Things God cannot do # 1
Asioita, joita Jumala ei voi tehdä, osa 1
Hei kaikki,
"Voiko Jumala luoda niin ison pallon, ettei edes Hän voi sitä nostaa?", kysyi tuolloin 8-vuotias ikätoverini Pam. (En tiennyt vastausta). Tuo oli muistini mukaan osa ensimmäistä Jumalaa koskevaa keskustelua jonkun perheeni ulkopuolisen kanssa. Hän kysyi myös, kumpi tuli ensin, kana vai muna, ja sentyyppisiä asioita. Tuona päivänä emme saaneet noihin kysymyksiin vastauksia, mutta Pam ja minä olemme yhä ystäviä ja hän tuntee Herran.
Myöhemmin sain kuulla Hepr. 11:3:n sanovan, että hengellinen maailma loi fyysisen maailman, mikä teki fyysisestä maailmasta alemman tasoisen luomakunnan. Se tarkoittaa, että mikä tahansa Isän fyysisessä maailmassa luoma pallo olisi alempaa luomakuntaa kuin hengellinen maailma, ollen näin muodoin Hänelle alamainen, mistä tulee vastauksena Pamin kysymykseen, voisiko Hän nostaa sen, kyllä. Ja toinen vastaus 1. Moos.1:11-12, 21-22:n mukaisesti on, että kana tuli ensin. Mutta meidän tiedonhaluisille 8-vuotiaan mielillemme nämä olivat vakavia kysymyksiä pohdittavaksi odottaessamme koulubussin saapumista.
Monet meistä kantavat alitajuisesti yllä olevien kaltaisia lapsuudessa muotoutuneita uskomuksia aikuisiän vaellukseemme Herran kanssa. Yksi näistä virheellisistä perustoista voidaan paljastaa, jos yritämme vastata Pamin kysymykseen: Voiko Jumala tehdä mitä tahansa? 
Tänään saatamme nopeasti sanoa jotakin sellaista kuin: "Hän ei voi valehdella" tai "Hän ei voi rikkoa Sanaansa", mutta emme ole ajatelleet asiaa perusteellisesti tuota enempää ja lapsuuden virhe tunkeutuu moderneihin kaavoihin, joiden luulemme olevan 'uskoa', ja siihen, kuinka näemme Kaikkivaltiaan Jumalan.  
Tässä soveltuva esimerkki
Olin erään joukon kanssa rukoilemassa erään naisen puolesta liittyen hänen liikeasioitaan koskevaan kauppaan, jossa mukana olevista ihmisistä jotkut olivat naisen sanojen mukaan epärehellisiä. Heidän käytöksensä viivästytti asiaa koskevan sopimuksen tekemistä, joka olisi naiselle suuri taloudellinen siunaus. Vieressäni seisova nainen alkoi huutaa lujaa rukoillessaan, ja vuorotellen puhutteli Herra ja sitten paholaista ja vaihteli edestakaisin puhuttelua, oli kyse sitten sekavasta rukouksesta tai nuhtelusta tai käskystä tai julistuksesta tai vetoomuksesta – valitse haluamasi.
Naisen pyyntöihin kuului sen anomista, että Isä tuomitsisi epärehelliset ihmiset antamalla heille sairautta, kunnes he tekisivät parannuksen, sen rukoilemista, että heille tapahtuisi onnettomuuksia, kunnes he antaisivat periksi ja tekisivät, mikä oli oikein, ja jossa kohdassa nainen käski enkeleitä lähettämään paholainen Grand Canyonin pohjalle (tunsin välittömästi sääliä kanjonin pohjalla olevalla Colorado-joella lautalla liikkuvia kohtaan tukahduttaessani naurunpyrskähdyksen). 
Tämä nainen uskoi, että Jumala voisi tehdä ja tekisi mitä tahansa lastensa hyväksi, mikä oli luultavasti jotakin sellaista, mitä nainen oli lapsuudestaan saakka kantanut mukanaan, siis ajatusta, että Jumala voi tehdä mitä tahansa. Se siirtyi hänen uskomisen kaavoihinsa ja sen tuloksena oli elämä, jossa hän tunsi Herran, mutta oli enemmän syventynyt kaavoihin kuin Hänen tuntemiseensa.
Kuten koskien ketä tahansa tuntemaasi henkilöä silloin, kun kuulet jotakin, mitä joku toinen väittää tämän sanoneen tai tehneen ja vastaat: 'Tuo ei kuulosta hänen tapaiseltaan', niin myös me voimme tuntea Isän ja Herran riittävän hyvin sanoaksemme: 'Tuo ei kuulosta Hänen tapaiseltaan." Sen lisäksi meillä on sisällä totuuden Henki 'faktojen tarkistajana', ja jos teet työtä sen eteen, että herkistyt Hänelle ja opit välittömästi mittaamaan sen, mitä näet ja kuulet sitä vastaan, mitä koet hengessäsi, pysyt tasapainoissa ja totuudessa. 
Yllä kerrotulta naiselta puuttui kaikki todellinen voima elämästään tuloksena siitä, että hänen teologiansa oli sekavaa, eikä nainen tuntenut Häntä riittävän hyvin tietääkseen, mitä Hän tekisi ja olisi tekemättä.
Totuuden Henki – Jumalan rajat
Joh. 16:13:ssa Jeesus kutsui Pyhää Henkeä Totuuden Hengeksi. Hän sanoi, että Hän johtaisi meidät kaikkeen totuuteen. Tuo on Pyhän Hengen ensimmäinen rajoite. Hän on Totuus, joten Hän ei voi esittää mitään muuta. Kreikan sana totuudelle tässä on 'aletheia' ja tarkoittaa 'sitä, mitä ei voi piilottaa.' Jeesus sanoi saman asian itsestään Joh. 14: 7:ssa:
"Minä olen tie ja 'se, mitä ei voi piilottaa' ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."
Totuus on puolueeton
Totuus vain toteaa tosiasiat ilman mitään tuomiota, ilman mitään tunnetta, ilman syyttelyä tai puolustelua. Se on vain 'se, mitä ei voi piilottaa.' Esimerkin voi löytää Joos.5: 13-14:stä:
"Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä. Ja Joosua meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä meikäläisiä vai vihollisiamme?" Niin hän sanoi: "En (kumpaakaan), vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut". Niin Joosua heittäytyi kasvoilleen maahan, kumarsi ja sanoi hänelle: "Mitä herrallani (adonai hepreaksi) on sanottavana palvelijalleen?" Ja Herran (Jahve)sotajoukon päämies sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä".
Monet ovat ihmetelleet näitä jakeita, ja jotkut ovat jopa opettaneet väärin, että tämä hahmo oli enkeli, joka ilmestyi Joosualle, mutta se on väärin, kyse on Herrasta: enkelit eivät ota vastaan palvontaa. Ja ainoat tilanteet, joissa ihmistä käsketään ottamaan pois kengät puhuessaan taivaalliselle olennolle, on, kun he ovat itsensä Jumalan läsnäolossa, kuten silloin kun Mooses oli palavan pensaan edessä 2. Moos. 3:5:ssä.  Syy siihen, että ihmisen Vanhassa testamentissa täytyi ottaa pois kengät Jumalan läsnä ollessa, oli se, että kengät ovat ihmistekoa, emmekä voi millään tavoin tulla Jumalan luo sen perusteella, mitä olemme tehneet päästäksemme Jumalan luo. Hän loi maan ja loi meidän kehomme, eikä noiden kahden välillä voi olla mitään ihmistekoista – kun tulemme Jumalan luo, se tapahtuu Hänen ehdoillaan ja yksin Hänen armostaan. Tänään Kristus asuu meissä, mikä on perusteenamme Hänen luokseen tulemiselle, joten ei vaadita kenkiemme pois ottamista.
Se on sama syy sille, että israelilaisia käskettiin alttaria rakentaessaan Herralle uhraamista varten, olla käyttämättä talttaa tai muotoilematta kiviä millään muodolla tai tavalla (2. Moos. 20:25), vaan heidän täytyi käyttää niitä sellaisena kuin ne löydettiin – millaisiksi Jumala ne oli tehnyt. Mikään uhri Jumalalle ei ole meidän tekoamme, ja tulemme Hänen luokseen Hänen armostaan emmekä voi koskaan ottaa siihen mukaan mitään omatekoista päästäksemme sinne.
Totuus on tämä: Hänen luokseen tullaan ihan sellaisena kuin olemme, kaikkine puutteinemme. Tuo on läpinäkyvyyttä, alastomuutta Hänen edessään. Hän tuntee ajatuksemme ennen kuin muodostamme ne mielessämme ja kun rukoilemme, kun olemme yhteydessä Hänen kanssaan, Hän on vain Totuus – tuo totuus on elämä – mutta se vaati meissä rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä, jota ei usein löydy ihmissydämestä. Meitä vähän pelottaa olla halukas paljastamaan syvimmät ajatuksemme Hänelle, silloin jos ne eivät ole rakkautta, jos ne eivät ole puhtaita, ellei tosiasia olisi se, että tiedämme Hänen rakastavan meitä ja haluavan, että olemme Hänen kanssaan ikuisesti. 
Hän on totuus, Hän ei voi mennä Totuuden tuolle puolen. Hän ei voi hieman muuttaa totuutta tai väännellä sitä omaksi edukseen. Totuus vain on siinä. Kysymys kuuluu, kuinka me reagoimme totuuteen.
Se että Hän omaisi Totuuden tai olisi Totuus ilman sitä, että olisi rakkaus, merkitsisi meidän kaikkien loppua. Mutta totuus sellaisen Olennon käsissä, joka on rakkaus, joka on hyväntahoinen ja hyvä Olento, on armoa.
Mutta miksi Herra vastasi 'ei' tai 'en kumpaakaan' kysymykseen: ' Oletko sinä meikäläisiä vai vihollisiamme?"
Siitä ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
 
 

Final thoughts: Jesus is God's Firstborn from the dead
Loppuajatuksia: Jeesus on Jumalan esikoinen kuolleista nousseiden joukossa
Hei kaikki,
Viimeiset kaksi viikkoa olen kertonut Jumalan suunnitelmista A, B ja C Israelille Hänen esikoisenaan ja tänään jatkoa siihen: Jeesus Isän esikoisena.
Kun näemme ilmaisun 'esikoinen' viittaamassa Jeesukseen UT:ssa, sitä seuraa suoraan tai sitä ymmärretään seuraavan 'kuolleista nousseiden joukossa'. 
Kol. 1: 18 sanoo sen tällä tavoin: "Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen." Hän on ensimmäinen, joka on noussut kuolleista, ensimmäinen meistä miljoonista, jotka tulevat jonain päivänä syntymään kuolleista omaten kirkastetun ruumiin, samalla tavoin kuin Hän.
Mitä esikoinen kuolleista nousseiden joukossa tarkoittaa? 
Kun Jeesus jätti taivaan tullakseen siityksi Marian kohtuun Ihmisen Poikana, se ei muuttanut ainoastaan Hänen suhdetta Isään, vaan muutos tapahtui Hänessä itsessäänkin. Kun Fil. 2: 7-8 toteaa "...tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen", se osoittaa, että tämä oli ikuinen muutos. Hän on yhä ihminen (Ihminen). 
Kun Hän nousi kuolleista, Hän nousi kuolleista ihmisenä, ihmisruumiissa. Hänellä on kirkastettu ruumis tai kuten Paavali sanoi, taivaallinen*, taivaallisesta materiaalista tehty. Room. 6: 4 sanoo, että Hänen herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta – Isän kirkkauden kirkas valo täytti elämällä Hänen kuolleen maanpäällisen ruumiinsa solut ja muutti ne taivaalliseksi materiaaliksi. * 1. Kor. 15:39-50
Osaatko kuvitella vuoropuhelua Isän ja Pojan välillä, kun Jeesus astui taivaaseen ihmisen, esikoisena kuolleista nousseiden joukossa? Meille kerrotaan Jaak. 1:13:ssa, että Isää Jumalaa ei voi kiusata, testata tai koetella eikä Hänkään kiusaa, testaa tai koettele ihmisiä pahalla? Miksei Paholainen voi kiusata, testata tai koetella Häntä? Koska Hänellä ei ole ihmisruumista.
Jeesuksella kuitenkin on ihmisruumis. Isä ei tiedä, miltä tuntuu olla väsynyt, hikoilla, joutua käymään vessassa, olla rajoittunut yhteen paikkaan yhdellä kertaa. Jeesus tietää kaikki nämä asiat koettuaan ne omakohtaisesti. Hän on ensimmäinen kuolleista nousseiden joukossa, ihminen (Ihminen) ja ensimmäinen miljoonista, jotka tulevat syntymään kuolleista samanlaisella tavalla. 
Me olemme nuo 'monet veljet'
Room. 8: 29 kutsuu Jeesusta esikoiseksi kuolleista nousseiden joukossa: "Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut, hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa." Me olemme noita 'monia veljiä.'
Huomaa: Ennalta määrääminen tietämällä etuajassa, kuka valitsisi Hänet ja kuka ei, ei loukkaa vapaata tahtoa. Niin kuin mekin toimimme samalla tavoin: jos tiedämme, mikä tilanne tule olemaan etukäteen, valmistaudumme sen perusteella, minkä teemme. Sama koskee Isää Jumalaa. Ne, joiden Hän tiesi etukäteen tulevan pelastetuiksi, jos heille annettaisiin tilaisuus, sallivat Hänen ryhtyä toimenpiteisiin pelastuksen hankkimiseksi heille.
UT:n kirjoittajat olivat niin tietoisia siitä, että Jeesus oli esikoinen kuolleista nousseiden joukossa, että luemme Hepr. 12: 23:sta: "Vaan te olette käyneet… taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten (kypsien, täydellisten) henkien tykö)."
Ensihedelmät
Lähes samaa tarkoittava termi on 'ensihedelmät', joka määrittelee ensimmäisen uhrin Herralle, sadon ensimmäisen ja parhaan osan, joka menee Jumalalle. Herra on esikoinen, ensihedelmä kuolleista nousseiden joukossa: "Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena (engl. ensihedelmänä) kuoloon nukkuneista." 1. Kor. 15:20
"mutta jokainen vuorollaan: esikoisena (ensihedelmänä) Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan." Jae 23
"Päätöksensä mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä." Jaak. 1: 18 (1992 suomennos)
Room. 8: 23: "eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja (ensi hedelmän lahja), mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
Jeesus on esikoinen kuolleista nousseiden joukossa ja me olemme Hänen luomakuntansa ensihedelmät. Ensihedelmät uhrattiin Herralle, joten meidän on tarkoitus elää elämämme uhrina Herralle, mikä on, kuten Paavali sanoi Room. 12:1-3, meidän järjellinen jumalanpalveluksemme. Nyt tiedät miksi. Ihmeellistä armoa, sillä me olemme Hänessä ja Hän meissä. Mikä loistelias tulevaisuus odottaakaan!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

​​God's plans A, B, and C #2: What were Plans B&C?
Jumalan suunnitelmat A, B ja C osa 2: mitä olivat suunnitelmat B & C?
Hei kaikki,
 
Viime viikolla näimme, kuinka Israel oli Jumalan esikoispoika: Hän piti jokaista miestä, naista ja lasta esikoisenaan.
 
Ja 2. Moos. 19: 6:sta luemme: "Ja te tulette olemaan minulle pappisvaltakunta, pyhä kansakunta."
 
A-suunnitelma oli, että koko kansakunta olisi pappeja Hänelle: He jopa vastasivat jakeessa kahdeksan: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme." Kuinka moni meistä on tehnyt samanlaisen lupauksen saatuamme, minkä ymmärsimme Jumalan A-suunnitelmaksi elämäämme varten? 
 
Ja sitten elämässä tapahtuu kaikenlaista. 
 
Israelia oli määrä kutsua pappisvaltakunnaksi, joka palveli Häntä palvelutyössä, koko kansakunta. Koska he olivat kansakunta, siinä oli maanviljelijöitä, karjankasvattajia, paimenia, kauppiaita ja kaikkea muuta, jota kansakunnassa on koskien sitä, kuinka sen kansalaiset ansaitsevat elantonsa. Mutta he kaikki olivat pappeja Herralle. He olivat kaikki yhtäläisesti pappeja Herralle, kuitenkin heillä oli eri tehtäviä – sama koskee myös meitä tänään. 
 
Se merkitsee sitä, että mitä he tekivät elääkseen, oli epärelevanttia siihen nähden, että he 'olivat palvelutyössä' pappisvaltakuntana. Se, kuinka he ansaitsivat elantonsa, ei muuttanut heidän arvoasemaansa pappisvaltakuntana Jumalalle, sillä heidän elämäänsä määritteli se hengellinen totuus, että he olivat Jumalan esikoisia ja pappisvaltakunta. Sama koskee meitä tänään. Kristus on meissä, me kannamme Häntä sisällämme, minne sitten menemmekin, mitä teemmekin. Se, kuinka hankit elantosi, on epärelevanttia hengellisen arvoasemasi kannalta. Meille ei ole olemassa jakoa pyhä vastaan maallinen: kaikki on pyhää. Kaikki, mitä omistat, kaikki, minkä parissa työskentelet, kaikki on pyhää Kristukselle sinussa.
 
B-suunnitelma: esikoinen
Sen lisäksi, että koko kansakunta oli pappisvaltakunta, Herra vaati Israelin esikoiset omikseen, sillä Hän osti heidät juutalaisena pääsiäisenä. Viattoman karitsan veri, jonka Hän oli viime kädessä antanut, oli ostohinta, mikä mahdollisti sen, että Hän kulki heidän esikoistensa ohi (tuomion kohdistuessa egyptiläisten esikoisiin, suom. huom.), joten nyt Hän omisti heidät.
 
Kerroin siitä, että israelilaiset saattoivat ostaa takaisin esikoisensa, kuten Joosef ja Maria tekivät Jeesuksen kohdalla. Tai he saattoivat antaa lapsen varttua ja palvella Herraa temppelissä, kuten Hanna teki Samuelin kohdalla. Valinta oli vanhempien eikä ollut oikeaa tai väärää, kyse oli vain heidän päätöksestään. Jumala omisti esikoisen, mutta salli vanhempien ostaa lapsen takaisin. Useimmat tosiaan ostivat takaisin esikoisensa.
 
Jumalan tarkoituksena oli, että jokainen esikoinen ansaitsisi elantonsa pappina. Koko kansakunta oli pappisvaltakunta, mutta joidenkuiden heistä, esikoislasten, oli määrä ansaita elantonsa temppelissä. Mutta kansakunta oli kuritonta sakkia ja tunnet tarinan siitä, kuinka he alkoivat kapinoida Herraa ja Moosesta vastaan aivan Egyptistä lähdön jälkeen.
 
Valaistakseni asiaa kutsumme esikoislasten valintaa B-suunnitelmaksi. Jollei A-suunnitelma, jolloin koko kansakunta palvelee Häntä, entä jos Hän käsittelisi pienempää joukkoa, esikoislapsia, niin ehkä SITTEN, kun jokaisella perheellä olisi joku palvelutyössä, kansakunta palvelisi Jumalaa.
 
Mukaan kuvaan tulee C-suunnitelma
A-suunnitelma, jonka mukaan koko kansakunta olisi ollut pappisvaltakunta, ei toiminut Hänelle, eikä toiminut B-suunnitelmakaan. Niinpä Herra siirtyi kaikkien Israelin esikoisten temppelissä palvelemisesta leeviläisiin. Ehkä Hän ajatteli, että rajoittuminen Mooseksen ja Aaronin sukuun takaisi Hänelle pyhän ja omistautuneen suvun palvelemaan temppelissä. Emme tiedä perusteluja, mutta Hän teki hienosäätöä. Luemme tästä päätöksestä 4. Moos. 8:17-19:stä:
 "Sillä jokainen esikoinen israelilaisten keskuudessa, niin ihmisten kuin karjankin, on minun omani; sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset, minä pyhitin heidät itselleni. Ja minä otin leeviläiset israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan. Ja minä annoin leeviläiset Aaronille ja hänen pojillensa palvelijoiksi, israelilaisten keskuudesta, suorittamaan israelilaisten puolesta palvelusta ilmestysmajassa ja toimittamaan israelilaisille sovitusta..."
 
Ja tuolla tavoin päädyimme siihen, että Leevin heimosta tuli pappien heimo. A-suunnitelma koski koko kansakuntaa. B-suunnitelma oli esikoiset. C-suunnitelma oli Aaronin suku. 
 
Mutta Isä palaa lähtökohtaan
Sekä Ilm. 1:6 ja 5:10 sanoo Jeesuksesta: "Hän on tehnyt meidät pappisvaltakunnaksi Jumalalle Isälleen..." 
Ymmärräthän, että Isä sai tahtonsa perille. Nyt Hänellä on pappisvaltakunta sinussa ja minussa. Ei ole enää erikseen tehtävään nimettyä sukua, ei enää esikoisia Häntä palvelemaan. Hän palasi alkuperäiseen 2. Moos. 19:6:n tarkoitukseensa: "Te tulette olemaan pappisvaltakunta minulle ja olemaan pyhät." Tuon Hän saavutti Kristuksessa.
 
Isän joustavuus
Voisin päättää liittämällä lisää enemmän Uuden testamentin totuuksia Ilm. 1:5:n ja 5:10:n lisäksi, mutta pointtini on varsinaisesti ollut osoittaa, kuinka Isällä tosiaan on ollut A-, B- ja jopa C-suunnitelma. Meille ei opeteta sitä seurakunnassa, mutta tiedämme sen olevan totta omassa elämässämme.  Olemme kaikki omistautuneet A-suunnitelmalle, kuten Israel teki, sitten elämässä on tapahtunut asioita ja havaitsemme olevamme B-, C- tai jopa Ö-suunnitelmassa.
 
Jopa Room. 12: 1-3 puhuu siitä, että annamme ruumiimme eläväksi uhriksi käydessämme läpi muodonmuutoksen uudistuen mieleltämme Hänen teilleen ja ajatuksiinsa, niin että voimme saada selville, mikä on Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto elämässämme. Elämä osoittaa, että Hänen täydellisen tahtonsa selville saaminen on itse asiassa koko elämän mittainen prosessi, usein emme onnistu.
 
Meidän täytyy ajatella, että se missä juuri nyt tällä hetkellä olemme, on Jumalan täydellinen tahto meidän kohdallamme
 
Sillä tänään meidän täytyy tehdä se, mitä Hän haluaa, mitä tahansa eteemme onkin asetettu, Hän haluaa meidän toimivan oikein. Se saattaa olla sitä, että nousemme ylös ja lähdemme töihin osoittaen hengen/Hengen hedelmää työtovereillemme ollen rauhantekijöitä ja hengellinen suola, joka säilyttää ja maustaa toimiston ilmapiirin. Se saattaa olla sitä, että korjaamme eri asioita kotona, käymme sairaan läheisen luona jne.  Mitä sitten edessäsi tänään onkaan, siitä on Hänen tahtonsa mukaista sinun suoriutua nyt.
 
Juuri nyt pane sivuun kaikki kysymykset ja tajua, että tänään, tässä hetkessä olet Herran täydellisessä tahdossa. Ei ole väliä sillä, ajatteletko olevasi C-vai Ö-suunnitelmassa. Jos pohdit tänään Hänen tahtoaan sinun suhteesi, etsit Häntä nähdäksesi sen, mitä Hän haluaa. Jos pidät kiinni ajatuksesta, että olet C-suunnitelmassa ja yhyy, missasit Jumalan tahdon ja yhyy, mitä Hän sinusta ajattelee ja yhyy, et voi tehdä mitään Hänelle – kierrät samaa tahkoa kuin tälläkin hetkellä.
 
Tänään on pelastuksen päivä. Tänään tämä on Hänen täydellinen tahtonsa sinua kohtaan. Tänään on päivä kasvaa vähän enemmän Kristuksen kaltaiseksi luonteen puolesta. Se tosiasia, että yhä hengität, kertoo meille, että Hän on mitä varmimmin hienosäätänyt A-, B- ja C-suunnitelmansa meille – tänään on Hänen täydellinen tahtonsa. Hän on tehnyt hienosäätöä ja jatkaa sen tekemistä elämämme suhteen vaeltaessamme Hänen kanssaan.
 
Mutta ei enää takapeiliin katsomista nähdäksesi, missä menit harhaan. Tänään, vaikka sitten olisit Ö-suunnitelmassa, Hän on tehnyt hienosäätöä ja jatkaa työn tekemistä kanssasi, näyttää sinulle asioita, kasvattaa sinua. Kristus on yhä sinussa kaikista virheistä huolimatta, yhä kirkkauden toivo. Vaella tuossa totuudessa ja jatka sitkeästi eteenpäin luottavaisesti ja varmasti; Hän ei ole lakannut olemasta mukana elämässäsi
 
Aihepiiriin liittyvä teema ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

​God's plans A, B, and C for us; The firstborn #1 of 2
Jumalan A-, B- ja C-suunnitelmat meille; Esikoinen osa 1/ 2
Hei kaikki,
Tiesitkö, että Jumalan alkuperäinen suunnitelma EI ollut käyttää pappeina leeviläisiä? Leeviläiset pappeina eivät olleet edes hänen 'B-suunnitelmansa', he olivat itse asiassa Hänen "C-suunnitelmansa".
Se kuinka Hän siirtyi alkuperäisestä "A-suunnitelmastaan" "B-suunnitelmaan" ja sitten "C-suunnitelmaan" antaa syvällistä ymmärrystä meidän elämämme "B – ja C-suunnitelmiin". Monet ovat ajatelleet aiheuttaneensa Jumalalle pettymyksen, koska he tuntevat elävänsä C-suunnitelmassa, mutta kuten tulen näyttämään Israelin kohdalla, C-suunnitelmasta voi nopeasti tulla Hänen uusi A-suunnitelmansa!
Entäpä jos Hän on niin hyvä ja näki niin pitkälle eteenpäin, että voi sopeuttaa A-suunnitelmansa meille B-suunnitelmaan ja sitten C-suunnitelmaan, ja siten tehdä B-tai C-suunnitelmasta uuden A-suunnitelmansa? Kuulostaa monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Aloitetaan Hänen 'A-suunnitelmastaan' Israelille. 
Alkuperäinen A-suunnitelma
2.Moos. 4: 22-23:ssä Mooses seisoo palavan pensaan luona Kristuksen* edessä, joka identifioi itsensä: MINÄ OLEN. Hän käskee Moosesta käskemään Faaraota päästämään Israel, sillä " Israel on minun esikoispoikani; mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan sinun esikoispoikasi." 
(*Joh. 8: 58:ssa Jeesus totesi, että Hän on MINÄ OLEN. Hanki englanninkielinen opetussarjani "MINÄ OLEN; Kuka Jeesus on ja mistä Hän tuli" jos olet kiinnostunut oppimaan lisää.)
Koko Israelin kansakunta on Hänen esikoisensa. Se tarkoittaa, että jokaista miestä, naista ja lasta Herralle pidettiin Hänen esikoisenaan. Ajattele, kuinka ihmeellistä heidän oli kuulla se! 
Noina aikoina esikoinen sai kaksinkertaisen osan perinnöstä* muiden lasten saadessa vähemmän, jos mitään. Esikoista koulutettiin perimään perheyritys ja hänellä oli oikeus käyttää perheen nimeä, joka edusti bisneksessä olevaa isää. (Voit nähdä suorat yhtymäkohdat siihen, että meitä koulutetaan, perheen nimen käyttämiseen jne.) *5. Moos. 21: 17
Jokainen mies, nainen ja lapsi olivat esikoispoikia Taivaallisen Isän silmissä kaikkine esikoispojan oikeuksineen ja etuoikeuksineen Hänen edessään – vaikka luonnollisessa he eivät olisi olleet perheessään esikoisia eivätkä miespuolisia.
Vaikka lapsi nro kahdeksan oli tyttö 10-lapsisessa perheessä, mikä tarkoitti, että hänellä ei olisi ollut perheessään esikoisen perintöoikeutta, Jumalan perheessä hän oli esikoinen ja siten kykenevä vastaanottamaan Jumalan täyden perinnön itselleen. Se tarkoitti, että jokainen pikku tyttö, joka varttui ehkä rajoitetuin oikeuksin ja koulutuksin tuossa kulttuurissa, oli Jumalalle Hänen esikoisensa poikana. Hengellisesti tyttö varttui saaden kaikki esikoispojan oikeudet ja etuoikeudet Jumalan suhteen. Jumala nosti kaikki esikoispojan asemaan.
Se, että Israel kansakuntana oli Jumalan esikoinen, tarkoitti, että kansakuntana sillä oli oikeuksia ja etuoikeuksia, joita millään muulla kansakunnalla ei ollut. Heidän oli määrä levittää Jumalan ja Hänen teidensä tuntemus kansakunnille maan päällä; heistä tuli Hänen valittu kansansa, Hänen esikoispoikansa.
Mutta ei vain Israel
Vaikka koko Israelin kansakunta on Jumalan esikoinen, Hän meni askelen pidemmälle.
2. Moos.13: 2-15:ssä heti alkuperäisen juutalaisen pääsiäisen jälkeen, jolloin viattoman karitsan veri suojeli Israelia ja israelilaisten esikoisia samalla kun Egyptin esikoiset kuolivat, Jumala antoi lisäohjeita.
Jumala sanoi, että koska karitsan veri, jonka Hän viime kädessä oli antanut jokaista ihmistä varten, peitti heidät Egyptin jumalille langetetun tuomion aikana*, Hän omisti nyt miespuolisen esikoispojan. Hän oli ostanut esikoisen kalliisti**, joten tämä oli juridisesti Hänen. * 4. Moos. 33:4, ** 2. Moos. 13: 2-15, 1. Kor. 6:20
Tämän vuoksi sanotaan, kuten nähdään 4. Moos. 18:15:stä, että esikoinen täytyy joko lunastaa takaisin Herralta erityisellä uhrilla tai tuo lapsi tulee pyhittää Häntä palvelemaan temppelipalveluksessa.
Tätä Hanna oli tekemässä 1. Sam. 1:11:ssa, kun hän vannoi, että jos Jumala antaisi hänelle pojan, tämä tulisi olemaan Hänen – Hanna ei lunastaisi (ostaisi takaisin) poikaa, Hannalle riitti, että saisi pojan. Sen tähden Samuel kasvoi temppelissä Eelin, ylipapin luona. Hanna piti lupauksensa eikä ostanut Samuelia takaisin.
Maria ja Joosef samoin olivat ostamassa takaisin Jeesus-vauvaa Lk. 2: 22-24:ssa – muutoin Hän olisi ollut kuin Samuel ja tullut papiksi. Mutta Maria ja Joosef valitsivat sen sijaan ostaa Hänet Isältä takaisin ja Hän varttui puusepän poikana.
Juuri tästä syystä Herra sanoi Israelille 2. Moos. 19:6:ssa, kun he tulivat pyhälle vuorelle, että heidän kaikkien oli määrä olla "…minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa." Pappisvaltakunta. Ei kuninkaita ja pappeja, vaan pappien valtakunta (oik. kuningaskunta).
Koska Israel oli Jumalan esikoispoika, Hänellä oli valinta tehtävänään. Joko esikoinen piti ostaa takaisin Herralta tai omistaa hänet Jumalan palvelemiselle. Koko Israelin kansakunta oli Hänen, ja Hän valitsi, että EI antaisi heitä 'maalliseen' työhön, vaan sanoi, että koko esikoiskansakunta olisi Hänen pappejaan – pappisvaltakunta yksin Hänelle.
Ja niin Jumalan A-suunnitelma oli koko kansakunnalle, esikoiselleen, palvella Häntä palvelutyössä… ja tuosta jatkamme ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn