Death; What about 'sleep' to describe death? 2 of 3
Kuolema; Entäpä 'nukkumisen' käyttäminen kuvaamaan kuolemaa? osa 2/3
Hei kaikki,
Daniel 12:2 on jae, joka hämmentää ihmisiä sen suhteen, 'nukkuuko' ihminen kun kuolee vai menee taivaaseen:
"Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun." (1992 suomennos)
Meidän moderniin korvaamme tämä näyttää olevan suoraan vastakkaista siihen Paavalin lausumaan nähden, että 'muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö' 2. Kor. 5: 8:ssa.
Meillä on tässä kyse kommunikoinnin epäonnistumista
Modernille mielellämme nukkumisen käyttäminen kuolemasta puhuttaessa synnyttää kuvan tiedottomuudesta, syvästä unesta, jossa et ole tietoinen mistään. Mutta raamatullinen nukkumisen käyttäminen voi olla erilaista. Meidän täytyy käydä läpi Uusi ja Vanha Testamentti, käännökset ja kulttuuriset näkökohdat, jotka kaikki saattavat näyttää olevan toisiinsa nähden vastakkaisia.
Jeesus sanoi naisille, jotka olivat itkemässä Jairuksen 12-vuotiaan tyttären ennenaikaista kuolemaa: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu." Mk. 5: 39
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta.' 'Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi.' Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta." Joh.11: 11-13
"Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden." Apt.13: 36
"Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois."
"Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme." 1. Kor.11:30, 15: 51
"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan."
"…joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan." 1. Tess. 4: 14, 5:10
Raamattu käyttää nukkumista tarkoittamaan tietysti luonnollista unta
Ja melko usein Raamatussa käytetään nukkumista viittaamaan hengellisesti unessa olemiseen. Yksi suosikkialbumeistani oli Keith Greenin vuodelta 1978 oleva albumi "No Compromise" (Ei mitään kompromissia), jossa yksi laulu on "Unessa Valossa". Valitettavasti tuo laulu on yhtä relevantti meidän aikanamme kuin se oli vuonna 1978.
Kolmas nukkumisen käyttö on tietysti meidän aiheemme; kuoleman kutsuminen 'nukkumiseksi'.
Ikivanha temppelirukous, jota yhä rukoillaan pasuunansoiton juhlan aikana – juhlan, joka on kuva siitä, mitä me kutsumme tempaukseksi – käsittelee vanhurskaiden kuolleiden heräämistä, jota Paavali selitti omin sanoin Ef. 5:14:ssä:
"Sen tähden sanotaan (temppelirukous pasuunansoitin juhlan aikana): "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee..."
Tässä on selitys: nukkumista tarkoittavan ilmauksen käyttäminen Raamatussa viittaa ruumiiseen, ei sieluun.
Ruumis nukkuu, muttei ole yhtäkään Raamatun kohtaa, joka sanoisi, että ihmisen sielu nukkuu.
Kun Daniel 12:2:ssa sanotaan: '… maan tomussa nukkuvat heräävät (kohtaamaan tuomion)', kohde on maan tomu, mikä tarkoittaa ruumista. Ei sielua.
Joh. 11:11:ssä, kun Jeesus sanoi: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta", Hän käyttää sanaa 'kekoimatai', joka tarkoittaa 'asettua makuulle'. Toisin sanoen 'Lasaruksen ruumis on asettunut makuulle (nukkuu)' – aiheena on ruumis, ei sielu.
Kun Saarn. 9:5:ssä sanotaan: "Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu", puhutaan selvästi ruumiista, ei sielusta.
VT:n juutalainen ja UT:n kristillinen näkökulma
Koska Vanha ja Uusi Testamentti opettaa kuolleiden fyysisestä ylösnousemuksesta, Raamatun näkemys ruumiin kuoleman osalta on, että kyse on väliaikaisesta tilasta riippumatta siitä, onko ihminen uskova tai uskosta osaton. (Daniel 12:2 esimerkiksi)
Ajatus 'sielun unesta' ei vain ole vastoin juutalaisuutta ja kristinuskoa 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka, mutta meillä on Raamatun kohtia, jotka toteavat, että menemme suoraan Herran luo.
Kun Paavali kirjoitti filippiläisille, että hän halusi kuolla ja mennä Herran, mikä olisi 'monin verroin parempi', hän ei sanonut, että hänen sielunsa tarvitsi pitkät torkut. Hän sanoi olevansa ikuinen ja ruumiin kuollessa hän olisi Herran luona. Tuo on ainoa tapa, jolloin on 'monin verroin parempi' kuolla – että olisi Herran luona.
Olemme nähneet, mitä Jeesus opetti Lk. 16: 19-31:ssa; kumpikin kuollut mies meni omaan paikkaansa ja näki toisensa, eivätkä he selvästi olleet 'unessa'. Jeesuksen kieliopin todistus kertoo meille, että tämä ei ollut vertaus, vaan todellinen tilanne. Ja rehellisesti sanoen, niin Hän kertoi myös minulle 1.10.86, kun Hän opetti minulle näistä asioista.
Sitten meillä on Mooses ja Elia, jotka ilmestyivät Hänelle ja puhuivat Hänen kanssaan Hänen kuolemastaan Jerusalemissa lähtien laista ja profeetoista, joten he eivät selvästikään olleet 'sielun unessa'. Jeesus sanoi parannuksen tehneelle miehelle ristillä: 'tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa', joten Jeesus ei suunnitellut, että kumpikaan heistä 'nukkuisi', ja Ilm. 6: 9-11:ssa Johannes näki tuhansittain ihmisiä Isän valtaistuimen edessä pyytämässä (marttyyri-)kuolemiensa kostamista.
Ruumis 'nukkuu' ja se on jokaisen sellaisen Raamatussa olevan jakeen asiayhteys, jossa puhutaan nukkumisesta kuolemana. Meidän kohdallamme ruumiimme saattaa nukkua ts. menettää yhteytensä fyysiseen maailmaan, mutta meidän ikuisten sielujemme kannalta ruumista poissa oleminen merkitsee Herran luona olemista, mikä on, kuten Paavali sanoi, 'monin verroin parempi'. Ensi viikolla: ihmiset taivaassa sekä Raamatussa esiintyvät että jotkut niistä, jotka olen myös nähnyt siellä.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Kuolema; Entäpä 'nukkumisen' käyttäminen kuvaamaan kuolemaa? osa 2/3
Hei kaikki,
Daniel 12:2 on jae, joka hämmentää ihmisiä sen suhteen, 'nukkuuko' ihminen kun kuolee vai menee taivaaseen:
"Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun." (1992 suomennos)
Meidän moderniin korvaamme tämä näyttää olevan suoraan vastakkaista siihen Paavalin lausumaan nähden, että 'muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö' 2. Kor. 5: 8:ssa.
Meillä on tässä kyse kommunikoinnin epäonnistumista
Modernille mielellämme nukkumisen käyttäminen kuolemasta puhuttaessa synnyttää kuvan tiedottomuudesta, syvästä unesta, jossa et ole tietoinen mistään. Mutta raamatullinen nukkumisen käyttäminen voi olla erilaista. Meidän täytyy käydä läpi Uusi ja Vanha Testamentti, käännökset ja kulttuuriset näkökohdat, jotka kaikki saattavat näyttää olevan toisiinsa nähden vastakkaisia.
Jeesus sanoi naisille, jotka olivat itkemässä Jairuksen 12-vuotiaan tyttären ennenaikaista kuolemaa: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu." Mk. 5: 39
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta.' 'Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi.' Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta." Joh.11: 11-13
"Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden." Apt.13: 36
"Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois."
"Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme." 1. Kor.11:30, 15: 51
"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan."
"…joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan." 1. Tess. 4: 14, 5:10
Raamattu käyttää nukkumista tarkoittamaan tietysti luonnollista unta
Ja melko usein Raamatussa käytetään nukkumista viittaamaan hengellisesti unessa olemiseen. Yksi suosikkialbumeistani oli Keith Greenin vuodelta 1978 oleva albumi "No Compromise" (Ei mitään kompromissia), jossa yksi laulu on "Unessa Valossa". Valitettavasti tuo laulu on yhtä relevantti meidän aikanamme kuin se oli vuonna 1978.
Kolmas nukkumisen käyttö on tietysti meidän aiheemme; kuoleman kutsuminen 'nukkumiseksi'.
Ikivanha temppelirukous, jota yhä rukoillaan pasuunansoiton juhlan aikana – juhlan, joka on kuva siitä, mitä me kutsumme tempaukseksi – käsittelee vanhurskaiden kuolleiden heräämistä, jota Paavali selitti omin sanoin Ef. 5:14:ssä:
"Sen tähden sanotaan (temppelirukous pasuunansoitin juhlan aikana): "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee..."
Tässä on selitys: nukkumista tarkoittavan ilmauksen käyttäminen Raamatussa viittaa ruumiiseen, ei sieluun.
Ruumis nukkuu, muttei ole yhtäkään Raamatun kohtaa, joka sanoisi, että ihmisen sielu nukkuu.
Kun Daniel 12:2:ssa sanotaan: '… maan tomussa nukkuvat heräävät (kohtaamaan tuomion)', kohde on maan tomu, mikä tarkoittaa ruumista. Ei sielua.
Joh. 11:11:ssä, kun Jeesus sanoi: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta", Hän käyttää sanaa 'kekoimatai', joka tarkoittaa 'asettua makuulle'. Toisin sanoen 'Lasaruksen ruumis on asettunut makuulle (nukkuu)' – aiheena on ruumis, ei sielu.
Kun Saarn. 9:5:ssä sanotaan: "Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu", puhutaan selvästi ruumiista, ei sielusta.
VT:n juutalainen ja UT:n kristillinen näkökulma
Koska Vanha ja Uusi Testamentti opettaa kuolleiden fyysisestä ylösnousemuksesta, Raamatun näkemys ruumiin kuoleman osalta on, että kyse on väliaikaisesta tilasta riippumatta siitä, onko ihminen uskova tai uskosta osaton. (Daniel 12:2 esimerkiksi)
Ajatus 'sielun unesta' ei vain ole vastoin juutalaisuutta ja kristinuskoa 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka, mutta meillä on Raamatun kohtia, jotka toteavat, että menemme suoraan Herran luo.
Kun Paavali kirjoitti filippiläisille, että hän halusi kuolla ja mennä Herran, mikä olisi 'monin verroin parempi', hän ei sanonut, että hänen sielunsa tarvitsi pitkät torkut. Hän sanoi olevansa ikuinen ja ruumiin kuollessa hän olisi Herran luona. Tuo on ainoa tapa, jolloin on 'monin verroin parempi' kuolla – että olisi Herran luona.
Olemme nähneet, mitä Jeesus opetti Lk. 16: 19-31:ssa; kumpikin kuollut mies meni omaan paikkaansa ja näki toisensa, eivätkä he selvästi olleet 'unessa'. Jeesuksen kieliopin todistus kertoo meille, että tämä ei ollut vertaus, vaan todellinen tilanne. Ja rehellisesti sanoen, niin Hän kertoi myös minulle 1.10.86, kun Hän opetti minulle näistä asioista.
Sitten meillä on Mooses ja Elia, jotka ilmestyivät Hänelle ja puhuivat Hänen kanssaan Hänen kuolemastaan Jerusalemissa lähtien laista ja profeetoista, joten he eivät selvästikään olleet 'sielun unessa'. Jeesus sanoi parannuksen tehneelle miehelle ristillä: 'tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa', joten Jeesus ei suunnitellut, että kumpikaan heistä 'nukkuisi', ja Ilm. 6: 9-11:ssa Johannes näki tuhansittain ihmisiä Isän valtaistuimen edessä pyytämässä (marttyyri-)kuolemiensa kostamista.
Ruumis 'nukkuu' ja se on jokaisen sellaisen Raamatussa olevan jakeen asiayhteys, jossa puhutaan nukkumisesta kuolemana. Meidän kohdallamme ruumiimme saattaa nukkua ts. menettää yhteytensä fyysiseen maailmaan, mutta meidän ikuisten sielujemme kannalta ruumista poissa oleminen merkitsee Herran luona olemista, mikä on, kuten Paavali sanoi, 'monin verroin parempi'. Ensi viikolla: ihmiset taivaassa sekä Raamatussa esiintyvät että jotkut niistä, jotka olen myös nähnyt siellä.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed