God making examples of others. 4/4, Parallels
Jumala tekee toisista esimerkkejä, osa 4/4, vastaavuuksia
Hei kaikki,
Kun olemme katsoneet sitä, kuinka Herra on käyttänyt ja käyttää toisten elämiä esimerkkinä meille, emme voi unohtaa Jeesuksen esimerkkiä.
"...Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä." 1. Piet. 2: 21
"Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt." Joh. 13: 15
Ei jalkojen pesemisen tekoa, vaan Hänen elämänsä suuremman esimerkin koskien toisten palvelemista.
Hengellinen kasvu kuten fyysinen kasvu, tapahtuu vaiheittain
"ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen..." 1. Piet. 2:2. Vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistään maidon, lämmön, suojan, lohdun suhteen. Ja vauva vuotaa kummastakin päästä, lol! He sotkevat.
Mutta he nauttivat maitoa ja kasvavat; emme tiedä, kuinka, mutta he vain tekevät niin. "Halatkaa väärentämätöntä (puhdasta) maitoa." PUHDASTA maitoa, että kasvaisitte. Ei oudolta maistuvaa maitoa ts. ei huonoa oppia. Ei typerää opetusta. Ei opetusta, joka johtaa orjuuteen, vaan puhdasta, joka auttaa sinua kasvamaan.
Gal. 4:19:ssä Paavali kirjoitti: " Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä."
Galatan seurakunta on keskellä nykyajan Turkkia. Paavali vieraili alueella kaikilla kolmella Apostolien tekoihin kirjatulla matkallaan. Sen tärkeimpiin kaupunkeihin kuuluivat Lystra, jossa rampa mies parannettiin 14:8–9:ssä, sekä Derbe. Juuri heidän puolestaan hän rukoili, verraten rukouksensa vaikerointia synnyttämässä olevan naisen vaikerointiin.
Kun rukoilemme jonkun puolesta
Kun he kamppailevat elämässään ja Herran suhteen, kyse on hyvin paljon supistuksia muistuttavasta asiasta: intensiivisyyttä, lepoa, intensiivisyyttä, lepoa. Koko ajan vauva kasvaa (Kristuksessa). Kun rukoilemme säännöllisesti sellaisen kasvun puolesta perheessä ja ystäväpiirissä, tarvitsemme tätä esimerkkiä fyysisestä kasvamisesta antamaan meille kärsivällisyyttä Kristuksen saadessa muotoa heissä. Supistus, lepo, supistus, lepo.
Koska Isä tekee työtä ihmisen sisällä, se mitä Hän on tekemässä, ei aina näy sille ihmiselle, joka eniten välittää siitä, että tämä kasvaa Kristuksessa! Paavalin Ef 1: 17–19 ja 3: 15–20 rukoukset koskevat sitä, että Isä avaisi heidän ymmärryksensä silmät ja vahvistaisi heitä heidän sisäisessä ihmisessään, että he voisivat tuntea Kristuksen rakkauden.
Se ei ole ulkonaista. Niin usein rukoillessamme rakkaan ihmisen puolesta haluamme mitata edistymistä. Mutta tuo edistys ei tule olemaan nähtävillä. Kun Pietari huudahti Matt. 16: 16–17:ssa, että Jeesus on Kristus, Jeesus sanoin Isän näyttäneen hänelle sen. Mutta kukaan ei tiedä, mitä Isä oli näyttänyt Pietarille, ennen kuin tämä sanoi sen ääneen kaikkien kuultavaksi.
Niin on myös rakkaidemme ja Isän heissä tekemän työn kohdalla. Emme tule tietämään, mitä on tekeillä, ennen kuin he ovat halukkaita ilmaisemaan sen. Joten ole kärsivällinen, Isä on työssä.
Paavali nuhtelee heitä 1. Kor. 3: 1–3:ssa kutsumalla heitä vauvoiksi:
"Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa. Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?"
Kristitty saattaa sanoa, ettei ole vauva Herrassa, koska on tuntenut Hänet vuosien, ehkä vuosikymmenten ajan. Se ei kuitenkaan ole hengellisen kasvun mittakeppi. Jos jollakulla on riitaa elämässään, jolloin hän sanoo korinttilaisten tapaan sellaista kuten: "Minä olen Apolloksen puolta" ja "Minä olen Paavalin puolta", hän on yhä vauva.
Joku saattaa olla 50-vuotias, on laulanut solistina vuosien ajan, ollut pyhäkouluosaston johtaja, mutta jos hän aiheuttaa kuppikuntiin jakautumista ja on keskittynyt riitelemään ja puolen valitsemiseen, kuten jotkut korinttilaisista olivat, hän on vauva.
Paavali kirjoitti 1. Kor. 3:2:ssa, että hän halusi antaa heille ruokaa (engl. Raamattu: lihaa), mutta he eivät sitä kyenneet sietämään. Sen on ongelmana niiden ihmisten kohdalla, jotka mittaavat hengellistä kypsyyttään sillä, kuinka paljon he tietävät. He luulevat, että tietäminen on yhtä kuin kypsyys, mutta Raamattu ei sano niin. Se sanoo, että kypsyyden merkkinä on se, että kasvaa elämään Hengen hedelmässä ja omaa Hänen luonteensa jumalisuuden – on Sanan tekijä, ei vain sen kuulija.
Modernisoidakseni Paavalin sanoman meidän ajallemme, voisimme sanoa, että ihminen, joka on niin keskittynyt johonkin tiettyyn opetukseen muiden kustannuksella, jopa sanoen irti ystävyyden tai suuttuen niille, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä, on vauva Kristuksessa. Hän on saattanut tuntea Herran vuosikymmeniä, mutta Jumalana mittakepin mukaan hän on pelkkä vauva.
Paavali ilmaise sen tällä tavoin Ef. 4: 14–15:ssä:
"ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus."
Osoituksena siitä, että on vauva, on se, ettei ole erottelukykyinen ihminen. Vauvoja viskellään sinne tänne viimeisimmän saapuneen opin myötä. Vauvat eivät kykene erottamaan totuutta valheesta. Vauvat eivät kykene erottamaan, opettaako joku juonikkuudella yrittäen saada häntä koukkuun.
Kuinka monet ihmiset tempautuvat mukaan netissä oleviin asioihin ja korottavat ne Raamatun sanan yläpuolelle, jopa terveen järjen yläpuolelle! Mutta kun jokin herättää vastakaikua hengessämme, siinä on järkeä hengen ja sielun näkökulmasta. Se ei hivele aisteja, mutta sisällä oleva Totuuden Henki on samaa mieltä ja tuo ihminen aistii tuon samanmielisyyden, tuon selkeytymisen, tuon rauhan.
Mutta hengelliset lapset ovat liian nuoria ja kypsymättömiä erottamaan tuota. Ajattele sitä, kuinka opetamme lapsia välttämään 'vieraan vaaraa' – sitä, ettei heitä houkutella autossa olevan ihmisen luo, joka tarjoaa heille karkkia tai väittää tarvitsevansa ohjeita. Vieraan vaara on jotakin sellaista, jota jokaiselle lapselle opetetaan. Vanhemmat varustavat lapsensa paikannuslaitteilla, antavat heille puhelimia ja muutakin, ei siksi, etteivät luottaisi lapseensa, mutta he tajuavat, että lapsella ei ole vieraisiin liittyen erottelukykyä, kypsyyttä tai kokemusta.
Jos otamme kaiken meille tapahtuvan esimerkkinä, josta voimme oppia, Isä antaa suopeana meille syvällistä tietoa siitä, mitä teimme väärin, mitä voisimme tehdä tulevaisuudessa sekä muutakin.
Kun Jeesus kehotti opetuslapsia varomaan fariseusten hapatetta, he luulivat Hänen olleen harmistunut siitä, etteivät he tuoneet riittävästi leipää mukanaan. Hänen vastauksensa Mk 8:17:ssä on esimerkkinä meille siitä, kuinka tunnistaa mitä Hän on tekemässä ja tehnyt meidän ja muiden elämässä: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? "
Katsokaamme kaikkia ympärillämme olevia esimerkkejä ja antakaamme Herran opettaa meitä, ojentaa meitä, inspiroida meitä! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Jumala tekee toisista esimerkkejä, osa 4/4, vastaavuuksia
Hei kaikki,
Kun olemme katsoneet sitä, kuinka Herra on käyttänyt ja käyttää toisten elämiä esimerkkinä meille, emme voi unohtaa Jeesuksen esimerkkiä.
"...Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä." 1. Piet. 2: 21
"Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt." Joh. 13: 15
Ei jalkojen pesemisen tekoa, vaan Hänen elämänsä suuremman esimerkin koskien toisten palvelemista.
Hengellinen kasvu kuten fyysinen kasvu, tapahtuu vaiheittain
"ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen..." 1. Piet. 2:2. Vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistään maidon, lämmön, suojan, lohdun suhteen. Ja vauva vuotaa kummastakin päästä, lol! He sotkevat.
Mutta he nauttivat maitoa ja kasvavat; emme tiedä, kuinka, mutta he vain tekevät niin. "Halatkaa väärentämätöntä (puhdasta) maitoa." PUHDASTA maitoa, että kasvaisitte. Ei oudolta maistuvaa maitoa ts. ei huonoa oppia. Ei typerää opetusta. Ei opetusta, joka johtaa orjuuteen, vaan puhdasta, joka auttaa sinua kasvamaan.
Gal. 4:19:ssä Paavali kirjoitti: " Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä."
Galatan seurakunta on keskellä nykyajan Turkkia. Paavali vieraili alueella kaikilla kolmella Apostolien tekoihin kirjatulla matkallaan. Sen tärkeimpiin kaupunkeihin kuuluivat Lystra, jossa rampa mies parannettiin 14:8–9:ssä, sekä Derbe. Juuri heidän puolestaan hän rukoili, verraten rukouksensa vaikerointia synnyttämässä olevan naisen vaikerointiin.
Kun rukoilemme jonkun puolesta
Kun he kamppailevat elämässään ja Herran suhteen, kyse on hyvin paljon supistuksia muistuttavasta asiasta: intensiivisyyttä, lepoa, intensiivisyyttä, lepoa. Koko ajan vauva kasvaa (Kristuksessa). Kun rukoilemme säännöllisesti sellaisen kasvun puolesta perheessä ja ystäväpiirissä, tarvitsemme tätä esimerkkiä fyysisestä kasvamisesta antamaan meille kärsivällisyyttä Kristuksen saadessa muotoa heissä. Supistus, lepo, supistus, lepo.
Koska Isä tekee työtä ihmisen sisällä, se mitä Hän on tekemässä, ei aina näy sille ihmiselle, joka eniten välittää siitä, että tämä kasvaa Kristuksessa! Paavalin Ef 1: 17–19 ja 3: 15–20 rukoukset koskevat sitä, että Isä avaisi heidän ymmärryksensä silmät ja vahvistaisi heitä heidän sisäisessä ihmisessään, että he voisivat tuntea Kristuksen rakkauden.
Se ei ole ulkonaista. Niin usein rukoillessamme rakkaan ihmisen puolesta haluamme mitata edistymistä. Mutta tuo edistys ei tule olemaan nähtävillä. Kun Pietari huudahti Matt. 16: 16–17:ssa, että Jeesus on Kristus, Jeesus sanoin Isän näyttäneen hänelle sen. Mutta kukaan ei tiedä, mitä Isä oli näyttänyt Pietarille, ennen kuin tämä sanoi sen ääneen kaikkien kuultavaksi.
Niin on myös rakkaidemme ja Isän heissä tekemän työn kohdalla. Emme tule tietämään, mitä on tekeillä, ennen kuin he ovat halukkaita ilmaisemaan sen. Joten ole kärsivällinen, Isä on työssä.
Paavali nuhtelee heitä 1. Kor. 3: 1–3:ssa kutsumalla heitä vauvoiksi:
"Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa. Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?"
Kristitty saattaa sanoa, ettei ole vauva Herrassa, koska on tuntenut Hänet vuosien, ehkä vuosikymmenten ajan. Se ei kuitenkaan ole hengellisen kasvun mittakeppi. Jos jollakulla on riitaa elämässään, jolloin hän sanoo korinttilaisten tapaan sellaista kuten: "Minä olen Apolloksen puolta" ja "Minä olen Paavalin puolta", hän on yhä vauva.
Joku saattaa olla 50-vuotias, on laulanut solistina vuosien ajan, ollut pyhäkouluosaston johtaja, mutta jos hän aiheuttaa kuppikuntiin jakautumista ja on keskittynyt riitelemään ja puolen valitsemiseen, kuten jotkut korinttilaisista olivat, hän on vauva.
Paavali kirjoitti 1. Kor. 3:2:ssa, että hän halusi antaa heille ruokaa (engl. Raamattu: lihaa), mutta he eivät sitä kyenneet sietämään. Sen on ongelmana niiden ihmisten kohdalla, jotka mittaavat hengellistä kypsyyttään sillä, kuinka paljon he tietävät. He luulevat, että tietäminen on yhtä kuin kypsyys, mutta Raamattu ei sano niin. Se sanoo, että kypsyyden merkkinä on se, että kasvaa elämään Hengen hedelmässä ja omaa Hänen luonteensa jumalisuuden – on Sanan tekijä, ei vain sen kuulija.
Modernisoidakseni Paavalin sanoman meidän ajallemme, voisimme sanoa, että ihminen, joka on niin keskittynyt johonkin tiettyyn opetukseen muiden kustannuksella, jopa sanoen irti ystävyyden tai suuttuen niille, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä, on vauva Kristuksessa. Hän on saattanut tuntea Herran vuosikymmeniä, mutta Jumalana mittakepin mukaan hän on pelkkä vauva.
Paavali ilmaise sen tällä tavoin Ef. 4: 14–15:ssä:
"ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus."
Osoituksena siitä, että on vauva, on se, ettei ole erottelukykyinen ihminen. Vauvoja viskellään sinne tänne viimeisimmän saapuneen opin myötä. Vauvat eivät kykene erottamaan totuutta valheesta. Vauvat eivät kykene erottamaan, opettaako joku juonikkuudella yrittäen saada häntä koukkuun.
Kuinka monet ihmiset tempautuvat mukaan netissä oleviin asioihin ja korottavat ne Raamatun sanan yläpuolelle, jopa terveen järjen yläpuolelle! Mutta kun jokin herättää vastakaikua hengessämme, siinä on järkeä hengen ja sielun näkökulmasta. Se ei hivele aisteja, mutta sisällä oleva Totuuden Henki on samaa mieltä ja tuo ihminen aistii tuon samanmielisyyden, tuon selkeytymisen, tuon rauhan.
Mutta hengelliset lapset ovat liian nuoria ja kypsymättömiä erottamaan tuota. Ajattele sitä, kuinka opetamme lapsia välttämään 'vieraan vaaraa' – sitä, ettei heitä houkutella autossa olevan ihmisen luo, joka tarjoaa heille karkkia tai väittää tarvitsevansa ohjeita. Vieraan vaara on jotakin sellaista, jota jokaiselle lapselle opetetaan. Vanhemmat varustavat lapsensa paikannuslaitteilla, antavat heille puhelimia ja muutakin, ei siksi, etteivät luottaisi lapseensa, mutta he tajuavat, että lapsella ei ole vieraisiin liittyen erottelukykyä, kypsyyttä tai kokemusta.
Jos otamme kaiken meille tapahtuvan esimerkkinä, josta voimme oppia, Isä antaa suopeana meille syvällistä tietoa siitä, mitä teimme väärin, mitä voisimme tehdä tulevaisuudessa sekä muutakin.
Kun Jeesus kehotti opetuslapsia varomaan fariseusten hapatetta, he luulivat Hänen olleen harmistunut siitä, etteivät he tuoneet riittävästi leipää mukanaan. Hänen vastauksensa Mk 8:17:ssä on esimerkkinä meille siitä, kuinka tunnistaa mitä Hän on tekemässä ja tehnyt meidän ja muiden elämässä: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? "
Katsokaamme kaikkia ympärillämme olevia esimerkkejä ja antakaamme Herran opettaa meitä, ojentaa meitä, inspiroida meitä! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed