Do we need the Bible? 1/4
Tarvitsemmeko Raamattua? Osa 1/4
Hei kaikki,
Onko Raamatun tutkiminen pääasiallinen keino sinulle tuntea Herra, vai täydentääkö se uskoasi?
Jos sanot Raamatun tutkimisen olevan se pääasiallinen keino, jolla tunnet Herran, prioriteettisi eivät ehkä ole linjassa Uuden testamentin tosiasioiden kanssa. Vaikka sanoit Raamatun olevan pääasiallinen keino tuntea Herra, tässä tutkiskelussa osoitan sinulle, että totuus elämässäsi poikkeaa luultavasti siitä, mitä luulet. Mutta ensin…
Heillä ei ollut mitään painettua Uutta testamenttia
Helluntaipäivänä Vanha testamentti oli käytössä. Mutta ei ollut mitään Uutta testamenttia, jonka puoleen uskovat voisivat kääntyä. Oli noin 10 vuotta ennen Matteuksen evankeliumin kirjoittamista. Paavalin kirjeitä ei kirjoitettu ennen kuin 50- ja 60-luvuilla. Markuksen ja Luukkaan evankeliumit sekä Apostolien teot tulivat suunnilleen Pietarin ja Paavalin kuoleman aikaan 60-luvun alkuvuosina. Johanneksen evankeliumi, hänen kolme kirjettään ja Ilmestyskirja kirjoitettiin vuosien 90 ja 100 välissä – vähintään 60 vuotta helluntain jälkeen.
Meidän Uutta testamenttiamme ei ollut järjestetty siihen muotoon, mikä meillä nykyään on, ennen kuin vuonna 393 Hippon kirkolliskokouksessa. 393 jKr. oli 360 vuotta helluntain JÄLKEEN. (Hippo on kaupunki Algeriassa, Pohjois-Afrikassa. Muista, evankeliumi meni Afrikkaan ennen kuin se meni Eurooppaan. Apt. 8: 27-40. Se ei ole 'valkoisen miehen uskontoa’)
Kuinka uskovat kasvoivat Herrassa noina 360 vuotena ilman Uutta testamenttia? Paavalin, Pietarin, Jaakobin, Johanneksen ja Juudan kirjeet kiersivät Rooman valtakunnassa ensimmäisenä vuosisatana helluntain jälkeen, mutta se tapahtui ennen painotaitoa. Ihmisillä ei ollut omia Raamattuja. Niinä harvoina kertoina kuin noin sattui olemaan, joka jolla oli osa yhdestä noista kirjeistä, saattoi tulla heidän (koti-) seurakuntaansa.
Ajattele asiaa perusteellisesti – ei Uutta testamenttia, ei Uuden testamentin tutkimista.
Heillä ei ollut mitään muuta keinoa oppia Herrasta kuin Vanha testamentti ja harvat kertomusten palaset niiltä, jotka joko olivat olleet Jeesuksen kanssa tai tunsivat jonkun, joka oli ollut – ja sekin vain osan ensimmäisestä vuosisadasta ennen kuin kaikki kuolivat.
He eivät tunteneet Herraa Raamatun välityksellä.
He tunsivat Hänet Hänen läsnäolonsa kautta heidän hengessään. Heidät oli harjoitettu ensin havaitsemaan Hänen Henkensä heidän omassa hengessään. "Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia." Room. 8:16.
Heidän täytyi vaeltaa Herran kanssa jokapäiväisessä elämässään. Keskustelunomaisessa rukouksessa. Rukoukseen varattuina aikoina. Heidän täytyi oppia kuuntelemaan Pyhää Henkeä heidän omassa hengessään. Eipä ihme, että Jeesus sanoi Joh. 17:3:ssa:
"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen."
Tunnetko Isäsi ja Herran? Vai tiedätkö HEISTÄ? Pohdi sitä, että juuri tänä aikana, jolloin ei ollut mitään Uutta testamenttia, kristinusko alkoi täyttää koko Rooman valtakunnan. He olivat äärimmäisen menestyksekkäitä ilman yhtä ainuttakaan Uutta testamenttia!
Sen takia meillä on nykyään vakaita uskovia, jotka pelkäävät pelastuksensa puolesta. He lukevat jonkin jakeen ja pelkäävät, että heidät hylätään. Joku lohduttaa heitä ja näyttää heille, että he ovat uudestisyntyneitä ja heillä on rauha jonkin aikaa – kunnes he löytävät toisen jakeen, joka ruokkii heidän pelkoaan. JOS he panisivat sivuun Raamattunsa muutamaksi viikoksi ja keskittyisivät tuntemaan Kristuksen heissä, tuntemaan sisällä olevan Jumalan Hengen, heidän pelollaan ei olisi mitään jalansijaa. Ei mitään mahdollisuutta. Miksi? Koska sitten he voivat sanoa pelolle: "Tunnen Hänet! Tiedän olevani pelastettu eikä minua tulla hylkäämään. Tunnen Hänet ja minulla on Hänen rauhansa hengessäni!"
Ensimmäisenä 360 vuotena ei tarvittu Raamatun jakeita, joihin turvautua jonkun johdattamisessa Herran luo. He eivät rukoilleet jonkun kanssa ja sitten antaneet tälle Raamattua. Ei ollut raamattupiirejä, jotka keskittyivät Uuteen testamenttiin ja joihin uusi uskova tuotiin. He tunsivat Isän, tunsivat Herran ja he kertoivat, kuinka Isän Henki oli muuttanut heidän elämänsä. Sen lisäksi, siksi koska he kokoontuivat kodeissa ihmissuhdepohjaisessa uskossa, ihmeet, jotka todistivat sen mitä he Herrasta sanoivat, olivat tavallisia:
"Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Gal. 3: 5 (Kirjoitettu vähintään 20 vuotta helluntain jälkeen, ihmeet olivat yhä tavallisia kaukaisessa Galatiassa (nykyajan Keski-Turkissa) Ihmeet ovat tavallisia kotiseurakunnissa nykyäänkin!
He kertoivat toisilleen, mitä Elävä Sana, Kristuksen Persoona heissä oli tekemässä heidän elämässään. He kasvoivat niiden ihmissuhteiden kautta, joita heillä oli muiden Hänet tuntevien kanssa. Nämä ihmiset kertoivat siitä, kuinka vaeltaa Jumalan kanssa omassa jokapäiväisessä elämässään.
Onko sinulla koskaan ollut sellaista tilannetta, jossa sinä tai joku josta olet kuullut, Hengen johdattamana teki Raamatussa mainittuja asioita, vaikka sinä tai tuo toinen eivät tienneet tuota Raamatun kohtaa sillä hetkellä? Sinä vain seurasit Herran johdatusta ja myöhemmin sait kuulla, että noudatit Raamattua. Sitä tapahtuu koko ajan. Juuri noin he elivät- seurasivat Pyhän Hengen johdatusta.
Nykyään suurin osa kristityistä ympäri maailman ei omista Raamattua.
Amerikkalaiset kristityt ajattelevat usein, että HE ovat Kristuksen ruumis. Todellisuus on hyvin erilainen. Amerikkalaiset kristityt ovat vain noin 10-13% kristityistä maailmassa. Suurella enemmistöllä kristityistä meidän aikanamme ei ole omaa henkilökohtaista Uutta testamenttiaan tai koko Raamattua. (Linkkejä joihinkin englanninkielisiin tilastoihin alla)
Useimpien kristittyjen maailmassa täytyy nykyään tuntea Kristus heissä ja he kasvavat silla tavoin, omistamatta Uutta testamenttia. Se, missä evankeliumi leviää eniten, on niillä alueilla, jossa Raamattu on joko kielletty tai sitä ei muuten ole saatavilla. Joten miksi niin monet lännessä ajattelevat, että Raamattu on niin tärkeä heidän kasvulleen Herrassa? Entä jos me korostaisimme Isän ja Herran tuntemista sen sijaan, että 'pureutuisimme Sanaan' tunteaksemme heidät?
Jos olet ollut uskova hyvin pitkään, tiedät Kristuksen ruumiista kehotettavan kerta toisensa jälkeen 'olemaan Sanassa'. Kristityt luulevat painetun Sanan olevan keinon nro 1 oppia tuntemaan Jumala. Esitän, että ilmestys painetulla sivulla virtaa siitä, että ensin on suhde Isän ja Herran kanssa.
Monet tietävät Herrasta enemmän kuin he tuntevat Häntä Raamattua koskevan painotuksen takia.
Ja siitä aloitamme ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
ChurchTrac.com sanoo 20% amerikkalaisista käyvän seurakunnassa viikoittain; 30% identifioituvan uudestisyntyneiksi.
https://www.churchtrac.com/articles/the-state-of-church-attendance-trends-and-statistics-2023
Barna: https://www.arizonachristian.edu/wpcontent/uploads/2021/08/CRC_AWVI2021_Release06_Digital_01_20210831.pdf
Tarvitsemmeko Raamattua? Osa 1/4
Hei kaikki,
Onko Raamatun tutkiminen pääasiallinen keino sinulle tuntea Herra, vai täydentääkö se uskoasi?
Jos sanot Raamatun tutkimisen olevan se pääasiallinen keino, jolla tunnet Herran, prioriteettisi eivät ehkä ole linjassa Uuden testamentin tosiasioiden kanssa. Vaikka sanoit Raamatun olevan pääasiallinen keino tuntea Herra, tässä tutkiskelussa osoitan sinulle, että totuus elämässäsi poikkeaa luultavasti siitä, mitä luulet. Mutta ensin…
Heillä ei ollut mitään painettua Uutta testamenttia
Helluntaipäivänä Vanha testamentti oli käytössä. Mutta ei ollut mitään Uutta testamenttia, jonka puoleen uskovat voisivat kääntyä. Oli noin 10 vuotta ennen Matteuksen evankeliumin kirjoittamista. Paavalin kirjeitä ei kirjoitettu ennen kuin 50- ja 60-luvuilla. Markuksen ja Luukkaan evankeliumit sekä Apostolien teot tulivat suunnilleen Pietarin ja Paavalin kuoleman aikaan 60-luvun alkuvuosina. Johanneksen evankeliumi, hänen kolme kirjettään ja Ilmestyskirja kirjoitettiin vuosien 90 ja 100 välissä – vähintään 60 vuotta helluntain jälkeen.
Meidän Uutta testamenttiamme ei ollut järjestetty siihen muotoon, mikä meillä nykyään on, ennen kuin vuonna 393 Hippon kirkolliskokouksessa. 393 jKr. oli 360 vuotta helluntain JÄLKEEN. (Hippo on kaupunki Algeriassa, Pohjois-Afrikassa. Muista, evankeliumi meni Afrikkaan ennen kuin se meni Eurooppaan. Apt. 8: 27-40. Se ei ole 'valkoisen miehen uskontoa’)
Kuinka uskovat kasvoivat Herrassa noina 360 vuotena ilman Uutta testamenttia? Paavalin, Pietarin, Jaakobin, Johanneksen ja Juudan kirjeet kiersivät Rooman valtakunnassa ensimmäisenä vuosisatana helluntain jälkeen, mutta se tapahtui ennen painotaitoa. Ihmisillä ei ollut omia Raamattuja. Niinä harvoina kertoina kuin noin sattui olemaan, joka jolla oli osa yhdestä noista kirjeistä, saattoi tulla heidän (koti-) seurakuntaansa.
Ajattele asiaa perusteellisesti – ei Uutta testamenttia, ei Uuden testamentin tutkimista.
Heillä ei ollut mitään muuta keinoa oppia Herrasta kuin Vanha testamentti ja harvat kertomusten palaset niiltä, jotka joko olivat olleet Jeesuksen kanssa tai tunsivat jonkun, joka oli ollut – ja sekin vain osan ensimmäisestä vuosisadasta ennen kuin kaikki kuolivat.
He eivät tunteneet Herraa Raamatun välityksellä.
He tunsivat Hänet Hänen läsnäolonsa kautta heidän hengessään. Heidät oli harjoitettu ensin havaitsemaan Hänen Henkensä heidän omassa hengessään. "Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia." Room. 8:16.
Heidän täytyi vaeltaa Herran kanssa jokapäiväisessä elämässään. Keskustelunomaisessa rukouksessa. Rukoukseen varattuina aikoina. Heidän täytyi oppia kuuntelemaan Pyhää Henkeä heidän omassa hengessään. Eipä ihme, että Jeesus sanoi Joh. 17:3:ssa:
"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen."
Tunnetko Isäsi ja Herran? Vai tiedätkö HEISTÄ? Pohdi sitä, että juuri tänä aikana, jolloin ei ollut mitään Uutta testamenttia, kristinusko alkoi täyttää koko Rooman valtakunnan. He olivat äärimmäisen menestyksekkäitä ilman yhtä ainuttakaan Uutta testamenttia!
Sen takia meillä on nykyään vakaita uskovia, jotka pelkäävät pelastuksensa puolesta. He lukevat jonkin jakeen ja pelkäävät, että heidät hylätään. Joku lohduttaa heitä ja näyttää heille, että he ovat uudestisyntyneitä ja heillä on rauha jonkin aikaa – kunnes he löytävät toisen jakeen, joka ruokkii heidän pelkoaan. JOS he panisivat sivuun Raamattunsa muutamaksi viikoksi ja keskittyisivät tuntemaan Kristuksen heissä, tuntemaan sisällä olevan Jumalan Hengen, heidän pelollaan ei olisi mitään jalansijaa. Ei mitään mahdollisuutta. Miksi? Koska sitten he voivat sanoa pelolle: "Tunnen Hänet! Tiedän olevani pelastettu eikä minua tulla hylkäämään. Tunnen Hänet ja minulla on Hänen rauhansa hengessäni!"
Ensimmäisenä 360 vuotena ei tarvittu Raamatun jakeita, joihin turvautua jonkun johdattamisessa Herran luo. He eivät rukoilleet jonkun kanssa ja sitten antaneet tälle Raamattua. Ei ollut raamattupiirejä, jotka keskittyivät Uuteen testamenttiin ja joihin uusi uskova tuotiin. He tunsivat Isän, tunsivat Herran ja he kertoivat, kuinka Isän Henki oli muuttanut heidän elämänsä. Sen lisäksi, siksi koska he kokoontuivat kodeissa ihmissuhdepohjaisessa uskossa, ihmeet, jotka todistivat sen mitä he Herrasta sanoivat, olivat tavallisia:
"Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Gal. 3: 5 (Kirjoitettu vähintään 20 vuotta helluntain jälkeen, ihmeet olivat yhä tavallisia kaukaisessa Galatiassa (nykyajan Keski-Turkissa) Ihmeet ovat tavallisia kotiseurakunnissa nykyäänkin!
He kertoivat toisilleen, mitä Elävä Sana, Kristuksen Persoona heissä oli tekemässä heidän elämässään. He kasvoivat niiden ihmissuhteiden kautta, joita heillä oli muiden Hänet tuntevien kanssa. Nämä ihmiset kertoivat siitä, kuinka vaeltaa Jumalan kanssa omassa jokapäiväisessä elämässään.
Onko sinulla koskaan ollut sellaista tilannetta, jossa sinä tai joku josta olet kuullut, Hengen johdattamana teki Raamatussa mainittuja asioita, vaikka sinä tai tuo toinen eivät tienneet tuota Raamatun kohtaa sillä hetkellä? Sinä vain seurasit Herran johdatusta ja myöhemmin sait kuulla, että noudatit Raamattua. Sitä tapahtuu koko ajan. Juuri noin he elivät- seurasivat Pyhän Hengen johdatusta.
Nykyään suurin osa kristityistä ympäri maailman ei omista Raamattua.
Amerikkalaiset kristityt ajattelevat usein, että HE ovat Kristuksen ruumis. Todellisuus on hyvin erilainen. Amerikkalaiset kristityt ovat vain noin 10-13% kristityistä maailmassa. Suurella enemmistöllä kristityistä meidän aikanamme ei ole omaa henkilökohtaista Uutta testamenttiaan tai koko Raamattua. (Linkkejä joihinkin englanninkielisiin tilastoihin alla)
Useimpien kristittyjen maailmassa täytyy nykyään tuntea Kristus heissä ja he kasvavat silla tavoin, omistamatta Uutta testamenttia. Se, missä evankeliumi leviää eniten, on niillä alueilla, jossa Raamattu on joko kielletty tai sitä ei muuten ole saatavilla. Joten miksi niin monet lännessä ajattelevat, että Raamattu on niin tärkeä heidän kasvulleen Herrassa? Entä jos me korostaisimme Isän ja Herran tuntemista sen sijaan, että 'pureutuisimme Sanaan' tunteaksemme heidät?
Jos olet ollut uskova hyvin pitkään, tiedät Kristuksen ruumiista kehotettavan kerta toisensa jälkeen 'olemaan Sanassa'. Kristityt luulevat painetun Sanan olevan keinon nro 1 oppia tuntemaan Jumala. Esitän, että ilmestys painetulla sivulla virtaa siitä, että ensin on suhde Isän ja Herran kanssa.
Monet tietävät Herrasta enemmän kuin he tuntevat Häntä Raamattua koskevan painotuksen takia.
Ja siitä aloitamme ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
ChurchTrac.com sanoo 20% amerikkalaisista käyvän seurakunnassa viikoittain; 30% identifioituvan uudestisyntyneiksi.
https://www.churchtrac.com/articles/the-state-of-church-attendance-trends-and-statistics-2023
Barna: https://www.arizonachristian.edu/wpcontent/uploads/2021/08/CRC_AWVI2021_Release06_Digital_01_20210831.pdf
RSS Feed