Final thoughts on spiritual warfare.
Viimeisiä ajatuksia hengellisestä sodankäynnistä
Hei kaikki,
Joitakin viimeisiä, hyvin käytännöllisiä ajatuksia hengellisestä sodankäynnistä.
Riivaajat eivät kykene lukemaan ajatuksiasi
Riivaajat ja jopa paholainen itse ovat vain yksilöitä. He eivät kykene lukemaan ajatuksiamme. Niille, joita on opetettu olemaan varuillaan paholaisen takia, kysymys riivaajien ajatustemme lukemisesta on tärkeä. Heistä voi olla jopa vaikea uskoa, ettei hän voi lukea heidän ajatuksiaan.
Ja sen ohella voi todeta, että riivaajat voivat ymmärtää kielillä puhumista, koska puhumme maan ja taivaan kielillä. Mutta mitä väliä sillä on? Me rukoilemme isää, joten mitä väliä sillä on, kuka tietää sen mitä rukoilemme? Jos tajuat, että riivaajilla ei ole mitään auktoriteettia elämässäsi, et tosiaankaan välitä mitä jokin riivaaja saattaa tietää tai olla tietämättä tai ymmärtää tai olla ymmärtämättä – He ovat epäolennaisia ja merkityksettömiä. Kristus minussa on ainoa, jolla on merkitystä.
Esimerkiksi: Kuinka paljon ilmestystietoa Jumalalta sinulla oli, kuinka paljon tiesit, ennen kuin uudestisynnyit? Vastaus on hyvin vähän. Vasta kun Pyhä Henki loi uudeksi henkesi, Jumalan asioista tuli asioita, jotka tiesit, joissa yhtäkkiä oli sinusta järkeä. Se johtuu siitä, että aiemmin olit pimeydessä, Jumalasta vieraantunut, ja sinulla oli vain vähän ilmestystä. Mutta heti kun olit perheessä, Isän totuudet paljastettiin.
Kuvittele nyt olentoja, jotka ovat tuhansia kertoja suuremmassa pimeydessä kuin mitä sinä ennen olit.
Jos sinulla ihmisenä ei ollut mitään Jumalan valoa elämässäsi, ei mitään henkilökohtaista ilmestystä Jumalan asioista, kuinka paljon enemmän arvelet riivaajien olevan pimeydessä ja tietämättömyydessä? He eivät voi lukea ajatuksiasi.
Sen tähden saamme outoja ajatuksia ja outoja kiusauksia, joissa ei ole mitään järkeä, pälkähtämään mieleemme – heillä ei ole aavistustakaan, mitä ajattelemme, joten he vain viskovat juttuja nähdäkseen, jos tartumme johonkin ajatuksena. Sen lisäksi monet riivaajat ovat olleet sukujen lähellä sukupolvien ajan. Samalla tavoin kuin Isä antaa meille enkeleitä vastuuseen, paholaisen kieroutuneisuutta on, että riivaajia voidaan osoittaa perheille ja suvuille ja niitä kutsutaan Raamatussa 'vainajahengiksi'. Vainajiin ne liittyvät siksi, että ne ovat usein olleet jonkin perheen tai suvun lähettyvillä usein sukupolvien ajan käyttäen yhtä kehoa toisensa jälkeen kautta vuosikymmenten.
Niinpä he tietävät havaintojensa kautta, mikä stressaa tai pelottaa sinua, eivät ajatuksiasi lukemalla. Rentoudu, heitä ei kannata pelätä – tietäessäsi, että he eivät tiedä ajatuksiasi, että he voivat vain arvailla mitä ajattelet, koska he tuntevat sinut ja ovat tarkkailleet sinua tai perhettäsi vuosia, sen ei pitäisi vaivata sinua.
Sen tähden se, mitä sanomme ja teemme, on niin tärkeää. He tarkkailevat meitä. Sanoillasi paljastat sydämesi. Samalla tavoin kuin sanasi paljastavat tahtosi toiselle ihmiselle, sanasi voivat myös rajoittaa tai antaa tietoa riivaajille mahdollistaen sen, että ne toimivat tai juoksevat tiehensä tietäen, että sinuun ei liity mitään heitä varten.
Karkota heidät
Jeesus käski yksinkertaisesti karkottamaan riivaajat. Hän ei mennyt etsimään heitä, mutta kun Hän tapasi sattumalta jonkun ihmisen, jossa oli riivaaja, Hän karkotti sen käskien. Sama nähdään Apostolien teoissa.
On vain yksi merkintä siitä, että kukaan puhuu riivaajalle ja se oli Jeesus puhumassa pomoriivaajalle Legioonalle Mk. 5:ssä. Se tapahtui vain sen määrittämiseksi, kuka oli pomo noille tuhansille hengille, jotka miehellä oli, jotta Hän saattoi karkottaa ne. Palvelutyössä olevat, jotka säännöllisesti puhuvat riivaajien kanssa, ovat epätasapainossa, sillä sitä tehtiin vain tuon yhden kerran UT:ssä, ja Herran toimesta, jotta Hän sai tietää, kuka oli tuhansien pomo.
Et voi tehdä tyhjäksi jonkun vapaata tahtoa
Matt.15:22:ssa eräs äiti pyysi Jeesusta parantamaan/vapauttamaan hänen tyttärensä. Lk. 9: 38-42:ssa eräs isä etsii parantumista ja vapautumista pojalleen, kreikaksi 'poikanen', mikä on teini-ikäistä nuorempi.
Kun menemme taaksepäin jopa vuoteen 500 eKr. löydämme juutalaisen perinteen (Mishnassa, suullisessa laissa), jossa todetaan, että vanhempi on vastuussa lapsen teoista, kunnes tämä on 13-vuotias (joskus ikä on 12 tytöille). Tuota täysivaltaiseksi tulemisen seremoniaa kutsutaan nimellä 'bar mitzvah' pojalla, 'bat mitzvah' tytöllä. Se perustuu puberteetin alkuun.
Mutta monet vanhemmat, Barb ja minä mukaan luettuina, ovat havainneet Herran seuraavan karkeasti ottaen samaa periaatetta. Muistan laskeneeni käteni yhden pojistani päälle hänen olleessaan nuori ja käskeneeni kuumetta lähtemään. Mitään ei tapahtunut, mikä oli epätavallista. Kun kysyin Isältä miksi, Hän kertoi minulle yksinkertaisesti: "Hän tietää riittävästi ja on riittävän vanha turvautuakseen omaan uskoonsa. Hän on nyt vastuussa."
Jos sinulla on teini-ikäinen tai aikuinen lapsi eikä hän vaella Herran kanssa
Ehkä hän jopa tekee asioita, joista havaitset riivaajien olevan mukana hänen elämässään. Auktoriteettisi on hyvin rajallinen. Voit rukoilla hänen puolestaan ja jopa käskeä riivaajia pois hänestä, mutta jos hän ehdoin tahdoin elää tuolla tavalla, riivaajien ei tarvitse totella sinua. Enintään rakkaasi löytää helpotuksen joksikin aikaa, mutta kun riivaajat palaavat, hän antaa periksi ja sykli alkaa jälleen yhä uudelleen.
Ehkä sen tähden Paavalin rukoukset Ef. 1: 17-19:ssä, 3: 14-20:ssa ja Kol. 1: 9:ssa, kaikki liittyvät siihen, että Isä tavoittaa ihmisiä ja käsittelee heitä heidän sydämessään, eivät heidän elämässään olevien riivaajien nuhtelemiseen. Viime kädessä vapautumisen täytyy alkaa ihmisen sydämestä – hänen täytyy ensin hylätä se demoninen vaikutus, joka tuosta tavasta, riippuvuudesta, synnistä löytyy. UT:ssä ei ole kirjattuna mitään esirukousta, joka käsittelisi riivaajien karkottamista jonkun elämästä, kyse on aina siitä, kuinka hän voi tulla vahvistetuiksi Herrassa ja nähdä Hänen kutsunsa.
Kristuksen ruumis Efesossa oli ollut Kristuksen edessä, se oli ollut mukana syvällä okkultismin harjoittamisessa (muista Apt. 19:n kirjaavan, että he polttivat okkultistiset kirjansa tullessaan Herran luo). Joten voisimme odottaa Paavalin kirjoittavan riivaajista laveasti kirjeessään efesolaisille – mutta emme näe sitä. Sen sijaan näemme rukouksia, että heidän ymmärryksensä silmät avautuisivat, että Isän Henki vahvistaisi heitä heidän sisäisessä ihmisessään jne. Nuo rukoukset keskittyvät Kristukseen heissä ja vaeltamiseen siinä, keitä he ovat Kristuksessa.
Henkilökohtainen synti ja riivaajien vaikutus
Room. 13: 14 sanoo: "…pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät."
Paholaista syytetään uskovien yksityisistä synneistä paljon enemmän kuin mistä hän on vastuussa. Paavali ei mainitse tässä mitään riivaajaa: hän käskee sinua käsittelemään omaa lihaasi. Room. 13:14 kreikaksi käyttää 'huolenpidosta' sanaa 'pronoia', etuliite 'pro' joka tarkoittaa ennen tai etukäteen ja 'noia' joka tarkoittaa 'ajatella'. Kirjaimellisesti sitten: "Pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä etukäteen ajatelko sitä, kuinka täytätte lihan himot."
Riivajien hyökkäys nukkuessa
Kaikki unet eivät ole hengellisiä, monet ovat stressaavan elämän ja tämän maailman huolien tuotteita. Mutta joskus ihmiset taistelevat riivaajia vastaan nukkuessaan. Varhain palvelutyössämme huomasimme niiden ihmisten, joita oli hyväksikäytetty seksuaalisesti tai muuten (verbaalisesti tai fyysisesti) taistelevan riivaajia vastaan nukkuessaan.
Esimerkiksi jos joku mies hyväksikäytti tytärtään tai setä tai vanhempi poika asuinalueella hyväksikäytti jotakuta poikaa tai jotain sellaista, ne riivaajat, jotka vaikuttivat noihin hyökkäyksiin, yrittävät usein jatkaa uhrin ahdistelemista, usein tämän nukkuessa.
Minulla ei ole mitään Raamatun kohtaa tästä, vain kokemusta. Riivaajat etsivät ihmisiä, jotta voivat laajentaa vaikutusalaansa tai jos tekoon syyllinen kuolee, nuo henget jäävät vaille vaikutusvaltaa, joten he etsivät syyllisen uhrit. Usein syyllinen on yhä elossa, mutta (uhrina ollut) tyttö tai poika kasvoi aikuiseksi ja ulos auktoriteettirakenteesta (kuten perheestä tai kerhosta kuten partiolaiset), joka avasi oven riivaajille, joten riivaajat etsivät tuon uhrin yrittäen saada auktoriteettia hänen aikuisen elämässään. Usein se tapahtuu heidän unissaan – en tiedä, kuinka tuo tapahtuu eli että ne ahdistelevat yöllä, mutta olen nähnyt sen lukuisia kertoja.
Jälleen, päätä mikä on tahtosi.
Taistele heitä vastaan Jeesuksen nimessä, jopa unessa ollessasi, käyttäen Hänen nimeään, ja pian heillä ei ole sijaa ja he jättävät tuon ihmisen rauhaan. Jos tämä jatkuu vuosia, kokemus on osoittanut, että joskus uhri ei ole täysin käsitellyt sitä vahinkoa, joka hänelle on tullut, joten se pitää haavan avoimena ja sen tähden oven avoimena noille riivaajille ahdistella häntä. Joskus ei. Joskus riivaajat ovat voimakastahtoisia ja yrittävät toistuvasti. Mutta sinun täytyy vakuuttaa tahotosi olevan vahvempi ja määritetty, ja he lähtevät pois. Ensin hyökkäykset vähenevät, sitten niiden välissä on kuukausia, riivaajat ikään kuin palaavat silloin tällöin vain koettaakseen, onko jokin muuttunut sinun suhteesi. Mutta jos tahto on lyöty lukkoon, nuo riivaajat luovuttavat jossakin kohdassa, vaikka tuo ihminen olisi työstämässä sielulleen tapahtunutta vahinkoa.
Aihe on laaja ja opetukseni näissä viikoittaisissa ajatuksissa eivät ole tarkoitettu olevan tyhjentäviä mistään aiheesta, mutta toivon niiden olevan hyödyllisiä ja antavan ajattelemisen aihetta. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Viimeisiä ajatuksia hengellisestä sodankäynnistä
Hei kaikki,
Joitakin viimeisiä, hyvin käytännöllisiä ajatuksia hengellisestä sodankäynnistä.
Riivaajat eivät kykene lukemaan ajatuksiasi
Riivaajat ja jopa paholainen itse ovat vain yksilöitä. He eivät kykene lukemaan ajatuksiamme. Niille, joita on opetettu olemaan varuillaan paholaisen takia, kysymys riivaajien ajatustemme lukemisesta on tärkeä. Heistä voi olla jopa vaikea uskoa, ettei hän voi lukea heidän ajatuksiaan.
Ja sen ohella voi todeta, että riivaajat voivat ymmärtää kielillä puhumista, koska puhumme maan ja taivaan kielillä. Mutta mitä väliä sillä on? Me rukoilemme isää, joten mitä väliä sillä on, kuka tietää sen mitä rukoilemme? Jos tajuat, että riivaajilla ei ole mitään auktoriteettia elämässäsi, et tosiaankaan välitä mitä jokin riivaaja saattaa tietää tai olla tietämättä tai ymmärtää tai olla ymmärtämättä – He ovat epäolennaisia ja merkityksettömiä. Kristus minussa on ainoa, jolla on merkitystä.
Esimerkiksi: Kuinka paljon ilmestystietoa Jumalalta sinulla oli, kuinka paljon tiesit, ennen kuin uudestisynnyit? Vastaus on hyvin vähän. Vasta kun Pyhä Henki loi uudeksi henkesi, Jumalan asioista tuli asioita, jotka tiesit, joissa yhtäkkiä oli sinusta järkeä. Se johtuu siitä, että aiemmin olit pimeydessä, Jumalasta vieraantunut, ja sinulla oli vain vähän ilmestystä. Mutta heti kun olit perheessä, Isän totuudet paljastettiin.
Kuvittele nyt olentoja, jotka ovat tuhansia kertoja suuremmassa pimeydessä kuin mitä sinä ennen olit.
Jos sinulla ihmisenä ei ollut mitään Jumalan valoa elämässäsi, ei mitään henkilökohtaista ilmestystä Jumalan asioista, kuinka paljon enemmän arvelet riivaajien olevan pimeydessä ja tietämättömyydessä? He eivät voi lukea ajatuksiasi.
Sen tähden saamme outoja ajatuksia ja outoja kiusauksia, joissa ei ole mitään järkeä, pälkähtämään mieleemme – heillä ei ole aavistustakaan, mitä ajattelemme, joten he vain viskovat juttuja nähdäkseen, jos tartumme johonkin ajatuksena. Sen lisäksi monet riivaajat ovat olleet sukujen lähellä sukupolvien ajan. Samalla tavoin kuin Isä antaa meille enkeleitä vastuuseen, paholaisen kieroutuneisuutta on, että riivaajia voidaan osoittaa perheille ja suvuille ja niitä kutsutaan Raamatussa 'vainajahengiksi'. Vainajiin ne liittyvät siksi, että ne ovat usein olleet jonkin perheen tai suvun lähettyvillä usein sukupolvien ajan käyttäen yhtä kehoa toisensa jälkeen kautta vuosikymmenten.
Niinpä he tietävät havaintojensa kautta, mikä stressaa tai pelottaa sinua, eivät ajatuksiasi lukemalla. Rentoudu, heitä ei kannata pelätä – tietäessäsi, että he eivät tiedä ajatuksiasi, että he voivat vain arvailla mitä ajattelet, koska he tuntevat sinut ja ovat tarkkailleet sinua tai perhettäsi vuosia, sen ei pitäisi vaivata sinua.
Sen tähden se, mitä sanomme ja teemme, on niin tärkeää. He tarkkailevat meitä. Sanoillasi paljastat sydämesi. Samalla tavoin kuin sanasi paljastavat tahtosi toiselle ihmiselle, sanasi voivat myös rajoittaa tai antaa tietoa riivaajille mahdollistaen sen, että ne toimivat tai juoksevat tiehensä tietäen, että sinuun ei liity mitään heitä varten.
Karkota heidät
Jeesus käski yksinkertaisesti karkottamaan riivaajat. Hän ei mennyt etsimään heitä, mutta kun Hän tapasi sattumalta jonkun ihmisen, jossa oli riivaaja, Hän karkotti sen käskien. Sama nähdään Apostolien teoissa.
On vain yksi merkintä siitä, että kukaan puhuu riivaajalle ja se oli Jeesus puhumassa pomoriivaajalle Legioonalle Mk. 5:ssä. Se tapahtui vain sen määrittämiseksi, kuka oli pomo noille tuhansille hengille, jotka miehellä oli, jotta Hän saattoi karkottaa ne. Palvelutyössä olevat, jotka säännöllisesti puhuvat riivaajien kanssa, ovat epätasapainossa, sillä sitä tehtiin vain tuon yhden kerran UT:ssä, ja Herran toimesta, jotta Hän sai tietää, kuka oli tuhansien pomo.
Et voi tehdä tyhjäksi jonkun vapaata tahtoa
Matt.15:22:ssa eräs äiti pyysi Jeesusta parantamaan/vapauttamaan hänen tyttärensä. Lk. 9: 38-42:ssa eräs isä etsii parantumista ja vapautumista pojalleen, kreikaksi 'poikanen', mikä on teini-ikäistä nuorempi.
Kun menemme taaksepäin jopa vuoteen 500 eKr. löydämme juutalaisen perinteen (Mishnassa, suullisessa laissa), jossa todetaan, että vanhempi on vastuussa lapsen teoista, kunnes tämä on 13-vuotias (joskus ikä on 12 tytöille). Tuota täysivaltaiseksi tulemisen seremoniaa kutsutaan nimellä 'bar mitzvah' pojalla, 'bat mitzvah' tytöllä. Se perustuu puberteetin alkuun.
Mutta monet vanhemmat, Barb ja minä mukaan luettuina, ovat havainneet Herran seuraavan karkeasti ottaen samaa periaatetta. Muistan laskeneeni käteni yhden pojistani päälle hänen olleessaan nuori ja käskeneeni kuumetta lähtemään. Mitään ei tapahtunut, mikä oli epätavallista. Kun kysyin Isältä miksi, Hän kertoi minulle yksinkertaisesti: "Hän tietää riittävästi ja on riittävän vanha turvautuakseen omaan uskoonsa. Hän on nyt vastuussa."
Jos sinulla on teini-ikäinen tai aikuinen lapsi eikä hän vaella Herran kanssa
Ehkä hän jopa tekee asioita, joista havaitset riivaajien olevan mukana hänen elämässään. Auktoriteettisi on hyvin rajallinen. Voit rukoilla hänen puolestaan ja jopa käskeä riivaajia pois hänestä, mutta jos hän ehdoin tahdoin elää tuolla tavalla, riivaajien ei tarvitse totella sinua. Enintään rakkaasi löytää helpotuksen joksikin aikaa, mutta kun riivaajat palaavat, hän antaa periksi ja sykli alkaa jälleen yhä uudelleen.
Ehkä sen tähden Paavalin rukoukset Ef. 1: 17-19:ssä, 3: 14-20:ssa ja Kol. 1: 9:ssa, kaikki liittyvät siihen, että Isä tavoittaa ihmisiä ja käsittelee heitä heidän sydämessään, eivät heidän elämässään olevien riivaajien nuhtelemiseen. Viime kädessä vapautumisen täytyy alkaa ihmisen sydämestä – hänen täytyy ensin hylätä se demoninen vaikutus, joka tuosta tavasta, riippuvuudesta, synnistä löytyy. UT:ssä ei ole kirjattuna mitään esirukousta, joka käsittelisi riivaajien karkottamista jonkun elämästä, kyse on aina siitä, kuinka hän voi tulla vahvistetuiksi Herrassa ja nähdä Hänen kutsunsa.
Kristuksen ruumis Efesossa oli ollut Kristuksen edessä, se oli ollut mukana syvällä okkultismin harjoittamisessa (muista Apt. 19:n kirjaavan, että he polttivat okkultistiset kirjansa tullessaan Herran luo). Joten voisimme odottaa Paavalin kirjoittavan riivaajista laveasti kirjeessään efesolaisille – mutta emme näe sitä. Sen sijaan näemme rukouksia, että heidän ymmärryksensä silmät avautuisivat, että Isän Henki vahvistaisi heitä heidän sisäisessä ihmisessään jne. Nuo rukoukset keskittyvät Kristukseen heissä ja vaeltamiseen siinä, keitä he ovat Kristuksessa.
Henkilökohtainen synti ja riivaajien vaikutus
Room. 13: 14 sanoo: "…pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät."
Paholaista syytetään uskovien yksityisistä synneistä paljon enemmän kuin mistä hän on vastuussa. Paavali ei mainitse tässä mitään riivaajaa: hän käskee sinua käsittelemään omaa lihaasi. Room. 13:14 kreikaksi käyttää 'huolenpidosta' sanaa 'pronoia', etuliite 'pro' joka tarkoittaa ennen tai etukäteen ja 'noia' joka tarkoittaa 'ajatella'. Kirjaimellisesti sitten: "Pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä etukäteen ajatelko sitä, kuinka täytätte lihan himot."
Riivajien hyökkäys nukkuessa
Kaikki unet eivät ole hengellisiä, monet ovat stressaavan elämän ja tämän maailman huolien tuotteita. Mutta joskus ihmiset taistelevat riivaajia vastaan nukkuessaan. Varhain palvelutyössämme huomasimme niiden ihmisten, joita oli hyväksikäytetty seksuaalisesti tai muuten (verbaalisesti tai fyysisesti) taistelevan riivaajia vastaan nukkuessaan.
Esimerkiksi jos joku mies hyväksikäytti tytärtään tai setä tai vanhempi poika asuinalueella hyväksikäytti jotakuta poikaa tai jotain sellaista, ne riivaajat, jotka vaikuttivat noihin hyökkäyksiin, yrittävät usein jatkaa uhrin ahdistelemista, usein tämän nukkuessa.
Minulla ei ole mitään Raamatun kohtaa tästä, vain kokemusta. Riivaajat etsivät ihmisiä, jotta voivat laajentaa vaikutusalaansa tai jos tekoon syyllinen kuolee, nuo henget jäävät vaille vaikutusvaltaa, joten he etsivät syyllisen uhrit. Usein syyllinen on yhä elossa, mutta (uhrina ollut) tyttö tai poika kasvoi aikuiseksi ja ulos auktoriteettirakenteesta (kuten perheestä tai kerhosta kuten partiolaiset), joka avasi oven riivaajille, joten riivaajat etsivät tuon uhrin yrittäen saada auktoriteettia hänen aikuisen elämässään. Usein se tapahtuu heidän unissaan – en tiedä, kuinka tuo tapahtuu eli että ne ahdistelevat yöllä, mutta olen nähnyt sen lukuisia kertoja.
Jälleen, päätä mikä on tahtosi.
Taistele heitä vastaan Jeesuksen nimessä, jopa unessa ollessasi, käyttäen Hänen nimeään, ja pian heillä ei ole sijaa ja he jättävät tuon ihmisen rauhaan. Jos tämä jatkuu vuosia, kokemus on osoittanut, että joskus uhri ei ole täysin käsitellyt sitä vahinkoa, joka hänelle on tullut, joten se pitää haavan avoimena ja sen tähden oven avoimena noille riivaajille ahdistella häntä. Joskus ei. Joskus riivaajat ovat voimakastahtoisia ja yrittävät toistuvasti. Mutta sinun täytyy vakuuttaa tahotosi olevan vahvempi ja määritetty, ja he lähtevät pois. Ensin hyökkäykset vähenevät, sitten niiden välissä on kuukausia, riivaajat ikään kuin palaavat silloin tällöin vain koettaakseen, onko jokin muuttunut sinun suhteesi. Mutta jos tahto on lyöty lukkoon, nuo riivaajat luovuttavat jossakin kohdassa, vaikka tuo ihminen olisi työstämässä sielulleen tapahtunutta vahinkoa.
Aihe on laaja ja opetukseni näissä viikoittaisissa ajatuksissa eivät ole tarkoitettu olevan tyhjentäviä mistään aiheesta, mutta toivon niiden olevan hyödyllisiä ja antavan ajattelemisen aihetta. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed