Blog Archives

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 4/4 – Lihaksi tullut Sana

4/29/2023

What 'is risen' 4 of 4 - Word made flesh
Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 4/4 – Lihaksi tullut Sana

Hei kaikki,

Muistatko sen hetken lapsuudestasi, kun tajusit myös vanhempiesi olleen lapsia? Et ollut koskaan ajatellut, että heillä olisi ollut elämää ennen sinua ennen tuota hetkeä. Ajatuksesi heidän olemassaolostaan alkoivat sinusta, etkä koskaan ollut tajunnut ennen tuota hetkeä, että heillä oli elämä ennen kuin sinä tulit kuvaan mukaan.

Tuolla tavoin monet ajattelevat Herrasta Jeesuksesta

He tuntevat Hänen elämänsä vain evankeliumeista. Mutta Kristus eli ennen kuin Hän tuli vauvaksi Betlehemissä ja oli läheisesti mukana miesten ja naisten elämässä halki vuosisatojen. On silmiä avaavaa ja ihmeellistä pohtia Kristuksen elämää ennen hedelmöittymistä Marian kohdussa Jeesuksena.

Ennen Betlehemiä

1.Moos. 1:26: "Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme..." Heprean sana 'Jumalalle' on Elohim. 'El' on Jumala ja 'im' merkitsee monikkoa. Kirjaimellisesti: " Jumalat sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme."

Tämä on ensimmäinen oivallus Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. 1. Moos. 2 alkaa luomisen yhteenvedolla, sitten muuttuu yksityiskohtia sisältäväksi jakeessa 7: " Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen..."

Näemme "Herran Jumalan" tulevan ulos Elohimista tosiasiallisesti luomaan ihmisen ja asettamaan hänet Edenin puutarhaan. Kyse ei ole Elohimista, vaan Herrasta Jumalasta - Jahvea Elohimista – Joka tuli ulos Elohimin joukosta tullakseen paljastetuksi Herrana Jumalana tai hepreaksi: Yahweh Elohim. (Jahve/Yahweh on suomennos latinasta/hepreaa)

Kuningas Jaakon käännös kääntää tämän 'Herraksi Jumalaksi' (Jahve Elohim).

On juuri tämä 'Herra Jumala' (Jahve Elohim), joka tuli ulos Elohimista ja joka muovasi ihmisen ruumiin, hengitti siihen saaden aikaan sen, että molekyylit muuttuivat savesta ja tomusta lihaksi ja vereksi.

1.Moos. 2 – 4 ovat hyvin tarkkoja kertoen meille, että tämä sama Herra Jumala (Jahve Elohim) sai eläimet kulkemaan Aadamin ohi nähdäkseen, miten hän nimeäisi ne. Joka aikaansai Aadamille nukutustilan niin, että saattoi ottaa hänen kehostaan muovatakseen Eevan.

Juuri Jahve Elohim (Herra Jumala) oli se, joka käveli ja puhui Aadamin ja Eevan kanssa puutarhassa konfrontoiden heidät sen jälkeen, kun he olivat tehneet syntiä. Meille kerrotaan 1. Moos. 3:21:ssä, että Herra Jumala/Jahve Elohim oli se, joka teki peittääkseen synnin ensimmäisenä eläinuhrina nahasta puvut, joista tulivat heidän vaatteensa.

Juuri tämä Jahve Elohim konfrontoi Kainin, kun tämän mieleen tuli ajatus veljensä murhaamisesta ja oli se, joka käsitteli Kainia sen jälkeen, kun tämä kieltäytyi Jahve Elohimin yrityksistä pysäyttää tämä murhan jälkeen.

Tämä sama Jahve Elohim ilmestyi Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

Vuosisatoja myöhemmin tämä sama Jahve Elohim ilmestyy Moosekselle palavan pensaan luona 2. Moos. 3:14 identifioiden itsensä "MINÄ OLEN", ikuisesti nykyhetkessä läsnä oleva. Jakeessa 15 Mooseksen kysyessä Hänen nimeään Hän kertoo tälle olevansa 'Herra Jumala' (Jahve Elohim).

Herra Jumala, MINÄ OLEN, lihaksi tulleena.

Joh. 8: 58:ssa Jeesus vastasi uskonnollisille johtajille väittäessään tunteneensa Aabrahamin: "Totisesti, totisesti Minä sanon teille. Ennen kuin Aabraham oli: MINÄ OLEN." (suomennos tässä)

Tuossa hetkessä nuo johtajat tajusivat – tämä heidän edessään seisova mies väitti olevansa Se, joka oli Eedenin puutarhassa, Se, joka oli ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, Se, joka ilmestyi Moosekselle – ja sen sijaan, että he olisivat polvilleen langenneina tehneet parannusta, he poimivat kiviä tappaakseen Hänet. Kristuksella oli elämä muinaishistoriassa, jopa esihistoriassa ennen kuin Hänestä tuli Jeesus-vauva. Seisomassa heidän edessään oli Jahve Elohim lihaksi tulleena.

Samuel muutti kaiken

Samuel on ensimmäinen Israelin profeetoista kuninkaille. Israel syntyi kansakuntana tullessaan merestä Egyptistä lähtiessään. Kun Mooses ja myöhemmin Joosua kuoli, heiltä kului noin 300 vuotta eri tuomarien johdossa olemiseen – ei ollut kuningasta, ei lainsäädäntöelintä, vain Tuomareita. Tunnet nyt joitakuita heistä: Gideonin, Deboran, Simsonin ja viimeisen: Samuelin.

Samuelin ollessa poika Herra Jumala ilmestyi hänelle. Ymmärtämättä sitä, että juuri Herra kutsui häntä, ylipappi Eelin täytyi kertoa hänelle, kenestä oli kyse. 1. Sam. 3:10 sanoo: " Niin Herra (Jahve) tuli ja seisoi ja huusi niin kuin edellisilläkin kerroilla..."

Luku päättyy jakeessa 21 tähän lausumaan, mikä muutti sen, kuinka Herra tulisi tunnetuksi lopussa Vanhaa testamenttia: "Herra ilmestyi jälleen Samuelille Siilossa, ja Herra (Jahve) ilmaisi itsensä Samuelille Herran Sanana." (suomennos tässä)

Tästä kohdasta eteenpäin MINÄ OLEN, Jahve Elohim, ilmaistaisiin Herran Sanana tai Jumalan Sanana. Kun luet Vanhan testamentin profeettoja, joiden teokset käsittävät vuosisatoja, havaitset, että useimmissa niistä se "Herran Sana", jonka he saivat, tuli Herran – Kristuksen – MINÄ OLEN, Jahven ilmestymisen välityksellä.

Jeremia 1: 2: "Hänelle tuli Herran sana ..." ja kutsui hänet olemaa profeetta. Jeremia vastusteli sanoen olevansa vain lapsi (tässä käytetty heprean sana 'lapsi' viittaa noin 13-vuotiaaseen teiniin). Sitten Jeremia sanoo jakeessa 9: "Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani..."

Tässä näemme vain yhden esimerkin siitä, että Herran Sana tulee näkynä – Kristuksen ilmestymisenä näyssä tälle VT:n profeetalle. (Sarjani "MINÄ OLEN; Kuka Jeesus on ja Mistä Hän tuli" käsittelee yksityiskohtaisemmin Kristuksen ilmestymisiä VT:ssä.)

Jesajasta ja Hesekielistä Jeremiaan ja Hooseaan

He näkivät Herran Sanan opastamassa Israelia ja ihmiskuntaa halki vuosisatojen. Daavid tunsi Hänet. Psalmissa 110:1 hän kirjoittaa: "Herra (Isä) sanoi minun herralleni (Kristus): "Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi."

Pietari kertoo meille Daavidin nähneen Jeesuksen ylösnousemuksen Pyhän Hengen kautta Apt. 2:25-31 mukaan: "...niin hän (Daavid) edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta..."

Sen jälkeen, kuin Herra Jumala oli vuosisata toisensa jälkeen ilmoittanut Itsensä Herran Sanana ihmiskunnalle Aadamista Daavidiin ja VT:n profeettoihin, apostoli Johannes aloittaa evankeliuminsa näillä syvää kunnioitusta herättävillä sanoilla: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala... Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme."

Miten ihmeellinen asia

Tämä Herran Sana, tämä Jahve Elohim, joka muotoili Aadamin ruumiin ja henkäisi siihen (Pyhä Henki oli Jumalan henkäys), Hän, joka ilmestyi Aabrahamille ja Moosekselle, Jesajalle ja Jeremialle – tuli pysyvästi ihmisolennoksi!

Isän ja Pojan välinen suhde muuttui, kun Isän Sana otti lihan muodon, mutta vielä enemmänkin, kun tämä Isän Sana kärsi kuoleman. Ja jälleen Hänen ylösnousemuksessaan. Isän Sana, nyt ihmisolento, joka herätettiin kuolleista – Ihminen joka on Jumala – elämässä ikuisesti 'on ylösnoussut' -tilassa.

Tämä on Kristus sinussa – Hän, joka puhui Moosekselle, joka ilmestyi Aabrahamilla ja profeetoille – Kristus sinussa. Eikö se siis lopeta kaikki väitteet siitä, että olisit heikko? Eikö se päätä kaikki väitteet, että 'tunnet' menettäneesi pelastuksesi (vaikka olet uskova), siksi että teit sitä tai tätä? Eikö tämän tietäminen päätä kaikki minäkuvaan liittyvät ongelmat? Eikö se päätä kaikkia kaavoja, joilla lähestyä Jumalaa? Ilmankos meitä kehotetaan 'tulemaan rohkeasti valtaistuimen eteen saamaan laupeutta ja armoa! Ei tarvita mitään kaavoja – tule suoraan Isän luo!

Emme voi ansaita tuota rakkautta, emme voi sitä tehdä paremmaksi. Kuten Room. 8:32 sanoo, Isä joka käytti Poikaansa luomaan kaiken, antoi sitten meille Poikansa. Hänen annettuaan meille Poikansa olemme siis saaneet kaiken!

Kristus sinussa – ihmeellistä armoa, sinä ja minä elämme aina tuossa on ylösnoussut –voimassa. "Että saatatte tuntea teille annetun kutsun toivon, tuntea Hänen (Isän) väkevän voiman ylenpalttisen suuruuden, jota Hän käytti herättääkseen Jeesuksen kuolleista, mikä voima nyt toimii teissä..." Ef.1: 17-23 (suomennos tässä). Piste. Kappaleen loppu. Ihmeellistä armoa.

Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,

John Fenn/LL

0 Comments

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 3/4, ei enää ainoa Poika

4/22/2023

0 Comments

What 'is risen' means, 3 of 4, no longer the only Son
Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 3/4, ei enää ainoa Poika

Hei kaikki,

Viime viikolla päätin siihen, kuinka ylösnousemus muutti suhteen Isän ja Pojan välillä ikuisesti. "Tänä päivänä olen sinut synnyttänyt", Isä sanoi.

Lainaus on Apostolien tekojen 13: 33:stä, missä Paavali lausuu yhden rivin psalmista kaksi: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin." Mutta koko psalmi kaksi antaa meille kokonaiskuvan. Ensimmäiset neljä jaetta näyttävät olosuhteet:

Jakeet 1-4: "Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa (Isää) ja hänen voideltuansa (Kristusta) vastaan: "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä". Hän, joka taivaassa asuu (Isä), nauraa; Herra pilkkaa heitä."

Sitten jakeet 5-12 vaihtuvat siihen, että Isä puhuu Pojalleen ja Poika puhuu Isälle:

Jae 5: Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan: "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni" (Jerusalem). Minä ilmoitan, mitä Herra (Isä) on säätänyt.

"Hän (Isä) lausui minulle (Jeesus): "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niin kuin saviastian sinä särjet heidät." Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari. Palvelkaa Herraa (Jeesus) pelolla ja iloitkaa vavistuksella. Antakaa suuta pojalle (tapa kumartua jalkojen ääressä), ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat."

Kun luet psalmin kaksi tajuten, että kyse on Isästä, joka puhuu Pojalleen, asettaa oman elämämme oikeisiin mittasuhteisiin. Tuo 'tänä päivänä olen sinut synnyttänyt' on ylösnousemuksen päivä, ja se oli alku sille, että Herra Jeesus sai maan kansat perinnöksekseen, ja omaisuudeksi tämän planeetan. Ihmeellinen suunnitelma, ihmeellistä armoa.

Perintö ja omaisuuden haltuunotto

Nämä kaksi osaa, jotka Jeesus sai Isältä, ovat tärkeitä omalle tarinallemme. Saamme perinnön, joka on hengellinen. Sitten me nöyrät perimme maan, jonka haltuunotto (omaisuutena) tapahtuu luonnollisessa.

Kun synnyimme uudesti, synnyimme valtakuntaan. Itse asiassa ainutlaatuisessa prosessissa Ef. 1 kertoo meille, että Isä käytti Jeesusta voidakseen laillisesti adoptoida meidät. SEN JÄLKEEN, heti kun hyväksyimme tuon adoption, me myös synnyimme perheeseen. Meillä on paras kummastakin maailmasta. Laillisesti adoptoituja ja sitten Isän perheeseen syntyneitä. Ihmeellistä armoa.

Kun synnymme uudesti, alamme oppia perinnöstämme, mikä on koko elämän mittainen prosessi. "Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan." "… kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa." Ef. 1: 11, Kol. 1:12.

Uudistamme mielen Room. 12:1-3 mukaan, kreikan sanan ollessa 'metamorfosis', joka kuvaa ajatustemme muodonmuutosta ajattelemaan Jumalan tavoin jokaista itsemme ja elämämme aspektia. Joskus näytämme olevan enemmän toukka kuin perhonen, mutta mielen uudistaminen oppimaan perinnöstämme on koko elämän mittainen prosessi.

Kun Isä antoi maan kansat Jeesukselle perinnöksi, se pitää sisällään myös sinut ja minut. Ihmeellistä. Jeesus peri sinut ja sinä puolestasi perit Hänet.

"Ja maa omaksesi"

Saadessamme kuulla perinnöstämme, alamme ottaa haltuumme osaamme maailmastamme. Sävyisyys tarkoittaa oppimiskykyistä ja nöyrää. Opimme, kasvamme, alamme ottaa takaisin sitä, minkä paholainen oli varastanut. Sen sijaan, että perheemme yllä olisi kirouksia, alamme vaatia siunauksen olevan perheemme yllä. Alamme tehdä hyviä päätöksiä. Alamme ajatella johdonmukaisesti emmekä tunteiden pohjalta, perustuen ilmestykseen Isältä tulevasta totuudesta.

Alamme ottaa haltuumme maatamme, meidän osaamme maailmasta. Sitä Jeesus on tekemässä, yhden ihmisen kerrallaan syntyessä valtakuntaan. Me teemme vain sitä mitä Herra tekee, sillä Hänen valtansa ulottuu käsittämään meidät ja meidän elämämme ja ne, joita rakastamme ja joista välitämme. Perintö ja omaksi saaminen. Sen Isä antoi Jeesukselle ylösnousemuksen päivänä ja siten myös sinulle ja minulle. Meitä ei voi erottaa Hänestä ja tuon ylösnousemuksen päivän vaikutuksista, sillä olemme yhtä Hänen kanssaan; Hän on meissä ja me Hänessä.

Sen tähden 'on ylösnoussut' on niin tärkeä. Se on olemassaolon tila. Ikuinen olemisen olotila Jeesukselle ja sinulle ja minulle. Ihmeellistä armoa.

Ylösnousemuksen päivän jälkeen Jeesusta ei koskaan kutsuta Jumalan ainoaksi Pojaksi

Koska Apt. 13:33 ja psalmi 2 näyttävät meille, että ylösnousemuksen päivä aloitti sen päivän, jolloin Jeesus saa maan kansojen perintönsä (juutalaiset ja ei-juutalaiset yhtä lailla), ja ottaa haltuunsa maan, Häntä kutsutaan 'esikoiseksi kuolleista nousseiden joukossa' tuosta päivästä lähtien.

Joh. 3:16 kertoo meille, että kun Hän lähti taivaasta, Hän oli "(Hänen eli Isän) ainokainen Poika", mutta kun Hänet herätettiin kuolleista, kyse oli esikoisesta monien veljien joukossa.

"Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut (ottavan vastaan Hänen Poikansa), hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa." Room. 8: 29

"Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen." Kol. 1: 18

"vaan te olette käyneet… taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala (Isä), ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö." Hepr. 12: 22-23

"ja Jeesukselta Kristukselta …, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija..." Ilm. 1: 5

Hän on kuolleitten esikoinen, monesko sinä olet?

Sinut ja minut on sisällytetty niihin, jotka seuraavat kuolleitten esikoista. On aikoja, jolloin tunnemme olevamme enemmän toukan kuin perhosen kaltaisia, mutta nuo päivät eivät muuta sitä tosiasiaa, että olemme syntyneet kuolleista. Eräänä päivänä tulemme saamaan kirkastetun ruumiin kuten Jeesus - taivaallisesta materiaalista tehdyn. Mutta toistaiseksi opimme vaeltamaan siinä mitä Hänelle annettiin – perinnössä ja omistamisessa. Hän 'on ylösnoussut' ja me olemme Hänessä… ihmeellistä.

Päätämme ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,

John Fenn/LL

0 Comments

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 2/3, Isän ja Pojan välillä

4/15/2023

0 Comments

What 'is risen' means, 2 of 4. Between Father and Son
Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 2/3, Isän ja Pojan välillä

Hei kaikki,

Viime viikolla kerroin siitä, kuinka kristinuskon ensimmäisten 500 vuoden aikana fokuksena oli ristin sijaan ylösnousemus. Puhuin ilmauksesta 'on ylösnoussut' ja siitä, kuinka se on jatkuva olemisen tila, ikuinen olemassaolon olotila.

Poika annettiin, jotta Hän saattoi olla lapsi syntynyt

"Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus..." Annettu poika on Kristus, josta tuli syntynyt lapsi, Jeesus. Jes. 9: 6

Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, Kristuksen. Kristus on arvonimi annetulle Pojalle, joka oli olemassa Isän kanssa kirkkaudessa ennen kuin maailmankaikkeus oli.

Jeesus on Hänen ihmisnimensä, jonka Gabriel antoi Marialle ja se tarkoittaa 'pelastus'. (Lk. 1: 31)

Joka puolella Uutta testamenttia, silloin kun näet sanan 'Kristus', kirjoittaja korostaa Herran jumaluutta. Se korostaa sitä tosiasiaa, että Hän on Jumala. Kun näet Hänen nimensä 'Jeesus', kirjoittaja korottaa Hänen ihmisyyttään, Ihmistä.

Kun 'Kristus' mainitaan yksin tai ensin, kuten "Kristus Jeesus", se merkitsee, että suurempi fokus on Hänen jumaluudessaan. Esimerkiksi 1. Kor. 2: 16 sanoo, että meillä on Kristuksen mieli. EI Jeesuksen mieltä, vaan Kristuksen mieli on hengessämme.

Se merkitsee, että meillä on Jumalan mieli missä tahansa tilanteessa, missä tahansa myllerryksessä, meitä varten, jotta saamme Hänen rajattoman viisautensa auttamaan tarpeen tullen. Jos olisimme teologisesti korrekteja, Jeesus ei asu sydämessämme – Kristus asuu.

Kun käytetään nimeä Jeesus yksin tai ensin kuten 'Jeesus Kristus', painopiste on Hänen ihmisyydessään. Tästä syystä pyydämme Isältä 'Jeesuksen nimessä'. Karkotamme riivaajat 'Jeesuksen nimessä'. Laskemme kätemme sairasten päälle 'Jeesuksen nimessä'. Jeesus on ihminen, joka on Jumala, ja meillä on ihmisinä auktoriteetti käyttää Hänen NIMEÄÄN – Jeesus. Ihmisinä jotka käyttävät Ihmisen nimeä.

Saattaa näyttää hiusten halkomiselta sanoa, että Kristus asuu minussa eikä Jeesus

Mutta eron vaikutus ajatteluumme on syvällinen. Kun keskivertokristitty sanoo pyytäneensä Jeesusta sydämeensä, hänen ajattelunsa rajoittaa automaattisesti fokusoitumaan ihmiseen Jeesus. Alitajuisesti hän pysähtyy ristin kohdalle.

Kun korjaamme itseämme sanoen, että Kristus asuu sydämessämme, silloin toteamme, että Isän Jumalan koko Persoona ja Mieli, ylösnousemuksen voima, asustaa sydämessämme – Kristus Jeesus Ihminen, joka Jumalana valvoo ruumistaan Pyhän Hengen kautta, tekee meidät enemmän kuin sopiviksi käsittelemään mitä tahansa tilannetta, jonka elämä voi meitä kohti heittää.

Kristus, Jumalan Poika, ei ollut tuntenut maan päällistä elämää henkilökohtaisesti, ennen kuin Hän tuli ihmiseksi.

" Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois (ihmisen) syntejä. Sen tähden hän maailmaan tullessaan sanoo: "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt." Hepr. 10: 4-6

" …otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti..." Fil. 2: 6-8

Isä on Henki Hengen maailmassa, joten Hän ei ole koskaan tuntenut nälkää, unen tai wc:ssä käymisen tarvetta tai kiusausta. Jaak. 1:13 sanoo, että Hän ei ole pahan kiusattavissa. Ollakseen kiusattavissa, täytyy olla ihmisen keho eikä Isällä ole. Hän on Henki, jolla on Hengen ruumis. Mutta Kristus Jeesus koki kaikki ihmisenä olemisen rajoitteet, sillä Hän oli tullut ihmiseksi.

Ylösnousemuksen päivä: Päivä, jolloin kaikki muuttui Isän ja Pojan välillä.

Kun Jeesus herätetiin kuolleista, se tarkoitti, että Hän tulisi ikuisesti olemaan Poika, joka oli maistanut kuolemaa ja voittanut sen. Poika, joka oli jättänyt taivaan puhtaana ja tahrattomana, herätettiin kuolleista ihmisenä, ollen ikuisesti olemassa 'on ylösnoussut' Elämässä.

Isä antoi oikeutetusti Hänelle nimen kaikkia muita korkeamman sen seurauksena. Oikeutetusti antoi Hänelle valtakunnan hallita ihmisen elämässä. Oikeutetusti teki Hänet korotettavaksi, kunnioitettavaksi, arvostettavaksi ja palvottavaksi yli kaikkien luotujen olentojen. Fil. 2: 5-11

"Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen, niin kuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'." Apt. 13: 33

Isä pitää Jeesuksen ylösnousemusta päivänä, jolloin Hän synnytti Hänet.

Anna tuon upota. Miksi asiat muuttuivat niin paljon heidän välillään, että Isä pitää ylösnousemuksen päivää päivänä, jolloin Hän synnytti Hänet?

Koska Hän jätti taivaan Hengen olentona ja palasi Ihmisenä. Hän palasi siinä ihmiskehossa, jossa Hän 'havaitsi olevansa' (engl. käännös Fil 2:6-8:ssa), vaikka ylösnousemusvoiman muuttamana. Juuri nyt taivaassa Isän kanssa on ihminen ihmisruumiissa. Jumalan Poika tulee ikuisesti olemaan olemassa 'on ylösnoussut' olomuodossa, ihmisenä, joka kuoli ja sitten voitti kuoleman.

Iät ja ajat Kristus oli olemassa Isän kanssa Hengen maailmassa. Sitten Hän tuli ihmiseksi. Kun Hän kuoli, kyse oli jostakin sellaisesta, jota ei Hän eikä Isä ollut koskaan ennen kokenut. Ja kun Hänet herätettiin kuolleista, Häntä ei palautettu sellaiseksi kuin oli ollut ennen kuin fyysinen maailmankaikkeus oli luotu. Asiat heidän välillään eivät tulisi koskaan enää olemaan 'normaaleja' siten, kuin heillä oli yhdessä ollut kirkkaudessa ennen kuin maailmankaikkeus luotiin.

Hänet herätettiin kuolleista ihmisenä, nyt ruumiilla, joka on tehty taivaallisesta materiaalista, täysin ihminen, täysin Jumala. Hän kuoli ihmisenä pannakseen täytäntöön viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja sen jälkeen Isä herätti Hänen kuolleista, jotta Hän voisi olla oman jäämistönsä ja perintönsä pesänjakaja – Kristuksen ruumiin, jolle Isä on antanut valtakunnan.

Suhde Isän ja Pojan välillä ei koskaan voisi palata siihen mitä se oli ennen kuin Hän jätti taivaan tullakseen yhdeksi meistä.

Juuri ylösnousemuksen voima muutti kaiken. Kaiken. Sen seuraukset tullaan tuntemaan tuleviin maailmanaikoihin asti, sille se meille luvataan Ef. 2: 7:ssa "...tulevina maailmanaikoina Isä tulee jatkamaan meille sen hyvyytensä rikkauden osoittamista, joka on meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa." (suomennos tässä)

Ensi viikolla, miksi ylösnousemuksen jälkeen Jeesukseen ei koskaan enää viitata Jumalan ainokaisena poikana… siihen saakka, siunauksin;

John Fenn/LL

0 Comments

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, "Fokus" osa 1/3

4/8/2023

0 Comments

What 'is risen' means, "Focus" 1 of 3
Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, "Fokus" osa 1/3

Hei kaikki,

Alkukristityt Roomassa haudattiin kaupungin ulkopuolelle katakombeihin. Katakombi on maanalainen hautakammio, joka on tunnelien avulla yhdistetty toisiin ja niitä on ympäri Roomaa ainakin 40. Vaikka jonkin verran pakanoita ja muiden uskontojen kannattajia on haudattu niihin, suuri enemmistö on kristittyjä.

Lukemani arviot katakombeihin haudattujen määrästä vaihtelevat 200.000 ja 600.000 ihmisen välillä, ja useissa katakombeissa voi käydä kiertokäynnillä. Luita ja pääkalloja on kasattu kallioon hakatuille hyllyille ja kummallakin käyntikerralla olen ollut syvästi vaikuttunut ajatellesani kaikkia noita ihmisiä, jotka nyt ovat taivaassa ja sitä, mitä he kävivät elämässä läpi.

Noiden satojen tuhansien kammioiden ja käytävien joukossa on varhaisinta kristillistä taidetta. Samalla tavalla kuin me nykyään kirjoittaisimme ihmisen nimen, hänen syntymä- ja kuolinpäivänsä sekä lyhyen ajatuksen hautakiveen, hautakammioiden seinät koristeltiin raamatullisella taiteella.

Kuvaukset Aadamista ja Eevasta, Hyvästä paimenesta ja erityisesti leivistä ja kaloista ovat tavallisia. Usein on kuvattu ylösnoussut Herra syömässä leipää, kalaa ja hunajakennoa (Lk 24:42, Jeesus söi hunajakennoa todistaakseen, että oli ylösnoussut). Suuri enemmistö hautakammioiden taiteesta keskittyi ylösnousemukseen ja ylösnousseeseen Herraan.

Kaikessa taiteessa kaikissa noissa mailien pituisissa tunneleissa, kaikissa noissa sadoissa tuhansissa haudoissa on vain kolme ristiä ja ne ajoittuvat lähelle katakombien käytön lopettamista hautapaikkana. Vain kolme ristiä. Pääosa muusta keskittyy ylösnousseeseen Herraan.

Ajattele nykypäivän hautausmaita. Kuinka monia satoja ristejä näemme hautakivissä. Kuinka on kristilliset haudat merkitty taistelukentillä ja on merkitty vuosisatojen ajan? Ristillä. Miksi keskityttiin niin ylösnousemukseen ja me keskitymme ristiin?

Ensimmäinen ei-hautaukseen liittyvä risti nähdään kappelin ovessa Vatikaanissa vuodelta 500 jKr. – lähes 500 vuotta Apt. 2:4:n helluntain. 500 vuoden ajan veljemme ja sisaremme keskittyivät ylösnousemukseen. He olivat suuntautuneita 'elämään', eivät 'kuolemaan' keskittyneitä.

Kuinka huomion keskipiste siirtyi ylösnousemuksesta ristiin?

Kristinuskosta tuli laillinen Rooman valtakunnassa Milanon ediktillä vuonna 313, vain vähän alle 300 vuotta helluntain jälkeen. Siitä tuli valtionuskonto vuonna 380.

Keisari Konstantinuksen äidin Helenan huhuttiin löytäneen ristin palasia Jerusalemin ympärillä tehdyissä kaivauksissa. Konstantinus rakensi suuren kirkon sen paikan päälle, jonka hän oletti olevan Jeesuksen hauta, nimeltään Martyrium. Tuossa syyskuussa heidän juhliessaan kirkoksi kutsutun rakennuksen valmistumista, tuo juhla tuli tunnetuksi 'Ristin korotuksen' juhla ja se on vielä tänäkin päivänä roomalaiskatollinen juhlapäivä.

Ristin korotuksen ja keisarin määräämän juhlan myötä seurakunta kaikkialla valtakunnassa siirsi huomion ylösnousemuksesta 'ristin korotukseen' sen sijaan. Kristillinen kulttuuri on ollut jumissa ristiin siitä lähtien. Alkuseurakunta keskittyi ylösnousemukseen. Me keskitymme ristiin.

Miksi juhlimme ylösnousemusta vain vuoden yhtenä viikonloppuna, kun ensimmäiset 500 vuotta se oli se totuus, joka hallitsi hengellistä elämää ja kasvamista Kristuksessa?

Keskitytkö ristiin vai ylösnousemukseen? Toinen merkitsee itseen keskittymistä ja toinen keskittymistä Hänen voimaansa. Kuuntele lauluja kristillisessä radiossa, seurakunnan valitsemia lausuja ja omaa soittolistaasi. Kuinka monet niistä käsittelevät sitä, kuinka vähäisiä me olemme, kuinka risti meidät pelasti – ja kuinka monet käsittelevät Jumalan voimaa, joka tekee meissä työtä ja joka muuttaa elämäämme ja voimaannuttaa meidät? Kiitos Jumalalle rististä, mutta Jeesus ei pysynyt kuolleena.

Miksi olemme niin keskittyneitä ristiin?

Miksi lopetamme hengellisen kasvumme Kristuksessa kello 15:een sinä torstai-iltapäivänä, jolloin Jeesus kuoli, sen sijaan, että jatkaisimme eteenpäin sunnuntaiaamuun? Alkuseurakunta ei pysähtynyt ristille. He elivät ylösnousemuksen lupauksessa ja voimassa.

He tiesivät, mitä Paavali kirjoitti efesolaisille 1: 18-20:ssa: "...mikä hänen (Isän) voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme- sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista..."

Tuon pitäisi olla meidän fokuksemme, ylösnousemuksen voima, jonka Isä ohjaa elämäämme. Tuo on se muuttava voima; kyse ei ole ristin, vaan ylösnousemuksen voimasta – Ef. 1: 18-20 mukaan. Uudistakaamme ajattelumme siihen, mitä Raamattu itse asiassa sanoo, sen sijaan, että keskittyisimme 'ristin voimaan', keskittykäämme ylösnousemuksen voimaan, jota meihin ohjaa Isämme ja joka sen tähden toimii meissä.

Tämä sisäinen 'minään' keskittyminen johtuu osin seurakuntakulttuuristamme, joka keskittyy yksistään ristiin ja jättää ylösnousemuksen huomiotta. Entäpä jos menisimme ajattelussamme taaksepäin kristilliseen elämään ennen vuotta 500 jKr? Entäpä jos samalla kun olemme kiitollisia rististä, joka maksoi syntimme, emme pysähtyisi siihen? Entäpä jos keskittyisimme ylösnousseeseen Herraan ja Hänen ylösnousemuksensa voimaan?

On ylösnoussut vai nousi ylös?

Ilmausta "Hän on ylösnoussut" käyttivät enkelit haudalla kuvaamaan Jeesusta. Miksi he käyttivät ilmausta 'on ylösnoussut' sen sijaan, että olisivat sanoneet 'nousi ylös'? Matt. 28: 6, Mk. 16:6, Lk. 24: 6.

Ilmaus 'on ylösnoussut' on aoristin aikamuodossa, mikä tarkoittaa, että Jeesus herätettiin, on ylösnoussut ja tulee aina olemaan ylösnoussut. Toisin sanoen kyse on loppuun saatetusta asiasta, olomuodosta, ei pelkästään tapahtumasta. Kyse on olemassaolon tilasta, ei vain jostakin sellaisesta, joka tapahtui aamun koitteessa tuona sunnuntaina.

Enkelit sanoivat Jeesuksen ruumista voitelemaan tulleille naisille, että Hän oli uudessa olemisen tilassa – loppuunsaatetussa tilassa: kuolleista herätetty. Kyse on loppuun saatetusta työstä, sellaisesta, jota ei tarvitse mitenkään tehdä paremmaksi eikä sitä voi koskaan tehdä paremmaksi. Se tulee ikuisesti olemaan muuttumaton; Jeesus on ikuisesti ylösnousemuksen tilassa.

On myös tärkeä havaita, että kreikankielinen teksti on kirjoitettu passiivisessa aoristissa, mikä tarkoittaa, että Jeesus ei tehnyt omaa ylösnousemustaan. Hänet herätettiin muun kuin Hänen oman voimansa välityksellä.

Tämä käy yhteen Room. 6:4n kanssa: "...Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta..." Isän kirkkaus oli se, mikä herätti Hänen Poikansa kuolleista, ja tuo voima on niin vahva, niin voimallinen, niin ikuinen, että Jeesus on ikuisesti siinä olemassa olon tilassa, joka tunnetaan nimellä ylösnousemus, tunnetaan nimellä 'on ylösnoussut'.

Se, voima, jota Isä käytti herättämään Jeesuksen tuohon 'on ylösnoussut' olemisen tilaan, on se sama voima, joka on sinussa ja minussa, niin että me olemme nyt ja ikuisesti myös 'ylösnousseita' – ikuinen nyt, ikuisesti nyt, Jumalan perheessä nyt, taivaassa nyt kansalaisina. Ihmeellistä armoa!

Siitä, kuinka ylösnousemus muutti suhteen Isän ja Pojan välillä, ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin,

John Fenn/LL

0 Comments

Nehemia, uusia ystäviä, 3/3

4/1/2023

0 Comments

Nehemiah, New friends, 3 of 3
Nehemia, uusia ystäviä, 3/3

Hei kaikki,

Tapa, jolla muuri rakennettiin uudelleen, on meille suureksi avuksi muuttaessamme suuntaa tai rakentaessamme elämäämme uudelleen. On ihmeellistä, kuinka monia avuksi olevia asioita voimme oppia Nehemialta.

Ihmisiä liittyi Nehemiaan

Luku kolme kertoo meille, että hetki kun muut kuulivat, mitä Nehemia oli tekemässä, he liittyivät häneen. Koko Neh. 3 listaa sen, kuka työskenteli missäkin ja mitä tehden. He työskentelivät rinnakkain, vierekkäin tiimityötä naapurinsa kanssa tehden. Jokainen muurin vieressä asuva korjasi taloaan vastapäätä olevan osan muurista. Jokainen Jerusalemin kansalainen oli vastuussa siitä muurin osasta, joka suojasi hänen omaa kotiaan.

Tämä on tärkeä periaate, se että jokaisen ihmisen 'kaupungissasi' täytyy tehdä oma osansa.

Jos tässä analogiassa olet kaupunki, se tarkoittaa, että elämässäsi, tunteissasi, sydämessäsi sinulla on eri osia, jotka täytyy korjata juuri sillä alueella, jota tuo asia koskee. Työstä sitä muurin osaa, joka puolustaa sinua itseäsi ja perhettäsi. Älä anna sen levitä muille alueille, käsittele vain tuon ongelman ydinkohtaa. Siirry sen jälkeen seuraavaan.

Jos heidän syytöksensä eivät tehoa, he suuttuvat

Nehemia 4:1 kertoo meille, että kun Sanballat kuuli, mitä he olivat tekemässä, hän pilkkasi heitä ja 'tulistui' vihasta – hepreankielinen teksti sanoo, että hän paloi vihasta heitä kohtaan. Joskus ihmiset tekevät niin, kun he tietävät menettäneensä hallintaotteensa sinusta. Se on ok, jos asiasi on oikea ja vanhurskas. Kyse on heidän sydämensä ongelmasta, jonka vain he voivat korjata.

Nehemia 4:9 sanoo ihmisten olleen aseistettuja heidän rakentaessaan muuria. He asettivat vartion, jotta kukaan ei voinut tulla yöllä tuhoamaan heidän työtään. Meidän täytyy tajuta, että tehdessämme Herran tahdon, myös meidän täytyy olla siten 'aseistettuja' Herralla, tietoisia siitä, että toiset uhkaavat meitä ja ehkä hyökkäävät kimppuumme – heidän täytyy nähdä, että vedämme vertoja mille tahansa haasteelle.

Joskus kristityt ajattelevat, että koska he ovat rauhallisia, se on ainoa, mitä tarvitaan. Ei, sinun täytyy olla kykenevä puolustamaan itseäsi, uskoasi. Juuri tuo vahvan vastauksen potentiaali saa vihollisen pelkäämään. Jos olet vain vaaraton, sitten riivaajat voivat kävellä ylitsesi. Meidän täytyy pitää puolemme niitä vastaan.

Jos olet vaaraton, mutta sinulla on potentiaali käyttää Jeesuksen nimeä niitä vastaan, sinulla on potentiaali nousta puolustamaan itseäsi ja näkemyksiäsi ja moraaliasi, sitten vihollinen kunnioittaa sitä ja ajattelee kahdesti, ennen kuin hyökkää kimppuusi.

Juuri se, että Nehemia, vaikka oli tekemässä rauhallista työtä, aseisti työntekijät, niin että hyökkäyksellä uhkaavat viholliset tietäisivät Nehemian olevan vahva ja itse asiassa puolustavan itseään – ja kaikki hänen puolellaan olevat puolustaisivat itseään. Neh. 4:18 sanoo: "...kullakin miekka sidottuna vyöllensä heidän rakentaessaan..." Olkaa vaarattomia kuin kyyhkyt, mutta viisaita kuin käärmeet.

Sano vain 'No ei' kun he haluavat sinun tulevan 'Oonoon'.

Luku 6 paljastaa ne tavat, joilla paholainen hyökkää meitä vastaan nykyään, kuten asia nähdään Nehemian silmin. 6: 2-4:ssä Sanballat ja muut Nehemiaa häiriten kutsuvat laskeutumaan alas muurilta puhumaan heidän kanssaan Oonon laaksoon. He tekevät sen neljästi. Joka kerran Nehemia sanoi: 'No ei', hän ei sallinut itseään häirittävän ja keskeyttävän sitä tehtävää, jonka Herra oli hänelle antanut. Jos jokin häiriötekijä uhkaa vetää sinut pois siitä, mitä Jumala haluaa sinun tekevän, sano 'No ei' Oonolle.

Viides yritys oli kiristysyritys. Sanballat kirjoitti kirjeen syyttäen Nehemiaa monin valhein ja uhkasi lähettää kirjeen kuninkaalle. Nehemia konfrontoi Sanballatin kirjeeseen liittyen sanoen, että hän tiesi sen olevan valhetta ja että hän ei ollut peloissaan. Hän toteaa jakeessa 9: "He näet kaikki pelottelivat meitä arvellen: "Heidän kätensä herpoavat työssä, ja se jää tekemättä". Mutta vahvista sinä minun käteni."

Jakeissa 10-12 Nehemia saa väärän profetian, joka on annettu pelottelutarkoituksessa, jotta hän tekisi jotakin tyhmää. Niin kuin riistalintu on hätistetty esiin piilopaikastaan vain tullakseen ammutuksi ilmasta, tuo oli väärän sanan tarkoitus. Nehemia sanoi jakeissa 11: "Pakenisiko minunlaiseni mies?" Jakeessa 12 hän sanoo ymmärtäneensä, ettei Jumala ollut lähettänyt tuota miestä ja että Sanballat oli tuon väärän 'Herran sanan' takana.

Mitä olemme tähän mennessä nähneet

Ensin he suuttuivat Nehemialle. Sitten he yrittivät häiritä häntä ja puhua hänet ympäri lopettamaan korjaustyöt. Sitten he uhkasivat häntä valheilla yrittäen saada hänet pelkäämään. Sitten he hengellistivät tilanteen väärän profetian avulla yrittäen tehdä vehkeilystään oikeutettua, koska se oli hengellisyyteen puettua. Nehemia aseisti itsensä ja työntekijänsä ja jatkoi työn tekemistä.

Nämä ponnistelut olivat Sanballatin ja ystävien viimeiset ponnistukset heidän yrittäessään häiritä, kiristää ja uhata pelolla ja valheilla Nehemiaa ja hänen tiimiään. Luku 6: 15-16 kertoo meille, että muuri tuli valmiiksi ja: "...kaikki meidän vihollisemme sen kuulivat, ja kaikki ympärillämme asuvat kansat näkivät sen, havaitsivat he joutuneensa aivan alakynteen; sillä he tunsivat, että tämä työ oli suoritettu meidän Jumalamme avulla."

Ymmärräthän...

Sanballatin ongelma ei ollut Nehemia, vaan Herra. Jos teet jotakin hyödyllistä, joka on Herrasta – lasten kasvattamisesta ystävän auttamiseen elämän halki – ihmisillä, jotka riitautuvat kanssasi, on oikeasti ongelma Herran suhteen. Kyse ei ole sinusta, ei lihasta ja verestä, vaan paholaisesta, joka yllyttää ihmisiä toisiaan vastaan.

Ymmärrä tuo, kun toiset eivät ymmärrä sitä suuntaa, johon olet menossa. Kun ihmiset tekevät juttuja vain häiritäkseen sinua ja viivyttääkseen sitä mitä olet tekemässä. Kun he valehtelevat sinusta tai uhkaavat sinua valheilla, kun he hengellistävät hyökkäyksensä tuomalla Jumalan siihen mukaan, tajua, että heidän ongelmansa koskee Herraa – ja jos jatkat sen tekemistä mitä olet tekemässä, he lopulta näkevät, että olet Herrasta, että se mitä teet, on Herrasta.

Kypsä ihminen voi rakastaa jotakuta ja samalla olla eri mieltä tämän kanssa moraalisesti tai hengellisesti. Tuollainen ihminen voi ylläpitää yhteyttä, jopa ystävyyttä. Epäkypsä löytää erimielisyyden aiheita ja rikkoo ystävyyksiä ja yhteyden. Hänen ongelmansa on Herra siinä kohdassa, ja hänen oma sydämensä.

Tajua, että se mitä olet tekemässä, vaikuttaa paljon useampaan kuin vain omaan perheeseesi

Emme näkisi Nehemian työn täyttä vaikutusta, ellemme katsoisi, mitä tapahtui muurin valmistumisen jälkeen.

Valmiin muurin tuloksena ihmiset tunsivat olonsa turvallisiksi ja suojatuksi noiden rajojen sisällä.

Olet oma Jerusalemisi. Varmista, että muurisi on rakennettu niin, että sydämessäsi ja sielussasi tunnet olevasi turvassa, suojassa, levossa. Sitten sisällytä kaupunkiin puolisosi, kotona olevat lapsesi. Sitten aivan Jerusalemisi muurin ulkopuolella ovat sukulaiset – Juudea – perhe, mutta he tietävät rajansa, tietävät, että olet liittosuhteessa nyt puolisosi ja lastesi kanssa, et heidän kanssaan. Sitten ulospäin kaukaisempiin sukulaisiin ja kavereihin, sitten ulospäin vieraisiin 'maan ääriin' saakka. (Apt. 1: 8)

Ihmisten nähtyä muurit Nehemia 7: 66 kertoo meille, että 42.360 ihmistä muutti kaupunkiin Babyloniasta, palautti temppelipalveluksen ja jae 73 sanoo, että seitsemässä kuukaudessa koko Israel oli takaisin ei vain Jerusalemissa, vaan asumassa muissa kaupungeissa, joissa heidän esi-isänsä olivat asuneet ennen kuin heidät oli viety Babyloniaan vuosikymmeniä aikaisemmin.

Mutta ei tässä vielä kaikki...

Esra-kirjanoppinut alkoi opettaa kansalle Herran Sanaa. Luku 8:4 sanoo Esran seisoneen puulavalla, jotta kansanjoukot saattoivat kuulla häntä ja jae 8 sanoo, että hän ja muut "...lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin."

Esra lähetti kansan pois heidän iloitessaan Herran Sanan kuulemisesta ja ymmärtämisestä, sanoen heille: "…ilo Herrassa on teidän väkevyytenne." Ja 12 päättää: "Ja kaikki kansa meni, söi ja joi, lähetti maistiaisia ja vietti suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu. "

(Huomasitko, että ilo Herrassa on teidän väkevyytenne Hänen Sanansa ja teidensä ymmärtämisen asiayhteydessä, ei vain yleislausumana, että ilo Herrassa on heidän väkevyytenne – ilo tuli siitä, että sai ymmärrystä Hänestä)

Kaikki tuo tapahtui, koska yksi mies kieltäytyi menemästä harhaan, tulemasta uhatuksi, pakotetuksi, lahjotuksi ja manipuloiduksi häntä vastustavien toimesta.

Tuo yksi mies motivoi toisia liittymään mukaan, jakamaan näky, ja sai jokaisen rakentamaan uudelleen muurin oman talonsa edessä tehden asiasta henkilökohtaisen niin, että he rakensivat suojatakseen omia perheitään.

Nehemialta on paljon opittavaa! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,

John Fenn/LL

0 Comments

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 4/4 – Lihaksi tullut Sana

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 3/4, ei enää ainoa Poika

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, osa 2/3, Isän ja Pojan välillä

Mitä 'on ylösnoussut' tarkoittaa, "Fokus" osa 1/3

Nehemia, uusia ystäviä, 3/3

John Fenn

Arkisto