The Deconstruction of one's faith; How to pray, 3 of 3
Oman uskon purkaminen; Kuinka rukoilla, osa 3/3
Hei kaikki,
Viime viikolla katsoimme rikasta nuorukaista ja hänen sisäistä painiskeluaan vanhempiensa uskon, kulttuurin ja henkilökohtaisten arvojen kanssa. Tänään tuhlaajapoika, joka myös 'purki oman uskonsa', ja kuinka rukoilla niiden puolesta, jotka tekevät saman.
Jeesus sisällyttää Lk. 15: 11-32:en kertomuksen tuhlaajapojasta osana suurempaa opetusta, joka löytyy tämän luvun kymmenestä ensimmäisestä jakeesta koskien 100 lammasta ja yksi eksyy ja joutuu laumasta erilleen, sekä naisesta, jolla on 10 kolikkoa ja kadottaa yhden ja etsii koko talonsa löytääkseen tuon yhden. Joten tuo asettaa asiayhteyden – tuhlaajapoika on kadonnut kolikko, eksynyt lammas.
Onneton poika
On mies, jolla on kaksi poikaa, ja nuorempi pyytää perintöään, jotta hän voi lähteä pois ja aloittaa itsenäisen elämänsä. Muinaisessa Israelissa vanhempi poika sai perinnöstä kaksinkertaisen osuuden. (5. Moos. 21: 15-17)
Se tosiasia, että nuorempi veli haluaa rahansa nyt, jotta voi lähteä aloittamaan itsenäisen elämänsä, kertoo meille, että hän ei halua vanhempaa veljeään pomokseen. Hänen varttuessaan hänen vanhempaa veljeään valmennettiin ottamaan vastuulleen perheen yritys ja omaisuus tietäen, että saisi puolet siitä mitä veljensä saisi heidän isänsä kuollessa. Hän halusi irti. Nyt. Ja isä antoi sen hänelle, ehkä ymmärtäen hänen tarpeensa osoittaa onnistuvansa, mutta varmasti surullisena siitä, että hänen poikansa jätti yrityksen.
Kuinka monet nuoret ihmiset (mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän määrittelen nuoriksi ihmiseksi alle 40-vuotiaat, lol) arvioivat uudelleen kasvatustaan ja päättävät, etteivät voi jatkaa siten, kuinka heidät kasvatettiin. He haluavat irti, ja sen tämä nuori mies teki. Kuinka monet nuoret ihmiset ovat havainneet järjestäytyneen uskonnon tukahduttavaksi, rajoittavaksi ja todellisuudesta irralliseksi? Kuinka monet sanovat tämän nuoren miehen tavoin 'En kestä tätä enää' ja lähtevät?
Tulokset paljastavat, että hän tarvitsi tuota perherakennetta
Lk 15: 13-16:ssa meille kerrotaan, että hän meni toiseen maahan, ja siellä tuhlasi rahansa 'hillittömään elämään'. Tässä kohdassa hän saa nimen 'tuhlaajapoika'. Sana 'tuhlaaja' on latinaa tarkoittaen 'epätaloudellista', mutta enemmän kuin tuota se tarkoittaa elämistä haaskaavalla tavalla. Se viittaa tuhlailevaan elämäntyyliin, jossa eletään yli varojen.
Jakeissa 14-16 meille kerrotaan, että maassa oli nälänhätä ja hänen täytyi löytää työpaikka. Hän sai alhaisimman saatavilla olevan työpaikan, sikojen ruokkijan, sikojen ollessa epäpuhtaita hyvälle juutalaiselle pojalle kuten hän oli. Hän oli alhaisista alhaisin. Meille kerrotaan Kuningas Jaakon käännöksen 17. jakeessa, että nälkänsä ja puutteensa alhaisimmalla kohdalla 'hän meni itseensä'.
Kreikankielinen teksti kuuluu näin: "Kuitenkin, mentyään itseensä, hän sanoi..." Lopultakin hän kävi rehellisen keskustelun itsensä kanssa tilanteestaan. Jae 17 sanoo, että tuossa sisäisessä kamppailussa puhuessaan itselleen hän muisti, että alhaisimmilla palvelijoilla hänen isänsä talossa oli paljon ruokaa, kun taas sitä vastoin hänellä ei ollut yhtään. Hän näki nälkää. Siat söivät, mutta ei hän. Ei huolenpitoa, ei aitoja ystäviä. Aivan yksin. Hänen täytyi saavuttaa tuo alhainen kohta, jotta hän saattoi 'mennä itseensä'. Että hän voi rehellisesti arvioida elämäänsä, uskoaan ja perhesuhteita.
Hän tarvitsi sitä
Viimein hän kävi itsensä kanssa keskustelun, joka hänellä olisi pitänyt olla aiemmin ennen kuin hän koskaan edes ajatteli lähteä kotoaan. Jos hänellä olisi ollut uskoa Herraan niissä rajoissa, joissa hänen veljensä on hänen pomonsa ja kaksi kertaa rikkaampi perintönsä puolesta kuin hän, Herra olisi kehittänyt hänessä luonnetta ja siunannut häntä tulevissa suunnitelmissa. Mutta hän ei ajatellut sitä mitä hänellä oli ja elämänsä vakauden arvoa. Hän ei arvostanut perhettään, uskoaan eikä kasvatuksensa arvoja. Kaikki tuo tuli hänelle takaisin nyt kun hän näki, että jopa sioilla oli jotakin syötävää siinä missä hänellä ei ollut mitään.
Ajatellen yhä itsekseen hän kehittää suunnitelman. Tämä on tärkeää. Hän päätti palata isänsä luo, nöyrtyä ja vain pyytää työpaikkaa jossakin tiluksilla. Omaa uskoaan purkavat tulevat jossain kohdassa rakentamaan uudelleen uskoaan, aivan kuten tämä nuori mies. He ajattelevat perusteellisesti suunnitelmaa palatakseen.
Sitä, mikä aiemmin oli vihastumisen ja epäoikeudenmukaisuuden kohta aiemmin – että hänen perheensä usko tarkoitti, että hänen veljensä saisi kaksi kertaa niin paljon kuin hän ja että tämä olisi hänen pomonsa, sitä prosessoitiin hänen sydämessään. Hän täytyi käydä läpi suuria hankaluuksia ja vaikeuksia ennen kuin hänellä oli rauha tilanteen suhteen, mutta hän todella prosessoi asian. Hänen täytyi tehdä se itse, poissa uskonsa, isänsä, veljensä ja sen luota, kuinka hän näki tulevaisuutensa heidän kanssaan elämässään.
Tiedämme, kuinka se päättyi
Hän palasi, hänen isänsä näki hänet kaukaa, kun hän oli lähestymässä ja juoksi hänen luokseen, isä piti hänelle isot juhlat ja vanhempi poika loukkaantui. Mutta meidän pointtimme on se, että nuori mies palasi.
Meidän täytyy sallia niiden, joita rakastamme ja jotka parhaillaan purkavat omaa uskoaan, jatkaa prosessoimistaan. He eivät ole yksin. Heissä oleva Siemen on katoamaton. Jumala on Henki ja juuri heidän henkensä näkymättömässä maailmassa Hän painiskelee heidän kanssaan. Tämä voi viedä vuosia.
Gal. 4: 19 sanoo, että Paavalin 'jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä'. Paavali rukoilee heidän puolesta kuin olisi synnyttämässä, mutta kysymys on siitä, että 'Kristus saa muodon (heissä)'.
Paavalin rukoukset efesolaisten puolesta 3: 15-20:ssa ja 1: 17-20:ssa olivat heidän sisäisen olemuksensa puolesta, jonne kukaan muu kuin Isä ei voi nähdä. Että Isä Henkensä kautta tekisi heidät vahvoiksi ja antaisi heille ilmestyksen Kristuksen käsittämättömästä rakkaudesta, ja että Hän antaisi heille Viisauden ja Ilmestyksen Hengen Hänessä, niin että he voivat tuntea Hänen heille osoittamansa kutsun syvyyden Kristuksessa. Se on voimallista. Tuolla tavoin meidän täytyy rukoilla 'purkajien' puolesta.
Juuri nyt he saattava olla hajottamassa uskoaan, kasvatustaan ja jopa hyökkäävät varhaisen elämänsä epäoikeudenmukaisuuksia vastaan. Mutta Isä on yhä siellä käsitellen heitä armolla ja laupeudella, näyttäen heille asioita, auttaen heitä pääsemään irti kokemastaan virheestä ja kivusta ja rakentaen uudelleen heidän uskoaan lankku kerrallaan kohti tulevaisuuden paluuta ja sovitusta. Ja tuona päivänä, kuten esimerkissämme yllä, iloitaan suuresti.
Hän on uskollinen. Rukoile yllä olevien rukousten mukaisesti ja siten kuin saat kehotusta rakkaidesi puolesta, ja katsele Isän työskentelyä…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn/LL
Oman uskon purkaminen; Kuinka rukoilla, osa 3/3
Hei kaikki,
Viime viikolla katsoimme rikasta nuorukaista ja hänen sisäistä painiskeluaan vanhempiensa uskon, kulttuurin ja henkilökohtaisten arvojen kanssa. Tänään tuhlaajapoika, joka myös 'purki oman uskonsa', ja kuinka rukoilla niiden puolesta, jotka tekevät saman.
Jeesus sisällyttää Lk. 15: 11-32:en kertomuksen tuhlaajapojasta osana suurempaa opetusta, joka löytyy tämän luvun kymmenestä ensimmäisestä jakeesta koskien 100 lammasta ja yksi eksyy ja joutuu laumasta erilleen, sekä naisesta, jolla on 10 kolikkoa ja kadottaa yhden ja etsii koko talonsa löytääkseen tuon yhden. Joten tuo asettaa asiayhteyden – tuhlaajapoika on kadonnut kolikko, eksynyt lammas.
Onneton poika
On mies, jolla on kaksi poikaa, ja nuorempi pyytää perintöään, jotta hän voi lähteä pois ja aloittaa itsenäisen elämänsä. Muinaisessa Israelissa vanhempi poika sai perinnöstä kaksinkertaisen osuuden. (5. Moos. 21: 15-17)
Se tosiasia, että nuorempi veli haluaa rahansa nyt, jotta voi lähteä aloittamaan itsenäisen elämänsä, kertoo meille, että hän ei halua vanhempaa veljeään pomokseen. Hänen varttuessaan hänen vanhempaa veljeään valmennettiin ottamaan vastuulleen perheen yritys ja omaisuus tietäen, että saisi puolet siitä mitä veljensä saisi heidän isänsä kuollessa. Hän halusi irti. Nyt. Ja isä antoi sen hänelle, ehkä ymmärtäen hänen tarpeensa osoittaa onnistuvansa, mutta varmasti surullisena siitä, että hänen poikansa jätti yrityksen.
Kuinka monet nuoret ihmiset (mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän määrittelen nuoriksi ihmiseksi alle 40-vuotiaat, lol) arvioivat uudelleen kasvatustaan ja päättävät, etteivät voi jatkaa siten, kuinka heidät kasvatettiin. He haluavat irti, ja sen tämä nuori mies teki. Kuinka monet nuoret ihmiset ovat havainneet järjestäytyneen uskonnon tukahduttavaksi, rajoittavaksi ja todellisuudesta irralliseksi? Kuinka monet sanovat tämän nuoren miehen tavoin 'En kestä tätä enää' ja lähtevät?
Tulokset paljastavat, että hän tarvitsi tuota perherakennetta
Lk 15: 13-16:ssa meille kerrotaan, että hän meni toiseen maahan, ja siellä tuhlasi rahansa 'hillittömään elämään'. Tässä kohdassa hän saa nimen 'tuhlaajapoika'. Sana 'tuhlaaja' on latinaa tarkoittaen 'epätaloudellista', mutta enemmän kuin tuota se tarkoittaa elämistä haaskaavalla tavalla. Se viittaa tuhlailevaan elämäntyyliin, jossa eletään yli varojen.
Jakeissa 14-16 meille kerrotaan, että maassa oli nälänhätä ja hänen täytyi löytää työpaikka. Hän sai alhaisimman saatavilla olevan työpaikan, sikojen ruokkijan, sikojen ollessa epäpuhtaita hyvälle juutalaiselle pojalle kuten hän oli. Hän oli alhaisista alhaisin. Meille kerrotaan Kuningas Jaakon käännöksen 17. jakeessa, että nälkänsä ja puutteensa alhaisimmalla kohdalla 'hän meni itseensä'.
Kreikankielinen teksti kuuluu näin: "Kuitenkin, mentyään itseensä, hän sanoi..." Lopultakin hän kävi rehellisen keskustelun itsensä kanssa tilanteestaan. Jae 17 sanoo, että tuossa sisäisessä kamppailussa puhuessaan itselleen hän muisti, että alhaisimmilla palvelijoilla hänen isänsä talossa oli paljon ruokaa, kun taas sitä vastoin hänellä ei ollut yhtään. Hän näki nälkää. Siat söivät, mutta ei hän. Ei huolenpitoa, ei aitoja ystäviä. Aivan yksin. Hänen täytyi saavuttaa tuo alhainen kohta, jotta hän saattoi 'mennä itseensä'. Että hän voi rehellisesti arvioida elämäänsä, uskoaan ja perhesuhteita.
Hän tarvitsi sitä
Viimein hän kävi itsensä kanssa keskustelun, joka hänellä olisi pitänyt olla aiemmin ennen kuin hän koskaan edes ajatteli lähteä kotoaan. Jos hänellä olisi ollut uskoa Herraan niissä rajoissa, joissa hänen veljensä on hänen pomonsa ja kaksi kertaa rikkaampi perintönsä puolesta kuin hän, Herra olisi kehittänyt hänessä luonnetta ja siunannut häntä tulevissa suunnitelmissa. Mutta hän ei ajatellut sitä mitä hänellä oli ja elämänsä vakauden arvoa. Hän ei arvostanut perhettään, uskoaan eikä kasvatuksensa arvoja. Kaikki tuo tuli hänelle takaisin nyt kun hän näki, että jopa sioilla oli jotakin syötävää siinä missä hänellä ei ollut mitään.
Ajatellen yhä itsekseen hän kehittää suunnitelman. Tämä on tärkeää. Hän päätti palata isänsä luo, nöyrtyä ja vain pyytää työpaikkaa jossakin tiluksilla. Omaa uskoaan purkavat tulevat jossain kohdassa rakentamaan uudelleen uskoaan, aivan kuten tämä nuori mies. He ajattelevat perusteellisesti suunnitelmaa palatakseen.
Sitä, mikä aiemmin oli vihastumisen ja epäoikeudenmukaisuuden kohta aiemmin – että hänen perheensä usko tarkoitti, että hänen veljensä saisi kaksi kertaa niin paljon kuin hän ja että tämä olisi hänen pomonsa, sitä prosessoitiin hänen sydämessään. Hän täytyi käydä läpi suuria hankaluuksia ja vaikeuksia ennen kuin hänellä oli rauha tilanteen suhteen, mutta hän todella prosessoi asian. Hänen täytyi tehdä se itse, poissa uskonsa, isänsä, veljensä ja sen luota, kuinka hän näki tulevaisuutensa heidän kanssaan elämässään.
Tiedämme, kuinka se päättyi
Hän palasi, hänen isänsä näki hänet kaukaa, kun hän oli lähestymässä ja juoksi hänen luokseen, isä piti hänelle isot juhlat ja vanhempi poika loukkaantui. Mutta meidän pointtimme on se, että nuori mies palasi.
Meidän täytyy sallia niiden, joita rakastamme ja jotka parhaillaan purkavat omaa uskoaan, jatkaa prosessoimistaan. He eivät ole yksin. Heissä oleva Siemen on katoamaton. Jumala on Henki ja juuri heidän henkensä näkymättömässä maailmassa Hän painiskelee heidän kanssaan. Tämä voi viedä vuosia.
Gal. 4: 19 sanoo, että Paavalin 'jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä'. Paavali rukoilee heidän puolesta kuin olisi synnyttämässä, mutta kysymys on siitä, että 'Kristus saa muodon (heissä)'.
Paavalin rukoukset efesolaisten puolesta 3: 15-20:ssa ja 1: 17-20:ssa olivat heidän sisäisen olemuksensa puolesta, jonne kukaan muu kuin Isä ei voi nähdä. Että Isä Henkensä kautta tekisi heidät vahvoiksi ja antaisi heille ilmestyksen Kristuksen käsittämättömästä rakkaudesta, ja että Hän antaisi heille Viisauden ja Ilmestyksen Hengen Hänessä, niin että he voivat tuntea Hänen heille osoittamansa kutsun syvyyden Kristuksessa. Se on voimallista. Tuolla tavoin meidän täytyy rukoilla 'purkajien' puolesta.
Juuri nyt he saattava olla hajottamassa uskoaan, kasvatustaan ja jopa hyökkäävät varhaisen elämänsä epäoikeudenmukaisuuksia vastaan. Mutta Isä on yhä siellä käsitellen heitä armolla ja laupeudella, näyttäen heille asioita, auttaen heitä pääsemään irti kokemastaan virheestä ja kivusta ja rakentaen uudelleen heidän uskoaan lankku kerrallaan kohti tulevaisuuden paluuta ja sovitusta. Ja tuona päivänä, kuten esimerkissämme yllä, iloitaan suuresti.
Hän on uskollinen. Rukoile yllä olevien rukousten mukaisesti ja siten kuin saat kehotusta rakkaidesi puolesta, ja katsele Isän työskentelyä…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed