Church WithOut Walls International-Europe
  • Home
    • ANBI
    • Privacy Verklaring
  • DE
    • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken >
      • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken - PDF
    • Konferenz NL - 2026
  • EN
    • Weekly Thoughts >
      • WEEKLY THOUGHTS >
        • John's Monthly Newsletter
      • Weekly Thoughts serie in PDF format
    • About John Fenn
    • About Wil & Ank Kleinmeulman
    • Books written by Ank Kleinmeulman >
      • About Ank - author
  • ES
    • PENSAMIENTOS SEMANALES (Weekly Thoughts) John Fenn >
      • PENSAMIENTOS SEMANALES (PDF)
  • FR
    • Pensées Hebdomadaires
    • PDF à lire et/ou imprimer
    • A propos de John Fenn
    • A propos de Wil & Ank Kleinmeulman
    • Vidéo en anglais
    • Nous contacter
    • Conférence 2026
  • FI
    • Viikottaisia ajatuksia >
      • WEEKLY THOUGHTS / Viikottaisia ajatuksia
      • Weekly Thoughts / Viikottaisia ajatuksia - PDF
    • John Fennistä
    • TV7
  • L
    • LV
    • LT >
      • Weekly Thoughts (LT) Savaitės Mintys >
        • E-Book
      • Straipsniai >
        • Kaip mes suprantame, koks turi būti surinkimas
        • Krikštai
        • Kaip veikia 5 tarnavimo dovanos namų surinkimuose?
        • Grįžimas prie paprasto tikėjimo
        • Garbinimas
        • Namų surinkimai Naujajame Testamente
        • Išgelbėjimas
        • Tikėjimo išpažinimas
        • Kaip prasidėjo CWOWI?
        • Dažnai pasitaikantys klausimai
      • Video LT
  • NL
    • Weekly Thoughts - nederlands >
      • WEEKLY THOUGHTS (NL) Wekelijkse Gedachten >
        • Weekly Thoughts NL pdf
    • Over / bio van John Fenn
    • Over / bio Wil & Ank
    • Wat wij geloven
    • Onderwijs - MP3
    • Boeken van Ank Kleinmeulman
    • Doneren / gift overmaken?
    • Conferentie >
      • Conferentie - 2026
    • Artikelen >
      • Hoe “Church Without Walls International” is ontstaan
      • Hoe een samenkomst van een CWOW huisgemeente eruit ziet
      • Waarom samenkomen in een huis?
      • Wat is een huiskerk en een huiskerk netwerk?
      • HuisKerken: Waarom – Wat – en Hoe?
      • Ank deelt over Wat & Hoe van Huiskerken (VIDEO'S)
  • PL
  • PT
    • "O pensamento da semana em Português"
    • PT-pdf
  • RO
    • Gânduri săptămânale >
      • Gânduri săptămânale - PDF
  • RU
    • Джон Фенн
    • Сид Рот «Это сверхъестественно»
  • Donate
  • Events
    • Conference NL - 2026
  • TV
  • Contact

Oivalluksia ja ymmärtämistä, osa 1/4

2/7/2026

0 Comments

 
Insights and understanding, 1/4.
Oivalluksia ja ymmärtämistä, osa 1/4
 
Hei kaikki,
 
Rakastan tutkia Raamatun juutalaista kulttuuria, koska se tarjoaa asiayhteyden ja ymmärrystä asioihin, jotka jäävät meiltä muutoin tajuamatta. Ja joillakuilla asioista ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa: joskus joku julistaja irrottaa jonkin jakeen sen asiayhteydestä ja vääristelee sen tarkoituksen jotakin saarnaa, kirjaa tai nettijuttua varten, niin että se minkä luulemme olevan Jumalasta, ei oikeasti olekaan. Joten toivon, että tämä tulee olemaan kivaa ja ainakin osa siitä uutta tietoa.
 
Joitakin asioita, joita käsittelemme tässä sarjassa: Voiko paholainen kuulla rukouskielesi? Mitä on saada satakertaisesti takaisin? Mikä on (mm. Matt. 8:12 tarkoitettu, suom. huom.) 'pimeys'? Mikä on 'puhdas pellavavaate' Karitsan hääaterialla? Miksi Stefanus sanoi näkevänsä Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella? Ja lisääkin!
 
Emme voi tuntea Hänen korkeampia teitään
 
Moni julistaja on perustanut saarnan Jumalan salaisuuksista Jes. 55: 7–11:een:
 
"Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. " Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. " Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niin kuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin."
 
Fokus on aina siinä, ettemme voi tuntea Jumalan korkeampia teitä. Hänen tiensä ovat korkeampia, Hänen ajatuksensa ovat korkeampia emmekä me pelkät ihmiset voi tuntea näitä korkeampia asioita. Mutta katso sitä, mitä siinä itse asiassa sanotaan: "Väärintekijä hylätköön (jättäköön, kääntäköön selkänsä ja lähteköön) tiensä ja omat (epävanhurskaat) ajatuksensa ja Herra… antaa anteeksi. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni." (suomennos tässä)
 
Tämä tekstikohta itse asiassa käskee meitä jättämään tiemme ja ajatuksemme ja tulemaan ylös Hänen korkeimmille teilleen ja ajatuksiin. Se ei ole lausuma siitä, että Hän on liian korkea ja me liian alhaisia, sen sijaan se on kutsu hylätä omat tiemme ja ajatuksemme ja tulla ylös Hänen teilleen ja ajatuksiinsa.
 
Tämä on yhdenmukaista Uuden testamentin realiteettien kanssa, mukaan luettuna Room.12: 1–2, joka kehottaa meitä antamaan ruumiimme eläväksi uhriksi, käymään läpi muodonmuutoksen mielemme uudistuksen kautta Hänen teilleen ja ajatuksiinsa, ja siten me kykenemme elämään todeksi Jumalan hyvän, otollisen ja täydellisen tahdon. Hän kutsuu meitä Jes. 55:7–11:ssä tulemaan ylös Hänen teilleen ja ajatuksiinsa.
 
Ollessani teini-ikäinen näin tämän, ja halusin sen, mitä psalmissa 103:7 on: "Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa." Nuo 'teot' olivat niitä ihmeitä, joita Israelin kansa näki vaeltaessaan autiomaassa. Jopa teini-ikäisenä olin nähnyt kristittyjen elävän vuoristorataa muistuttavaa uskoa ihmeestä toiseen niiden välissä ollessa matalia laaksoja. Mutta Mooses tunsi Jumalan tiet. Jos tunnemme nuo tiet, silloin tapahtuu ihmeitä. Voimme elää Hänen teillään ja ajatuksissaan, koska olemme perinpohjaisesti hylänneet omamme.
 
Miksi Stefanus näki Jeesuksen seisovan Isän oikealla puolella?
 
Apostolien tekojen luvun seitsemän vie kokonaan Stefanuksen pidättäminen ja hänen pitämänsä puolustuspuhe Sanhedrininin edessä. Hänen marttyyriutensa tapahtui tällä tavoin jakeissa 55–59:
 
"Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella". Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus-nimisen nuorukaisen jalkojen juureen. Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!" Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois. 


Miksi Stefanus näki Jeesuksen seisovan – ei istuvan – Jumalan oikealla puolella? Miksi se sai heidät riittävän raivostuneiksi raahaamaan hänet ulos kaupungista ja teloittamaan hänet? Se on Jes. 3: 13:sta: "Herra asettuu käymään oikeutta (syyttämään), nousee kansoja tuomitsemaan." On olemassa useita muita Raamatun kohtia, jotka puhuvat siitä, että Hän seisoo tai nousee seisomaan tuomitakseen.


Juutalaisuudessa Jumalan tuomio nähdään kahdessa teossa: seisomisessa tai nousemisessa sekä istuutumisessa. Seisominen/nouseminen merkitsee syyttämistä syytettävää vastaan, rikoksesta syytteen nostamista, jota varten Herra esittää näkemyksensä tapauksesta. Tämä nähdään Jes. 2: 19–21 ja 33:10. Jae 19: "Silloin mennään kallioluoliin ja maakuoppiin Herran kauhua ja hänen valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan." Tämä tapahtuu, kun Jumala nousee syyttämään, esittämään syytteet syyllisiä vastaan. Hän seisoo tehdäkseen sen.
 
Hänen syytöksensä on kiistämätön, koska Hän on totuus. Sen tähden syytös sisältää tuomion. Jumalan syyttäessä ihminen tietää välittömästi syytöksen olevan oikea ja tarkka kaikin tavoin. Sitten Jumala istuutuu antamaan tuomionsa.
 
Kun Stefanus näki Jeesuksen seisovan Isän oikealla puolella, koko Sanhedrin tajusin, että Herra oli syyttämässä HEITÄ, ei Stefanusta. Sen sijaan hän ei koskaan näe Jeesuksen istuutuvan. Heidän kohtalonsa oli heidän vastauksessaan Jeesuksen seisomiselle. Ja kuitenkin Stefanus osoitti armoa. Miksi? Koska kuollessaan hän sanoo: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Toisin sanoen: 'Herra, hylkää syytteet heitä vastaan, älä pidä heitä tilivelvollisina.' Heti kun Stefanus vapautti heidät oman murhansa synnistä, syytteestä/tuomiosta luovuttiin. Oikeusjuttu raukesi. Mistä tahansa muista synneistä Sanhedrinin jäsenet saattavatkin joutua tekemään tiliä tuon päivän osalta, Stefanuksen murhaaminen ei tule olemaan yksi niistä.
 
Tässä se, mitä se merkitsee sinulle ja minulle
 
Sen tähden Uusi testamentti sanoo Jeesuksen olevan istumassa Isän oikealla puolella. (Kol. 3: 1, Hepr. 10:12, 12: 2, 1. Piet. 3: 22) Jeesus ei syytä omiaan mistään. Hän 'pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.' Risti sai aikaan kaikkien syytteiden hylkäämisen meitä vastaan, ne naulattiin Hänen ristilleen. Jeesus on sen tähden istumassa Isän kanssa. Nyt Hän valvoo uskovien ruumista, jotka ovat hyväksyneet Hänen maksunsa syytteistä ja vanhurskauttamisen niille, jotka uskovat. (Ap.t. 13: 39, 1. Kor. 6:11) Meidät on vanhurskautettu uskon kautta Kristukseen.   

Kaikki syytöksen, kaikki syytteet on hylätty, joten Hän ei seiso syyttämässä. Itse asiassa tilanne on sitäkin parempi, sillä 1. Kor. 6: 11 sanoo: "...te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä." Vanhurskautettu ei tarkoita vain armahdettua, ei van sinua vastaan nostettujen syytteiden hylkäämistä, vaan seisot oikeuden edessä ikään kuin koskaan ei olisi ollut mitään syytteitä. Tuomari vanhurskauttaa meidät, koska meidät on pesty Hänen veressään. Kaikki asiat ovat uusia ja kaikki uudet asiat ovat Jumalasta.
 
Jeesus seisoo syyttääkseen ja istuu antaakseen tuomion. 2. Kor. 5:10 sanoo: "Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa." Joten emme tule seisomassa olevan Jeesuksen eteen, joka voisi seisoa syyttääkseen, vaan sen sijaan, kun ei ole mitään syytöstä, Hän istuu tuomitsemassa sitä, mitä olemme tehneet ruumiissa ollessamme. Tämä ei ole helvetin uhka, sillä olemme jo osa Hänen Valtakuntaansa. Joku isä saattaa tavata lapsensa tekemästä väärin, mutta ei ole mitään uhkaa siitä, että lapsi kiellettäisiin, vain että perheen sisällä tehdään tiliä. Tuo on Kristuksen tuomioistuin. Se ei perustu syytökseen, vaan perustuu siihen, mitä olemme tehneet siitä lähtien kun olemme olleet Hänessä.
 
Joten jos olet uskonut, että Kristuksen tuomioistuimessa on kyse siitä, että sinua ei ehkä päästetä taivaaseen, nyt näet totuuden. Olet jo kuninkaan lapsi, Hän ei tule potkaisemaan sinua pois. Hän on istumassa Isän oikealla puolella. Isä oli Kristuksessa sovittaen meidät Itseensä. Vanhat asiat ovat menneet, kaikki on uutta, ja se mikä on uutta, on Jumalasta.
 
Ihmeellistä armoa!
 
Lisää ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments

Kyse ei ole meidän taivaaseen menosta 2/2

1/31/2026

0 Comments

 
It isn’t about us going to heaven 2 of 2
Kyse ei ole meidän taivaaseen menosta 2/2
 
Hei kaikki,
​
Olen jakanut siitä, kuinka Uudessa Testamentissa keskiössä on Jumalan tahto toteutuu elämässämme, ei "Herra, sädetä minut ylös!". Kun Ilmestyskirja päättyy, me näemme taivaan tulevan maahan, ei sitä, että maa sädetetään ylös taivaaseen. Valtaosa Uudesta testamentista keskittyy siihen, että taivasten valtakunta tulee maan päälle. Olkoon meillä sama ajatus ja mielenlaatu. (Ilm. 21:2)
 
"Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi." Näin Jeesus aloitti opetuksensa rukouksen muodosta, mitä kutsumme Isä meidän -rukoukseksi. 
Kaikki muu kyseisessä rukouksessa kumpuaa ja virtaa tästä yhdestä kohdasta: "pyhitetty olkoon sinun nimesi". 
 
Palataanpa Eedenin puutarhaan, hetkeen jolloin Aadam nimesi eläimet. (1. Moos. 2:18-20) Rabbit opettavat, että Aadamin antamat nimet kertoivat siitä, että hän tunsi kunkin luontokappaleen luonteen, olemuksen, lajin ja tarkoituksen. Teemme samoin tänään. Yksi tunnetumpi esimerkki on kuinka dinosaurus nimettiin "Tyrannosaurus Rexiksi" eli "hirmuliskojen kuninkaaksi", tiivistäen sen koko olemuksen pelkkien luiden perusteella. 
 
Kun Jeesus sanoi "pyhitetty olkoon sinun nimesi", kyse ei ollut vain tietystä nimestä, vaan yhteenvedosta, joka kuvaa Hänen koko olemustaan. Ihmiset takertuvat väittelemään Jumalan nimestä, eivätkä tyydy "Isään" tai edes "Jeesukseen", ja menettävät täysin asian ytimen: "pyhitetty olkoon sinun nimesi" kiteyttää Hänen luonteensa ja pyhyytensä. Isä-nimen käyttö kokoaa yhteen täydellisesti Hänen luonteensa, olemuksensa, rakastavan hyvyytensä ja oikeudenmukaisuutensa. 
 
Samalla tavalla meitä kutsutaan kristityiksi, mikä nähdään ensimmäisen kerran Apostolien teoissa 11:26. Nimitys "kristitty" tarkoittaa kirjaimellisesti "Kristuksen heimolainen", mutta käytännössä se tarkoittaa Jeesuksen seuraajaa.  Tämä tunniste kertoo, että Kristuksen piirteet ovat meissä ja meidät on erotettu Hänen käyttöönsä. Sanoja "pyhitys" ja "erotettu" sekä "pyhä" pidetään usein synonyymeinä. Sanoisin sen näin: Pyhä on kuulumista taivaalliselle. Pyhyys on pyhänä olemisen tila. 
 
Puhtaus, ei täydellisyys
Olet pyhä olematta täydellinen. Puhtaus on hengessämme; sielumme uudistuu päivittäin ajattelemaan enemmän Hänen tavallaan, ja ruumiimme on annettu eläväksi uhriksi. "Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa (maanpäälliset kehot), että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä." 2. Korinttilaiskirje 4:7 toteaa tämän mysteerin.  Kyse ei ole meistä. Kyse on Hänestä.  Ota silmäsi pois itsestäsi.
 
Kun Jeesus puhui Matteuksen evankeliumissa (5:38–48) antaessaan suuren ohjeistuksensa siitä, kuinka vaeltaa rakkaudessa niiden kanssa jotka eivät rakasta meitä, Hän päätti sanomalla Kuningas Jaakon käännöksessä: "Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." (Suom.huom.: siteerattu Raamatun käännöstä 33/38) Sana "täydellinen" vuoden 1611 englannissa tarkoitti "kypsää, loppuun saatettua" – ei sitä, mitä nykypäivänä tarkoitamme sanalla "virheetön". (Suom. huom.: Suomen kielen sana "täydellinen" on johdettu sanasta "täysi".) Kreikan kielen sana "teleios" tarkoittaa "täysinäistä" eli "loppuun saatettua", tai "kypsää".  "Ole täysinäinen/kypsä rakkaudessa, kuten taivaallinen Isä on täysinäinen/kypsä rakkaudessa." Hän liikuttaa meitä aina kohti suurempaa rakkautta pyhyyden puitteissa. 
 
 Isän armo on niin käsittämätön, että kun meillä on ilmestys omien syntiemme syvyydestä, me hädin tuskin kykenemme vastaanottamaan sitä. Ihmisluonnolle on tyypillistä tuijottaa menneitä tai nykyisiä syntejään ja päätellä olevansa tuomittu kadotukseen, Uuden testamentin realiteeteista huolimatta. Uskotaan omia pelkoj ja epäilyjä sen sijaan, että uskoisivat Jumalaan. Tämä prosessi on osa Kristuksessa kasvamista, jonka jokaisen meistä täytyy tehdä. Kyllä, Hänen armonsa on käsittämätöntä. Ja kyllä, olemme tehneet syntiä ja tulemme tekemään syntiä, ja ehkä olemme sanoneet asioita Hänelle kuin kiukutteleva taapero kiukunpuuskassa vanhemmilleen, ja tämä on saanut meidät pelkäämään että olemme rikkoneet Häntä vastaan yli armon. Mutta pyhyys on siitä, kuinka Hän loi meidät uudeksi ja asetti meidät perheeseensä. Kyse ei ole meidän puutteistamme. 
 
Hän suunnitteli meidät, kun olimme vielä ainoastaan Hänen mielessään ennen aikojen alkua. 2. Timoteuskirje 1:9 sanoo Isästä: "hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja." 
 
On liian myöhäistä kiistellä asiasta
Tämä on kuin joku kertoisi minulle, että Pyhän Hengen kaste tai parantuminen kuulu tähän päivään. Liian myöhäistä, olen jo vastaanottanut Pyhän Hengen, avannut sokean silmät, avannut kuuron korvat ja puhekyvyn. Vaellan jo siinä, josta toiset sanovat ettei se kuulu tähän päivään. Samoin on, jos joku sanoo tehneensä liikaa syntiä ja olevansa tuomittu kadotukseen, vaikka rakastaa Jeesusta koko sydämestään. Liian myöhäistä. Hän on jo uudelleenluonut henkesi, tarkoittaen että Kristus on sinussa. Liian myöhäistä. Hän on jo tehnyt sinusta yhden lapsistaan, osaksi kuninkaallista perhettä. Liian myöhäistä. Hän näki kaikki synnit, mitä voimme ikinä tehdä, ja silti ikuisuudessa antoi meille Kristuksen. Vau. 
 
Tämä totuus avautuu meille, kun ymmärrämme: "Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon. Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen."
 
Näissä vertauksissa Jeesus on mies, joka löytää aarteen pellosta (maailmasta). 
Jeesus on kauppias, joka matkusti kauas ja löysi "kallisarvoisen" helmen. Myi kaiken mitä hänellä oli ja osti sen. ME olemme se kallisarvoinen helmi, jonka Hän osti verellään. Näetkö, on liian myöhäistä meille. Hän pelasti jo meidät ennen ikuisia aikoja. 
 
1. Korinttilaiskirjeessä 6:9 Paavali toteaa, etteivät epävanhurskaat (ne, jotka eivät tunne Jeesusta) peri Jumalan valtakuntaa. Hän jatkaa luettelemalla epävanhurskaan elämäntapoja, jotta he varmasti tiesivät mistä hän puhuu. Siveetön elämäntapa, avionrikkojat, hekumoitsijat, miehimykset, varkaat, juomarit, kiristäjät ja pilkkaajat (pilkallinen elämä) eivät peri Jumalan valtakuntaa. Hän jatkaa: 
 
"Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä" (todistaen että hän puhui elämäntavasta, ei yksittäisistä synneistä, joita oli tehty Kristuksen tuntemisen jälkeen). "Mutta te olette vastaanottaneet peson (pesty puhtaaksi), te olette pyhitetyt (tehty pyhäksi), te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä." Jae 11: Pesty, erotettu, vanhurskautetut. Vanhurskauttaminen on hieno sana. Vanhurskauttaminen ei tarkoita vain sitä, että rikkomukset pyyhitään pois. Se on oikeudellinen termi sille, kun tuomari julistaa, ettei syytteitä ole ollut alun perinkään. Paavali kirjoitti, että olemme NYT vanhurskautettuja. 
 
Jotkut juuttuvat siihen, mitä ovat tehneet, senkin jälkeen kun ovat tulleet tuntemaan Herran. Hengessään he ovat kypsiä, mutta se aarre on raskautetun sielun ja synnin tekoon tottuneeen kehon sisällä. Tämä on se prosessi, mitä Paavali kuvaa Roomalaiskirjeessä 12:1-3, missä hän kehottaa tekemään ruumiistamme elävän uhrin, niin että me käymme läpi muutoksen ajattelutapamme muuttuessa, ja sitten voimme näyttää todeksi (elää todeksi) sen hyvän, otollisen, täysinäisen (täydellisen) Jumalan tahdon.
 
"Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi (kreikaksi: Isä iloitsi) antaa teille valtakunnan."  Luukas 12:32
 
Jeesuksen toteamuksella ei ollut mitään tekemistä meidän puutteidemme kanssa. Ei! Isä tietää sen kaiken, näki sen kaiken, toteutti huolenpitonsa siinä kaikessa, ja SILTI näki hyväksi antaa meille valtakunnan. Puhtaus, ei täydellisyys.  Täydellisyys on tulossa, ja Hänellä on pitkän tähtäimen näkökulma. Se ON sitä, että raivaamme tiemme etsiäksemme Hänen tahtonsa toteutumista maan päällä kuin taivaassa, juuri nyt elämässämme. Taivasten valtakunta on meissä nyt. Eletään se todeksi, näyttäen ihmisille ympärillämme Isän ja Herran tiet. 
 
Päätän tämän siihen, mitä olen vuosikymmenet sanonut: Kuka tahansa voi sanoa olevansa kristitty. Mutta Isä viisaudessaan on tehnyt asian niin, että vanhurskaus todistetaan ihmissuhteiden puitteissa. Se on näissä ihmissuhteissa, joissa näemme Isän tahdon toteutuvan niin maan päällä kuin taivaassa.
 
Uusi aihe ensi viikolla, siihen asti, siunausta,
John Fenn/EF
 
 
 

0 Comments

Kyse ei ole meidän taivaaseen menosta 1/2

1/24/2026

0 Comments

 
It isn’t about us going to heaven 1 of 2
Kyse ei ole meidän taivaaseen menosta 1/2
 
Hei Kaikki,

”Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; [tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa;]”, Luukkaan evankeliumista 11:2, Isä-meidän -rukous. Lopun rukouksen aiheena on ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Isä meidän -rukouksen koko tarkoitus on, että Isän tahto tapahtuu elämässämme sen kautta, että se tapahtuu meissä.
 
Isä meidän -rukous on enemmän toteamus kuin pyyntö
Isä meidän -rukouksen verbit on kirjoitettu aoristimuotoon, mikä tarkoittaa, että ne esitetään suoritettuina toimina tai toteamuksina. Näiden verbien yhteydessä käytettiin imperatiivia, tarkoittaen pyyntöä. Nykyään rukoilemme rukouksen vain pyyntönä, mikä muuttaa sen, mitä Jeesus itse asiassa sanoi.
 
Katso mitä Jeesus sanoi ja mitä aikamuotoa Hän käytti:
”Pyhitetty olkoon sinun nimesi” on aoristin imperatiivi. Se tarkoittaa vilpitöntä, sydämestä tulevaa toteamusta, johon yhdistyy palava jano olla itsekin pyhä.

”Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi” on aoristin imperatiivi. Se tarkoittaa lujaa, sydämestä tulevaa toteamusta, joka heijastaa sellaisen opetuslapsen vilpitöntä sydämen kaipuuta, joka haluaa Jumalan tahdon olevan ensisijaista elämässään. Nämä avauslauseet kuvaavat ihmistä, joka rukoilee sellaisella intensiteetillä, joka heijastaa sammumatonta intoa nähdä Jumalan tahdon toteutuvan elämässään.
 
”Tapahtukoon sinun tahtosi” käyttää samaa muotoa – se heijastaa sellaisen opetuslapsen hartainta halua, joka on täysin luovuttanut oman tahtonsa Hänelle. Oletko koskaan kokenut niin suurta sydämen kaipuuta Jumalan puoleen, että olet esittänyt Isälle toteamuksia sydämestäsi sekä rakkaudestasi Häntä kohtaan, mutta samalla huutanut Hänen puoleensa kaivaten enemmän? Kyse on tästä: ”Isä, sinun tahtosi tapahtuu elämässäni, anna valtakuntasi tulla elämääni entistäkin enemmän.” Tämä heijastaa palavaa intoa Jumalan tahdoa ja Hänen teitään kohtaan elämässämme.
 
”Anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme” on sekä aoristissa että imperatiivissa. Suomeksi sanottuna se on toteamus, joka on esitetty jatkuvan täyttymyksen näkökulmasta. Voisimme sanoa: ”Sinä annat meille leipämme, päivittäin.” Tämä on linjassa Jeesuksen opetuksen kanssa Matteuksen evankeliumissa (6:24–34), jossa Jeesus sanoo pakanoiden (ihmisten, jotka eivät ole liittosuhteessa) etsivän ruokaa, vaatteita ja suojaa, mutta kun me etsimme Isää ja Hänen vanhurskauttaan, nämä asiat tulevat myös meille Häneltä (Isältä). Hän TODELLA pitää meistä huolen päivittäin. Mutta ”tapahtukoon teille uskonne mukaan”. Jos olet uskossa heikko, et ehkä näe Hänen huolenpitoaan ja joudut elämään ihmeestä toiseen. On paljon parempi elää ihmeiden keskellä osana jokapäiväistä elämää.
 
Tämä on linjassa 2. Pietarinkirjeen 1:3–4 kanssa, jossa todetaan: ”... on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta...”. Olen käyttänyt tätä NIIN monta kertaa yllättävissä tilanteissa – hätätapauksessa tai odottamattoman laskun edessä – ja todennut heti: ”Isä, näytä huolenpitosi! 2. Piet. 1:3–4 sanoo, että kaikki elämään ja jumalisuuteen tarvittava ON JO lahjoitettu kauttasi, joten Isä, näytä huolenpitosi!” Tällainen elämäntapa tuo levon, sillä tiedät, ettei sinua yllättänyt asia ole yllättänyt Häntä. Saat lapsenomaisen innostuksen odottaa ja nähdä, miten Hän (Isä) on jo pitänyt huolen.
 
Ja kyllä, tiukoissa paikoissa olen sanonut juuri näin Hänelle. Hän ja Jeesus sanoivat Isä meidän -rukouksessa ja Pietarin kautta, että kaikki on jo annettu, joten olen tiukan paikan tullen näin rohkea. Toisinaan, kuten yllättävän laskun kohdalla, tilanne on vähemmän intensiivinen ja pikemminkin pohdiskeleva: ”Isä, tämä ei yllättänyt sinua, vaikka minut se todellakin yllätti. Miten olet jo maksanut tämän? Pyydän, näytä huolenpitosi, Sinun tapasi täyttää tämä tarve.” Olen nöyrällä ja pohdiskelevalla mielellä, etsiskellen mielessäni omaa suunnitelma A:ta, B:tä, ja niin edelleen, mutta olen päättäväinen siinä, että näen Hänen suunnitelmansa toteutuvan.
 
“ ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme” on samanlainen: ”Sinä annat meille syntimme anteeksi sen mukaan, kuten me annamme anteeksi niille ketkä ovat meille velkaa.” Kreikan kielen sana ”velka” tai ”olla velkaa” ei ensisijaisesti tarkoita syntiä, vaikka tässä kontekstissa se on sitä, mutta se on myös paljon muutakin. Jeesus sanoi, että meidän tulee todeta Isän antavan syntimme anteeksi samalla kun me annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velkaa. Tämä sisältää synnin, mutta myös ne tunnealueen ”olen pahoillani” - tunnustukset joita kaipaamme: ne anteeksipyynnöt ja tunnustukset, joita odotamme niiltä, jotka ovat tehneet meille vääryyttä, missä he tunnustavat sen vahingon jonka he meille aiheuttivat.

​Sana ”velka” tarkoittaa kaikkea tätä Jeesuksen toteamuksessa. ”Annat meille anteeksi meidän syntimme samalla kun me annamme anteeksi kaikille jotka ovat meille mitään velkaa.” Tämä ei tarkoita taloudellisten velkojen perumista, sillä se ei ollut asiayhteys, vaan kyse on tunne-elämän velasta, kuten meitä kohtaan tehdyn vääryyden tunnustamisen velasta.

Jälleen kerran, tämä on kirjoitettu aoristissa, mikä tarkoittaa tosiasian toteamista – Isä on todella antanut syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velkaa.
 
”Äläkä saata meitä kiusaukseen” ja ”päästä meidät pahasta” on jälleen kirjoitettu aoristissa, eli ne ovat toteamuksia. Tämä on linjassa muun Uuden testamentin kanssa: Isä ei kiusaa meitä pahalla, sillä Hän ei ole pahan kiusattavissa, kuten todetaan Jaakob 1:13. Hän päästää meidät pahasta, kuten 1. Kor. 10:13 sanoo. Kun vihollinen hyökkää kuin tulva, Isä pystyttää suojan, jotta meitä ei koetella yli voimiemme, ja valmistaa tien ulos. ”Sinä et saata meitä kiusaukseen ja Sinä päästät meidät pahasta” on tarkempi käännös tästä aoristi-imperatiivista.
 
Matteus 6:9–13 kirjaa myös Isä meidän -rukouksen ja hänet johdatettiin lisäämään loppuun:
”Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.” Tämäkin on aoristinen (toteamus), kuten lauseen tarkka käännös osoittaa. Se ei ole pyyntö Isän valtakunnasta, vaan toteamus, painokas toteamus. Se painottaa Isän valtakuntaa, Isän kunniaa ja Isän voimaa. Sana ”amen” tarkoittaa hepreaksi ”vakaata”. Kreikan kielen ”amen” tarkoittaa vakaata, lujaa ja luotettavaa. Joskus se käännetään ”niin olkoon”. Pidän merkityksestä ”luotettava”,  eli nämä rukouksen toteamukset ovat luotettavia. Näin Jeesus lopetti ohjeistuksensa.
 
Ajatukseni tässä kaikessa on, että tämä rukousmalli merkitsee Isän tahdon toteutumista maan päällä, ilmaistuna ensin elämässämme. Ei tempausta. Ei sitä milloin kuu on punainen tai kun kalenterit osuvat yhteen. Vaan nyt, Isän tahto ja valtakunta tapahtuu meissä, nyt. Tiedostamme taivaallisen kansalaisuutemme ja täten meillä on aina mielessämme välitön kotiinmeno kuoleman kohdatessa, mutta ensisijaisesti mielessämme on Isän tahto, joka toteutuu meidän elämissämme juuri nyt maan päällä.
 
 
Jotkut uskovat ovat niin taivaallisiin asioihin uppoutuneita etteivät he ole maan päällä hyödyksi.
On hauskaa spekuloida, ja internet ruokkii tätä halua (himoa) tietää uusimmat uutiset taivaasta. Osa tästä on täysin normaalia ihmisluontoa, jopa Vanhan testamentin profeetat, jotka saivat vain lupauksia tulevasta pelastuksesta, etsivät uutterasti lisää tietoa (1. Pietari 1:9-12).

Mutta kun tämä halu saada lisää tietoa taivaaseen menemisestä vie pois meidän Tärkeimmästä tehtävästämme, Isän tahdon toteutumisesta päivittäin meissä maan päällä, silloin se on ongelma. Niin kauan kuin elämme, meidän tulee elää Isän valtakunnan tahdon toteutumiseksi maan päällä.

Toki elämme siinä varmuudessa että Jeesus on edeltä valmistanut meille paikan taivaassa, mutta missään Uudessa testamentissa ei opeteta että meidän tulisi kohdistaa tähän kaikki huomiomme.
 Sen sijaan se, mitä meille opetetaan, on opetuslapseuden prosessi: jatkuvaa oppimista, kasvamista, Kristuksen kaltaiseksi tulemista tässä ja nyt. Jos luet evankeliumeja, valtaosa Jeesuksen opetuksista käsitteli sitä, miten elää todeksi Jumalan valtakuntaa maan päällä vaeltamalla rakkaudessa vahvan moraalin ja hengellisen selkärangan tukemana.
 
Jeesus aloitti Isä meidän -rukouksen sanomalla: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.” Aloitamme pyhyydestä ensi viikolla. Siihen asti, siunauksia,
John Fenn/EF
 
 
 
0 Comments

Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 4/4

1/17/2026

0 Comments

 
Adult children breaking contact with parents, 4/4
Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 4/4
 
Hei kaikki,
Tänään päätämme tämän tärkeän sarjan.
 
'Minun totuuteni' löytäminen, 'minun rauhani suojeleminen'
 
Aikuisia lapsia, jotka sanovat vanhemmilleen näitä asioita, on huijattu ajattelemaan, että he suojelevat itseään, mutta todellisuudessa he työntävät kipunsa toisen kerrostuman alle. Heidän mielensä heikkenee heidän juostessa pois niiden luota, jotka heitä haastavat. Todellinen rauha tulee sen oppimisesta, kuinka navigoida elämän vaikeuksissa. Voima tulee kypsyyden ja tunne-elämän kypsyyden kautta. 
 
Tunne-elämältään terve nuori ihminen tajuaa...
...että hänen vanhempansa eivät yrittäneet kontrolloida, vaan suojella heitä. Vanhemmat puhuvat kokemuksesta, tultuaan satutetuksi maailmassa, he ovat tehneet virheitä eivätkä he ole täydellisiä. Jossakin kohdassa aikuinen lapsi tajuaa, että kyse ei ollut kontrollista, vaan suojelemisesta. Sen sijaan, että vetäytyisi pois äidistä ja isästä, hän arvostaa heitä korkeammalle elämässään, ammentaen heidän hyvistä ja huonoista kokemuksistaan. 
 
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
 
Ne teot, jotka teet nyt vanhemmillesi, ovat niitä, mitä lapsesi tulevat tekemään sinulle. He kuulevat sinun sanovat yhtä, mutta seuraavat sitä, mitä teet, mikä on koulutusta. He varttuvat olemaan aivan kuten sinä. Sinä tulet kouluttamaan heitä välttämään sukulaisia, jotka heitä rakastavat, välttämään konfliktia, etsimään loukkausta. Tulet jonakin päivänä kokemaan saman vieraantumisen omista lapsistasi, kuin mitä nyt olet heille tekemässä. Jokainen väliin jätetty syntymäpäivä, jokainen väliin jätetty juhlapäivä, jona nyt vältät vanhempiasi, tulee kohdistumaan sinuun. Onko se sitä, mitä haluat? 
 
Sanoin palaavani tähän
 
Suuremmassa mittakaavassa, heti kun äitiä ja isää häpäistään tällä tavoin, loukkauksesi ja kieltäytymisesi käsitellä todellisia ongelmia leviää salakavalasti koko elämääsi. Kun aiemmin sanoin viiden viimeisen käskyn olevan suoraan yhteydessä äidin ja isän kunnioittamiseen, puhuin juuri tästä. Elämästäsi tullaan varastamaan, tunteesi tullaan varastamaan, aikasi tullaan varastamaan, sinun lapsenkaltainen uskosi tullaan varastamaan sinulta. Rakastamasi ihmiset tulevat olemaan uskottomia ja pettämään sinut. Haluat sen, mitä muilla on, kun näet onnellisia avioliittoja ja lapsia sekä menestyksekkäitä elämiä. Havaitset olevasi noiden viiden viimeisen käskyn uhri, sillä käsky välttää noita syntejä on suorassa yhteydessä vanhempiesi kunnioittamiseen.  
 
Neuvoni on siksi pysäyttää luomasi kierre.
 
Astu pois karusellista ennen kuin on liian myöhäistä. Istuudu vanhempiesi kanssa kuulemaan heidän näkökulmansa. Anna heidän kertoa oma elämäntarinansa, ennen kuin he tunsivat Herran, virheet, joita on tehty sitä ennen ja sen jälkeen. Kuule heidän sinun puolestasi kantamansa taakat, joita et koskaan nähnyt. Kuule heidän kipunsa. Kuule, kuinka he ovat kasvaneet elämässä ja Herrassa. Vanhemmat, olkaa haavoittuvaisuudelle alttiita. Lapset, tajutkaa se, että he ovat vajavaisia aivan kuten tekin, mutta he ovat ainoita, jotka rakastavat teitä sillä tavalla, jolla vain vanhemmat voivat lastaan rakastaa. Maapallolla ei ole ketään muuta, joka rakastaa sinua sellaisella tavalla.  
 
Sinun on päästävä aikaan, jolloin sinun täytyy lakata syyttämästä vanhempiasi kaikesta. Sinun täytyy lakata toistamasta samaa tarinaa kerta toisensa jälkeen antaen sen olla tekosyy sinulle jokaiseen tekemääsi valintaan. Vanhempiesi syyttäminen koko elämästäsi merkitsee nolla-asteisen vastuun ottamista omasta kasvustasi. Parantuminen ei ole sitä, että poistat elämästäsi ne, jotka sinua rakastavat. Et parane sillä, että aiheutat tuskaa vanhemmillesi, kun jäät ilmestymättä syntymäpäiville ja juhlapäiville.


Reaktio vai vastaus?
 
Populaarikulttuuri, joka sisältää sosiaalisen median, harjoittaa ihmisiä reagoimaan, kun itse asiassa tarvitaan vastausta. Reaktio on automaattista, tunnepohjaista, ja se tapahtuu ilman, että asioita ajatellaan perusteellisesti. Vastaus annetaan, kun tilannetta on ajateltu perusteellisesti ja suunnitelmallisesti. 

Vastaus on harkittu. Esimerkiksi jos ihminen reagoi vihalla, joka on suurempi kuin loukkauksen taso – heissä on käynnissä jotakin syvällisempää. Se, että lapsi reagoi lopettamalla täysin kaiken kommunikaation ja yhteyden vanhempiinsa, on reaktio.  



Nyt on aika pukea ylleen aikaihmisen vaatteet ja vastata. Ei reagoida, vaan vastata. Sekä vanhemmat että lapsi tässä tarkastelussa ovat aikuisia. Olkaa aikuisia. Lapset, tämä ei ole sosiaalista media, jossa voit reagoida ja räjähdellä luin lapsi, jolla on kiukunpuuska. Ei, nyt on aika istuutua kasvotusten äidin ja isän kanssa ja vastata – kyse tulee olemaan neuvottelusta etkä päädy siihen, että sanot kaiken mitä kuvittelet sanovasi (koskee myös äitiä ja isää). Mutta kykenet tuulettamaan riittävästi ollaksesi sovussa kompromissin suhteen.


Opi kontrolloimaan reaktioitasi, koska he ovat vanhempiasi ja he tulevat vihastuttamaan sinua, he tulevat antamaan neuvoja, joita et halua, he tulevat haastamaan sinut. Vanhempiesi syyttäminen elämäsi olosuhteista merkitsee omien valintojesi faktojen välttelyä. Sinun täytyy lakata katselemasta sellaista sosiaalista media, joka ruokkii tuon ihmissuhteen katkaisemista ja ottaa etäisyyttä ihmisiin, jotka ruokkivat kipujasi. 
 
Anna vanhemmille takaisin heidän auktoriteettinsa
 
Vetäydy ja salli vanhemman puuttua asiaan, he tarjoavat vaihtoehtoja, kokemusta, he lisäävät näkökulmaa. Anna heidän puuttua asiaan ennen kriisiä. Salli heidän mielipiteensä, vaikka ne olisivat erilaisia, älä ole uhattu, ole voimaannutettu – kyse on näkökulmasta.
 
Tuhlaajapoika
 
Kertomus tuhlaajapojasta löytyy Lk. 15: 11–32:ssä. Paljon on kirjoitettu hänestä ja hänen veljestään. Poika pyysi ja sai perintönsä etuajassa ja käytti sen ylelliseen elämään. Hän päätyi ruokkimaan sikoja työskennellessään pakanalla – jotakin sellaista, mitä suoraselkäinen juutalainen mies ei olisi tuona aikana tehnyt.
 
Pojan ruokkiessa sikoja ja tajutessa niiden syövän paremmin kuin hän itse, mikä teki hänet epäpuhtaaksi ja asetti sikoja alemmalle tasolle, Jeesus sanoi: 'hän meni itseensä'. Tuo on se hetki, jota etsii jokainen vanhempi, jolla on aikuinen lapsi, joka katkaissut elämässään yhteydenpidon.
 
Paavalin rukoukset Ef. 1: 17–19:ssa ja 3: 15–20:ssa
 
Nämä ovat rukouksia, joissa pyydetään Isää tekemään työtä ihmisten sisällä. Hän pyytää 1: 17–19:ssä Isää antamaan heille viisauden ja ilmestyksen Hengen Hänen tuntemisessaan, jotta he voivat nähdä sen kutsun, jonka Hän on antanut.
 
Hän rukoilee 3: 15–20:ssa, että Isä vahvistaa heitä sisäisessä ihmisessä Henkensä kautta, jotta he voivat tuntea Kristuksen rakkauden, joka ylittää ihmismielessä tapahtuvan tuntemisen. Paavali myös vertasi jonkun puolesta rukoilemista synnytykseen Gal 4: 19:ssä: Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä.
 
Vanhemmat – älkää luovuttako, rukoilkaa Paavalin rukousten tyyliin, niissä ei ollut kyse siitä, että heidän nähtäisiin tekevän sitä tai tätä, vaan että he muuttuisivat sisältä päin Isän Hengen vaikutuksesta.
 
Aikuiset lapset – tehkää sama vanhempienne puolesta. Olette kumpikin olleet väärässä.
 
Sekä vanhempien että lasten täytyy antaa toisilleen anteeksi ja tajuta, että heidän välisensä rauha on tärkeämpää kuin jokaisen pienen asian käsitteleminen, joka johti heidät yhteyksien katkaisemiseen. Jeesus sanoi anteeksiantamisen olevan päätös, ei tunne: "Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan." Mk. 11: 25-26
 
Tee päätös panna syrjään kaikki puolustelut – äiti, isä, lapsi – ja päätä antaa anteeksi ja mene eteenpäin. Ryhdy toimiin tuon päätöksen pohjalta. Ole se jalompi ihminen. Ole aloitteellinen ja sitten toinen osapuoli: hyväksy tuo aloite. 
 
Tunteiden työstäminen saattaa kestää vuosikausia, kun ihminen on tehnyt päätöksen antaa anteeksi.
 
Tulee olemaan hetkiä, jolloin hirvittävä muisto tulee ärjyen mieleesi. Sitä tulee käsitellä niin, että kun olet työstänyt tuon tunteen, viet sen tunteen takaisin päätökseesi antaa anteeksi. Havaitset, että kun olet käynyt läpi kaiken tuon vihan uudelleen ja viet sen takaisin tuohon päätökseen, Jumala tulee parantamaan sinut. Muista tulee jäämään, mutta tuska on mennyttä. Siitä tiedät, että Hän on parantanut sinut.  
 
Voisi olla paljon enemmänkin sanottavaa, mutta tämä riittää. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 3/4

1/10/2026

0 Comments

 
Adult children breaking contact with parents, 3/4
Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 3/4
 
Hei kaikki,
 
Jatkamme kolmannella osalla tutkien sovinnon suuntaan menemistä.
 
Mitä enemmän he ovat irti kytkettyjä Jumalasta, sitä vihaisemmaksi he tulevat. 
 
Jos he ovat uskovia, he huiputtavat itseään usein ajattelemaan, että juuri Jumala johdattaa heidät yhteydenpidon katkaisemiseen. Mutta kun tasapainoinen ja puhdas usko on mennyttä, kaikki tuntuu hyökkäykseltä.
 
He ovat hämmentyneitä, sillä jos se, mitä he ovat tekemässä, on Jumalan polku parantumiseen, miksei heillä ole rauhaa? Miksi he ovat niin onnettomia? He kompastelevat elämän halki mekaanisesti äitiä ja isää kohtaan tuntemansa vihan ruokkimana.
 
Viha ei ole vahvuutta, eikä se tarkoita sitä, että he ottavat oman elämänsä hallintaansa. Päin vastoin, se osoittaa, että rauha ja Jumala ovat kaukana heistä. Ulkonaisesti he voivat hymyillä, mutta sisäisesti olla onnettomia. He eivät ole niin lähellä Jumalaa kuin heidän täytyy olla, sillä mitä lähempänä Isää ihminen on, sitä vähemmän hänen tarvitsee voittaa riita – ja sama pätee myös vanhempiin.
 
Määrittelen nämä ominaisuudet tällä tavoin: 
 
Oikeus on sitä, että saat mitä ansaitset. Laupeus on sitä, ettet saa mitä ansaitset. Armo on sitä, että saat mitä et ansaitse. Missä tahansa sovinnossa kaikki kolme vaikuttavat jossakin kohdassa. Tarvitaan sen tunnistamista, että kaikki kipu ja tuska on sitä mitä tapahtui kummankin toimien tuloksena. Laupeutta, pidättymistä myrkyllisten sanojen ryöpyistä, jotka vahingoittavat sovintoprosessia. Armoa, jota osoitetaan, koska kumpikin rakastaa toista, jättää menneen huomiotta, sekä voimaannuttaa toisensa osoittamalla kunnioitusta ja arvostusta jokaisen ihmisen paikalle elämässä. 
 
Jokainen rakkaistasi tekee olosi epämukavaksi toisinaan. Jos et voi istuutua heidän kanssaan tuossa tilassa, et voi rakastaa heitä. Rakkaus ei ole rakkautta, ennen kuin se on todistettu. Istuudu ja todista rakkautesi toisianne kohtaan. Jos et osaa käsitellä erimielisyyttä, että voi kasvaa ihmisenä tai uskossa.  
 
Jos katkaiset yhteyden jokaiseen, joka haastaa sinua, sitä enemmän sinusta tulee itsellesi saari, ja se on sitä, mitä paholainen haluaa. Jos katkaiset yhteydet kaikkiin, jotka sinua haastavat, että suojele itseäsi, valitset elää vihan, sekasorron ja rikkoutuneiden ihmissuhteiden maailmassa - joka ulottuu omaan (lapset) elämääsi. 
 
Paholainen yrittää tuhota perheen monin tavoin. 
Paholainen vihaa perheitä. Kun joku kristitty aikuinen lapsi rikkoo yhteyden vanhempiinsa 'Jumalan tähden', hänen uskostaan on tullut myrkkyä. 'Toksinen' on suosittu nimitys niille ihmisille ja sille uskon rakenteelle, joka on meille myrkyllinen.
 
Hänen uskonsa on usein sellaisen uskonnollisen järjestelmän sisällä, joka sallii uskonnon (rakenteen) kontrolloida ihmisen elämää Herran sijasta. Johtajat tuossa uskonnollisessa järjestelmässä kuten pastorit, heidän puolisonsa, vanhemmistoon kuuluvat ja muut manipuloivat häntä sokeaan tottelemiseen. Usein tämä järjestelmä on samaa mieltä aikuisen lapsen kanssa, kun johtajat kuulevat tarinasta vain yhden puolen, mutta asettuvat loukatun aikuisen lapsen puolelle. Kyse on usein manipulaatiosta, hänen pitämisestään laumassa, hänen rahansa, talenttiensa, resurssien pitämisestä tuon seurakunnan neljän seinän sisäpuolella.
 
Toksisessa uskossa on kyse sellaisen jumalan tai uskon keksimisestä, joka kunnioittaa omaa itseä. 
 
Tuollainen väärin kohdistettu usko on epäaitoa ja usein pelkoon perustuvaa ja siinä addiktoivaa. Hän ei voi jättää kokousta väliin, koska paholainen saattaa saada tuloaukon. Jos hän ei katso seuraavaa kokousta, häneltä saattaa jäädä ihmeensä saamatta jne. Uskosta tulee hyvin kapeasti vain tuon pastorin tai puolison ääneen keskittyvä, ja se sulkee pois ymmärryksen, terveen järjen ja terveellisten tunteiden ja ajatusten äänet. Sovinnon tekeminen vanhempien kanssa saattaa merkitä tuosta toksisesta seurakunnasta irtautumista, ehkä toksisesta avioliitosta tai muista ihmissuhteista eroon hankkiutumista. Hän tuntee olevansa ansassa, kun tuo oivallus iskee häneen eikä hän tiedä, mitä tehdä. Hänen täytyy mennä äidin ja isän luo.
 
Tuloksena on hauraita ihmisiä. 
Onpa sitten kyse kristitystä, joka on kontrolloivassa ja toksisessa seurakunnassa, tai ei-kristitystä, joka ympäröi itsensä ihmisillä, jotka ovat samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että yhteyden katkaiseminen vanhempiin oli hyvä asia, hän on tunne-elämältään hauras. Sellaisessa haurauden tilassa ollessaan hän on menettänyt kyvyn käsitellä aitoja ongelmia. Joskus liian hauraita myöntääkseen äidin ja isän olleen oikeassa.
 
Tultuaan näin hauraaksi häneen on helppo vaikuttaa.
 
Häneen on helppo vaikuttaa sellaisten ihmisten, jotka eivät rakasta häntä puhtaasti ja/tai jotka eivät ajattele hänen etuaan. Hänen täytyy tietää, että perheissä kiistellään. Teinit hyökkäävät rajoja vastaan, kapinoivat, koettelevat rajoja. Perheissä huudetaan toisille. Lapset kohtaavat seuraamuksia teoistaan. Perheillä, joissa on nuoria lapsia, on sääntöjä, kuria ja rajoja. Perhe-elämä on toisiaan sotkuista ja juuri noissa sotkuisissa hetkissä Jumala muovaa luonnetta, selkärankaa, auttaa lasta asettamaan rajoja.
 
Juuri perhedynamiikka opettaa lasta puolustamaan sitä, mihin hän uskoo. Perustelemaan kantansa vanhemmille. Päättämään vielä kotona ollessaan, mitä uskovat ja miksi. Yhteyden katkaiseminen vanhempiin poistaa juuri ne ihmiset, jotka voivat haastaa, esittää niitä vaikeita kysymyksiä tuolle nuorelle aikuiselle. Aikuinen lapsi luullessaan luovansa oman identiteettiinsä on itse asiassa hauras, ja häneen vaikuttavat helposti ihmiset, jotka eivät häntä rakasta hänen vanhempiensa tavoin.  
 
Jossain kohdassa....
 
Tuo aikuinen lapsi tajuaa, että hänen vanhempansa ovat vajavaisia ihmisolentoja aivan kuten hän itsekin. Ehkä vanhemmat olivat määräileviä, jyrkkiä, liian uskonnollisia ilman, että olisivat auttaneet häntä löytämään itse Herran. Useampi kuin yksi hyvää tarkoittava vanhempi on käyttänyt Raamattua rangaistakseen lastaan: "Mene huoneeseesi ja lue Raamattuasi" saa lapsen vain yhdistämään Jumalan rangaistukseen. Mutta kun tuo lapsi varttuu, hän tajuaa äidin ja isän vain yrittäneen estää häntä todella huonoista päätöksistä ja niistä seurauksista, joita olisi sellaisista päätöksistä tullut.
 
Ja äiti ja isä tunnistavat olleensa vajavaisia. He tunnistavat, että heidän lapsensa heihin suuntaamissa syytöksissä on totuuden siemen.
 
...sovinto tulee neuvotteluvaiheeseen.
 
Neuvotteluissa kumpikaan puoli ei saa 100 % haluamaansa. Mutta he voivat elää tulosten kanssa. Kun tuhlaajapoika lähti, se ei ollut sitä mitä isä halusi, mutta hän salli pojalleen vapauden ottaa rahat ja juosta. Kun poika palasi, isä osoitti armoa, josta toinen poika ei ollut tyytyväinen.  
 
Joh. 21: 15–19:ssa Jeesus kysyi Pietarilta kaksi kertaa, rakastiko tämä Häntä. Jeesus käytti sanaa 'agape', joka on ehdoton rakkaus. Kummallakin kerralla Pietari vastasi kielteisesti käyttäen 'phileo' -rakkaus -sanaa, joka on sitä rakkautta, jota kahdella parhaalla ystävällä voi olla toisiaan kohtaan. Kolmannella kerralla Jeesus laskeutui Pietarin tasolle kysyen, rakastiko tämä Häntä phileo-rakkaudella. Pietari, jota häiritsi koko kysymysten tapa, möläytti kolmannen kerran: rakastan sinua kuin parasta ystävää! Siihen Jeesus profetoi, että tulisi aika, jolloin Pietari rakastaisi häntä agape-rakkaudella, jopa kun häntä vietäisiin pois kuolemaan sen puolesta.
 
Lisää askelia sovintoon ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 2/4

1/3/2026

0 Comments

 
Adult children breaking contact with parents, 2/4
Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 2/4
 
Hei kaikki,
 
Lopetin ensimmäisen osan sanalla aikuisille lapsille kysyen, mitä hyötyä meille oli vanhempina (vanhempina olostamme)?  
 
Eivät lapset eivätkä vanhemmat ole toisilleen velkaa täydellisyyttä.
Mutta tuo ajatus, etteivät vanhemmat ole lapsilleen velkaa täydellisyyttä, uhmaa sosiaalista mediaa, joka kannattaa kommunikaation katkaisemista vanhempien kanssa. Vanhemmat eivät ole lapsilleen velkaa täydellisyyttä, itse asiassa juuri tuo epätäydellisyys tekee mahdolliseksi Jumalan armon punomisen perhedynamiikkaan sisälle ja joka kohtaan. Ei ole olemassa täydellisiä vanhempia, ei ole olemassa täydellisiä lapsia.
 
Kipu, jota vanhempi tuntee, kun aikuinen lapsi 'canceloi' hänet (katkaisee yhteyden), johtuu osaksi siitä, että tuo vanhempi rakastaa lastaan ja haluaa yhä suojella tätä maailmassa olevalta pahuudelta. Mutta kyse on sitäkin enemmästä. Neljän tytön äiti kertoi minulle, että kun hänen tyttönsä kiistelivät, hänen oli vaikea päättää, kuka oli oikeassa, koska jokaisessa hänen tytössään oli osa häntä itseään, ja hän saattoi ymmärtää jokaisen näkökantaa.
 
Kyse ei ole vain tyhjästä tuolista (tyhjistä tuoleista) päivällispöydässä; osa sinusta lähti, kun hän lähti (he lähtivät). Osa sinusta meni heidän mukanaan heidän katkaistessaan yhteydenpidon. Sen tähden tunnet palan itsestäsi puuttuvan – se puuttuukin. Sen tähden myös he tuntevat olevansa aivan yksin naamioiden kipunsa yhteydenpidon katkaisemisella, sillä heistä tuntuu, että myös heistä osa on teidän kanssanne, äiti ja isä.  
 
Heillä saattaa olla oikeutettuja kipuja sinun (vanhemman) teoistasi. Mutta usein he pelkäävät vanhempiensa luo menoa, koska luulevat näiden huutavan ja kiljuvan ja tilanteen asioiden hirvittävällä tavalla väärin. Tässä tilanteessa olevien vanhempien täytyy olla vanhempi, se suurempi ihminen, se armollisempi osapuoli, sillä he haluavat tuoda tuon osan itsestään takaisin perheeseen. Istuutukaa, pitäkää tunteet kurissa, tunnustakaa virheet ja kivut, joita sananne ja tekonne ovat aiheuttaneet, olkaa läpinäkyviä ja rehellisiä, ja puhukaa…
 
Yhteydenpidon katkaisemisella vanhempiin on seurauksia näiden lasten koko loppuelämälle.
Kymmenen käskyä on jaettu kahteen osaan: Jumalan rakastamiseen ja lähimmäisesi rakastamiseen. Ensimmäiset neljä käskyä koskevat Jumalan rakastamista, kuutta jälkimmäistä johtaa 'kunnioita isääsi ja äitiäsi.' 
 
Jäljellä olevat viisi juontavat juurensa suoraan niiden keskiössä olevaan arvoon koskien äidin ja isän kunnioittamista: sinun ei pidä murhata, se tuottaisi häpeää vanhemmillesi. Sinun ei pidä tehdä aviorikosta, se tuottaisi häpeää vanhemmillesi, sinun ei pidä varastaa, sinun ei pidä valehdella, sinun ei pidä himoita asioita, jotka eivät ole sinun - noiden kaikkien keskiössä oleva arvo löytyy äidin ja isän kunnioittamisessa, perheen kunnioittamisessa.
 
613 Mooseksen lakia tiivistyy kymmeneen käskyyn, jotka esitetään tiiviisti kahdessa kategoriassa: Jumalan rakastaminen, toisten rakastaminen. Kun äitiä ja isää ei kunnioiteta, tuolle lapselle avautuu hengellinen ovi kärsiä lopuista noita käskyjä – enemmän tästä myöhemmin - mutta tiedä, että heti kun hän avaa tuon oven, häneltä todennäköisestä varastetaan, hänet tullaan pettämään, hänelle valehdellaan ja lisää… siitä enemmän myöhemmin.
 
Kunnioittaminen ei tarkoita tottelemista. 
 
Niiden kunnioittaminen, jotka saattoivat sinut maailmaan, on tämän käskyn perusta. Kyse ei ole tottelemisesta, erityisesti aikuisten lasten kohdalla. Kyse on luomisesta, siitä että Jumala käytti heitä siihen, että sait alkusi ja Hän antoi siinä hetkessä sinulle elämän. 
 
Yhdellä tahtosi teolla, osoittamalla heille kunnioitusta, kunnioitat Jumalaa, joka kunnioitti sinun sikiämistäsi antamalla sinulle elämän. Se ei tarkoita, että yhtäkkiä sinulla olisi lämpöisiä ja untuvaisia tunteita heitä kohtaan. Voi olla, ettei teillä ole tässä hetkessä mitään yhteistä. Voi olla, että inhoat heidän elämätyyliään. Heidän kunnioittamisensa tarkoittaa sen tunnustamista, että ilman heitä et olisi täällä ja myönnät heille sen – ehkäpä vain sen – että he antoivat sinulle elämän.
 
Aikuinen lapsi, ehkä teinivuosista alkaen, lakkaa kääntymästä äidin ja isän puoleen neuvoja saadakseen. Hän juoksee toisten luo saadakseen opastusta, neuvoja. Hän kääntyy sosiaalisen median ja toisten puoleen, joista tuntuu samoin kuin heistä, oikeuttaakseen vetäytymisensä äidin ja isän luota.
 
Salomonin kuollessa hänen pojastaan Rehabeamista tuli kuningas 1. Kun. 12: 6–11:ssa. Hän konsultoi niitä viisaita vanhoja miehiä, jotka olivat neuvoneet hänen isäänsä, ja sen jälkeen hän 'neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan'. He antoivat hänelle huonoja neuvoja, itsekkäitä neuvoja, sanoja, jotka ruokkivat hänen egoaan ja huomion ja vallan himoaan.
 
Tuota tapahtuu nykyään sosiaalisessa mediassa; nuoret aikuiset hylkäävät vanhempiensa viisauden ottaakseen neuvoja 'nuorilta, jotka ovat kasvaneet heidän kanssaan', jotka ruokkivat egoa ja kertovat heille sitä, mitä he haluavat kuulla, ei sitä, mikä on viisasta. Heillä ei ole mitään kykyä tai he ovat menettäneet kykynsä ja halunsa suodattaa pois pahat asiat ja poimia hyvän ja hyödyllisen lapsuudestaan.

On helpompaa tehdä äidistä ja isästä roistoja ja syyttää heitä jokaisesta sisällä olevasta kivusta. 
 
Kuinka monet aikuiset lapset ovatkaan nähneet vanhempiensa kuolevan, ennen kuin sovinto on tehty? Vain siksi, että kukaan ei ollut halukas puhumaan perusteellisesti joistakin vanhoista kiistoista tulevasta kivusta. Jossain kohtaa tuon lapsen täytyy tajuta, että oli hyvä asia omata vanhempi, jonka kanssa kiistellä. Hän tarvitsi tuota näkökantaa. Hän tarvitsi tuota mielipidettä. Hän tarvitsi tuota kokemuksen ääntä. Jumala käyttää vanhempiamme hyvässä ja pahassa, muovaamaan meitä menestyksekkäiksi aikuisiksi.
 
Kaksosten kokous
 
Eräässä muutama vuosi sitten pidetyssä kaksosten kokouksessa tehtiin kyselytutkimus. Kokouksessa oli kaksi veljestä. Toinen veljeksistä oli lakimies, naimisissa, vakaa elämässä. Hänen kaksosensa oli käynyt läpi muutaman avioeron, taisteli alkoholismin kanssa, omasi vaikeuksia pitää kiinni työpaikasta. Yksi kyselytutkimuksen kysymyksistä oli: Mikä tapahtuma on eniten muovannut elämääsi?
 
Kumpikin mies kirjoitti saman vastauksen: "Isäni kuoli ollessani 12." 
 
Toinen oli käyttänyt sitä keinona parantamaan yhteiskunnallista asemaansa, toinen salli tuon tapahtuman tuhota hänet. 'Cancel-kulttuuri' kertoo aikuisille lapsille, että heidän haavansa ja kipunsa ja traumansa lapsuudessa tuhosi heidät. Jos he uskovat sen, he eivät koskaan tule tietämään, kuinka Herra olisi voinut kääntää nuo kivut kallisarvoisiksi astinkiviksi vahvempaan luonteeseen Kristuksessa sekä onnellisuuteen ja siunaukseen elämässä. Joskus on liian vaikeaa sanoa äidille ja isälle: "Olitte oikeassa." Noissa tapauksessa he ovat vihaisia itselleen tekemiensä valintojen vuoksi, mutta kääntävät tuon vihan ulospäin äitiin ja isään, jotta heidän itsensä ei tarvitse tehdä vaikeita päätöksiä.
 
Olemme pääsemässä pahimman yli parantumista kohti, ja menemme siihen suuntaan ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments

Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 1/4

12/27/2025

0 Comments

 
Adult children breaking contact with parents, 1/4
Aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiin, osa 1/4
 
Hei kaikki,
 
On olemassa trendi, jossa aikuiset lapset katkaisevat yhteydenpidon vanhempiinsa. Mutta kyse on suuremmasta asiasta kuin tyhjistä istumapaikoista syntymäpäivillä ja juhla-aikoina; tässä liikehdinnässä on syvällisempi ja pahempi hengellinen suunnitelma.
 
Tämä sarja selvittää tätä trendiä, kun identifioimme sen, määrittelemme sen, tutkimme syitä ja tarjoamme joitakin ratkaisuja. Katsomme myös raamatullisia esimerkkejä kuten tuhlaajapoikaa sekä ehkä suurinta esimerkkiä Raamatussa: juopa Daavidin ja hänen poikansa Absalomin välillä.
 
Yhdysvalloissa 27 % aikuisista lapsista on vieraantunut yhdestä tai kummastakin vanhemmastaan. (Cornell-yliopisto)
 
Noista 27 %:sta 11 % on vieraantunut äidistään ja 26 % on vieraantunut isästään. Loput 63 % (noista 27 %:sta) on katkaissut yhteydenpidon kumpaankin vanhempaansa.  
 
Jos on tapahtunut todellista pahoinpitelyä, tietenkin heidän täytyy ottaa etäisyyttä oman mielenterveytensä ja ehkä fyysisen terveytensä vuoksi. Niiden vanhempien, jotka eivät olleet väkivaltaisia, on tärkeä tarkastella sitä, kuinka he kasvattivat lapsensa, identifioida kasvatukseen myötävaikuttaneita tekijöitä ja olla halukkaita myöntämään vieraantuneelle/vieraantuneille lapselleen/lapsilleen puutteensa ja virheensä.  
 
Tämä ongelma on olemassa osin sosiaalisen median lisääntymisen vuoksi
 
Nykyään nuorempi sukupolvi pitää yhteydenpidon katkaisemista vanhempiinsa osana omaa henkilökohtaista kasvua ja itsestä huolehtimista. Itsestä huolehtimisella tarkoitan oman itsen suojelemista keneltä tahansa, joka itseä haastaa. He katkaisevat yhteydenpidon kenen tahansa sellaisen kanssa, joka on heidän kanssaan eri mieltä tai haastaa heitä ajattelemaan perusteellisesti sitä, mitä he uskovat ja miksi. Sosiaalisen median maailma on narsistinen, joten he luulevat, että elämässä on kyse heistä itsestään, ja useamman sukupolven välisiä ihmissuhteita arvostetaan vain vähän. Sen lisäksi (Yhdysvaltain) opetusjärjestelmä ei ole opettanut lapsille, kuinka ajatella, tehdä päätelmiä, väitellä ja tutkia eri näkökulmia. Heitä opetetaan reagoimaan tunnetasolla päätelmien tekemisen sijaan.  
 
Tätä sukupolvea harjoitetaan näkemään vanhempansa vihollisina ja korvaamaan heidät jollakulla sellaisella, joka kertoo heille sen, mitä he haluavat kuulla. Sitä vastoin Paavali kirjoittaa, että vanhempien kunnioituksen myötä tulee lupaus: että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä. Ef. 6: 2–3
 
Absalom katkaisee yhteydenpidon isänsä, kuningas Daavidin kanssa
 
Absalom istui 2. Sam. 15: 1–6:ssa kaupungin portin luona ja tekee päätöksiä ja ratkaisee sellaisia ihmisten asioita, joita hänen isänsä kuningas olisi normaalisti päättänyt. Hän sanoi ihmisille sen, mitä he halusivat kuulla, osoitti ja vastaanotti egoa paisuttavaa imartelua ja jae 6 sanoo: "Ja niin Absalom varasti Israelin miesten sydämet."
 
Aikuinen lapsi, joka on katkaissut yhteydenpidon vanhempiinsa Absalomin tavoin, kerää ympärilleen samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Hän kokoaa ihmisiä, jotka ovat halukkaita olemaan yhtä mieltä hänen vanhempiensa syyllisyydestä. Jakeessa neljä Absalom puhui ääneen: 'Jospa minut asetettaisiin tuomariksi maahan … minä antaisin hänelle oikeuden.' 
 
Hänen tekonsa horjuttivat hänen isänsä auktoriteettia, häpäisivät hänet ja koko ajan Daavid tarkkaili ja epäilemättä rukoili hänen puolestaan – ymmärrämme sen siitä tavasta, jolla Daavid rukoili ja suri Absalomin kuollessa. 
 
Aikuiset lapset, jotka katkaisevat yhteydenpidon vanhempiinsa, ympäröivät itsensä ihmisillä, jotka vetoavat heidän egoonsa, kertovat heidän olevan oikeassa, kertovat heidän tekonsa olevan oikeutettu. Absalomin tavoin he kaivavat maata kaiken sen alta, mitä heidän vanhempansa heille opettivat.
 
Yhtäkkiä he tajuavat olevansa aivan yksin ollessaan samanmielisten ihmisten ympäröiminä. Yksinäisiä, vaikka sellaisten ihmisten ympäröimiä, jotka väittävät rakastavansa heitä – ja eittämättä jotkut rakastavatkin- mutta usein joku toksinen ihminen käyttää näitä asioita manipuloidakseen ja kontrolloidakseen heitä väittäen koko ajan rakastavansa heitä ja ajattelevansa vain heidän parastaan.  
 
Muista, Jumala teki ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen, joten paholaisen käyttämät ihmiset yrittävät myös tehdä ihmiset omiksi kuvikseen ja kaltaisikseen. Siitä manipuloinnissa on kyse – manipuloijan kaltaiseksi tulemisesta, joka antaa hänelle täyden kontrollin.
 
Elämme maailmassa, jossa, jos vanhempi sanoo ei tai asettaa tiukkoja rajoja ja odotuksia, sitä kutsutaan pahoinpitelyksi tai traumaksi. Jos vanhempi ei vahvista ja ole samaa mieltä jokaisen ajatuksen ja tunteen kanssa, häntä kutsutaan pahoinpiteleväksi, määräileväksi, kontrolloivaksi, toksiseksi tai vaaralliseksi. Sosiaalinen media kertoo hänelle (lapselle) näin ja monet influensserit toistavat näitä tuntemuksia vahvistaen hänen hauraita tuntemuksiaan, kun hän kovettaa sydäntään lisää.

Riidat, tapahtumat ja säännöt lapsuudesta saavat aikuiset lapset kirjoittamaan historiansa uudelleen
 
Muokattu versio on tapahtumien vääristelyä irti asiayhteydestä. Esimerkki: Kun isäni pyysi meitä neljää lasta istuutumaan kertoakseen meille, että hän ja äiti aikoivat erota, hän sanoi: "Otan eron äidistänne ja otan eron teistä lapset. En tule olemaan paikalla otteluissa, syntymäpäivillä, lomilla… muutan pois… en tule olemaan paikalla…" 

Tuossa hetkessä ja vuosia jälkeen päin ainoa asia, minkä kykenin näkemään, oli se kipu, jonka nuo sanat aiheuttivat meille neljälle lapselle, iältään 11 (minä), 9, 7 ja 5. Saatuani enemmän ikää tajusin, että hän ei yrittänyt olla julma, hän yritti määritellä ja selittää, mitä avioero merkitsi lapsille, joilla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä se oli. Mutta tuossa hetkessä nuo sanat muodostivat hylätyksi tulemisen ja kivun puitteet.


Kun aikuisille lapsille kerrotaan, että konfliktit heidän perheessään olivat pahoinpitelyä, he suodattavat uudelleen muistonsa sen uskomuksen kautta, että ovat kärsineet pahoinpitelystä. Yhteydenpidon katkaisemisessa ei tavallisesti ole kysymys siitä, että vanhemmat olisivat pahoja ja he hyviä. Itse asiassa kyse on siitä, kuinka kipu muokkaa heidän näkemystään elämästä.


Nämä aikuiset lapset suodattavat suhteensa vanhempiinsa omien kipujensa läpi ja heidän vanhempansa suodattavat usein neuvonsa omien kipujensa läpi. Ei ole olemassa täydellistä vanhempaa eikä täydellistä lasta. Juuri siinä Jumalan armo, viisaus, luonne ja Henki tulevat mukaan perheen dynamiikkaan. Jos Hänelle sallitaan. Tässä kohdassa vanhempien täytyy olla läpinäkyvästi lastensa suhteen herkkiä, kun tilaisuus siihen annetaan.
 
Vanhemmille, jotka ovat tämän kokeneet tai juuri nyt ovat tätä kokemassa:
 
Lapsesi syyttää sinua siitä kivusta, jota et koskaan tarkoittanut aiheuttaa. Se, että lapsesi 'canceloi' sinut, vääristää antamasi rakkauden joksikin pimeämmäksi, väärinymmärretyksi ja asiayhteydestään irrotetuksi. Hän ei näe niitä hetkiä, jolloin olit läsnä hänen tukenaan. Hän ei näe tekemisiäsi uhrauksia. Hän näkee tarinan, joka on suodattunut hänen itsensä luoman kivun läpi, ja jota hän on toistanut niin monta kertaa, että se tuntuu hänelle nyt todelliselta.
 
Tilanteen tekee pahemmaksi se, että heti kun hän uskoo tuon tarinan, jokainen normaali ja harmiton viesti äidiltä ja isältä tuosta hetkestä lähtien suodattuu tuon vääristyneen muiston läpi. Se tarkoittaa sitä, että kaikki ne muistot, jotka hänellä on, ovat nyt muuttuneet joksikin sellaisiksi, jotka eivät olleet todellisia tai saanet uuden muodon hänen mielessään ja tunteissaan.
 
Niinpä jokin hetki, jonka luulit (vanhempasi luulivat) olevan tavallisen, suodattuu tuon kivun läpi ja siitä tulee todistus siitä, että tuo vääristynyt versio, johon uskotaan, on todellinen. Se vahvistaa väärää ymmärrystä. Kun he konfrontoivat sinua, päädyt taisteleman sellaista versiota itsestäsi vastaan, jota ei koskaan ollut olemassa ja on olemassa vain heidän mielessään. Heidän versionsa sinusta on nyt linnake, jonka vain he voivat päättää.  
 
Voimme kysyä aikuiselta lapseltamme (aikuisilta lapsiltamme) tämän: Mitä muuta hyödyimme siitä, kuin että rakastimme sinua/teitä?
 
Mitä hyödyimme siitä, että saatoimme sinut tähän maailmaan? Kaikki se, mitä vanhemmat tekevät, tehdään ilman lupausta palkinnosta tai arvostuksesta.  Kaikki vuodatetaan jokaiseen lapseen; rakkaus, kärsivällisyys, aika, energia, huoli, uhraukset, ne kaikki tehtiin ilman lupausta siitä, että lapsi antaisi koskaan mitään takaisin. Vanhempi tekee näitä asioita tietäen, että hänen lapsensa varttuisi ja kehittäisin oman itsenäisen elämänsä, hänellä olisi oma tulevaisuutensa. Vanhemmat tiesivät alusta alkaen koittavan ajan, jolloin he astuisivat askelen taaksepäin ja antaisivat lapsensa elää omillaan ilman, että hän tarvitsisi äitiään ja isäänsä samalla tavalla.
 
Eikä tuo lapsi tule muistamaan suurinta osaa siitä. Hänellä ei ole aavistustakaan vanhempiensa unettomista öistä, stressistä, pelosta, niistä valinnoista, joita vanhemmat tekivät hänen mukavuutensa, rakkauden sekä turvallisuuden tähden heidän oman mukavuutensa sijaan. Mitään siitä ei tehty odotuksin vastalahjasta. 
 
Vanhempi saattaa sanoa aikuiselle lapselleen: kysy itseltäsi vaikea kysymys. Miksi me teimme sen? Teimme sen, koska olet lapsemme. Joten ennen kuin syytät meitä todellisista tai ajatelluista epätäydellisyyksistä ja vakuutat itsellesi, että olimme sinulle täydellisyyden velkaa, kysy, mitä me siitä hyödyimme? Rakastamme sinua, me ilmestyimme silti paikalle ja rakastamme sinua edelleen. Mitä muuta hyötyä siitä oli, paitsi sinun rakastamisesi?  
 
Jatkamme tästä ensi viikolla. Älä luovuta tuon lapsen suhteen! Tai tuon vanhemman! Ensi viikkoon, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments

Jumala tekee toisista esimerkkejä, osa 4/4, vastaavuuksia

12/20/2025

0 Comments

 
God making examples of others. 4/4, Parallels
Jumala tekee toisista esimerkkejä, osa 4/4, vastaavuuksia
 
Hei kaikki,
 
Kun olemme katsoneet sitä, kuinka Herra on käyttänyt ja käyttää toisten elämiä esimerkkinä meille, emme voi unohtaa Jeesuksen esimerkkiä.
 
"...Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä." 1. Piet. 2: 21
 
"Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt." Joh. 13: 15
 
Ei jalkojen pesemisen tekoa, vaan Hänen elämänsä suuremman esimerkin koskien toisten palvelemista.
 
Hengellinen kasvu kuten fyysinen kasvu, tapahtuu vaiheittain
"ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen..." 1. Piet. 2:2. Vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistään maidon, lämmön, suojan, lohdun suhteen. Ja vauva vuotaa kummastakin päästä, lol! He sotkevat.
 
Mutta he nauttivat maitoa ja kasvavat; emme tiedä, kuinka, mutta he vain tekevät niin. "Halatkaa väärentämätöntä (puhdasta) maitoa." PUHDASTA maitoa, että kasvaisitte. Ei oudolta maistuvaa maitoa ts. ei huonoa oppia. Ei typerää opetusta. Ei opetusta, joka johtaa orjuuteen, vaan puhdasta, joka auttaa sinua kasvamaan.
 
Gal. 4:19:ssä Paavali kirjoitti: " Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä." 
 
Galatan seurakunta on keskellä nykyajan Turkkia. Paavali vieraili alueella kaikilla kolmella Apostolien tekoihin kirjatulla matkallaan. Sen tärkeimpiin kaupunkeihin kuuluivat Lystra, jossa rampa mies parannettiin 14:8–9:ssä, sekä Derbe. Juuri heidän puolestaan hän rukoili, verraten rukouksensa vaikerointia synnyttämässä olevan naisen vaikerointiin.
 
Kun rukoilemme jonkun puolesta 
 
Kun he kamppailevat elämässään ja Herran suhteen, kyse on hyvin paljon supistuksia muistuttavasta asiasta: intensiivisyyttä, lepoa, intensiivisyyttä, lepoa. Koko ajan vauva kasvaa (Kristuksessa). Kun rukoilemme säännöllisesti sellaisen kasvun puolesta perheessä ja ystäväpiirissä, tarvitsemme tätä esimerkkiä fyysisestä kasvamisesta antamaan meille kärsivällisyyttä Kristuksen saadessa muotoa heissä. Supistus, lepo, supistus, lepo.
 
Koska Isä tekee työtä ihmisen sisällä, se mitä Hän on tekemässä, ei aina näy sille ihmiselle, joka eniten välittää siitä, että tämä kasvaa Kristuksessa! Paavalin Ef 1: 17–19 ja 3: 15–20 rukoukset koskevat sitä, että Isä avaisi heidän ymmärryksensä silmät ja vahvistaisi heitä heidän sisäisessä ihmisessään, että he voisivat tuntea Kristuksen rakkauden.
 
Se ei ole ulkonaista. Niin usein rukoillessamme rakkaan ihmisen puolesta haluamme mitata edistymistä. Mutta tuo edistys ei tule olemaan nähtävillä. Kun Pietari huudahti Matt. 16: 16–17:ssa, että Jeesus on Kristus, Jeesus sanoin Isän näyttäneen hänelle sen. Mutta kukaan ei tiedä, mitä Isä oli näyttänyt Pietarille, ennen kuin tämä sanoi sen ääneen kaikkien kuultavaksi.  
 
Niin on myös rakkaidemme ja Isän heissä tekemän työn kohdalla. Emme tule tietämään, mitä on tekeillä, ennen kuin he ovat halukkaita ilmaisemaan sen. Joten ole kärsivällinen, Isä on työssä. 
 
Paavali nuhtelee heitä 1. Kor. 3: 1–3:ssa kutsumalla heitä vauvoiksi:
"Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa.  Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?"

Kristitty saattaa sanoa, ettei ole vauva Herrassa, koska on tuntenut Hänet vuosien, ehkä vuosikymmenten ajan. Se ei kuitenkaan ole hengellisen kasvun mittakeppi. Jos jollakulla on riitaa elämässään, jolloin hän sanoo korinttilaisten tapaan sellaista kuten: "Minä olen Apolloksen puolta" ja "Minä olen Paavalin puolta", hän on yhä vauva. 
 
Joku saattaa olla 50-vuotias, on laulanut solistina vuosien ajan, ollut pyhäkouluosaston johtaja, mutta jos hän aiheuttaa kuppikuntiin jakautumista ja on keskittynyt riitelemään ja puolen valitsemiseen, kuten jotkut korinttilaisista olivat, hän on vauva.
 
Paavali kirjoitti 1. Kor. 3:2:ssa, että hän halusi antaa heille ruokaa (engl. Raamattu: lihaa), mutta he eivät sitä kyenneet sietämään. Sen on ongelmana niiden ihmisten kohdalla, jotka mittaavat hengellistä kypsyyttään sillä, kuinka paljon he tietävät. He luulevat, että tietäminen on yhtä kuin kypsyys, mutta Raamattu ei sano niin. Se sanoo, että kypsyyden merkkinä on se, että kasvaa elämään Hengen hedelmässä ja omaa Hänen luonteensa jumalisuuden – on Sanan tekijä, ei vain sen kuulija.
 
Modernisoidakseni Paavalin sanoman meidän ajallemme, voisimme sanoa, että ihminen, joka on niin keskittynyt johonkin tiettyyn opetukseen muiden kustannuksella, jopa sanoen irti ystävyyden tai suuttuen niille, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä, on vauva Kristuksessa. Hän on saattanut tuntea Herran vuosikymmeniä, mutta Jumalana mittakepin mukaan hän on pelkkä vauva.
 
Paavali ilmaise sen tällä tavoin Ef. 4: 14–15:ssä:
 
"ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus."

Osoituksena siitä, että on vauva, on se, ettei ole erottelukykyinen ihminen. Vauvoja viskellään sinne tänne viimeisimmän saapuneen opin myötä. Vauvat eivät kykene erottamaan totuutta valheesta. Vauvat eivät kykene erottamaan, opettaako joku juonikkuudella yrittäen saada häntä koukkuun.
 
Kuinka monet ihmiset tempautuvat mukaan netissä oleviin asioihin ja korottavat ne Raamatun sanan yläpuolelle, jopa terveen järjen yläpuolelle! Mutta kun jokin herättää vastakaikua hengessämme, siinä on järkeä hengen ja sielun näkökulmasta. Se ei hivele aisteja, mutta sisällä oleva Totuuden Henki on samaa mieltä ja tuo ihminen aistii tuon samanmielisyyden, tuon selkeytymisen, tuon rauhan.
 
Mutta hengelliset lapset ovat liian nuoria ja kypsymättömiä erottamaan tuota. Ajattele sitä, kuinka opetamme lapsia välttämään 'vieraan vaaraa' – sitä, ettei heitä houkutella autossa olevan ihmisen luo, joka tarjoaa heille karkkia tai väittää tarvitsevansa ohjeita. Vieraan vaara on jotakin sellaista, jota jokaiselle lapselle opetetaan. Vanhemmat varustavat lapsensa paikannuslaitteilla, antavat heille puhelimia ja muutakin, ei siksi, etteivät luottaisi lapseensa, mutta he tajuavat, että lapsella ei ole vieraisiin liittyen erottelukykyä, kypsyyttä tai kokemusta.  
 
Jos otamme kaiken meille tapahtuvan esimerkkinä, josta voimme oppia, Isä antaa suopeana meille syvällistä tietoa siitä, mitä teimme väärin, mitä voisimme tehdä tulevaisuudessa sekä muutakin.
 
Kun Jeesus kehotti opetuslapsia varomaan fariseusten hapatetta, he luulivat Hänen olleen harmistunut siitä, etteivät he tuoneet riittävästi leipää mukanaan. Hänen vastauksensa Mk 8:17:ssä on esimerkkinä meille siitä, kuinka tunnistaa mitä Hän on tekemässä ja tehnyt meidän ja muiden elämässä: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? " 
 
Katsokaamme kaikkia ympärillämme olevia esimerkkejä ja antakaamme Herran opettaa meitä, ojentaa meitä, inspiroida meitä! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments

Jumala tekee toisista esimerkkejä, Ilmestyksiä, Johtajia, osa 3/4

12/13/2025

0 Comments

 
God making examples of others; 3/4, Visitations, Leaders
Jumala tekee toisista esimerkkejä, Ilmestyksiä, Johtajia, osa 3/4
 
Hei kaikki,

Modernit yhteiskunnat hakevat esimerkkejä siitä, kuinka elää, kaikista vääristä paikoista. Popkulttuuri on ilmeinen esimerkki. Niinpä näyttää siltä, ettei olla ajan tasalla, jos kristityt katsovat muinaisten aikojen miehiin ja naisiin esimerkkeinä niin hyvässä kuin pahassakin, mutta noiden muinaisten ihmisten elämiä tosiaan esitetään Raamatussa, niin että aina voi oppia jotain uutta.
 
Daavidin elämä Goljatista Batsebaan, poikansa Absalomin kapinasta Salomoniin, käydään läpi ja on kaikkien luettavissa. Hänen tunteidensa vuoristorata näissä eri elämänjaksoissa on kaikkien nähtävänä psalmeissa. Toisten riemuvoitoista ja epäonnistumisista on kirjoitettu yksityiskohtaisesti esimerkeiksi meille. Lähtien Abrahamista, joka sai lapsen Haagarin kanssa, Israeliin autiomaassa, Malakian ajan pappeihin, jotka vääristelivät kirjoituksia sopimaan omiin himoihinsa, tuo kaikki on siellä esimerkkeinä hyvistä, pahoista ja rumista.  
 
Vuosia sitten Herra opetti minulle tuomiosta muutamissa ilmestyksissään.  
 
Noina aikoina kysyin Ananiaasta ja Safirasta, joiden kuolema Apt. 5: 1–11:ssa pani Jumalan pelon kaikkiin esimerkkinä siitä, mitä ei pidä tehdä.
 
"Miksi olit niin Ankara Ananiasta ja Safiraa kohtaan?" kysyin. "Muista, ruumiini oli keskittynyt tuohon aikaan Jerusalemiin (paitsi ne, jotka olivat hajaantuneet helluntain jälkeen). Se, mitä he pyrkivät tuomaan siihen, ei voitu sallia."  
 
Seurakunnan yhtenäisyys tuona ensimmäisenä vuotena oli niin vahva, että tekopyhyys oli ennen kuulumatonta. Toisin sanoen, kunnes Ananias & Safira päättivät valehdella kaikille lahjoituksestaan. Herra tuomitsi heidät heti paikalla, kolmen tunnin sisällä kumpikin kaatui kuolleena maahan sen jälkeen, kun oli vahvistanut valheen suoraan päin Pietarin kasvoja. Herra sanoi minulle: 
 
"Muista poikani. Tuomion taso vastaa aina voitelun tasoa." 
Juuri tuolloin pyysin Häntä määrittelemään 'voitelun'. Hän sanoi: "Sinä voisit ajatella sitä Jumalan ilmeisenä läsnäolona." Pohdin välittömästi ei vain Hänen läsnäoloaan jossakin jumalanpalveluksessa, vaan myös ihmisen elämässä. Ilmeinen läsnäolo siunauksen, armon, ajoituksen muodossa. Tulin ymmärtämään 'voitelun' olevan enemmän kuin Hänen sellainen läsnäolonsa, jonka voi tuntea jossakin jumalanpalveluksessa, sen voi kokea omassa elämässä.  Ilmeinen tarkoittaa 'ilmiselvää, näkyvää tai tiettäväksi tehtyä.'
 
Hän jatkoi: "Monet huutavat Isän puoleen herätyksen lähettämiseksi, mutta Minä kerron sinulle totuuden sanoessani, että jos Isä toisi herätyksen tähän maahan, halki maan olisi monia, monia Ananiaita ja Safiroja (kuolleina)." 
 
Herra teki heistä esimerkkejä tuohon aikaan, kuitenkin myöhemmin Apt. 7:ssä Hän salli Saul Tarsolaisen vainota uskovia ja osallistua Stefanoksen teloitukseen. Apt. 8:1–3 sanoo, että Saul 'tuhosi' (1992 suomennos) seurakuntaa mennen sisälle taloihin ja pidättäen miehiä ja naisia ja lähettäen heitä vankilaan. Kreikan 'tuhoamiseksi' käännetty sana on 'elymaineto' – voit nähdä englannin (ja suomen, suom. huom.) sanan 'eliminoida' tuossa sanassa. Uskovat kokoontuivat silloin kodeissa, kuten tekevät nykyäänkin suurimmassa osassa maailmaa, joten se, että mentiin sisällä koteihin ja kiskottiin ihmisiä pois vankilaan, eliminoi tuon (koti-) seurakunnan ja tuhosi kokonaisia perheitä.
 
Mutta Herra pysäytti vainon ilmestyessään Saulille (Paavalille) Damaskoksen ulkopuolella estäen vainon leviämisen samalla kuin salli evankeliumin levitä Jerusalemin ulkopuolelle. Paavali sanoi Herran tehneen hänestä esimerkin hänelle osoitetun armon kautta ja malliksi niille, jotka tulisivat myöhemmin uskomaan Herraan.
 
Onko menneisyydessämme asioita, jotka saavat meidät pelkäämään sitä, että joskus palaisimme tuohon (noihin) syntiin (synteihin)? Rajoittiko Herra meitä tai pysäytti meidät valiten osoittaa meille pelastuksensa ja tehden noista asioista esimerkkejä virheistä, joita ei koskaan toistettaisi?
 
Hepr. 10: 32–33 sanoo: "Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi (Herrasta) tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset, kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina..."
 
Noiden päivien on määrä olla maille esimerkkinä, että emme koskaan palaa ja että näemme sen keskellä Hänen armonsa. 
 
Tutki, miksi heistä tehtiin esimerkkejä kaikkien nähtäville moderni esimerkki antamalla
 
Vuosina 1995–96 tuli julkisuuteen silloisen presidentti Clintonin suhde Valkoisen talon harjoittelijan kanssa. Kysyin Isältä, miksi Hän salli tuon yksityisen skandaalin tulevan paljastetuksi.
 
"Sallin hänen suhteensa tulevan nähtäville... koska hän edustaa sukupolvensa syntejä, jotka ovat nimeltä mainiten himo ja ahneus. Sallin sen, jotta joku voisi nähdä hänen elämänsä ja sanoa: 'Näetkö, hän on aivan kuten minä', ja jatkaisi tiellään, tai 'Näetkö, hän on aivan kuten minä', ja tekisi parannuksen ja muuttaisi tapansa."
 
Näiden virheiden sallittiin paljastuvan ja vaikutus oli se, että tuli nuhdelluksi kaikkien edessä, kuten Paavali neuvoi, jotta toiset voisivat pelätä – ja oppisivat heidän esimerkeistään. 
 
Tämä tapahtuu, kun jonkun pastorin synti paljastetaan – palvelemaan esimerkkinä toisille. 1. Tim. 5: 19–20:ssa Paavali kirjoittaa: " Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa. Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät." 
 
Sen tähden nähdessämme jonkun pastorin aviorikoksen paljastuvan tai hengellisen hyväksikäytön, meidän ei tuli juoruta siitä eikä vaahdota somessa hyökäten tuota ihmistä vastaan henkilökohtaisesti. Jumalan tarkoitus on tehdä esimerkki 'että muutkin pelkäisivät'. Synnin julkisen paljastumisen asiayhteys rajoittuu johtajiin – hän ei sano, että tulee paljastaa seurakunnan jäsenen synti koko seurakunnalle. Paavali kirjoittaa erityisesti johtajista. 
 
Uutiset Ananiaan ja Safiran kuolemasta olisivat päässeet päivän paikallisiin uutisjuttuihin kuten jonkun pastorin epäonnistuminen päätyy uutisiin meidän aikanamme. Asetammeko ne esimerkeiksi silmiemme eteen ja mietiskelemme Herran tuomiota ja tutkimme omaa elämäämme? Sanommeko me koskaan jotakin sellaista, mitä vanhempieni sukupovella oli tapana säännöllisesti sanoa: "On Jumalan armoa, etten ole samassa tilanteessa"?
 
Ensi viikolla, ilmestys, josta harvoin kerron koskien sitä, kuinka Herra opettaa meitä omasta elämästämme olevin esimerkein. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Jumala tekee ihmisistä esimerkkejä, mennyt elämämme, osa 2/4

12/6/2025

0 Comments

 
God making examples of people, our past life 2/4
Jumala tekee ihmisistä esimerkkejä, mennyt elämämme, osa 2/4
 
Hei kaikki,
 
Viime viikolla kerroin siitä, kuinka Israel sai paljon pienemmän ilmestyksen Jumalasta kuin me, joilla on Jeesus. Isä puhui ' monesti ja monella tapaa' menneinä aikoina muinaiselle Israelille, mutta näin viimeisinä päivinä on paljastanut Poikansa: " Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän." (Joh. 14:9) Israelilla ei tuota ollut. 
 
Mooseksen laki oli ilmestys kolmessa kategoriassa: 
 
Palvonta, moraali ja terveydenhoito 613 laissa. Puhuttaessa käytöksestä Paavali kirjoittaa moraalilaista. Mooseksen lain 613 lain yhteenveto on 10 käskyssä. Tiivistelmä noista kymmenestä on kaksiosainen: ensimmäiset neljä käskyä koskevat Jumalan rakastamista. Loput kuusi koskevat lähimmäisen rakastamista, johtavan käskyn tuossa osassa ollessa 'kunnioita isääsi ja äitiäsi.' Loput käskyt älä valehtele, murhaa, varasta, himoitse, tee aviorikosta juontuvat ensimmäisestä käskystä kunnioittaa äitiä ja isää. Mk.12: 28-31
 
Kun Jumala antoi Israelille näille upouudet ilmestykset Jumalan standardeista, Hän antoi esimerkkejä ihmisistä silloin kun nämä valitsivat rikkoa noita lakeja. Heti kun laki oli annettu, tuomion täytyi tulla tuon lain mukaisesti. On kuin vanhempi uhkaisi kurittaa lasta tylysti, vaikka tuo ei ole hänen luontonsa mukaista. Heti kun uhkauksesta on määrätty, hänen täytyy toteuttaa se. Jos hän ei tee niin, hän opettaa lasta tottelemaan, mutta kouluttaa lapsen siihen, että äiti ja isä eivät ole sanansa mukaisia ihmisiä. Jumala ON Sanansa, joten heti kun laki oli annettu, Hänen täytyi toteuttaa kurituksensa. 
 
Palvonnan kategorian alaisuudessa olevia Jumalan antamia esimerkkejä ihmisistä: 
 
Koorah ja 250 leeviläistä, jota haastoivat pappisjärjestyksen 4. Moos. 16: ssa. Maa avatui ja nieli heidät. Toinen esimerkki ovat Naadab ja Abihu, Aaronin pojat, jotka toivat 'vierasta tulta' alttarille ja jotka Herra välittömästi teloitti.
 
Moraalilain rikkomisesta annettu yksi esimerkki on polttopuuta sapattina kerännyt mies. 4. Moos. 15: 31-36. Jumala oli juuri päättänyt heille lain rikkomisen seurauksista kertomisen jakeessa 31, mutta mies jätti Jumalan huomiotta ja tarkoituksellisesti rikkoi käskyä. Hänet kivitettiin kuoliaaksi.
Jumala on antanut esimerkin meille menneistä virheistämme ja Hänen armostaan meitä kohtaan.
 
Myös meillä on ollut vaikeita aikoja ja Israelin tavoin Hän antaa meille syntimme anteeksi, mutta Hän salli meidän kärsiä omien huonojen päätöstemme seuraukset esimerkkinä siitä, että emme mene tuota tietä uudelleen. Ja ehkä vielä tärkeämpää on, että näemme Hänen armonsa, näemme sen, mistä meidät on pelastettu.  
 
Hän antaa meille syntimme anteeksi, mutta sallii meidän säilyttää muiston menneistä synneistä ja arviointivirheistä, jotta ne voisivat olla meille esimerkkejä, että voisimme oppia niistä. Mennyt ja nykyinen elämämme ovat esimerkkejä ei vain meille, vaan toisille, kuten lähetyskäskystä nähdään:
 
" Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni … opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää..." Matt. 28: 19–20. Se tarkoittaa, että elämämme ovat esimerkkejä, joita Jumala käyttää opettamaan toisille Hänen teitään, tuomaan heidät Hänen luokseen.
 
Paavali sanoi, että hänen mennyt elämänsä ja hänelle osoitettu armo oli esimerkki kaikille: 
 
Hän kirjoitti 1. Tim. 1: 12–16:ssa, että hän oli 'suurin' syntisten joukossa, koska hän vainosi seurakuntaa. Hän sanoi saaneensa armon näiden kahden asian tähden: Yksi, koska hän vainosi seurakuntaa ollessaan tietämätön ja epäuskoinen; Kaksi, että Herra halusi tehdä hänen elämästään esimerkin ja mallin niille, jotka tulisivat Herran luo sen tuloksena.
 
Paavali sanoi olleensa 'suurin' syntisten joukossa. Hän käytti kreikan sanaa 'protos', joka tarkoittaa ensimmäistä, tärkeintä, johtavaa. Jokainen ihminen, jolla on menneisyys, kantaa mielessään käsitystä siitä, mitä ovat 'pahat' synnit ja hyvin usein nuo käsitykset 'pahoista' synneistä ovat syntejä, joita he ovat tehneet ennen kuin ja jopa sen jälkeen, kun ovat tulleet tuntemaan Herran. Mutta Paavali sanoi sen, että hän oli vainonnut seurakuntaa, teki hänet suurimmaksi syntiseksi – ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi syntiseksi.
 
Sana, joka on käännetty 'malli' on 'hupotuposis' ja tarkoittaa 'luonnostella malli jäljiteltäväksi' tai prototyyppi. Osin tämän takia Paavali kirjoitti 1. Kor. 4: 16:ssa ja 11: 1:ssa: " Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja." Katso myös 1. Tess.1:6-7; 2: 13-14; 2. Tim. 1: 13; Titus 2: 7; Hepr. 6:12.
 
Jos hän on ensimmäinen ja tärkein syntisten joukossa, koska hän vainosi seurakuntaa, niin sitten meidän täytyy soveltaa tuota mittakeppiä itseemme. Pahin synti Paavalin mukaan on vainota seurakuntaa. Hän tajusi tämän ehkä aivan alusta lähtien, sillä kun hänet sokaistiin ja hän kaatui maahan Herramme kirkkauden kohdalla Apt. 9: 1–9:ssä, hän kysyi: "Kuka olet, herra?"
 
Herra vastasi: " Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat." Jeesus otti ja ottaa uskovien vainoamisen henkilökohtaisesti. "I Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat." Jeesus oli taivaassa. Paavali pidätti uskovia, auttoi teloittamaan Stefanuksen Apt. 7:ssä ja ilmeisesti paljon muutakin. Juuri hänen vainonsa Apt. 8:1–2:n mukaan aikaansai sen, että kaikki uskovat apostoleja lukuun ottamatta muuttivat pois Jerusalemista. Näkemieni arvioiden mukaan 10.000 ihmistä!
 
Lähetyskäskystä näemme, että elämämme ovat esimerkkejä toisille. Kannamme Kristusta meissä, kirkkauden toivoa. Meitä katsotaan, tarkkaillaan, havainnoidaan. Jotkut saattavat oppia tuntemaan meidät niin hyvin, että saavat kuulla tarinamme ennen Kristusta ja Hänen kanssaan.  Pohdi myös sitä, että jos sinulla on vaikeuksia menneisyytesi anteeksi antamisessa tai kamppailet siihen uskomisessa, että Jeesus on todella antanut sinulle anteeksi, muista Paavalia. Hän antoi anteeksi Paavalille, joka vainosi Häntä. Hän on varmasti antanut sinulle anteeksi!
 
Ensi viikolla: Ananias ja Safira sekä muita… siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments
<<Previous
    Picture
    Picture

    John Fenn

    Arkisto

    February 2026
    January 2026
    December 2025
    November 2025
    October 2025
    September 2025
    August 2025
    July 2025
    June 2025
    May 2025
    April 2025
    March 2025
    February 2025
    January 2025
    December 2024
    November 2024
    October 2024
    September 2024
    August 2024
    July 2024
    June 2024
    May 2024
    April 2024
    March 2024
    February 2024
    January 2024
    December 2023
    November 2023
    October 2023
    September 2023
    August 2023
    July 2023
    June 2023
    May 2023
    April 2023
    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    June 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    February 2013
    January 2013
    December 2012
    November 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    July 2012

    All

    RSS Feed

Church WithOut Walls International.eu (C) 2026
to donate
Photo from widakso