Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 4/4
Hei kaikki,
Tänään päätämme tämän tärkeän sarjan.
'Minun totuuteni' löytäminen, 'minun rauhani suojeleminen'
Aikuisia lapsia, jotka sanovat vanhemmilleen näitä asioita, on huijattu ajattelemaan, että he suojelevat itseään, mutta todellisuudessa he työntävät kipunsa toisen kerrostuman alle. Heidän mielensä heikkenee heidän juostessa pois niiden luota, jotka heitä haastavat. Todellinen rauha tulee sen oppimisesta, kuinka navigoida elämän vaikeuksissa. Voima tulee kypsyyden ja tunne-elämän kypsyyden kautta.
Tunne-elämältään terve nuori ihminen tajuaa...
...että hänen vanhempansa eivät yrittäneet kontrolloida, vaan suojella heitä. Vanhemmat puhuvat kokemuksesta, tultuaan satutetuksi maailmassa, he ovat tehneet virheitä eivätkä he ole täydellisiä. Jossakin kohdassa aikuinen lapsi tajuaa, että kyse ei ollut kontrollista, vaan suojelemisesta. Sen sijaan, että vetäytyisi pois äidistä ja isästä, hän arvostaa heitä korkeammalle elämässään, ammentaen heidän hyvistä ja huonoista kokemuksistaan.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
Ne teot, jotka teet nyt vanhemmillesi, ovat niitä, mitä lapsesi tulevat tekemään sinulle. He kuulevat sinun sanovat yhtä, mutta seuraavat sitä, mitä teet, mikä on koulutusta. He varttuvat olemaan aivan kuten sinä. Sinä tulet kouluttamaan heitä välttämään sukulaisia, jotka heitä rakastavat, välttämään konfliktia, etsimään loukkausta. Tulet jonakin päivänä kokemaan saman vieraantumisen omista lapsistasi, kuin mitä nyt olet heille tekemässä. Jokainen väliin jätetty syntymäpäivä, jokainen väliin jätetty juhlapäivä, jona nyt vältät vanhempiasi, tulee kohdistumaan sinuun. Onko se sitä, mitä haluat?
Sanoin palaavani tähän
Suuremmassa mittakaavassa, heti kun äitiä ja isää häpäistään tällä tavoin, loukkauksesi ja kieltäytymisesi käsitellä todellisia ongelmia leviää salakavalasti koko elämääsi. Kun aiemmin sanoin viiden viimeisen käskyn olevan suoraan yhteydessä äidin ja isän kunnioittamiseen, puhuin juuri tästä. Elämästäsi tullaan varastamaan, tunteesi tullaan varastamaan, aikasi tullaan varastamaan, sinun lapsenkaltainen uskosi tullaan varastamaan sinulta. Rakastamasi ihmiset tulevat olemaan uskottomia ja pettämään sinut. Haluat sen, mitä muilla on, kun näet onnellisia avioliittoja ja lapsia sekä menestyksekkäitä elämiä. Havaitset olevasi noiden viiden viimeisen käskyn uhri, sillä käsky välttää noita syntejä on suorassa yhteydessä vanhempiesi kunnioittamiseen.
Neuvoni on siksi pysäyttää luomasi kierre.
Astu pois karusellista ennen kuin on liian myöhäistä. Istuudu vanhempiesi kanssa kuulemaan heidän näkökulmansa. Anna heidän kertoa oma elämäntarinansa, ennen kuin he tunsivat Herran, virheet, joita on tehty sitä ennen ja sen jälkeen. Kuule heidän sinun puolestasi kantamansa taakat, joita et koskaan nähnyt. Kuule heidän kipunsa. Kuule, kuinka he ovat kasvaneet elämässä ja Herrassa. Vanhemmat, olkaa haavoittuvaisuudelle alttiita. Lapset, tajutkaa se, että he ovat vajavaisia aivan kuten tekin, mutta he ovat ainoita, jotka rakastavat teitä sillä tavalla, jolla vain vanhemmat voivat lastaan rakastaa. Maapallolla ei ole ketään muuta, joka rakastaa sinua sellaisella tavalla.
Sinun on päästävä aikaan, jolloin sinun täytyy lakata syyttämästä vanhempiasi kaikesta. Sinun täytyy lakata toistamasta samaa tarinaa kerta toisensa jälkeen antaen sen olla tekosyy sinulle jokaiseen tekemääsi valintaan. Vanhempiesi syyttäminen koko elämästäsi merkitsee nolla-asteisen vastuun ottamista omasta kasvustasi. Parantuminen ei ole sitä, että poistat elämästäsi ne, jotka sinua rakastavat. Et parane sillä, että aiheutat tuskaa vanhemmillesi, kun jäät ilmestymättä syntymäpäiville ja juhlapäiville.
Reaktio vai vastaus?
Populaarikulttuuri, joka sisältää sosiaalisen median, harjoittaa ihmisiä reagoimaan, kun itse asiassa tarvitaan vastausta. Reaktio on automaattista, tunnepohjaista, ja se tapahtuu ilman, että asioita ajatellaan perusteellisesti. Vastaus annetaan, kun tilannetta on ajateltu perusteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Vastaus on harkittu. Esimerkiksi jos ihminen reagoi vihalla, joka on suurempi kuin loukkauksen taso – heissä on käynnissä jotakin syvällisempää. Se, että lapsi reagoi lopettamalla täysin kaiken kommunikaation ja yhteyden vanhempiinsa, on reaktio.
Nyt on aika pukea ylleen aikaihmisen vaatteet ja vastata. Ei reagoida, vaan vastata. Sekä vanhemmat että lapsi tässä tarkastelussa ovat aikuisia. Olkaa aikuisia. Lapset, tämä ei ole sosiaalista media, jossa voit reagoida ja räjähdellä luin lapsi, jolla on kiukunpuuska. Ei, nyt on aika istuutua kasvotusten äidin ja isän kanssa ja vastata – kyse tulee olemaan neuvottelusta etkä päädy siihen, että sanot kaiken mitä kuvittelet sanovasi (koskee myös äitiä ja isää). Mutta kykenet tuulettamaan riittävästi ollaksesi sovussa kompromissin suhteen.
Opi kontrolloimaan reaktioitasi, koska he ovat vanhempiasi ja he tulevat vihastuttamaan sinua, he tulevat antamaan neuvoja, joita et halua, he tulevat haastamaan sinut. Vanhempiesi syyttäminen elämäsi olosuhteista merkitsee omien valintojesi faktojen välttelyä. Sinun täytyy lakata katselemasta sellaista sosiaalista media, joka ruokkii tuon ihmissuhteen katkaisemista ja ottaa etäisyyttä ihmisiin, jotka ruokkivat kipujasi.
Anna vanhemmille takaisin heidän auktoriteettinsa
Vetäydy ja salli vanhemman puuttua asiaan, he tarjoavat vaihtoehtoja, kokemusta, he lisäävät näkökulmaa. Anna heidän puuttua asiaan ennen kriisiä. Salli heidän mielipiteensä, vaikka ne olisivat erilaisia, älä ole uhattu, ole voimaannutettu – kyse on näkökulmasta.
Tuhlaajapoika
Kertomus tuhlaajapojasta löytyy Lk. 15: 11–32:ssä. Paljon on kirjoitettu hänestä ja hänen veljestään. Poika pyysi ja sai perintönsä etuajassa ja käytti sen ylelliseen elämään. Hän päätyi ruokkimaan sikoja työskennellessään pakanalla – jotakin sellaista, mitä suoraselkäinen juutalainen mies ei olisi tuona aikana tehnyt.
Pojan ruokkiessa sikoja ja tajutessa niiden syövän paremmin kuin hän itse, mikä teki hänet epäpuhtaaksi ja asetti sikoja alemmalle tasolle, Jeesus sanoi: 'hän meni itseensä'. Tuo on se hetki, jota etsii jokainen vanhempi, jolla on aikuinen lapsi, joka katkaissut elämässään yhteydenpidon.
Paavalin rukoukset Ef. 1: 17–19:ssa ja 3: 15–20:ssa
Nämä ovat rukouksia, joissa pyydetään Isää tekemään työtä ihmisten sisällä. Hän pyytää 1: 17–19:ssä Isää antamaan heille viisauden ja ilmestyksen Hengen Hänen tuntemisessaan, jotta he voivat nähdä sen kutsun, jonka Hän on antanut.
Hän rukoilee 3: 15–20:ssa, että Isä vahvistaa heitä sisäisessä ihmisessä Henkensä kautta, jotta he voivat tuntea Kristuksen rakkauden, joka ylittää ihmismielessä tapahtuvan tuntemisen. Paavali myös vertasi jonkun puolesta rukoilemista synnytykseen Gal 4: 19:ssä: Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä.
Vanhemmat – älkää luovuttako, rukoilkaa Paavalin rukousten tyyliin, niissä ei ollut kyse siitä, että heidän nähtäisiin tekevän sitä tai tätä, vaan että he muuttuisivat sisältä päin Isän Hengen vaikutuksesta.
Aikuiset lapset – tehkää sama vanhempienne puolesta. Olette kumpikin olleet väärässä.
Sekä vanhempien että lasten täytyy antaa toisilleen anteeksi ja tajuta, että heidän välisensä rauha on tärkeämpää kuin jokaisen pienen asian käsitteleminen, joka johti heidät yhteyksien katkaisemiseen. Jeesus sanoi anteeksiantamisen olevan päätös, ei tunne: "Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan." Mk. 11: 25-26
Tee päätös panna syrjään kaikki puolustelut – äiti, isä, lapsi – ja päätä antaa anteeksi ja mene eteenpäin. Ryhdy toimiin tuon päätöksen pohjalta. Ole se jalompi ihminen. Ole aloitteellinen ja sitten toinen osapuoli: hyväksy tuo aloite.
Tunteiden työstäminen saattaa kestää vuosikausia, kun ihminen on tehnyt päätöksen antaa anteeksi.
Tulee olemaan hetkiä, jolloin hirvittävä muisto tulee ärjyen mieleesi. Sitä tulee käsitellä niin, että kun olet työstänyt tuon tunteen, viet sen tunteen takaisin päätökseesi antaa anteeksi. Havaitset, että kun olet käynyt läpi kaiken tuon vihan uudelleen ja viet sen takaisin tuohon päätökseen, Jumala tulee parantamaan sinut. Muista tulee jäämään, mutta tuska on mennyttä. Siitä tiedät, että Hän on parantanut sinut.
Voisi olla paljon enemmänkin sanottavaa, mutta tämä riittää. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed