Knowing your spirit #3,
Oman hengen tunteminen, osa 3
Hei kaikki,
High schoolissa ystäväni Janny kertoi minulle Herrasta ja sitten kävin treffeillä Barbin kanssa ja kerroin hänelle sitä mitä Janny kertoi minulle. Ei vienyt kauaa kun uskoin ja annoin elämäni Herralle, koska olin nähnyt ne monet rukousvastaukset, jotka Janny ja hänen poikaystävänsä (ja tuleva aviomiehensä) saivat, ja jotenkin tiesin sydämessäni, että kaikki Jannyn minulle Herrasta kertoma oli totta.
Mutta Barbilla ja minulla oli monia treffejä muutamien kuukausien aikana, jolloin puhuimme Jeesuksen ansioista ja minun vasta löytämästäni uudestisyntymisen olemassaolon tilastani. Barbin kotielämä ei ollut onnellista eikä hän ole koskaan tehnyt päätöksiä kevyesti tai nopeasti.
Taaksepäin katsottaessa voisimme sanoa, että 'Herra teki työtä hänen sydämessään' noina kuukausina ennen kuin hän saavutti pisteen, jossa hän oli halukas päättämään sen, ottaa Kristus vastaan. Itse asiassa vasta elämänsä syvimmässä alhossa hän kääntyi Herran puoleen sanoen osaksi: "Jumala, jos olet todellinen, kuten John sanoo sinun olevan, niin sitten sinun on paras ilmestyä paikalle tai…". Ja tuossa kohdassa, kuten hän asian kuvailee, lämpö ja rauha kyllästivät koko hänen olemuksensa kuin suoraan hänen päälleen laskeutuva nestemäisen rakkauden peite – hänet valtasi rakkaus, jota hän ei koskaan ollut tuntenut.
Ennen kuin uudestisynnyit...
Tuo Jeesuksen vastaanottamista koskeva päätös, jonka 16-vuotiaana teimme, oli nopeampi minulle kuin hänelle, mutta kyse oli yhä prosessista meidän kummankin kohdalla. Päätökseen päädyttiin vasta sen jälkeen, kun oli käyty keskusteluja, ajateltu ja nähty toisen saavan rukousvastauksia. Raamattu kuvaa tätä prosessia 'valaistumiseksi'.
Uudessa testamentissa käytetään eri sanoja kuvaamaan prosessia, jonka kautta jumalallista ilmestystä näytetään ihmiselle, ml. 'avata ymmärryksen silmät'*, 'valaista', 'avata heidän ymmärryksensä', 'hengellinen viisaus', 'hengellisesti erottaa' muutaman mainitakseni. * Ef. 1:18, Hepr. 4:4, Lk 24:45, Ef. 1:17, Kol. 1:9, 1. Kor. 2:14-16
Ensin 'valaistuit' hengen ihmisessäsi. Tuo prosessi on silloin, kun mielesi tajuaa, että jotakin muuta on tapahtumassa syvällä hengessäsi – että tajuat, että sinun täytyy tehdä jotakin Jeesus-asialle.
Jeesus sanoi sen tällä tavoin: "...jokaisella, joka näkee Pojan, ja uskoo Häneen, on iankaikkinen elämä..." ja "...jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee Minun tyköni." Joh. 6:40, 45
Ensin näemme Pojan, sitten uskomme. Ensin opimme Isältä, vaikka enimmäkseen emme tajua, että kyse on Isästä Jumalasta, joka käsittelee meitä syvällä sydämessämme – hengen ihmisessämme – ja sitten me tulemme Jeesuksen luo.
Kun Pietari huudahti kuultuaan kaikkien mielipiteitä Jeesuksesta: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika!", Jeesus sanoi, että liha ja veri – luonnolliset tavat – eivät paljastaneet sitä Pietarille, vaan Isä taivaassa paljasti asian. Tajusiko Pietari, että Isä näytti hänelle, kuka Jeesus oli? Se tosiasia, että Jeesuksen täytyi kertoa hänelle, että kyse oli Isästä, saa minut ajattelemaan, ettei Pietari tuolloin tiennyt asiaa.
Paavalin rukouksissa oli aina mukana pyyntö ilmestyksestä, mikä on toinen sana valaistumiselle, kuten kohdassa "anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne (engl. ymmärryksenne) silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut… " Ef.1:17-18
Tunne oma henkesi
Sille, jolla on vaikeuksia rukouskielensä suhteen, ehdotan, että ajattelet sitä valaistumisen aikaa, ennen kuin tunsit Herran – mikä värähti syvällä sisälläsi? Avain on tajuta, että mielesi huomaa syvällä sisälläsi tapahtuvia asioita, tunteita, tuntemuksia, jopa ajatuksia ja ideoita, jotka virtaavat hengestäsi ja jotka tunnistetaan mielessä sellaisina hiljaisina ehdotuksina, joihin mielesi 'tarttuu'.
Elämme niin älyllisessä maailmassa, niin emotionaalisessa maailmassa, että ihmiset eivät ajattele perusteellisesti sitä mitä tapahtuu, kun mielemme huomaa jotakin syvällä hengessämme. Tämä on sitä mitä kuvailen. Opi tunnistamaan se, kun ajatuksesi tarttuvat siihen, mitä henkesi aistii – tiedät sen jo, kuten silloin kun kiistelet Herran kanssa jostakin. Hän ei ole mielessäsi, vaan hengessäsi, ja sinä punnitset sitä, etenetkö, kuten sinusta tuntuu että pitäisi vai sen mukaan, mitä mielesi sinulle sanoo. Ensimmäinen avainasemassa oleva asia uuden elämäntavan oven avaamiseen on ottaa uskon askel ja luottaa siihen, mitä aistit hengessäsi.
Ajattele mieltäsi kiikkulaudan keskikohtana, toisessa päässä kiikkulautaa on henkesi ja vastakkaisessa päässä on ruumiisi. Mielesi voi siirtää huomion ulospäin ruumiiseen ja luonnollisiin aisteihin ja se voi katsoa toiseen suuntaan syvälle sisällesi hengen ihmiseesi ja siihen, mitä se aistii.
Mielesi voi kiistellä kumpaa tahansa vastaan – ruumiisi haluaa mennä toiseen suuntaan, mutta mielesi kumoaa sen, tai henkesi haluaa mennä yhteen suuntaan ja mielesi kumoaa sen. Opi olemaan yhtä mieltä henkesi kanssa, päätä kiista, ota uskon askel. Hepr. 5:14 sanoo, että käyttämisen ansiosta (yritys ja erehdys) harjoitutamme aistimme tekemään eron hyvän ja pahan välillä (suomennos tässä). Asia ei vain tapahdu sinulle, sinun täytyy elää se ja elää sitä todeksi.
Kokemukseni on, että useimmat kristityt eivät osaa virrata palvonnassa (tai rukouksessa) hengestään käsin. Osoituksena tästä on se, että kun johdan kokousta ja pyydän musiikkia lakkaamaan tai menen taustalle ja pyydän ihmisiä vain palvomaan – ja on hiljaisuus. Käytän paljon aikaa kokouksissa opettaen ihmisiä siinä, kuinka virrata hengestään käsin – ja kun he tekevät niin, avautuu kokonaan uusi maailma – Herra avaa heidän silmänsä Hänen maailmaansa, he tuntevat ja aistivat asioita tavalla, jota eivät ole koskaan ennen kokeneet. Mutta tämä on elämäntapa; virtaaminen palvonnassa, rukouksessa, omaten puhtaan toisia kohtaan tunnetun rakkauden vaikuttimen – eikä asiaan ole mitään muuta vaikuttamassa kuin se, että haluaa heidän kasvavan Kristuksessa.
Harjoittele palvomalla yksin, vain sinä ja Herra. Toimi niin, mutta älä pane cd-levyä soimaan, vaan vain hankkiudu kosketuksiin syvällä sydämessäsi tuntemasi kiitollisuuden kanssa, tuntemasi rakkauden kanssa, sen arvostuksen kanssa, jota tunnet Isää ja Herraa kohtaan siksi että he pelastivat sinut – sitten heti kun olet kosketuksissa siihen, mitä todella tunnet pelastuksesi suhteen, ilmaise se sanoin – pue tuo rakkaus ja arvostus ja kiitollisuus sanoiksi ja kerro Hänelle. Tuo on sitä, että vedät hengen ihmisestäsi ulos sieluusi käyttäen ruumistasi – hengestä sieluun ja siitä ruumiiseen jumalallisessa elämän virtauksessa.
Jeesus sanoi Joh. 4:24:ssa, että Isä etsii niitä, jotka palvovat (suom. Raamattu: rukoilevat) Häntä hengessä ja totuudessa. Kreikan sana 'palvoa' on proskuneo, 'pros' tarkoittaa 'kohti' ja 'kuneo' tarkoittaa 'suudella'. Kirjaimellisesti palvonta on 'suudelman antamista Isälle'. Sitä ei voi tehdä mielen harhaillessa laulaen kauniita sanoja ulkonaisesti samalla kun mielesi harhailee siihen, sammutitkohan valot keittiön tiskialtaan yläpuolelta ennen kuin lähdit kotoa. Vietä aikaa yksin, hankkiudu kosketuksiin itsesi kanssa syvällä sisälläsi liittyen siihen, miksi arvostat sitä ja olet kiitollinen siitä, että olet pelastunut, ja sitten mielesi ollessa keskittynyt noiden tunteiden pukemiseen sanoiksi, lausu ne ääneen.
Kulje halki jokapäiväisen elämäsi tietoisena hengen ihmisestäsi siirtäen huomiotasi ulkoisesti tapahtuvista asioista sisälle, esimerkiksi nähdäksesi miltä se, mitä pomo sanoo, tuntuu hengessäsi, miltä se mitä työkaveri sanoo, mitä naapuri sanoo. Usein ei ole mitään tunnetta, mutta kun joku sitten sanoo jotakin, joka on Jumalalta sinulle, onpa tämä ihminen sitten tietoinen siitä tai ei, se saa aikaan sellaisen innostuksen tai ilmestyksen tulvaan hengessäsi, jonka mielesi huomaa – se on henkesi. Kun avaat suusi loukataksesi toista ihmistä tai ylennät itseäsi ja mielesi huomaa, että tunnet murhetta syvällä sisälläsi – se on henkesi. Elä siten, että siirrät huomiota jatkuvasti edestakaisin luonnollisten aistien ja hengen ihmisesi aistien välillä… sinua odottaa kokonaan uusi maailma.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin!
John Fenn
Oman hengen tunteminen, osa 3
Hei kaikki,
High schoolissa ystäväni Janny kertoi minulle Herrasta ja sitten kävin treffeillä Barbin kanssa ja kerroin hänelle sitä mitä Janny kertoi minulle. Ei vienyt kauaa kun uskoin ja annoin elämäni Herralle, koska olin nähnyt ne monet rukousvastaukset, jotka Janny ja hänen poikaystävänsä (ja tuleva aviomiehensä) saivat, ja jotenkin tiesin sydämessäni, että kaikki Jannyn minulle Herrasta kertoma oli totta.
Mutta Barbilla ja minulla oli monia treffejä muutamien kuukausien aikana, jolloin puhuimme Jeesuksen ansioista ja minun vasta löytämästäni uudestisyntymisen olemassaolon tilastani. Barbin kotielämä ei ollut onnellista eikä hän ole koskaan tehnyt päätöksiä kevyesti tai nopeasti.
Taaksepäin katsottaessa voisimme sanoa, että 'Herra teki työtä hänen sydämessään' noina kuukausina ennen kuin hän saavutti pisteen, jossa hän oli halukas päättämään sen, ottaa Kristus vastaan. Itse asiassa vasta elämänsä syvimmässä alhossa hän kääntyi Herran puoleen sanoen osaksi: "Jumala, jos olet todellinen, kuten John sanoo sinun olevan, niin sitten sinun on paras ilmestyä paikalle tai…". Ja tuossa kohdassa, kuten hän asian kuvailee, lämpö ja rauha kyllästivät koko hänen olemuksensa kuin suoraan hänen päälleen laskeutuva nestemäisen rakkauden peite – hänet valtasi rakkaus, jota hän ei koskaan ollut tuntenut.
Ennen kuin uudestisynnyit...
Tuo Jeesuksen vastaanottamista koskeva päätös, jonka 16-vuotiaana teimme, oli nopeampi minulle kuin hänelle, mutta kyse oli yhä prosessista meidän kummankin kohdalla. Päätökseen päädyttiin vasta sen jälkeen, kun oli käyty keskusteluja, ajateltu ja nähty toisen saavan rukousvastauksia. Raamattu kuvaa tätä prosessia 'valaistumiseksi'.
Uudessa testamentissa käytetään eri sanoja kuvaamaan prosessia, jonka kautta jumalallista ilmestystä näytetään ihmiselle, ml. 'avata ymmärryksen silmät'*, 'valaista', 'avata heidän ymmärryksensä', 'hengellinen viisaus', 'hengellisesti erottaa' muutaman mainitakseni. * Ef. 1:18, Hepr. 4:4, Lk 24:45, Ef. 1:17, Kol. 1:9, 1. Kor. 2:14-16
Ensin 'valaistuit' hengen ihmisessäsi. Tuo prosessi on silloin, kun mielesi tajuaa, että jotakin muuta on tapahtumassa syvällä hengessäsi – että tajuat, että sinun täytyy tehdä jotakin Jeesus-asialle.
Jeesus sanoi sen tällä tavoin: "...jokaisella, joka näkee Pojan, ja uskoo Häneen, on iankaikkinen elämä..." ja "...jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee Minun tyköni." Joh. 6:40, 45
Ensin näemme Pojan, sitten uskomme. Ensin opimme Isältä, vaikka enimmäkseen emme tajua, että kyse on Isästä Jumalasta, joka käsittelee meitä syvällä sydämessämme – hengen ihmisessämme – ja sitten me tulemme Jeesuksen luo.
Kun Pietari huudahti kuultuaan kaikkien mielipiteitä Jeesuksesta: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika!", Jeesus sanoi, että liha ja veri – luonnolliset tavat – eivät paljastaneet sitä Pietarille, vaan Isä taivaassa paljasti asian. Tajusiko Pietari, että Isä näytti hänelle, kuka Jeesus oli? Se tosiasia, että Jeesuksen täytyi kertoa hänelle, että kyse oli Isästä, saa minut ajattelemaan, ettei Pietari tuolloin tiennyt asiaa.
Paavalin rukouksissa oli aina mukana pyyntö ilmestyksestä, mikä on toinen sana valaistumiselle, kuten kohdassa "anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne (engl. ymmärryksenne) silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut… " Ef.1:17-18
Tunne oma henkesi
Sille, jolla on vaikeuksia rukouskielensä suhteen, ehdotan, että ajattelet sitä valaistumisen aikaa, ennen kuin tunsit Herran – mikä värähti syvällä sisälläsi? Avain on tajuta, että mielesi huomaa syvällä sisälläsi tapahtuvia asioita, tunteita, tuntemuksia, jopa ajatuksia ja ideoita, jotka virtaavat hengestäsi ja jotka tunnistetaan mielessä sellaisina hiljaisina ehdotuksina, joihin mielesi 'tarttuu'.
Elämme niin älyllisessä maailmassa, niin emotionaalisessa maailmassa, että ihmiset eivät ajattele perusteellisesti sitä mitä tapahtuu, kun mielemme huomaa jotakin syvällä hengessämme. Tämä on sitä mitä kuvailen. Opi tunnistamaan se, kun ajatuksesi tarttuvat siihen, mitä henkesi aistii – tiedät sen jo, kuten silloin kun kiistelet Herran kanssa jostakin. Hän ei ole mielessäsi, vaan hengessäsi, ja sinä punnitset sitä, etenetkö, kuten sinusta tuntuu että pitäisi vai sen mukaan, mitä mielesi sinulle sanoo. Ensimmäinen avainasemassa oleva asia uuden elämäntavan oven avaamiseen on ottaa uskon askel ja luottaa siihen, mitä aistit hengessäsi.
Ajattele mieltäsi kiikkulaudan keskikohtana, toisessa päässä kiikkulautaa on henkesi ja vastakkaisessa päässä on ruumiisi. Mielesi voi siirtää huomion ulospäin ruumiiseen ja luonnollisiin aisteihin ja se voi katsoa toiseen suuntaan syvälle sisällesi hengen ihmiseesi ja siihen, mitä se aistii.
Mielesi voi kiistellä kumpaa tahansa vastaan – ruumiisi haluaa mennä toiseen suuntaan, mutta mielesi kumoaa sen, tai henkesi haluaa mennä yhteen suuntaan ja mielesi kumoaa sen. Opi olemaan yhtä mieltä henkesi kanssa, päätä kiista, ota uskon askel. Hepr. 5:14 sanoo, että käyttämisen ansiosta (yritys ja erehdys) harjoitutamme aistimme tekemään eron hyvän ja pahan välillä (suomennos tässä). Asia ei vain tapahdu sinulle, sinun täytyy elää se ja elää sitä todeksi.
Kokemukseni on, että useimmat kristityt eivät osaa virrata palvonnassa (tai rukouksessa) hengestään käsin. Osoituksena tästä on se, että kun johdan kokousta ja pyydän musiikkia lakkaamaan tai menen taustalle ja pyydän ihmisiä vain palvomaan – ja on hiljaisuus. Käytän paljon aikaa kokouksissa opettaen ihmisiä siinä, kuinka virrata hengestään käsin – ja kun he tekevät niin, avautuu kokonaan uusi maailma – Herra avaa heidän silmänsä Hänen maailmaansa, he tuntevat ja aistivat asioita tavalla, jota eivät ole koskaan ennen kokeneet. Mutta tämä on elämäntapa; virtaaminen palvonnassa, rukouksessa, omaten puhtaan toisia kohtaan tunnetun rakkauden vaikuttimen – eikä asiaan ole mitään muuta vaikuttamassa kuin se, että haluaa heidän kasvavan Kristuksessa.
Harjoittele palvomalla yksin, vain sinä ja Herra. Toimi niin, mutta älä pane cd-levyä soimaan, vaan vain hankkiudu kosketuksiin syvällä sydämessäsi tuntemasi kiitollisuuden kanssa, tuntemasi rakkauden kanssa, sen arvostuksen kanssa, jota tunnet Isää ja Herraa kohtaan siksi että he pelastivat sinut – sitten heti kun olet kosketuksissa siihen, mitä todella tunnet pelastuksesi suhteen, ilmaise se sanoin – pue tuo rakkaus ja arvostus ja kiitollisuus sanoiksi ja kerro Hänelle. Tuo on sitä, että vedät hengen ihmisestäsi ulos sieluusi käyttäen ruumistasi – hengestä sieluun ja siitä ruumiiseen jumalallisessa elämän virtauksessa.
Jeesus sanoi Joh. 4:24:ssa, että Isä etsii niitä, jotka palvovat (suom. Raamattu: rukoilevat) Häntä hengessä ja totuudessa. Kreikan sana 'palvoa' on proskuneo, 'pros' tarkoittaa 'kohti' ja 'kuneo' tarkoittaa 'suudella'. Kirjaimellisesti palvonta on 'suudelman antamista Isälle'. Sitä ei voi tehdä mielen harhaillessa laulaen kauniita sanoja ulkonaisesti samalla kun mielesi harhailee siihen, sammutitkohan valot keittiön tiskialtaan yläpuolelta ennen kuin lähdit kotoa. Vietä aikaa yksin, hankkiudu kosketuksiin itsesi kanssa syvällä sisälläsi liittyen siihen, miksi arvostat sitä ja olet kiitollinen siitä, että olet pelastunut, ja sitten mielesi ollessa keskittynyt noiden tunteiden pukemiseen sanoiksi, lausu ne ääneen.
Kulje halki jokapäiväisen elämäsi tietoisena hengen ihmisestäsi siirtäen huomiotasi ulkoisesti tapahtuvista asioista sisälle, esimerkiksi nähdäksesi miltä se, mitä pomo sanoo, tuntuu hengessäsi, miltä se mitä työkaveri sanoo, mitä naapuri sanoo. Usein ei ole mitään tunnetta, mutta kun joku sitten sanoo jotakin, joka on Jumalalta sinulle, onpa tämä ihminen sitten tietoinen siitä tai ei, se saa aikaan sellaisen innostuksen tai ilmestyksen tulvaan hengessäsi, jonka mielesi huomaa – se on henkesi. Kun avaat suusi loukataksesi toista ihmistä tai ylennät itseäsi ja mielesi huomaa, että tunnet murhetta syvällä sisälläsi – se on henkesi. Elä siten, että siirrät huomiota jatkuvasti edestakaisin luonnollisten aistien ja hengen ihmisesi aistien välillä… sinua odottaa kokonaan uusi maailma.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin!
John Fenn
RSS Feed