What day is the Sabbath? 2 of 2 Entering into rest,
Mikä päivä on sapatti? Osa 2/2 Lepoon pääseminen
Hei kaikki,
Tajuttuamme, että Kristus on meissä ja Kristus ON sapatti, meillä on suuri vapaus. Toisilla ei kuitenkaan ole tuota tietoa. Heistä tuntuu, että heidän täytyy omien tunne-elämän tarpeidensa vuoksi 'tehdä jotakin' Jumalan suuntaan. Se on tietysti hyväksyttävää, kuten Paavali selittää.
Rakkaudessa vaeltaminen ymmärtäen samalla ihmisten käytänteitä UT:n realiteettien kautta
Room. 14:ssä Paavali osoitti sanansa niille, jotka valitsivat syödä tai olla syömättä lihaa, palvoa yhtenä päivänä tai kaikkina päivinä sekä juoda viiniä tai olla juomatta viiniä.
Room. 14: 1–2: "Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia... (jae 5) Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden..."
Room. 14:n loppu käsittelee rakkaudessa vaeltamista, sen tajuamista, että jokainen tekee sen minkä tekee Herralle ja Hän hyväksyy heidät. Meidänkin pitäisi, kuten hän kirjoitti. Aivan alussa jakeessa yksi hän kehottaa puhumaan asiasta, mutta ei riitelemisen pisteeseen asti. Paavali toistaa itseään Kol. 2: 14–23:ssa, missä hän kirjoittaa Jeesuksen ristintyön täydellisyydestä todeten jakeissa 16–17:
" Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
(Viittaus uuteen kuuhun koskee tempausta, tullen pasuunansoiton juhlasta, joka on ainoa juhla, joka alkaa uuden kuun vaiheessa, jolloin kuu on piilossa. Juutalaisuudessa kuu edustaa uskovia, jotka tehtiin hallitsemaan yötä, saamaan valonsa auringolta ja tulemaan piilotetuiksi Messiaaseen natzalin aikana, tai sen tapahtuman, jota seurakunta kutsuu tempaukseksi).
Mitä Isä opetti minulle henkilökohtaisesta sapatista
Ottaessamme yhden päivän viikossa lepäämiseen, se merkitsee työntekomme taukoamista, kuten Jumala otti tauon omasta työnteostaan, me kunnioitamme Häntä. Jokainen lepopäivä on pelastuksemme esikuva, sillä Jeesus osti meidän rauhamme Isän kanssa, osti lepomme meidän ja Isän välillä.
Joitakin vuosia sitten työskentelin taukoamatta. Yritin irrottaa (vapaa-) päivän, mutta löysin itseni aina vastaamassa sähköposteihin tai viesteihin tai tekstiviesteihin tai muihin sellaisiin. En voinut täysin ottaa kokonaista päivää vapaaksi. 2. Moos. 20:8–11:ssa, jossa sapattilaki ensiksi todetaan, sanotaan, että ei tule tehdä 'vähäpätöistä' työtä. Heprean teksti on kirjaimellisesti 'älä saavuta mitään' tuona päivänä. Barb ja Isä olivat kasvamassa määrin itsepintaisia sen suhteen, että oppisin ottamaan vapaapäivän, mutta on luontoni vastaista olla vain laiskuri päivän ajan.
Olimme Alankomaissa vuosittaista konferenssiamme varten ja huimaus iski minuun rankasti. Minulla oli ollut vakava kohtaus aiemmalla matkalla Liettuaan, joten huimaus ei ollut minulle uusi asia. Se tapahtui minulla aina, kun olin hyvin väsynyt, sen jälkeen, kun olin työskennellyt useita päiviä lepäämättä.
Mikä muutti minut
Tämä nimenomainen matka Alankomaihin muutti kaiken minulle. En nuku lentokoneessa, ja lennot Yhdysvalloista Eurooppaan lähtevät illalla ja saapuvat seuraavana aamuna, joten menettää kokonaiset yöunet. Saatoin tuntea ne muutokset kehossani, jotka kertoivat minun olevan huimauksen partaalla, mutta konferenssi oli edessämme. Perjantai-illan palvonnan aikana taistelin pysyäkseni pystyssä.
Niin kuin usein tapahtuu konferensseissamme ja retriiteissämme, Herra tuli erään palvontasessiomme aikana avaten silmäni samoin kuin monien muiden silmät ilmestymiselleen. Oli kuin Elisan kohdalla 2. Kun. 6: 15–17:ssa, kun Elisa pyysi Herraa avaamaan palvelijansa silmät, jotta hän saattoi nähdä sen, mitä Elisa näki. Jälkikäteen monet puhuivat siitä, kuinka he näkivät tai kokivat Hänet, tunsivat Hänen rauhansa, kun Hän laski kätensä heidän päälleen ja eräs mies puhui kyynelten läpi siitä, kuinka Hän tuli halaamaan häntä, mikä sulatti pois vuosien henkilökohtaiset epävarmuudet ja pelot.
Näin Hänet ja Hän katsahti minuun hymyillen, muttei sanonut mitään; Hän vain alkoi kävellä ihmisten joukossa. Tuo oli perjantai-iltana. Lauantaiaamuna olin niin huimauksesta sairas, että kykenin tuskin seisomaan, menin takaisin sänkyyn pahoinvoinnin aaltojen kuivattamana ja minun täytyi antaa Barbin ja Brianin huolehtia iltapäivän ohjelmasta.
Maatessani siinä puhuin Isälle sanoen: "Herra oli paikalla eilen illalla, miksei Hän parantanut minua? Hän olisi voinut, Hän oli siellä, monet näkivät Hänet ja vastaanottivat parantumisia tai rauhaa tai mitä he tarvitsivat, miksei Hän parantanut minua?" Isä vastasi:
"Kärsit tottelemattomuutesi seurauksista. Olen käsitellyt sinua jonkin aikaa ja yrittänyt saada sinua ottamaan kokonaisen vapaapäivän, mutta olet jättänyt minut huomiotta. Jopa vaimosi on pitkään käskenyt sinua ottamaan vapaapäivän, etkä ole totellut edes häntä. Opi tämä poikani: kehosi menee maailman tietä ja sinun täytyy oppia sopeutumaan."
Pyysin anteeksi (tein parannuksen) juuri siinä paikassa ja vietin muutamat seuraavat tunnit sängyssä nesteyttäen itseäni, ottaen nokosia ja luvaten, että muuttuisin. Iltaan mennessä voin hieman paremmin, sunnuntaina paremmin ja melkein normaalisti maanantaina. Isä ei parantanut minua välittömästi sallien minun kokea täysin oman tottelemattomuuteni ja elää todeksi vasta löytyneen kuuliaisuuteni. Lukuun ottamatta harvoja olosuhteiden pakottamia tilanteita olen irrottanut yhden kokonaisen päivän vapaaksi, levännyt, pysynyt poissa puhelimeltani ja tietokoneeltani kerran viikossa. Joskus kaksi päivää, kun on ollut tarvis. Minulla ei ole ollut Alankomaissa tapahtuneen kaltaista episodia siitä lähtien.
Milloin on sinun sapatin leposi?
Aiemmin mainitsin Hepr. 4:11:n, joka kehottaa 'ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon', esittäen lausuman, että uskosi suhteen ei ole ongelmaa, kyse on työskentelystä tuon sapatin lepoon pääsemiseksi. Kristus on meissä, joten meillä on tapana ajatella, että kun elämän ongelmat tulevat tiellemme täynnä pelkoa ja hämmennystä, taistelisimme helposti niitä vastaan Hänen rauhallaan. Mutta se ei ole niin helppoa. Siksi ''ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon.'
Minulle kokonaisen päivän lepääminen ON eräänlaista työtä, uutta käytöstä, joka minun täytyi oppia. Aihe siirtyi Raamatun tietystä kohdasta eläväksi todellisuudeksi, opetin itseäni, kuinka hidastaa tahtia, kuinka irrottautua, kuinka antaa Kristuksen sapatin levon minussa virrata ulospäin yhdeksi viikonpäiväksi.
Sinun täytyy ehkä suunnitella lepopäiväsi niin, että teet toisille tiettäväksi, ettet ole tavoitettavissa. Tehdä työpaikallasi tiettäväksi, että et voi ottaa tuota ylimääräistä työvuoroa tuona päivänä ja ennen kaikkea vastustaa halua katsoa puhelinta, tietokonetta, tablettia. Jeesuksen siteerataan kolme kertaa sanoneen, että Hän on sapatin Herra, mikä tarkoittaa, että kun sinulla on Jeesus, sinulla on sisälläsi kaikki sapatit. Lepo ON siellä Kristuksen persoonassa sinussa, joten hankkiudu Hänen luokseen ja katso, kuinka te kaksi voitte suunnitella lepoajan. Jokainen sapatin lepo on, kuten aiemmin sanoin, esikuva siitä levosta, jonka Jeesus osti ristillä Jumalan ja ihmisen välille. Hän on levossa meidän kanssamme, me olemme levossa Hänen kanssaan. Aaa… anna tuon rauhan virrata hengestäsi sieluusi, ulos kehoosi ja fyysiseen maailmaan… uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Mikä päivä on sapatti? Osa 2/2 Lepoon pääseminen
Hei kaikki,
Tajuttuamme, että Kristus on meissä ja Kristus ON sapatti, meillä on suuri vapaus. Toisilla ei kuitenkaan ole tuota tietoa. Heistä tuntuu, että heidän täytyy omien tunne-elämän tarpeidensa vuoksi 'tehdä jotakin' Jumalan suuntaan. Se on tietysti hyväksyttävää, kuten Paavali selittää.
Rakkaudessa vaeltaminen ymmärtäen samalla ihmisten käytänteitä UT:n realiteettien kautta
Room. 14:ssä Paavali osoitti sanansa niille, jotka valitsivat syödä tai olla syömättä lihaa, palvoa yhtenä päivänä tai kaikkina päivinä sekä juoda viiniä tai olla juomatta viiniä.
Room. 14: 1–2: "Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia... (jae 5) Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden..."
Room. 14:n loppu käsittelee rakkaudessa vaeltamista, sen tajuamista, että jokainen tekee sen minkä tekee Herralle ja Hän hyväksyy heidät. Meidänkin pitäisi, kuten hän kirjoitti. Aivan alussa jakeessa yksi hän kehottaa puhumaan asiasta, mutta ei riitelemisen pisteeseen asti. Paavali toistaa itseään Kol. 2: 14–23:ssa, missä hän kirjoittaa Jeesuksen ristintyön täydellisyydestä todeten jakeissa 16–17:
" Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
(Viittaus uuteen kuuhun koskee tempausta, tullen pasuunansoiton juhlasta, joka on ainoa juhla, joka alkaa uuden kuun vaiheessa, jolloin kuu on piilossa. Juutalaisuudessa kuu edustaa uskovia, jotka tehtiin hallitsemaan yötä, saamaan valonsa auringolta ja tulemaan piilotetuiksi Messiaaseen natzalin aikana, tai sen tapahtuman, jota seurakunta kutsuu tempaukseksi).
Mitä Isä opetti minulle henkilökohtaisesta sapatista
Ottaessamme yhden päivän viikossa lepäämiseen, se merkitsee työntekomme taukoamista, kuten Jumala otti tauon omasta työnteostaan, me kunnioitamme Häntä. Jokainen lepopäivä on pelastuksemme esikuva, sillä Jeesus osti meidän rauhamme Isän kanssa, osti lepomme meidän ja Isän välillä.
Joitakin vuosia sitten työskentelin taukoamatta. Yritin irrottaa (vapaa-) päivän, mutta löysin itseni aina vastaamassa sähköposteihin tai viesteihin tai tekstiviesteihin tai muihin sellaisiin. En voinut täysin ottaa kokonaista päivää vapaaksi. 2. Moos. 20:8–11:ssa, jossa sapattilaki ensiksi todetaan, sanotaan, että ei tule tehdä 'vähäpätöistä' työtä. Heprean teksti on kirjaimellisesti 'älä saavuta mitään' tuona päivänä. Barb ja Isä olivat kasvamassa määrin itsepintaisia sen suhteen, että oppisin ottamaan vapaapäivän, mutta on luontoni vastaista olla vain laiskuri päivän ajan.
Olimme Alankomaissa vuosittaista konferenssiamme varten ja huimaus iski minuun rankasti. Minulla oli ollut vakava kohtaus aiemmalla matkalla Liettuaan, joten huimaus ei ollut minulle uusi asia. Se tapahtui minulla aina, kun olin hyvin väsynyt, sen jälkeen, kun olin työskennellyt useita päiviä lepäämättä.
Mikä muutti minut
Tämä nimenomainen matka Alankomaihin muutti kaiken minulle. En nuku lentokoneessa, ja lennot Yhdysvalloista Eurooppaan lähtevät illalla ja saapuvat seuraavana aamuna, joten menettää kokonaiset yöunet. Saatoin tuntea ne muutokset kehossani, jotka kertoivat minun olevan huimauksen partaalla, mutta konferenssi oli edessämme. Perjantai-illan palvonnan aikana taistelin pysyäkseni pystyssä.
Niin kuin usein tapahtuu konferensseissamme ja retriiteissämme, Herra tuli erään palvontasessiomme aikana avaten silmäni samoin kuin monien muiden silmät ilmestymiselleen. Oli kuin Elisan kohdalla 2. Kun. 6: 15–17:ssa, kun Elisa pyysi Herraa avaamaan palvelijansa silmät, jotta hän saattoi nähdä sen, mitä Elisa näki. Jälkikäteen monet puhuivat siitä, kuinka he näkivät tai kokivat Hänet, tunsivat Hänen rauhansa, kun Hän laski kätensä heidän päälleen ja eräs mies puhui kyynelten läpi siitä, kuinka Hän tuli halaamaan häntä, mikä sulatti pois vuosien henkilökohtaiset epävarmuudet ja pelot.
Näin Hänet ja Hän katsahti minuun hymyillen, muttei sanonut mitään; Hän vain alkoi kävellä ihmisten joukossa. Tuo oli perjantai-iltana. Lauantaiaamuna olin niin huimauksesta sairas, että kykenin tuskin seisomaan, menin takaisin sänkyyn pahoinvoinnin aaltojen kuivattamana ja minun täytyi antaa Barbin ja Brianin huolehtia iltapäivän ohjelmasta.
Maatessani siinä puhuin Isälle sanoen: "Herra oli paikalla eilen illalla, miksei Hän parantanut minua? Hän olisi voinut, Hän oli siellä, monet näkivät Hänet ja vastaanottivat parantumisia tai rauhaa tai mitä he tarvitsivat, miksei Hän parantanut minua?" Isä vastasi:
"Kärsit tottelemattomuutesi seurauksista. Olen käsitellyt sinua jonkin aikaa ja yrittänyt saada sinua ottamaan kokonaisen vapaapäivän, mutta olet jättänyt minut huomiotta. Jopa vaimosi on pitkään käskenyt sinua ottamaan vapaapäivän, etkä ole totellut edes häntä. Opi tämä poikani: kehosi menee maailman tietä ja sinun täytyy oppia sopeutumaan."
Pyysin anteeksi (tein parannuksen) juuri siinä paikassa ja vietin muutamat seuraavat tunnit sängyssä nesteyttäen itseäni, ottaen nokosia ja luvaten, että muuttuisin. Iltaan mennessä voin hieman paremmin, sunnuntaina paremmin ja melkein normaalisti maanantaina. Isä ei parantanut minua välittömästi sallien minun kokea täysin oman tottelemattomuuteni ja elää todeksi vasta löytyneen kuuliaisuuteni. Lukuun ottamatta harvoja olosuhteiden pakottamia tilanteita olen irrottanut yhden kokonaisen päivän vapaaksi, levännyt, pysynyt poissa puhelimeltani ja tietokoneeltani kerran viikossa. Joskus kaksi päivää, kun on ollut tarvis. Minulla ei ole ollut Alankomaissa tapahtuneen kaltaista episodia siitä lähtien.
Milloin on sinun sapatin leposi?
Aiemmin mainitsin Hepr. 4:11:n, joka kehottaa 'ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon', esittäen lausuman, että uskosi suhteen ei ole ongelmaa, kyse on työskentelystä tuon sapatin lepoon pääsemiseksi. Kristus on meissä, joten meillä on tapana ajatella, että kun elämän ongelmat tulevat tiellemme täynnä pelkoa ja hämmennystä, taistelisimme helposti niitä vastaan Hänen rauhallaan. Mutta se ei ole niin helppoa. Siksi ''ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon.'
Minulle kokonaisen päivän lepääminen ON eräänlaista työtä, uutta käytöstä, joka minun täytyi oppia. Aihe siirtyi Raamatun tietystä kohdasta eläväksi todellisuudeksi, opetin itseäni, kuinka hidastaa tahtia, kuinka irrottautua, kuinka antaa Kristuksen sapatin levon minussa virrata ulospäin yhdeksi viikonpäiväksi.
Sinun täytyy ehkä suunnitella lepopäiväsi niin, että teet toisille tiettäväksi, ettet ole tavoitettavissa. Tehdä työpaikallasi tiettäväksi, että et voi ottaa tuota ylimääräistä työvuoroa tuona päivänä ja ennen kaikkea vastustaa halua katsoa puhelinta, tietokonetta, tablettia. Jeesuksen siteerataan kolme kertaa sanoneen, että Hän on sapatin Herra, mikä tarkoittaa, että kun sinulla on Jeesus, sinulla on sisälläsi kaikki sapatit. Lepo ON siellä Kristuksen persoonassa sinussa, joten hankkiudu Hänen luokseen ja katso, kuinka te kaksi voitte suunnitella lepoajan. Jokainen sapatin lepo on, kuten aiemmin sanoin, esikuva siitä levosta, jonka Jeesus osti ristillä Jumalan ja ihmisen välille. Hän on levossa meidän kanssamme, me olemme levossa Hänen kanssaan. Aaa… anna tuon rauhan virrata hengestäsi sieluusi, ulos kehoosi ja fyysiseen maailmaan… uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed