka laittavat elämänsä järjestykseen ja niiden, jotka rakastavat nykymaailman järjestelmää ja maailman asioita.
Muista, että Isämme, Herramme, valtakunta, jossa olemme kansalaisia, arvostaa maljallista vettä janoiselle. Valtakunnan arvoihin kuuluvat ruoan antaminen, vierailut, veljien ja sisarten Herrassa vaatettaminen. Valtakunnan arvot perustuvat suhdeperusteisia, ne perustuvat sydämen sävyisyyteen ja nöyryyteen, jollainen Herramme on.
Maailma rakastaa show’ta, esitystä, julkisivua, toisten houkuttelemista osallistumaan tuohon julkisivuun samalla kun sen kaiken taakse piilotetaan syntiä ja surkeutta ja särkyneitä sydämiä. Valinta on selvä, ja jotkut pastorit tuomitaan, mutta meidän pitäisi nähdä heidän himojensa paljastaminen ja tehdä inventaario omassa sydämessämme. Jumalan kanssa vaeltaminen, Isän ja Jeesuksen tunteminen, ei ole kevyt asia. Kohtele Jumalan asioita niiden ansaitsemalla vakavuudella ja kunnioituksella.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Kun johtajat lankeavat ja joutuvat epäsuosioon 3/3
Hei kaikki,
Olen näyttänyt Herran tarkoituksen, kun joku johtaja lankeaa, paljastaa johtajan himon, mikä paljastui siinä, että tämä toimi tuon himon pohjalta. Olemme myös käsitelleet seurakunnan vastuksen, sen miten ja miksi asiat käsitellään niin kuin ne käsitellään.
Paavali kirjoitti yksityisessä kirjeessään Timoteukselle, joka Efesossa valvoi kymmeniä kodeissa kokoontuvia seurakuntia: "Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa. Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät." 1. Tim. 5: 19-20
Tuo pelko on Jumalan pelkoa ja pelkoa liittyen heidän omaan vaellukseensa, että he pysyttäytyisivät poissa samanlaisesta synnistä. Englanninkielinen NIV- raamatunkäännös käyttää siitä sanaa 'varoitus'.
Ja tuo on meille kaikille ensimmäinen reaktio
Kun jonkun veljen tai sisaren synti saavuttaa pisteen, jossa siitä tulee yleistä tietoa, reaktiomme ei pitäisi olla huvittuneisuus. Sen ei pitäisi olla hämmennys. Meidän pitäisi katsoa omaa elämäämme ollaksemme varmoja, ettemme kivitä langenneita johtaja samalla kun piilottelemme omia 'salaisia syntejämme'.
Jumalan asioita koskeva "kerskuminen"
"Katso, minä käyn niiden kimppuun, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra, ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansaani valheillansa ja kerskumisellansa (engl. käännös: keveys), vaikka minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt ja vaikka heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle, sanoo Herra." Jer. 23: 32
Sana 'kerskuminen, keveys' käännetään myös 'huolimattomuus' ja 'ylenpalttisuus'. Isä sanoo, että Hän on niitä vastaan, jotka suhtautuvat Häneen ja Hänen asioihinsa huolettomasti, välinpitämättömästi. Virheenä on, että he välittävät eteenpäin tuon keveyden, tuon huolettoman asenteen toisille koskien Jumalan asioita.
Näemme huolettomuuden niin monissa johtajissa auditorioseurakunnan kulttuurissa – keveys koskien Jumalan asioita, huolettomuutta koskien Jumalan nimessä puhumista. He hyödyntävät Hänen armoaan samalla kun jättävät huomiotta Hänen pyhyytensä. Keveä, huoleton asenne Jumalaa ja Jumalan asioita kohtaan tulee ilmestyksen puutteesta. Ihmiset kysyvät: 'Missä on Jumalanpelko?', ja vastaus on: Jumalanpelko vaatii ilmestyksen Jumalasta. Jumalan tunteminen merkitsee pelkäämistä – kunnioittavan arvostuksen omistamista – Häntä ja Hänen teitään kohtaan.
Sen väittäminen, että 'Jumala näytti minulle' tai 'Jumala antoi minulle tämän unen' tai 'Jumala kertoi minulle' on hyvin vakava asia. Tämä Jumalanpelon puute johtajissa johtaa pitkään pidettyyn himoon sydämessä, mikä ilmenee vakavassa synnissä. Kun pappi Koorah johti kapinaa Moosesta ja Aaronia vastaan, Mooses vastasi 4. Moos. 16:9:ssä:
"Eikö teille jo riitä se, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen tykönsä toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa..."
Koorahia ja hänen seuraajiaan ajoi ego, hänen ylimielisyytensä koskien hänen asemaansa pappina, mikä sai hänet ajattelemaan huolettomasti elämässään olevasta kutsusta ja Jumalan asioista. Näemme tämän saman 'keveyden' tai 'huolettomuuden' Jumalan asioista niissä kristityissä, jotka lausuvat turhaan Hänen nimensä sanoen 'Voi Luoja' huudahduksena. Näemme sen kristityissä, jotka kutsuvat Isää 'Isiksi', ymmärtämättä sanan 'Abba' käyttöä Raamatussa. Näemme sen joidenkin pastorien pröystäilevässä elämäntyylissä. Tuo Jumalanpelon puute yhdistettynä egoon saa aikaan sen kaltaisen itsepetoksen, joka saa aikaan sen, että pastorilla on avioliiton ulkopuolinen suhde ilman seuraamuksia.
Aselepo vastaan voitto
Monet kristityt miehet ja naiset julistavat ennemminkin aselevon synnin kanssa kuin jatkaisivat sinnikkäästi voittoon. Ruumin halut tulevat aina olemaan läsnä, mutta avain on niiden ja niihin liittyvien ajatusten kontrolloiminen. Hepr. 11: 26:ssa sanotaan Mooseksen hylänneen Egyptin: "katsoen "Kristuksen pilkan" (loukkaukset, vaino sen vuoksi, että oli yhdistetty Kristukseen) suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa (lopullista) palkintoa kohti." Mooseksella oli ilmestys Jumalasta. Hän oli vakavissaan taivaan suhteen.
"Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä." 1. Joh. 2: 15
Tuo kuulostaa tylyltä englanniksi, mutta kreikankielinen teksti selventää. Kaikki kolme kertaa 'maailmasta' käytetään sanaa 'kosmos', ja se tarkoittaa 'maailman järjestelmää' tai saattaisimme sanoa 'maailman kulttuuria'. Ja sana 'rakkaus' on 'agape', Isän ehdoton rakkaus. Hän sanoo, ettet voi toisaalta olla rakastunut maailman järjestelmään ja maailman asioihin samalla kun myös ehdottomasti rakastat Isää ja Hänen asioitaan samanaikaisesti.
Jeesus sanoi saman asian Matt. 6:21:ssä: "Sillä missä sinun aarteesi on (mitä arvostat eniten), siellä on myös sinun sydämesi." ja jakeessa 24: "Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."
Room.13:14:ssä* Paavali kirjoitti siitä prosessista, jossa himosta tulee teko: "pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät." Kreikan sana, joka on käännetty 'pitää huolta', on pronoian. Se tulee sanoista 'pro', joka tarkoittaa 'ennen' ja 'noia', joka on 'ajatus'. Kirjaimellisesti: älä ajattele etukäteen sitä, kuinka täytät lihan himon. *kreikka: epithumia; halu, himo, innokkuus tehdä.
Johdatin Herran luo miehen, jolla oli tapana humaltua juhlissa joka perjantai-ilta töiden jälkeen työkavereidensa kanssa. Heillä oli tapana aloittaa perjantain suunnitelmista puhuminen alkuviikosta maanantaina. He ajattelivat etukäteen, kuinka he kaikki veisivät olutta siihen tai tuohon paikkaan ja juhliin ja joisivat itsensä humalaan.
Minun apuni oli järjestää vaihtoehto noille perjantai-illan juhlille. Ymmärräthän, Raamattu ei vain kehota synnin tekemisen lopettamiseen, vaan synnin tekemisen lopettamiseen ja tuon toiminnan korvaamista vanhurskaalla tekemisellä. Johannes Kastaja kehotti tekemään parannuksen soveliaita hedelmiä. Paavali kirjoitti, että tuli panna sivuun vanhat himot ja pukea päälle uusi ihminen Ef. 4:ssä ja muissa kohdissa. Joten sen sijaan, että ajattelee etukäteen sitä, että huolehtii lihasta, tuo mies meni mukaan perjantai-illan Raamattupiiriin eräässä seurakunnassa ja se muutti hänen elämänsä.
Olen kertonut monet kerrat niistä kahtena viime vuonna tapahtuneista Herran ilmestymisistä, joissa Hän on sanonut, että Hän pyytää kansaansa tuomitsemaan itsensä.
Tämä on se, mikä on meneillään. Herran asiat ovat vakavia. Meiltä vaaditaan pelastuksemme todeksi elämistä tuolla vakavuudella. Tulossa on suuri jako, kuten Hän sanoi ja kuten kirjoitin heinäkuun uutiskirjeessä. Osittain kyse on jaosta niiden välillä, jotka laittavat elämänsä järjestykseen ja niiden, jotka rakastavat nykymaailman järjestelmää ja maailman asioita.
Muista, että Isämme, Herramme, valtakunta, jossa olemme kansalaisia, arvostaa maljallista vettä janoiselle. Valtakunnan arvoihin kuuluvat ruoan antaminen, vierailut, veljien ja sisarten Herrassa vaatettaminen. Valtakunnan arvot perustuvat suhdeperusteisia, ne perustuvat sydämen sävyisyyteen ja nöyryyteen, jollainen Herramme on.
Maailma rakastaa show’ta, esitystä, julkisivua, toisten houkuttelemista osallistumaan tuohon julkisivuun samalla kun sen kaiken taakse piilotetaan syntiä ja surkeutta ja särkyneitä sydämiä. Valinta on selvä, ja jotkut pastorit tuomitaan, mutta meidän pitäisi nähdä heidän himojensa paljastaminen ja tehdä inventaario omassa sydämessämme. Jumalan kanssa vaeltaminen, Isän ja Jeesuksen tunteminen, ei ole kevyt asia. Kohtele Jumalan asioita niiden ansaitsemalla vakavuudella ja kunnioituksella.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed