About demons, 1/3. How they function.
Riivaajista, osa 1/3. Kuinka ne toimivat.
Hei kaikki,
Olin palvelutyöhöni liittyvällä matkalla Meksikossa puhumassa pienessä seurakunnassa vuoristossa. Seurakuntalaisten sydämet olivat puhtaita heidän rakkaudessaan Herraa kohtaan ja Hänen kunnioituksessaan, vaikka heitä oli opetettu heikosti.
Kokouksen jälkeen lähes jokainen nainen tuli eteen rukoiltavaksi ja suuri enemmistö heistä sanoi, että he halusivat rukousta päästäkseen eroon riivaajista, joita he syyttivät vaivoistaan. Monilla oli vatsakipuja, toisilla oli nivelkipuja, kaikki syyttivät riivaajia. Kun laskin käteni heidän päälleen ja käskin heidän parantua, suurimmalla osalla ei itse asiassa ollut riivaajia – he tarvitsivat vain parantumista. Ihmettelin, miksi he luulivat jokaisen vaivan johtuvan jostakin riivaajasta.
Riivaajien vaikutus
Evankeliumeissa on vain 19 tai 20 tapausta, joissa Jeesus parantaa yksilöitä (riippuen siitä, miten lasketaan). Ne vaihtelevat Pietarin anopista Jeesuksen palvelutyön alkuvaiheessa Mk. 1: 29–30:ssa Malkuksen korvan parantamiseen Pietarin sivallettua sen irti Getsemanessa. (Lk. 22: 49-51 ja Joh. 18:10-11.)
Vielä yllättävämpää on, että evankeliumeissa on vain seitsemän tapausta, joissa yksilöt vapautetaan riivaajista tai niiden vaikutuksista. (On Raamatun kohtia, joissa todetaan suurten ihmisjoukkojen tulleen parannetuiksi ja/tai vapautetuiksi kuten Mk. 1:34:ssä, mutta puhun yksilökohtaisista tapauksista.)
Juuri näissä yksilökohtaisissa kertomuksissa voimme nähdä melko yksityiskohtaisesti Jeesuksen ja riivaajien välisen vuorovaikutuksen sekä sen, kuinka Hän käsitteli niitä. Paljastavin vuorovaikutus on ehkäpä se kolme kertaa toistettu kertomus Matt. 8: 28–34:ssa, Mk. 5: 1–20:ssa, Lk. 8: 26–39 miehestä, jossa oli Legioona. Tämä oli mies, jossa oli niin monta riivaajaa, että Jeesus puhui johtajalle nimeltään Legioona. Roomalainen legioona oli 2.000 sotilasta, joten riivaajia oli näin monta. (Matt. 8:28 sanoo, että miehiä oli kaksi, Markus ja Luukas vain keskittyvät siihen mieheen, jolla oli Legioona.)
Vapautettu mies asui gerasalaisten alueella. Se oli kreikkalaisten ja roomalaisten kymmenen kaupungin alue nimeltään Dekapolis Gennesaretin järven itäpuolella, joiden luo Jeesus meni opettamaan. Ensimmäinen huomaamamme asia on, että kyseessä oli mies 'joka oli saastaisen hengen vallassa.' Saastaista henkeä voitiin käyttää kuvaamaan jotakuta, jossa oli riivaaja, mutta se saattoi myös merkitä tarkemmin seksuaalisesti epäpuhdasta henkeä. Se, että mies viilteli itseään ja oli alasti viittaa tähän käsitykseen. Lk. 8: 35 sanoo, että heti kun mies oli vapautunut, ihmiset olivat järkyttyneitä siitä, että hän oli 'puettuna ja täydessä ymmärryksessä'.
Miehestä vastuussa oleva riivaaja oli nimeltään Legioona. Tässä näemme yhden puolen riivaajista; ne identifioidaan niiden toiminnan mukaan. Legioona oli vastuussa monista riivaajista. Kuurouden henki aiheutti kuuroutta. Puhumaan kykenemätön sokea vapautettiin sokeuden ja mykkyyden hengestä Matt. 12: 22:ssa. Lk. 13: 11:ssa yli 18 vuotta köyryssä olleella naisella oli heikkouden henki. Enkeleillä on nimet, riivaajilta on riisuttu kaikki ja ne tunnetaan niiden toiminnasta. Saatana on sana 'vastustaja' hepreaksi ja kreikaksi. (hassatan ja satana, vastaavasti)
Riivaajat ovat alueellisia
Mk.5:10:ssä riivaaja nimeltä Legioona pyytää Jeesusta, ettei Hän lähettäisi niitä pois maasta. Useimmat meistä tietävät, että missä tahansa kaupungissa on osia, jossa tapahtuu pahoja asioita. Tiedämme myös rikkaat ja ylimieliset kaupunginosat. On henkiä, jotka elävät eri alueilla ja kun ne keskittyvät jollekin alueelle, jopa uskosta osattomat voivat aistia tuon alueen hengellisen ilmapiirin. Riivaajat haluavat pysytellä tuntemillaan alueilla, sillä ne tuntevat siellä olevat ihmiset. Ne haluavat vaikutusvaltaa luonnollisessa maailmassa.
Legioona aneli Jeesukselta, ettei tulisi lähetetyksi pois tuolta alueelta ja Jeesus myöntyi. Jeesus kuitenkin huijasi Legioonaa sallimalla niiden mennä sikoihin, jotka viipymättä tekivät itsemurhan, mikä lähetti riivaajat takaisin hengen maailmaan ilman mitään jalansijaa kenenkään ihmisen elämään. On hyvin mahdollista, että nuo samat henget ovat vielä nykyäänkin tuolla Gennesaretin järven itäpuolella pyrkien vaikuttamaan tai menemään ihmisiin seksuaalisilla synneillä.
Barb ja minä olimme suuntaamassa kotiin Tulsassa olleen sovitun tapaamisen jälkeen ja päästäksemme moottoritielle, meidän täytyi ajaa sellaisen kaupunginosan läpi, jossa oli strippiklubeja, baareja ja sellaisia. Odottaessamme valoissa aloin huomata ympäristöämme ja vilkaisin erästä yksikerroksista tiilirakennusta, jossa oli pieni kyltti sanoen, että se oli paikka, jossa 'seksihurjastelijat' kohtaavat. Sillä hetkellä Herra avasi silmäni näkemään myös hengen maailmaan. Näin riivaajien seisoskelevan ja istuskelevan tuon rakennuksen oven tienoilla. Jotkut jopa istuivat rakennuksen tasakaton reunalla rakennuksen sivustalla roikottaen jalkojaan. Ne kaikki vain seisoskelivat tai istuskelivat siinä. Kysyin Isältä:
"Mitä ne tekevät tuolla?" Hän vastasi välittömästi: "Ne odottavat paikan aukeamista nähdäkseen, kehen ne voisivat kiinnittyä."
Kyllä, riivaajat ovat alueellisia. Tämä on se mitä näemme VT:n 'vainajahengiksi' kutsumissa. Ne ovat henkiä, jotka ovat 'perehtyneitä' johonkin perheeseen, joten liittyvät sen tähden vainajien kanssa yhteyden ottamiseen spiritistisessä istunnossa. (Vainajahenki imitoi jotakuta kuollutta henkilöä ja koska ne ovat tuohon perheeseen perehtyneitä, tietävät usein asioita tuosta kuolleesta tai elävistä ihmisistä).
Kun ihminen, jolla on vainajahenki, muuttaa toiselle alueelle tai toiseen maahan, tuo riivaaja menee hänen kanssaan tuoden demonisen vaikutuksen uuteen maahan tai alueelle. Tällä tavoin kokonaiset kansakunnat tulevat riivaajien ja 'riivaajien oppien' ahdistamiksi.
Vainajahenki on saattanut mennä johonkin perheeseen sukupolvia sitten, mutta käyttää yhtä kehoa toisensa jälkeen, olipa sitten kyse jostakin sellaisesta kuin alkoholismista tai syövästä, ne pysyvät jonkin perheen yhteydessä aivan kuten ne pitävät tietyistä kaupungin alueista. Ne ovat vain yksilöitä, joilta on riisuttu heidän vanhurskautensa, ja ne pyrkivät tekemään tyhjäksi Jumalan työn elämässämme. Ne eivät osaa lukea ajatuksiamme ja niistä eroon pääseminen sen jälkeen, kun ne ovat olleet paikoillaan jonkin aikaa, on usein tahtojen välinen testi niiden ja sen henkilön välillä, jota ne ovat niin pitkään ahdistaneet ja häirinneet.
Jeesus myös opetti riivaajista Matt.12: 26:ssa, 43–45:ssa
Matt. 12:26:ssa Hän sanoi: "Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?"
Meillä on lähetystyöntekijäystäviä, jotka ovat havainnoineet noitatohtorien karkottavan riivaajia jostakusta, mutta se mitä itse asiassa tapahtui, on, että he avasivat oven voimakkaammalle riivaajalle vähempiarvoisen riivaajan karkottamisen varjolla. Ystävämme selittivät, että noitatohtori 'paransi' kuumeen 'karkottamalla' riivaajan, mutta kolmisen kuukautta myöhemmin tuo ihminen saisi pahemman taudin. He tajusivat, että ainoa mitä tapahtui siinä, että tuo ihminen turvautui demonisuuteen, oli, että voimakkaampi riivaaja ryhtyi toimeen.
Näemme tämän periaatteen hahmotellun siinä, mitä Jeesus sanoi 12: 43–45:ssä: "Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä." Tämä näyttää meille sen, että kun riivaajat karkotetaan, ne heitetään takaisin hengen maailmaan, joka on niille 'kuiva' kun niillä ei ole mitään aukkoa tähän luonnolliseen maailmaan – mikä on sitä, mitä ne haluavat, sillä ne haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa ja löytää lepoa pimeyden valtakunnan kidutukselta.
Jeesus jatkoi:
"Silloin se (riivaaja) sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni (ihminen), josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna (ihminen on vapaa riivaajasta/vaivasta/synnistä). Silloin (koska ei halua joutua uudelleen karkotetuksi) se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset..."
Tämä näyttää, että paholaisen valtakunnassa on hierarkia, niin kuin on Jumalan valtakunnassa, sillä paholainen ei kykene luomaan, hän voi vain vääristellä Aitoa. Joku isä on saattanut olla syntinen, mutta hänen poikansa saattaa olla pahempi – hänellä on enemmän riivaajia. Samalla tavalla on enkeleitä, jotka ovat vastuussa kansakunnista, kuten meille kerrotaan Dan. 12:1: ssa Mikaelin olevan vastuussa Israelista, niin ovat myös riivaajat asetettu peilikuvaan siitä, mitä Jumalalla on, aina alueisiin, kaupunkeihin ja kaupunkien alueisiin saakka.
Olin palvelemassa jumalanpalveluksessa, jossa oli noin 1.500 ihmistä, ja Isä alkoi puhua minulle eräästä paikka olevasta naisesta. Isä kertoi naisen äidin sanoneen naisen ollessa tyttö, että tyttö ei ollut nätti eikä fiksu, joten hänen täytyisi tehdä ankarasti työtä elämässä. Isä jatkoi sanoen, että tapa, jolla nainen nuorena tyttönä ymmärsi äitinsä lausuman, otti pois toivon. Se johti vihaan omaa itseä kohtaan, mikä johti vihastumiseen, masennukseen ja lopulta itsemurha-ajatuksiin. Isä kertoi minulle, että nainen saapui tuona iltana tullakseen vapautetuksi tai hänen menisi kotiin jumalanpalveluksen jälkeen ja tappaisi itsensä. Isä halusi vapauttaa naisen. Kertoessani kaiken tuon ja loput Hänen sanomastaan seurakunnalle, en pyytänyt nostamaan kättä tai naista tulemaan eteen rukoiltavaksi. Yksinkertaisesti karkotin lavalta käsin riivaajat Jeesuksen nimessä ja pyysin Isää sitten täyttämään naisen tuoreella Hänen Henkensä täyteydellä ja parantamaan naisen tunteet – jotka olivat alun perin avanneet oven riivaajille.
Kolme viikkoa myöhemmin eräs nainen pysäytti minut hallissa ennen iltakokousta sanoen olleensa tuo nainen. Hän näytti minulle käsivarsiensa arvet aiemmista yrityksistään ja teini-iän viiltelystään. Hän sanoi olevansa täysin vapaa, asia oli juuri niin kuin olin todennut, ja hän kiitti minua vuolaasti. Noin kolme kuukautta myöhemmin näin hänet jälleen ja hän sanoi, että oli yhä vapaa ja että asiat olivat hyvin.
Lisää ensi viikolla, mutta tässä on paljon ajateltavaa! Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Riivaajista, osa 1/3. Kuinka ne toimivat.
Hei kaikki,
Olin palvelutyöhöni liittyvällä matkalla Meksikossa puhumassa pienessä seurakunnassa vuoristossa. Seurakuntalaisten sydämet olivat puhtaita heidän rakkaudessaan Herraa kohtaan ja Hänen kunnioituksessaan, vaikka heitä oli opetettu heikosti.
Kokouksen jälkeen lähes jokainen nainen tuli eteen rukoiltavaksi ja suuri enemmistö heistä sanoi, että he halusivat rukousta päästäkseen eroon riivaajista, joita he syyttivät vaivoistaan. Monilla oli vatsakipuja, toisilla oli nivelkipuja, kaikki syyttivät riivaajia. Kun laskin käteni heidän päälleen ja käskin heidän parantua, suurimmalla osalla ei itse asiassa ollut riivaajia – he tarvitsivat vain parantumista. Ihmettelin, miksi he luulivat jokaisen vaivan johtuvan jostakin riivaajasta.
Riivaajien vaikutus
Evankeliumeissa on vain 19 tai 20 tapausta, joissa Jeesus parantaa yksilöitä (riippuen siitä, miten lasketaan). Ne vaihtelevat Pietarin anopista Jeesuksen palvelutyön alkuvaiheessa Mk. 1: 29–30:ssa Malkuksen korvan parantamiseen Pietarin sivallettua sen irti Getsemanessa. (Lk. 22: 49-51 ja Joh. 18:10-11.)
Vielä yllättävämpää on, että evankeliumeissa on vain seitsemän tapausta, joissa yksilöt vapautetaan riivaajista tai niiden vaikutuksista. (On Raamatun kohtia, joissa todetaan suurten ihmisjoukkojen tulleen parannetuiksi ja/tai vapautetuiksi kuten Mk. 1:34:ssä, mutta puhun yksilökohtaisista tapauksista.)
Juuri näissä yksilökohtaisissa kertomuksissa voimme nähdä melko yksityiskohtaisesti Jeesuksen ja riivaajien välisen vuorovaikutuksen sekä sen, kuinka Hän käsitteli niitä. Paljastavin vuorovaikutus on ehkäpä se kolme kertaa toistettu kertomus Matt. 8: 28–34:ssa, Mk. 5: 1–20:ssa, Lk. 8: 26–39 miehestä, jossa oli Legioona. Tämä oli mies, jossa oli niin monta riivaajaa, että Jeesus puhui johtajalle nimeltään Legioona. Roomalainen legioona oli 2.000 sotilasta, joten riivaajia oli näin monta. (Matt. 8:28 sanoo, että miehiä oli kaksi, Markus ja Luukas vain keskittyvät siihen mieheen, jolla oli Legioona.)
Vapautettu mies asui gerasalaisten alueella. Se oli kreikkalaisten ja roomalaisten kymmenen kaupungin alue nimeltään Dekapolis Gennesaretin järven itäpuolella, joiden luo Jeesus meni opettamaan. Ensimmäinen huomaamamme asia on, että kyseessä oli mies 'joka oli saastaisen hengen vallassa.' Saastaista henkeä voitiin käyttää kuvaamaan jotakuta, jossa oli riivaaja, mutta se saattoi myös merkitä tarkemmin seksuaalisesti epäpuhdasta henkeä. Se, että mies viilteli itseään ja oli alasti viittaa tähän käsitykseen. Lk. 8: 35 sanoo, että heti kun mies oli vapautunut, ihmiset olivat järkyttyneitä siitä, että hän oli 'puettuna ja täydessä ymmärryksessä'.
Miehestä vastuussa oleva riivaaja oli nimeltään Legioona. Tässä näemme yhden puolen riivaajista; ne identifioidaan niiden toiminnan mukaan. Legioona oli vastuussa monista riivaajista. Kuurouden henki aiheutti kuuroutta. Puhumaan kykenemätön sokea vapautettiin sokeuden ja mykkyyden hengestä Matt. 12: 22:ssa. Lk. 13: 11:ssa yli 18 vuotta köyryssä olleella naisella oli heikkouden henki. Enkeleillä on nimet, riivaajilta on riisuttu kaikki ja ne tunnetaan niiden toiminnasta. Saatana on sana 'vastustaja' hepreaksi ja kreikaksi. (hassatan ja satana, vastaavasti)
Riivaajat ovat alueellisia
Mk.5:10:ssä riivaaja nimeltä Legioona pyytää Jeesusta, ettei Hän lähettäisi niitä pois maasta. Useimmat meistä tietävät, että missä tahansa kaupungissa on osia, jossa tapahtuu pahoja asioita. Tiedämme myös rikkaat ja ylimieliset kaupunginosat. On henkiä, jotka elävät eri alueilla ja kun ne keskittyvät jollekin alueelle, jopa uskosta osattomat voivat aistia tuon alueen hengellisen ilmapiirin. Riivaajat haluavat pysytellä tuntemillaan alueilla, sillä ne tuntevat siellä olevat ihmiset. Ne haluavat vaikutusvaltaa luonnollisessa maailmassa.
Legioona aneli Jeesukselta, ettei tulisi lähetetyksi pois tuolta alueelta ja Jeesus myöntyi. Jeesus kuitenkin huijasi Legioonaa sallimalla niiden mennä sikoihin, jotka viipymättä tekivät itsemurhan, mikä lähetti riivaajat takaisin hengen maailmaan ilman mitään jalansijaa kenenkään ihmisen elämään. On hyvin mahdollista, että nuo samat henget ovat vielä nykyäänkin tuolla Gennesaretin järven itäpuolella pyrkien vaikuttamaan tai menemään ihmisiin seksuaalisilla synneillä.
Barb ja minä olimme suuntaamassa kotiin Tulsassa olleen sovitun tapaamisen jälkeen ja päästäksemme moottoritielle, meidän täytyi ajaa sellaisen kaupunginosan läpi, jossa oli strippiklubeja, baareja ja sellaisia. Odottaessamme valoissa aloin huomata ympäristöämme ja vilkaisin erästä yksikerroksista tiilirakennusta, jossa oli pieni kyltti sanoen, että se oli paikka, jossa 'seksihurjastelijat' kohtaavat. Sillä hetkellä Herra avasi silmäni näkemään myös hengen maailmaan. Näin riivaajien seisoskelevan ja istuskelevan tuon rakennuksen oven tienoilla. Jotkut jopa istuivat rakennuksen tasakaton reunalla rakennuksen sivustalla roikottaen jalkojaan. Ne kaikki vain seisoskelivat tai istuskelivat siinä. Kysyin Isältä:
"Mitä ne tekevät tuolla?" Hän vastasi välittömästi: "Ne odottavat paikan aukeamista nähdäkseen, kehen ne voisivat kiinnittyä."
Kyllä, riivaajat ovat alueellisia. Tämä on se mitä näemme VT:n 'vainajahengiksi' kutsumissa. Ne ovat henkiä, jotka ovat 'perehtyneitä' johonkin perheeseen, joten liittyvät sen tähden vainajien kanssa yhteyden ottamiseen spiritistisessä istunnossa. (Vainajahenki imitoi jotakuta kuollutta henkilöä ja koska ne ovat tuohon perheeseen perehtyneitä, tietävät usein asioita tuosta kuolleesta tai elävistä ihmisistä).
Kun ihminen, jolla on vainajahenki, muuttaa toiselle alueelle tai toiseen maahan, tuo riivaaja menee hänen kanssaan tuoden demonisen vaikutuksen uuteen maahan tai alueelle. Tällä tavoin kokonaiset kansakunnat tulevat riivaajien ja 'riivaajien oppien' ahdistamiksi.
Vainajahenki on saattanut mennä johonkin perheeseen sukupolvia sitten, mutta käyttää yhtä kehoa toisensa jälkeen, olipa sitten kyse jostakin sellaisesta kuin alkoholismista tai syövästä, ne pysyvät jonkin perheen yhteydessä aivan kuten ne pitävät tietyistä kaupungin alueista. Ne ovat vain yksilöitä, joilta on riisuttu heidän vanhurskautensa, ja ne pyrkivät tekemään tyhjäksi Jumalan työn elämässämme. Ne eivät osaa lukea ajatuksiamme ja niistä eroon pääseminen sen jälkeen, kun ne ovat olleet paikoillaan jonkin aikaa, on usein tahtojen välinen testi niiden ja sen henkilön välillä, jota ne ovat niin pitkään ahdistaneet ja häirinneet.
Jeesus myös opetti riivaajista Matt.12: 26:ssa, 43–45:ssa
Matt. 12:26:ssa Hän sanoi: "Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?"
Meillä on lähetystyöntekijäystäviä, jotka ovat havainnoineet noitatohtorien karkottavan riivaajia jostakusta, mutta se mitä itse asiassa tapahtui, on, että he avasivat oven voimakkaammalle riivaajalle vähempiarvoisen riivaajan karkottamisen varjolla. Ystävämme selittivät, että noitatohtori 'paransi' kuumeen 'karkottamalla' riivaajan, mutta kolmisen kuukautta myöhemmin tuo ihminen saisi pahemman taudin. He tajusivat, että ainoa mitä tapahtui siinä, että tuo ihminen turvautui demonisuuteen, oli, että voimakkaampi riivaaja ryhtyi toimeen.
Näemme tämän periaatteen hahmotellun siinä, mitä Jeesus sanoi 12: 43–45:ssä: "Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä." Tämä näyttää meille sen, että kun riivaajat karkotetaan, ne heitetään takaisin hengen maailmaan, joka on niille 'kuiva' kun niillä ei ole mitään aukkoa tähän luonnolliseen maailmaan – mikä on sitä, mitä ne haluavat, sillä ne haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa ja löytää lepoa pimeyden valtakunnan kidutukselta.
Jeesus jatkoi:
"Silloin se (riivaaja) sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni (ihminen), josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna (ihminen on vapaa riivaajasta/vaivasta/synnistä). Silloin (koska ei halua joutua uudelleen karkotetuksi) se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset..."
Tämä näyttää, että paholaisen valtakunnassa on hierarkia, niin kuin on Jumalan valtakunnassa, sillä paholainen ei kykene luomaan, hän voi vain vääristellä Aitoa. Joku isä on saattanut olla syntinen, mutta hänen poikansa saattaa olla pahempi – hänellä on enemmän riivaajia. Samalla tavalla on enkeleitä, jotka ovat vastuussa kansakunnista, kuten meille kerrotaan Dan. 12:1: ssa Mikaelin olevan vastuussa Israelista, niin ovat myös riivaajat asetettu peilikuvaan siitä, mitä Jumalalla on, aina alueisiin, kaupunkeihin ja kaupunkien alueisiin saakka.
Olin palvelemassa jumalanpalveluksessa, jossa oli noin 1.500 ihmistä, ja Isä alkoi puhua minulle eräästä paikka olevasta naisesta. Isä kertoi naisen äidin sanoneen naisen ollessa tyttö, että tyttö ei ollut nätti eikä fiksu, joten hänen täytyisi tehdä ankarasti työtä elämässä. Isä jatkoi sanoen, että tapa, jolla nainen nuorena tyttönä ymmärsi äitinsä lausuman, otti pois toivon. Se johti vihaan omaa itseä kohtaan, mikä johti vihastumiseen, masennukseen ja lopulta itsemurha-ajatuksiin. Isä kertoi minulle, että nainen saapui tuona iltana tullakseen vapautetuksi tai hänen menisi kotiin jumalanpalveluksen jälkeen ja tappaisi itsensä. Isä halusi vapauttaa naisen. Kertoessani kaiken tuon ja loput Hänen sanomastaan seurakunnalle, en pyytänyt nostamaan kättä tai naista tulemaan eteen rukoiltavaksi. Yksinkertaisesti karkotin lavalta käsin riivaajat Jeesuksen nimessä ja pyysin Isää sitten täyttämään naisen tuoreella Hänen Henkensä täyteydellä ja parantamaan naisen tunteet – jotka olivat alun perin avanneet oven riivaajille.
Kolme viikkoa myöhemmin eräs nainen pysäytti minut hallissa ennen iltakokousta sanoen olleensa tuo nainen. Hän näytti minulle käsivarsiensa arvet aiemmista yrityksistään ja teini-iän viiltelystään. Hän sanoi olevansa täysin vapaa, asia oli juuri niin kuin olin todennut, ja hän kiitti minua vuolaasti. Noin kolme kuukautta myöhemmin näin hänet jälleen ja hän sanoi, että oli yhä vapaa ja että asiat olivat hyvin.
Lisää ensi viikolla, mutta tässä on paljon ajateltavaa! Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed