Were you predestined to read this? 1 of 4. The unseen realm
Oliko sinut ennalta määrätty lukemaan tämä? Osa 1 /4 Näkymätön maailma
Hei kaikki,
Tuntuu siltä kuin tapahtuneesta olisi kauan aikaa ja se olisi tapahtunut kaukaisessa galaksissa. Olin poikanen ja seisoin lapsijoukossa odottamassa koulubussia. Naapurini Pam seisoi vieressäni ja kysyi: "Uskotko ennaltamääräämiseen?"
Kun kysyin, mitä hän tarkoitti, hän sanoi: "Uskotko, että jos astut bussin eteen, jos olisit ennalta määrätty kuolemaan, kuolisit ja jos olisit ennalta määrätty elämään, eläisit, ja että riippumatta siitä, mitä teet, sillä ei olisi mitään väliä?"
Mitä on ennaltamäärääminen?
Ennaltamäärääminen on uskomus, että ennen maailmankaikkeuden luomista Jumala päätti kaikkien enkeleiden ja ihmisten ikuisen kohtalon. Sen tähden sillä, miten elämänsä elää, ei ole oikeastaan merkitystä, koska meidän ikuiset kohtalomme päätettiin ennen luomista.
Sen uskominen, että Jumala 'lukitsi' jokaisen ihmisen taivaaseen tai helvettiin eikä ihmisellä ole mitään sanomista siinä, tarkoittaa, että Jumalan tahto yksin määrittelee kaikki asiat; ihmisen tahdolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Rukoileminen on turhaa. Rukoileminen taistelee Jumalaa vastaan, koska rukoilemme muuttaaksemme asioita tai ihmisiä. Jos uskomme kaiken olevan ennalta määrättyä, mitä järkeä siinä on?
Se on fatalistista teologiaa, sellaista joka vie toivon elämiseltä. Se vie kaikki syyt jumalisen elämän elämiseltä; jos minut on ennalta määrätty taivaaseen, voin tehdä syntiä niin paljon kuin haluan, koska silti päädyn taivaaseen. Vastakkainen on myös totta: jos minut on ennalta määrätty helvettiin, miksi minun pitäisi elää vanhurskaasti, miksei pitäisi hauskaa, kunnes olen siellä?
Vain noiden pointtien pohjalta keskivertoihminen torjuu ennalta määräämisen idean.
Miksi rukoileminen olisi niin silmiinpistävää kautta koko Raamatun, jos kaikki olisi ennalta määrättyä eikä kellään olisi vapaata tahtoa missään?
Ei pitäisi olla mitään 'lähetyskäskyä', jos ihmisellä ei ole mitään kykyä määrätä omasta ikuisesta kohtalostaan. Miksi meitä kehotetaan todistamaan uskostamme toisille, jos heidän kohtalonsa olisi ennalta määrätty? Ja jos meidät kaikki on ennalta määrätty taivaaseen tai helvettiin eikä meillä ole mitään itsemääräämisoikeutta, miksi Jumala antoi moraalisia ehdottomuuksia kuten sen, että kertoi meille murhaamisen ja varastamisen olevan väärin?
Kokemukseni on, että niillä, jotka kiistelevät Raamatun kohdista, joita pitävät sellaisina, että puhuvat ennalta määräämisen puolesta, on useimmiten jotain sellaista ratkaisematonta syyllisyyttä tai syntiä tai ongelmaa menneisyydessä tai nykyisyydessä, jota he eivät halua syvällä sisimmässään käsitellä. Joskus se on pelkoa, joskus on uskon puutetta, joskus kyse on synnistä, jota he eivät voi voittaa.
Ennalta määräämisen puolustamisella jotkut vakuuttavat itseään siitä, että Jumala on tehnyt heidät tällaisiksi. Pohjimmiltaan he etsivät teologista tekosyytä, jotta heidän ei tarvitse lopettaa jotakin käyttäytymistään tai muuttua ja he voivat lakata taistelematta halujaan ja kiusauksiaan vastaan. Ei aina, mutta varsin usein tilanne on ollut tällainen.
Joskus, Jumalan armon häkellyttäminä he eivät voi kuvitella, että Hän on NIIN hyvin, NIIN rakastava, että Hän haluaisi HEIDÄT.
Miksi meillä on vapaa tahto?
Room. 8: 29-30 on perustekstikohta ennaltamääräämisopille: "Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut, hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi… ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut… "
Tämä jae tekee selväksi, että Herra on hyvin looginen. Tietäessään kaikki asiat ennen maailmankaikkeuden luomista Hän tiesi, että jotkut ottaisivat vastaan Hänen pelastustarjouksensa, jos Hän sen antaisi. Se on ainoa, mitä tämä tekstikohta sanoo. Se ei sulje pois ketään eikä riko vapaata tahtoa vastaan, koska kyse on Isän Jumalan kaikkitietävyydestä, ei meistä – se sanoo vain, että Hän tiesi kaiken ennen luomista ja sen tähden teki järjestelyt niitä varten, jotka haluaisivat Hänet.
Emmekö me vanhempina ja isovanhempina tee samoin omille lapsillemme? Kun olin koulussa ala-asteella, joku äiti teki usein kuppikakkuja tai keksejä koko luokalle ja lähetti ne koululle oman lapsensa mukana. Jos sanotaan, että luokassa oli 25 lasta, tuo äiti teki keksejä, joista tiesi oman lapsensa pitävän ja tiesi etukäteen, että useimmat lapset luokalla pitäisivät niistä myös – joten hän varautui siihen, että keksejä oli kaikille lapsille.
Estikö se, että tuo äiti teki riittävästi keksejä kaikille, jotakuta lasta syömästä hänelle varattua keksiä? Rikkoiko äidin varautuminen jokaisen oppilaan vapaata tahtoa syödä se silloin tai säästää se välitunnille tai viedä se kotiin? Ei. Tuo äiti tiesi etukäteen, että hänen lapsensa söisi keksin, jos hän sen valmistaisi ja myös varasi niitä kaikille siinä tapauksessa, että muutkin haluaisivat keksin.
Se merkitsee vain sitä, että ne, jotka äiti edeltä tunsi, hän myös ennalta määritteli ja tarjosi keksejä sekä omalle lapselleen että muille.
Kuinka vapaa tahto syntyi: Luominen alkoi Hengen maailmassa...
Hepr. 11:3 sanoo: "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla (Jumalan sanan persoonan toimesta), niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä."
Näkymätön Hengen maailma loi fyysisen maailman, joten on olemassa näkymättömiä lakeja, jotka hallitsevat fyysistä maailmankaikkeutta. Tämän tosiasian vuoksi fyysinen luomakunta pitkälti heijastaa näkymätöntä maailmaa.
Kuvittele nyt aikaa, jolloin fyysisestä maailmankaikkeudesta ei mitään ollut olemassa. Ainoastaan oli olemassa Isä, Poika, enkelit… Hengen maailmassa. Ei planeettoja, ei tähtiä… vain Jumalan valo täyttämässä kaiken Hengen/hengen maailmassa.
Oli ainoastaan rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, sävyisyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä, itsehillintää – Jumalan luonteenpiirteitä. Vain valo. Vain rakkaus. Vain nuo asiat. Ei ollut mitään pimeää. Ei ollut mitään pelkoa. Ei ollut mitään riitaa. Ei ollut mitään hämmennystä. Ei mitään Jumalan valoa, rakkautta, iloa vastustavia voimia. Se tarkoittaa, että meidän fyysinen maailmankaikkeutemme sellaisena, kuin sen nykyään tunnemme, ei voinut olla olemassa.
Fyysinen maailmankaikkeus vaatii näkymättömien voimien olemista asetettuina toisiaan vastaan. Koska hengen maailmassa ei ollut mitään vastustusta, missä tahansa luodussa fyysisessä maailmankaikkeudessa ei voinut olla mitään vastakkaisia voimia toiminnassa. Näkymätön loi näkymättömän, joten tuohon 'aikaan' ei ollut mitään 'vastakkaisuuksia', oli vain rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, sävyisyyttä...
Vastakkaiset voimat maailmassamme estävät planeettoja lentämästä ulos kiertoradoiltaan avaruuteen. Maailmassa, jossa vain Jumalan luonteenpiirteet ovat olemassa ilman vastustusta, ne näkymättömät lait, jotka hallitsevat nykyistä maailmankaikkeuttamme, eivät voineet olla olemassa. Puhun 'ajasta' jolloin vain valo oli olemassa, ei ollut mitään pimeyttä. Oli vain oikea, ei ollut mitään väärää. Itse asiassa tuossa maailmassa ei tunneta kuin rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, sävyisyyttä, hyvyyttä, kärsivällisyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä, veljellistä rakkautta. Ei ole olemassa mitään muuta kuin Jumala ja Hänen luonteenpiirteensä.
Kun meidän paholaiseksi kutsumamme kerubi kapinoi
Hes. 28: 12-18:sa pidetään yleisesti viittauksena paholaiseen ja hänen paikkaansa taivaassa ennen kuin hän kapinoi. Häntä kutsutaan kerubiksi, joka on yksi monisiipisistä enkeliolennoista valtaistuimen ympärillä, jotka nähdään Ilm. 4. luvussa ja joita kutsutaan 'palaviksi' tai serafeiksi, joka hepreaa tarkoittaen 'palavat' Jes. 6. luvussa. Tekstikohta Hesekielissä sanoo: "Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys."
Enkelit luotiin niin, että heillä on vapaa tahto, ja jonkin 'aikaa' ennen kuin aika edes oli olemassa, he palvelivat Jumalaa ilman vastarintaa, sillä vastarinta ei ollut tunnettu tuolloin. Mutta jossakin kohdassa tuo kerubi päätti, että hän halusi syrjäyttää Isän valtaistuimelta, ottaa kontrollin ja saada itselleen oman valtakuntansa. Yllä oleva kohta sanoo, että hänen kauneutensa ja auktoriteettinsa ylpisti hänet, ja tuli sisältäpäin kulutti hänet hänen vallanhimonsa tuloksena – helvetin liekkien ja tulisen järven lähde. (Kuningas Jaakon käännös englanniksi sanoo, että Jumala toi tulen hänen sisältään, mutta hepreankielinen ilmaus viittaa siihen, että tuli nousi hänen sisältään johtuen hänen vallan, omaisuuden, aseman ja kauneuden himostaan).
Ilm. 12: 4 viittaa kolmanneksen enkeleistä menneen hänen mukanaan päättäen, etteivät ne halunnut Jumalan luonteenpiirteitä – kaikkea tuota rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä jne. – se ei vain ollut enää heitä varten, he halusivat oman valtakuntansa, mitä Jumalan tuli tehdä?
Ilm.12: 8 kertoo meille: 'eikä heillä ollut enää sijaa taivaassa'. Jeesus sanoi Matt. 25:41:ssa, että täytyi olla paikka 'joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä'.
Suuressa hyvyydessään Isä etsi paikkaa taivaasta, muttei löytänyt, joten valmista paikan kaikille niille, jotka eivät halua kaikkea mitä Hän on: He eivät halua rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, lempeyttä, moraalista suoraselkäisyyttä jne. Niinpä valmistettiin paikka.
Juuri tuolla hetkellä Jumala, joka on Valo, joka on Rakkaus, vetäytyi valmistamaan paikan ilman Häntä itseään – paikan, joka luonnollisesti olisi pimeyttä, sillä he hylkäsivät Hänet, joka on Valo. Tuo paikka olisi luonnollisesti tyhjiö, kaiken sellaisen poissaolo, joka on Jumalaa, sillä sitä he halusivat – yhden paikan tuossa maailmassa, josta puuttuu Jumalan valo, puuttuu rakkaus, ilo, rauha… ja sen luonteen mukaisesti se on sen tähden kidutuksen paikka. Täydellistä kaiken sen puuttumista, joka on luonteenomaista Jumalalle. Mutta sen he halusivat, joten armossaan Hän antoi heille mitä he halusivat.
Tuo oli vastakkaisuuksien alku hengen maailmassa. Nyt oli pimeyttä siellä, missä oli aiemmin ollut vain valoa. Nyt oli vihaa ja pelkoa siellä, missä oli ollut vain rakkautta ja iloa ja rauhaa… nyt jos fyysinen maailmankaikkeus tultaisiin luomaan, tietäen, että fyysinen heijastaa näkymätöntä maailmaa, sillä olisi vastakkaisuudet: valo ja pimeys. Painovoima ja painovoiman vastainen voima. Laajeneminen ja supistuminen. Jokaista voimaa/toimea kohden on samanveroinen ja vastakkainen vastavoima/reaktio.
Kaikki nuo näkymättömät lait, jotka pitävät pikkuriikkisiä molekyylejä yhdessä, myös pitävät planeetat kiertoradalla auringon ympäri. Ne saattoivat olla olemassa vain sen jälkeen kuin paholainen lankesi, sen jälkeen, kun vastakkaisuudet syntyivät, kun hän kapinoi. Nyt Jumala saattoi luoda sen maailmankaikkeuden, joka meillä nykyään on ja luonnollisesti jokaisella olennolla, joka on luotu näkymättömästä maailmasta, olisi myös kyky ottaa osaa vastakkaisuuksiin: valita Jumala tai ei.
Se kaikki oli mahdollista, koska Jumala suuressa armossaan ja laupeudessaan antoi Hengen maailmaan paikan, josta Hän vetäytyi antaakseen paholaiselle ja seuraajille sen mitä he halusivat – valtakunnan ilman Jumalan rakkautta, valoa, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä….
Ja jatkamme siitä ensi viikolla… valaen perustan fyysiselle maailmankaikkeudellemme ja vapaalle tahdollemme… siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Oliko sinut ennalta määrätty lukemaan tämä? Osa 1 /4 Näkymätön maailma
Hei kaikki,
Tuntuu siltä kuin tapahtuneesta olisi kauan aikaa ja se olisi tapahtunut kaukaisessa galaksissa. Olin poikanen ja seisoin lapsijoukossa odottamassa koulubussia. Naapurini Pam seisoi vieressäni ja kysyi: "Uskotko ennaltamääräämiseen?"
Kun kysyin, mitä hän tarkoitti, hän sanoi: "Uskotko, että jos astut bussin eteen, jos olisit ennalta määrätty kuolemaan, kuolisit ja jos olisit ennalta määrätty elämään, eläisit, ja että riippumatta siitä, mitä teet, sillä ei olisi mitään väliä?"
Mitä on ennaltamäärääminen?
Ennaltamäärääminen on uskomus, että ennen maailmankaikkeuden luomista Jumala päätti kaikkien enkeleiden ja ihmisten ikuisen kohtalon. Sen tähden sillä, miten elämänsä elää, ei ole oikeastaan merkitystä, koska meidän ikuiset kohtalomme päätettiin ennen luomista.
Sen uskominen, että Jumala 'lukitsi' jokaisen ihmisen taivaaseen tai helvettiin eikä ihmisellä ole mitään sanomista siinä, tarkoittaa, että Jumalan tahto yksin määrittelee kaikki asiat; ihmisen tahdolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Rukoileminen on turhaa. Rukoileminen taistelee Jumalaa vastaan, koska rukoilemme muuttaaksemme asioita tai ihmisiä. Jos uskomme kaiken olevan ennalta määrättyä, mitä järkeä siinä on?
Se on fatalistista teologiaa, sellaista joka vie toivon elämiseltä. Se vie kaikki syyt jumalisen elämän elämiseltä; jos minut on ennalta määrätty taivaaseen, voin tehdä syntiä niin paljon kuin haluan, koska silti päädyn taivaaseen. Vastakkainen on myös totta: jos minut on ennalta määrätty helvettiin, miksi minun pitäisi elää vanhurskaasti, miksei pitäisi hauskaa, kunnes olen siellä?
Vain noiden pointtien pohjalta keskivertoihminen torjuu ennalta määräämisen idean.
Miksi rukoileminen olisi niin silmiinpistävää kautta koko Raamatun, jos kaikki olisi ennalta määrättyä eikä kellään olisi vapaata tahtoa missään?
Ei pitäisi olla mitään 'lähetyskäskyä', jos ihmisellä ei ole mitään kykyä määrätä omasta ikuisesta kohtalostaan. Miksi meitä kehotetaan todistamaan uskostamme toisille, jos heidän kohtalonsa olisi ennalta määrätty? Ja jos meidät kaikki on ennalta määrätty taivaaseen tai helvettiin eikä meillä ole mitään itsemääräämisoikeutta, miksi Jumala antoi moraalisia ehdottomuuksia kuten sen, että kertoi meille murhaamisen ja varastamisen olevan väärin?
Kokemukseni on, että niillä, jotka kiistelevät Raamatun kohdista, joita pitävät sellaisina, että puhuvat ennalta määräämisen puolesta, on useimmiten jotain sellaista ratkaisematonta syyllisyyttä tai syntiä tai ongelmaa menneisyydessä tai nykyisyydessä, jota he eivät halua syvällä sisimmässään käsitellä. Joskus se on pelkoa, joskus on uskon puutetta, joskus kyse on synnistä, jota he eivät voi voittaa.
Ennalta määräämisen puolustamisella jotkut vakuuttavat itseään siitä, että Jumala on tehnyt heidät tällaisiksi. Pohjimmiltaan he etsivät teologista tekosyytä, jotta heidän ei tarvitse lopettaa jotakin käyttäytymistään tai muuttua ja he voivat lakata taistelematta halujaan ja kiusauksiaan vastaan. Ei aina, mutta varsin usein tilanne on ollut tällainen.
Joskus, Jumalan armon häkellyttäminä he eivät voi kuvitella, että Hän on NIIN hyvin, NIIN rakastava, että Hän haluaisi HEIDÄT.
Miksi meillä on vapaa tahto?
Room. 8: 29-30 on perustekstikohta ennaltamääräämisopille: "Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut, hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi… ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut… "
Tämä jae tekee selväksi, että Herra on hyvin looginen. Tietäessään kaikki asiat ennen maailmankaikkeuden luomista Hän tiesi, että jotkut ottaisivat vastaan Hänen pelastustarjouksensa, jos Hän sen antaisi. Se on ainoa, mitä tämä tekstikohta sanoo. Se ei sulje pois ketään eikä riko vapaata tahtoa vastaan, koska kyse on Isän Jumalan kaikkitietävyydestä, ei meistä – se sanoo vain, että Hän tiesi kaiken ennen luomista ja sen tähden teki järjestelyt niitä varten, jotka haluaisivat Hänet.
Emmekö me vanhempina ja isovanhempina tee samoin omille lapsillemme? Kun olin koulussa ala-asteella, joku äiti teki usein kuppikakkuja tai keksejä koko luokalle ja lähetti ne koululle oman lapsensa mukana. Jos sanotaan, että luokassa oli 25 lasta, tuo äiti teki keksejä, joista tiesi oman lapsensa pitävän ja tiesi etukäteen, että useimmat lapset luokalla pitäisivät niistä myös – joten hän varautui siihen, että keksejä oli kaikille lapsille.
Estikö se, että tuo äiti teki riittävästi keksejä kaikille, jotakuta lasta syömästä hänelle varattua keksiä? Rikkoiko äidin varautuminen jokaisen oppilaan vapaata tahtoa syödä se silloin tai säästää se välitunnille tai viedä se kotiin? Ei. Tuo äiti tiesi etukäteen, että hänen lapsensa söisi keksin, jos hän sen valmistaisi ja myös varasi niitä kaikille siinä tapauksessa, että muutkin haluaisivat keksin.
Se merkitsee vain sitä, että ne, jotka äiti edeltä tunsi, hän myös ennalta määritteli ja tarjosi keksejä sekä omalle lapselleen että muille.
Kuinka vapaa tahto syntyi: Luominen alkoi Hengen maailmassa...
Hepr. 11:3 sanoo: "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla (Jumalan sanan persoonan toimesta), niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä."
Näkymätön Hengen maailma loi fyysisen maailman, joten on olemassa näkymättömiä lakeja, jotka hallitsevat fyysistä maailmankaikkeutta. Tämän tosiasian vuoksi fyysinen luomakunta pitkälti heijastaa näkymätöntä maailmaa.
Kuvittele nyt aikaa, jolloin fyysisestä maailmankaikkeudesta ei mitään ollut olemassa. Ainoastaan oli olemassa Isä, Poika, enkelit… Hengen maailmassa. Ei planeettoja, ei tähtiä… vain Jumalan valo täyttämässä kaiken Hengen/hengen maailmassa.
Oli ainoastaan rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, sävyisyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä, itsehillintää – Jumalan luonteenpiirteitä. Vain valo. Vain rakkaus. Vain nuo asiat. Ei ollut mitään pimeää. Ei ollut mitään pelkoa. Ei ollut mitään riitaa. Ei ollut mitään hämmennystä. Ei mitään Jumalan valoa, rakkautta, iloa vastustavia voimia. Se tarkoittaa, että meidän fyysinen maailmankaikkeutemme sellaisena, kuin sen nykyään tunnemme, ei voinut olla olemassa.
Fyysinen maailmankaikkeus vaatii näkymättömien voimien olemista asetettuina toisiaan vastaan. Koska hengen maailmassa ei ollut mitään vastustusta, missä tahansa luodussa fyysisessä maailmankaikkeudessa ei voinut olla mitään vastakkaisia voimia toiminnassa. Näkymätön loi näkymättömän, joten tuohon 'aikaan' ei ollut mitään 'vastakkaisuuksia', oli vain rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, sävyisyyttä...
Vastakkaiset voimat maailmassamme estävät planeettoja lentämästä ulos kiertoradoiltaan avaruuteen. Maailmassa, jossa vain Jumalan luonteenpiirteet ovat olemassa ilman vastustusta, ne näkymättömät lait, jotka hallitsevat nykyistä maailmankaikkeuttamme, eivät voineet olla olemassa. Puhun 'ajasta' jolloin vain valo oli olemassa, ei ollut mitään pimeyttä. Oli vain oikea, ei ollut mitään väärää. Itse asiassa tuossa maailmassa ei tunneta kuin rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, sävyisyyttä, hyvyyttä, kärsivällisyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä, veljellistä rakkautta. Ei ole olemassa mitään muuta kuin Jumala ja Hänen luonteenpiirteensä.
Kun meidän paholaiseksi kutsumamme kerubi kapinoi
Hes. 28: 12-18:sa pidetään yleisesti viittauksena paholaiseen ja hänen paikkaansa taivaassa ennen kuin hän kapinoi. Häntä kutsutaan kerubiksi, joka on yksi monisiipisistä enkeliolennoista valtaistuimen ympärillä, jotka nähdään Ilm. 4. luvussa ja joita kutsutaan 'palaviksi' tai serafeiksi, joka hepreaa tarkoittaen 'palavat' Jes. 6. luvussa. Tekstikohta Hesekielissä sanoo: "Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys."
Enkelit luotiin niin, että heillä on vapaa tahto, ja jonkin 'aikaa' ennen kuin aika edes oli olemassa, he palvelivat Jumalaa ilman vastarintaa, sillä vastarinta ei ollut tunnettu tuolloin. Mutta jossakin kohdassa tuo kerubi päätti, että hän halusi syrjäyttää Isän valtaistuimelta, ottaa kontrollin ja saada itselleen oman valtakuntansa. Yllä oleva kohta sanoo, että hänen kauneutensa ja auktoriteettinsa ylpisti hänet, ja tuli sisältäpäin kulutti hänet hänen vallanhimonsa tuloksena – helvetin liekkien ja tulisen järven lähde. (Kuningas Jaakon käännös englanniksi sanoo, että Jumala toi tulen hänen sisältään, mutta hepreankielinen ilmaus viittaa siihen, että tuli nousi hänen sisältään johtuen hänen vallan, omaisuuden, aseman ja kauneuden himostaan).
Ilm. 12: 4 viittaa kolmanneksen enkeleistä menneen hänen mukanaan päättäen, etteivät ne halunnut Jumalan luonteenpiirteitä – kaikkea tuota rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, moraalista suoraselkäisyyttä jne. – se ei vain ollut enää heitä varten, he halusivat oman valtakuntansa, mitä Jumalan tuli tehdä?
Ilm.12: 8 kertoo meille: 'eikä heillä ollut enää sijaa taivaassa'. Jeesus sanoi Matt. 25:41:ssa, että täytyi olla paikka 'joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä'.
Suuressa hyvyydessään Isä etsi paikkaa taivaasta, muttei löytänyt, joten valmista paikan kaikille niille, jotka eivät halua kaikkea mitä Hän on: He eivät halua rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, lempeyttä, moraalista suoraselkäisyyttä jne. Niinpä valmistettiin paikka.
Juuri tuolla hetkellä Jumala, joka on Valo, joka on Rakkaus, vetäytyi valmistamaan paikan ilman Häntä itseään – paikan, joka luonnollisesti olisi pimeyttä, sillä he hylkäsivät Hänet, joka on Valo. Tuo paikka olisi luonnollisesti tyhjiö, kaiken sellaisen poissaolo, joka on Jumalaa, sillä sitä he halusivat – yhden paikan tuossa maailmassa, josta puuttuu Jumalan valo, puuttuu rakkaus, ilo, rauha… ja sen luonteen mukaisesti se on sen tähden kidutuksen paikka. Täydellistä kaiken sen puuttumista, joka on luonteenomaista Jumalalle. Mutta sen he halusivat, joten armossaan Hän antoi heille mitä he halusivat.
Tuo oli vastakkaisuuksien alku hengen maailmassa. Nyt oli pimeyttä siellä, missä oli aiemmin ollut vain valoa. Nyt oli vihaa ja pelkoa siellä, missä oli ollut vain rakkautta ja iloa ja rauhaa… nyt jos fyysinen maailmankaikkeus tultaisiin luomaan, tietäen, että fyysinen heijastaa näkymätöntä maailmaa, sillä olisi vastakkaisuudet: valo ja pimeys. Painovoima ja painovoiman vastainen voima. Laajeneminen ja supistuminen. Jokaista voimaa/toimea kohden on samanveroinen ja vastakkainen vastavoima/reaktio.
Kaikki nuo näkymättömät lait, jotka pitävät pikkuriikkisiä molekyylejä yhdessä, myös pitävät planeetat kiertoradalla auringon ympäri. Ne saattoivat olla olemassa vain sen jälkeen kuin paholainen lankesi, sen jälkeen, kun vastakkaisuudet syntyivät, kun hän kapinoi. Nyt Jumala saattoi luoda sen maailmankaikkeuden, joka meillä nykyään on ja luonnollisesti jokaisella olennolla, joka on luotu näkymättömästä maailmasta, olisi myös kyky ottaa osaa vastakkaisuuksiin: valita Jumala tai ei.
Se kaikki oli mahdollista, koska Jumala suuressa armossaan ja laupeudessaan antoi Hengen maailmaan paikan, josta Hän vetäytyi antaakseen paholaiselle ja seuraajille sen mitä he halusivat – valtakunnan ilman Jumalan rakkautta, valoa, iloa, rauhaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä….
Ja jatkamme siitä ensi viikolla… valaen perustan fyysiselle maailmankaikkeudellemme ja vapaalle tahdollemme… siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed