Knowing Sacred/Fear of God #1, Solomon
Pyhän tunteminen/Jumalanpelko osa 1, Salomon
Hei kaikki,
Olen kuullut ja lukenut toistuvasti vuosien mittaan, että minulla on määrä olla jumalanpelko, mutta mikään saarna tai kirja ei ole koskaan kertonut minulle, kuinka voisin sen saada. Herran pelko on tiedon ja viisauden alku*, mutta mitä se on? Tiedän varmasti sitä mitä se ei ole, koska olen joskus ihmetellyt toisten tekoja havainnoidessani: 'Eikö heillä ole yhtään jumalanpelkoa?' * Sananlaskut 1:7, 9:10
Tässä sarjassa on kysymys tuosta 'kunnioittavasta arvostuksesta' tai 'Herran pelosta' sekä siitä, miksi Kristuksen ruumiilla ja yhteiskunnalla ei ole mitään käsitystä pyhästä, ei mitään Jumalan pelkoa, ei mitään kunnioitusta sellaisia asioita kohtaan kuten syntymättömän elämä ja sellaisen ihmisen elämä, jonka kanssa ei olla samaa mieltä poliittisesti tai opillisesti, ynnä siitä, kuinka voi saada 'Jumalanpelon'.
Salomon
Herra ilmestyi Salomonille kahdesti, mikä on merkitty muistiin 1. Kun. 3:5-15:ssä sekä 9:2-9:ssä. Ensimmäisellä ilmestymiskerrallaan Herra kysyi häneltä, mitä hän halusi ja hän pyysi: "…ja ymmärtävää sydäntä kansasi hallitsemiseksi, jotta saatan hyvän ja pahan…" ja Herra antoi hänelle hänen pyyntönsä mukaisesti viisautta sillä ehdolla, että Salomon vaeltaisi Hänen kanssaan.
Toinen kerta, jolloin Hän ilmestyi Salomonille, tapahtui temppelin pyhittämisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että solmittaisiin liitto, jolla vahvistettaisiin jonkun Daavidin suvusta olevan aina Israelin valtaistuimella niin kauan kuin tämä vaelsi Herran kanssa.
Mutta Salomon ei seurannut Herraa, luku 11:6 toteaa: "Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niin kuin hänen isänsä Daavid." Jae 9 jatkaa: "Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle."
Ilmestyksen tuloksena on tilivelvollisuus
Huomaa se tilivelvollisuus, jota Salomonilta odotettiin. Herra oli vihainen, koska Hän oli ilmestynyt Salomonille kahdesti, eikä sillä kuitenkaan ollut mitään vaikutusta Salomonin käytökseen. Hän jatkoi toisille jumalille uhraamista muiden syntien lisäksi.
Herran näkeminen kahdesti oli ilmestys, jonka oli määrä tuoda tilivelvollisuuden ja vastuullisuuden tunto yhdessä kunnioittavan Jumalan pelon kanssa – Hän oli lopultakin se, joka kirjoitti sananlaskut 1:7 ja 9:10 Herran pelosta. Mutta Salomon käänsi selkänsä noille ilmestyksille eikä pitänyt niitä pyhinä ja jonain sellaisina, joille hän tunsi olevansa tilivelvollinen.
Sen tähden Salomon ei tuntenut mitään jumalanpelkoa uhratessaan toisille jumalille. Se, ettei pidä ilmestystä henkilökohtaisena sydämessä ja se, ettei anna sen vaikuttaa omaan elämään, johtaa paatuneeseen sydämeen, joka on välinpitämätön Jumalan asioiden suhteen.
Ilmestys JumalaSTA muuttaa elämiä – jos me annamme sen muuttaa
Sydämessä oleva ilmestys muutti Pietarin elämän Matt. 16:16-17:ssä hänen julistaessaan: "Sinä olet Kristus! Elävän Jumalan Poika!" Jeesus sanoi, että Isä oli se, joka näytti hänelle tuon tosiasian. Tosiasiallisesti Isä näytti jokaiselle meistä Jeesuksen Kristuksena, ja me vastasimme siihen.
Mikä oli se prosessi, jolla Pietari sai tuon ilmestyksen? Teksti sanoo, että ihmiset puhuivat siitä, kuka Jeesus mahtaisi olla – ehkä Elia, Jeremia vai joku toinen profeetta joka oli palannut kuolleista? Pietari kuuli kaikki nuo spekulaatiot, ajatteli asiaa perusteellisesti mielessään ja syvällä hänen sydämessään Isä Henkensä kautta osoitti hänelle, että Jeesus oli Hänen Poikansa. Sama asia tapahtui sinulle ja minulle – Isä osoitti meille Jeesuksen, ja me vastasimme pohtiessamme kaikkia muita 'ääniä' ja mielipiteitä, joita on liikkeellä.
Vain kaksi lukua aikaisemmin*
Jeesus oli tullut vetten päällä kävellen heidän luokseen sanoen (kreikaksi): "Olkaa rohkeat. MINÄ OLEN. Lakatkaa nyt olemasta peloissanne!" mihin Pietari vastasi: "Herra, jos sinä olet (MINÄ OLEN), käske minun tulle luoksesi vetten päällä!" *Matt. 14:27, 2. Moos. 3:14 Amplified Version- käännös suomennettuna
Tuo kokemus luvussa 14 mitä todennäköisimmin myötävaikutti Pietarin ilmestykseen luvussa 16: Sinä olet Kristus, Elävän Jumalan Poika!
Niinpä näemme ilmestyksen tulleen Jumalan henkilökohtaisen kokemisen kautta, ja sitten ajattelemalla sitä perusteellisesti – henkilökohtaisesti.
Paatuneet sydämet
Mk. 6:51-52:ssa kun Jeesus tulee veneeseen sen jälkeen kun Hän ja Pietari kävelivät vetten päällä takaisin sen luo, ja tuuli ja aallot laantuivat, sanotaan: "Ja he hämmästyivät aivan mittaamattoman paljon. Sillä he jättivät pohtimatta tai ymmärtämättä leipäihmeiden opetusta ja merkitystä; itse asiassa heidän sydämensä oli tullut paatuneeksi, sumentuneeksi ja menettänyt ymmärryksen voiman." Amplified Version
Jokaisella opetuslapsella oli henkilökohtainen ilmestys Jeesuksesta ruoan moninkertaistamisen muodossa ja jokainen oli jopa osallistunut siihen kun Hän käytti jokaista heistä jakamaan ruokaa – kuitenkaan yksikään ei pysähtynyt pohtimaan sitä, mitä he olivat kokeneet – siten he olivat mittaamattoman hämmästyneitä kun Hän käveli vetten päällä.
Mutta ajattele tätä – heidän ilmiselvästi odotettiin pohtineen ruoan moninkertaistumista siinä lyhyessä ajassa auringonlaskun, jolloin he astuivat veneeseen, ja aamu kolmen ja kuuden välillä soutaessaan koko yön, kun Jeesus tuli vetten päällä kävellen heidän luokseen – sillä jos he olisivat pohtineet, tuo jae sanoo, he eivät olisi olleet ällistyneitä eikä heidän sydämensä olisi paatunut.
Elämme kiireisessä maailmassa, ja kuitenkin Jumalan odotusarvo siitä, että pysähdymme välittömästi pohtimaan vastaanottamiamme ilmestyksiä, pohdimme kokemiamme ihmeitä, pysyy samana.
Vietä aikaa ja pohdi Häntä. Vaali yksinoloa. Heräjä ja tiedä, että Hän on Jumala.
Ilmestys Jumalalta on ensin henkilökohtaista, ei seurakunnallista
Jokaisen tapauksen, jossa ilmestys Jumalasta johtaa Jumalan pelkoon/kunnioitukseen Raamatussa, pohjana on henkilökohtainen, ei ison joukon seurakunnallinen ilmestys. Jumalanpelon pitäminen sydämessämme on henkilökohtaista – tuon kunnioittavan pelon, että Jumala on Jumala ja me tulemme tekemään itsestämme tilin eräänä päivänä.
Jokaisen auditoriomuotoisen jumalanpalveluksen, kotikokoontumisen, tai jopa kokoontumisen ystävän kanssa rukoilemaan ja palvomaan, tulee virrata siitä syvemmästä ja henkilökohtaisemmasta kahdenkeskisestä vaelluksesta Jumalan kanssa, joka meillä on. "Seurakunnan" ei pitäisi olla siellä minne menemme saadaksemme ilmestystä; sitä tulee päivittäin vaeltaessamme Hänen kanssaan. "Seurakunta" on pelkästään sellainen osa elämäämme, joka vain täydentää henkilökohtaista vaellustamme Hänen kanssaan sekä Häneen liittyvää ilmestystämme, ja on siihen nähden toisarvoista.
Sen tuloksena on kristittyjä, joilta puuttuu aito ilmestys, joka tulee vain olemisesta Hänen kanssaan, he ovat huijanneet itsensä ajattelemaan, että 'hyvään jumalanpalvelukseen' tai 'hyvään opetustapahtumaan' meneminen merkitsee Jumalan kokemista. Useimmilla ei ole mitään hajua siitä, millaista on aito Jumalan kokeminen. Ikään kuin yrittäen nähdä yksityiskohtia sumun läpi he tietävät Hänen olevan tuolla jossain, mutta useimmat kieltäytyvät varaamasta aikaa ja sitkeästi ponnistelemaan oppiakseen itse kotona, kuinka tulla Hänen läsnäoloonsa vain kahden kesken, vain he ja Hän.
Koolla oleva seurakunta voi saada aikaan Hänen läsnäolonsa tuntemisen yhteisesti, mutta ilmestyksen täytyy virrata seurakunnalliselta tasolta henkilökohtaiselle tasolle, jotta sillä olisi mitään elämää muuttavaa vaikutusta. 'Hyvä opetus' voi saada vastakaikua ja synnyttää innostusta jonkun ihmisen hengessä hänen kuunnellessaan sitä, ja tuhannet voivat merkitä muistiin uusia asioita, joita Sanassa nähdään, mutta jollei jokainen yksilö sovella tuota ilmestystä henkilökohtaisesti, he jäävät muuttumattomiksi.
MUTTA: Se että omaa ilmestyksen JumalaSTA, ei JumalaLTA on sitä, mikä muuttaa elämiä.
Upeiden palvontalaulujen soittolista ei merkitse mitään, ellet ensin palvo Jumalaa sydämessäsi ilman mitään säestystä. Muistikirja täynnä opetusta ei merkitse mitään, ellet ensin sovella sitä jonka suhteen Hän on sinua sydämessäsi käsitellyt vain Hänen ja itsesi välillä, ensiksi.
Herran pelko – tuo kunnioittava arvostus Jumalaa kohtaan – alkaa henkilökohtaisella ilmestyksellä. Mutta ei vain ilmestyksellä, ponnistelun antaa tuon ilmestyksen upota sydämiimme tullakseen osaksi elämäämme noiden ilmestysten soveltamisen kautta.
Ensi viikolla Chris ja 'tyttö'. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn
Pyhän tunteminen/Jumalanpelko osa 1, Salomon
Hei kaikki,
Olen kuullut ja lukenut toistuvasti vuosien mittaan, että minulla on määrä olla jumalanpelko, mutta mikään saarna tai kirja ei ole koskaan kertonut minulle, kuinka voisin sen saada. Herran pelko on tiedon ja viisauden alku*, mutta mitä se on? Tiedän varmasti sitä mitä se ei ole, koska olen joskus ihmetellyt toisten tekoja havainnoidessani: 'Eikö heillä ole yhtään jumalanpelkoa?' * Sananlaskut 1:7, 9:10
Tässä sarjassa on kysymys tuosta 'kunnioittavasta arvostuksesta' tai 'Herran pelosta' sekä siitä, miksi Kristuksen ruumiilla ja yhteiskunnalla ei ole mitään käsitystä pyhästä, ei mitään Jumalan pelkoa, ei mitään kunnioitusta sellaisia asioita kohtaan kuten syntymättömän elämä ja sellaisen ihmisen elämä, jonka kanssa ei olla samaa mieltä poliittisesti tai opillisesti, ynnä siitä, kuinka voi saada 'Jumalanpelon'.
Salomon
Herra ilmestyi Salomonille kahdesti, mikä on merkitty muistiin 1. Kun. 3:5-15:ssä sekä 9:2-9:ssä. Ensimmäisellä ilmestymiskerrallaan Herra kysyi häneltä, mitä hän halusi ja hän pyysi: "…ja ymmärtävää sydäntä kansasi hallitsemiseksi, jotta saatan hyvän ja pahan…" ja Herra antoi hänelle hänen pyyntönsä mukaisesti viisautta sillä ehdolla, että Salomon vaeltaisi Hänen kanssaan.
Toinen kerta, jolloin Hän ilmestyi Salomonille, tapahtui temppelin pyhittämisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että solmittaisiin liitto, jolla vahvistettaisiin jonkun Daavidin suvusta olevan aina Israelin valtaistuimella niin kauan kuin tämä vaelsi Herran kanssa.
Mutta Salomon ei seurannut Herraa, luku 11:6 toteaa: "Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niin kuin hänen isänsä Daavid." Jae 9 jatkaa: "Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle."
Ilmestyksen tuloksena on tilivelvollisuus
Huomaa se tilivelvollisuus, jota Salomonilta odotettiin. Herra oli vihainen, koska Hän oli ilmestynyt Salomonille kahdesti, eikä sillä kuitenkaan ollut mitään vaikutusta Salomonin käytökseen. Hän jatkoi toisille jumalille uhraamista muiden syntien lisäksi.
Herran näkeminen kahdesti oli ilmestys, jonka oli määrä tuoda tilivelvollisuuden ja vastuullisuuden tunto yhdessä kunnioittavan Jumalan pelon kanssa – Hän oli lopultakin se, joka kirjoitti sananlaskut 1:7 ja 9:10 Herran pelosta. Mutta Salomon käänsi selkänsä noille ilmestyksille eikä pitänyt niitä pyhinä ja jonain sellaisina, joille hän tunsi olevansa tilivelvollinen.
Sen tähden Salomon ei tuntenut mitään jumalanpelkoa uhratessaan toisille jumalille. Se, ettei pidä ilmestystä henkilökohtaisena sydämessä ja se, ettei anna sen vaikuttaa omaan elämään, johtaa paatuneeseen sydämeen, joka on välinpitämätön Jumalan asioiden suhteen.
Ilmestys JumalaSTA muuttaa elämiä – jos me annamme sen muuttaa
Sydämessä oleva ilmestys muutti Pietarin elämän Matt. 16:16-17:ssä hänen julistaessaan: "Sinä olet Kristus! Elävän Jumalan Poika!" Jeesus sanoi, että Isä oli se, joka näytti hänelle tuon tosiasian. Tosiasiallisesti Isä näytti jokaiselle meistä Jeesuksen Kristuksena, ja me vastasimme siihen.
Mikä oli se prosessi, jolla Pietari sai tuon ilmestyksen? Teksti sanoo, että ihmiset puhuivat siitä, kuka Jeesus mahtaisi olla – ehkä Elia, Jeremia vai joku toinen profeetta joka oli palannut kuolleista? Pietari kuuli kaikki nuo spekulaatiot, ajatteli asiaa perusteellisesti mielessään ja syvällä hänen sydämessään Isä Henkensä kautta osoitti hänelle, että Jeesus oli Hänen Poikansa. Sama asia tapahtui sinulle ja minulle – Isä osoitti meille Jeesuksen, ja me vastasimme pohtiessamme kaikkia muita 'ääniä' ja mielipiteitä, joita on liikkeellä.
Vain kaksi lukua aikaisemmin*
Jeesus oli tullut vetten päällä kävellen heidän luokseen sanoen (kreikaksi): "Olkaa rohkeat. MINÄ OLEN. Lakatkaa nyt olemasta peloissanne!" mihin Pietari vastasi: "Herra, jos sinä olet (MINÄ OLEN), käske minun tulle luoksesi vetten päällä!" *Matt. 14:27, 2. Moos. 3:14 Amplified Version- käännös suomennettuna
Tuo kokemus luvussa 14 mitä todennäköisimmin myötävaikutti Pietarin ilmestykseen luvussa 16: Sinä olet Kristus, Elävän Jumalan Poika!
Niinpä näemme ilmestyksen tulleen Jumalan henkilökohtaisen kokemisen kautta, ja sitten ajattelemalla sitä perusteellisesti – henkilökohtaisesti.
Paatuneet sydämet
Mk. 6:51-52:ssa kun Jeesus tulee veneeseen sen jälkeen kun Hän ja Pietari kävelivät vetten päällä takaisin sen luo, ja tuuli ja aallot laantuivat, sanotaan: "Ja he hämmästyivät aivan mittaamattoman paljon. Sillä he jättivät pohtimatta tai ymmärtämättä leipäihmeiden opetusta ja merkitystä; itse asiassa heidän sydämensä oli tullut paatuneeksi, sumentuneeksi ja menettänyt ymmärryksen voiman." Amplified Version
Jokaisella opetuslapsella oli henkilökohtainen ilmestys Jeesuksesta ruoan moninkertaistamisen muodossa ja jokainen oli jopa osallistunut siihen kun Hän käytti jokaista heistä jakamaan ruokaa – kuitenkaan yksikään ei pysähtynyt pohtimaan sitä, mitä he olivat kokeneet – siten he olivat mittaamattoman hämmästyneitä kun Hän käveli vetten päällä.
Mutta ajattele tätä – heidän ilmiselvästi odotettiin pohtineen ruoan moninkertaistumista siinä lyhyessä ajassa auringonlaskun, jolloin he astuivat veneeseen, ja aamu kolmen ja kuuden välillä soutaessaan koko yön, kun Jeesus tuli vetten päällä kävellen heidän luokseen – sillä jos he olisivat pohtineet, tuo jae sanoo, he eivät olisi olleet ällistyneitä eikä heidän sydämensä olisi paatunut.
Elämme kiireisessä maailmassa, ja kuitenkin Jumalan odotusarvo siitä, että pysähdymme välittömästi pohtimaan vastaanottamiamme ilmestyksiä, pohdimme kokemiamme ihmeitä, pysyy samana.
Vietä aikaa ja pohdi Häntä. Vaali yksinoloa. Heräjä ja tiedä, että Hän on Jumala.
Ilmestys Jumalalta on ensin henkilökohtaista, ei seurakunnallista
Jokaisen tapauksen, jossa ilmestys Jumalasta johtaa Jumalan pelkoon/kunnioitukseen Raamatussa, pohjana on henkilökohtainen, ei ison joukon seurakunnallinen ilmestys. Jumalanpelon pitäminen sydämessämme on henkilökohtaista – tuon kunnioittavan pelon, että Jumala on Jumala ja me tulemme tekemään itsestämme tilin eräänä päivänä.
Jokaisen auditoriomuotoisen jumalanpalveluksen, kotikokoontumisen, tai jopa kokoontumisen ystävän kanssa rukoilemaan ja palvomaan, tulee virrata siitä syvemmästä ja henkilökohtaisemmasta kahdenkeskisestä vaelluksesta Jumalan kanssa, joka meillä on. "Seurakunnan" ei pitäisi olla siellä minne menemme saadaksemme ilmestystä; sitä tulee päivittäin vaeltaessamme Hänen kanssaan. "Seurakunta" on pelkästään sellainen osa elämäämme, joka vain täydentää henkilökohtaista vaellustamme Hänen kanssaan sekä Häneen liittyvää ilmestystämme, ja on siihen nähden toisarvoista.
Sen tuloksena on kristittyjä, joilta puuttuu aito ilmestys, joka tulee vain olemisesta Hänen kanssaan, he ovat huijanneet itsensä ajattelemaan, että 'hyvään jumalanpalvelukseen' tai 'hyvään opetustapahtumaan' meneminen merkitsee Jumalan kokemista. Useimmilla ei ole mitään hajua siitä, millaista on aito Jumalan kokeminen. Ikään kuin yrittäen nähdä yksityiskohtia sumun läpi he tietävät Hänen olevan tuolla jossain, mutta useimmat kieltäytyvät varaamasta aikaa ja sitkeästi ponnistelemaan oppiakseen itse kotona, kuinka tulla Hänen läsnäoloonsa vain kahden kesken, vain he ja Hän.
Koolla oleva seurakunta voi saada aikaan Hänen läsnäolonsa tuntemisen yhteisesti, mutta ilmestyksen täytyy virrata seurakunnalliselta tasolta henkilökohtaiselle tasolle, jotta sillä olisi mitään elämää muuttavaa vaikutusta. 'Hyvä opetus' voi saada vastakaikua ja synnyttää innostusta jonkun ihmisen hengessä hänen kuunnellessaan sitä, ja tuhannet voivat merkitä muistiin uusia asioita, joita Sanassa nähdään, mutta jollei jokainen yksilö sovella tuota ilmestystä henkilökohtaisesti, he jäävät muuttumattomiksi.
MUTTA: Se että omaa ilmestyksen JumalaSTA, ei JumalaLTA on sitä, mikä muuttaa elämiä.
Upeiden palvontalaulujen soittolista ei merkitse mitään, ellet ensin palvo Jumalaa sydämessäsi ilman mitään säestystä. Muistikirja täynnä opetusta ei merkitse mitään, ellet ensin sovella sitä jonka suhteen Hän on sinua sydämessäsi käsitellyt vain Hänen ja itsesi välillä, ensiksi.
Herran pelko – tuo kunnioittava arvostus Jumalaa kohtaan – alkaa henkilökohtaisella ilmestyksellä. Mutta ei vain ilmestyksellä, ponnistelun antaa tuon ilmestyksen upota sydämiimme tullakseen osaksi elämäämme noiden ilmestysten soveltamisen kautta.
Ensi viikolla Chris ja 'tyttö'. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn
RSS Feed