How to be independent of circumstances, 3 of 3
Kuinka olla olosuhteista riippumaton, osa 3/ 3
Hei kaikki,
Se, mitä haluamme katsoa tänään, on: kuinka Paavali pääsi siihen tilaan, että hän saattoi tuntea olevansa olosuhteista riippumaton?
Kerroin oman tarinamme osassa yksi eikä se ole mitään sellaista, jota koskaan toivoisi kenellekään. Samanaikaisesti se rakensi meissä jotakin hyvin syvää vaelluksessamme Herran kanssa. Jeesus sanoi Joh. 16:33:ssa:
"Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."
Tuo lausuma on avain meille siihen, että meidät on vihitty salaisuuteen, kuinka olla olosuhteista riippumaton. Jeesus sanoi: 'tämän minä olen teille puhunut...' Joten pysähdymme ja otamme huomioon sen, mitä tiedämme siitä, mitä Hän on meille puhunut, näyttänyt, paljastanut, saanut meidät havaitsemaan tai huomaamaan hengessämme. Mitä ilmestystä sinulla on Häneltä tilanteestasi? Mikä on viimeinen asia, minkä tiedät Herran kommunikoineen sinulle?
Mitä Hän kommunikoi sinulle, kun olit juuri pelastunut?
Tai mitä Hän sanoi jonakin toisena vaikeana aikana? "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha." Syy siihen, että palauttaa mieleen muistot siitä, mitä Hän on meille sanonut tai näyttänyt, on, että meillä olisi rauha. Nimenomaan pitämällä kiinni siitä, että tiedämme sen, mitä tiedämme Hänen puhuneen suoraan meille, tuo meille rauhan.
Jeesus jatkoi: "Maailmassa teillä on ahdistus." Sana 'maailma' tässä on 'kosmos' ja se tarkoittaa maailman järjestelmää. Jaak. 4:4 sanoo, että kun rakastamme maailman järjestelmää, olemme hengellisiä avionrikkojia. Se viittaa kulttuuriin, maailman tapoihin, jotka ovat vastoin Jumalaa ja Hänen teitään. Maailman järjestelmässä, Jeesus sanoi, teillä on 'ahdistus'. Kreikankielisen sanan juuri on 'paine'. Tässä maailman järjestelmässä teillä tulee olemaan painetta. Se käännetään myös vainoksi, huoleksi, koettelemukseksi. Tuo tiivistää sen, eikö tiivistäkin?
Mutta sitten Jeesus asettaa vastuun meille: meidän tehtävä on 'olla turvallisella mielellä'.
Tuohon kohtaan saakka Hän vain esitti lausumia. Olen kertonut teille kaikki nämä asiat, jotta teillä voi olla rauha. Maailmassa teillä tulee olemaan painetta. Kyllä, me ymmärrämme sen. Mutta sitten hän sanoo, että meidän täytyy tehdä jotakin: "Olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman/maailman järjestelmän."
Kreikan sana tässä turvallisesta mielestä on 'tharsos' ja se tarkoittaa 'rohkaistua' ja 'olla rohkea'. Jeesus sanoo meille, että keskellä maailman meille asettamia paineita rohkaistukaa, okaa rohkeita, koska muistamme, mitä Hän on aiemmin kertonut meille. SE on ainoa tapa tulla riippumattomaksi olosuhteista. Tuo riippumattomuus on hengessämme ja mielessämme ja tunteissamme – olosuhteet tulevat selviämään ajallaan – mutta sisäisesti voimme olla niistä riippumattomia, omaksua kokonaiskuvan siitä, että ne käyvät läpi oman prosessinsa, mutta me olemme rauhassa Kristuksessa.
Ennen kuin Paavali kirjoittaisi, että hän kykenisi voittamaan voimala kaikissa olosuhteissa Hänen kauttaan, joka häntä vahvistaa, hän kävi läpi ajan, jolloin hänestä tuntui siltä kuin oliivista, jota puserretaan oliiviprässissä. 2. Kor. 1: 8-11:ssä hän kirjoittaa toisessa kirjeessään korinttilaisilla ajastaan (Vähässä-) Aasiassa – joka oli Efeson ympärillä, missä oli mellakka ja hänet piti kiireesti viedä ulos kaupungista.
Apt. 20: 1-6:ssa sanotaan Paavalin lähteneen Efesosta mennäkseen takaisin ystäviensä luo Filipissä ja tuolla alueella.
Jakeet 3-6 paljastavat uskosta osattomien juutalaisten suunnitelleen väijytystä, jonka hän sai selville, joten hän palasi Filippiin ja sieltä lähti Troakseen nykypäivän Turkin rannikolle – samaan satamaan, josta hän oli purjehtinut Apt.16: 8-11:ssa mennäkseen ensimmäistä kertaa Lyydian ja filippiläisten luo kolmisen vuotta aiemmin!
Juuri Filippissä noiden läheisten ystävien ja hänen palvelutyönsä tukijoiden parissa Paavali kirjoitti toisen kirjeensä korinttilaisille. Jakeissa 1:8-11 hän puhui ajassaan (Vähässä-) Aasiassa - Efesossa – ja tunne-elämänsä tilasta.
"Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa (Efesossa), kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin, (jae 9) ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää..." Paavali käytti painetta välineenä auttamaan häntä kääntymään Isän puoleen, joka herättää kuolleet.
Paavalin käyttämiä sanoja kuvaamaan painetta käytettiin kuvailemaan oliiviprässiä, joka puristaa oliiveja siihen pisteeseen saakka, että öljy virtaa ulos – Paavali sanoi, että hänen elämänvoimaansa puristettiin ulos. Hän oli epätoivoinen hengestäänkin. Sana 'kuolemaantuomittu' oli kirjaimellinen kuolemantuomio. Ensin mellakka Efesossa, sitten juutalaiset, jotka olivat lujasti päättäneet surmata hänet, niin että hänellä oli kuolemantuomio juutalaisen järjestelmän sisällä JA kreikkalaisten johtajien taholta Efesossa.
Mutta tässä näemme Paavalin tehneen mitä Jeesus käski Joh. 16:33.
Ollessaan täysin voimaton hänen täytyi pakottaa itsensä katsomaan Häneen, joka herättää kuolleet. Hänen täytyi tehdä se. Ei ollut mitään erityistä voitelua auttamaan häntä. Ei ollut mitään 'rukoile Jumalan liikehdintää' – hänen täytyi pakottaa itsensä tunteidensa puolesta, ajatuksissaan kääntymään Hänen puoleensa, joka herättää kuolleet.
Jaakob kirjoittaisi saman asian Jaak. 1:2:ssa kun hän kirjoitti: 'pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, koettelemuksiin, testeihin..." (sama kreikan sana merkitsee kaikkia noita kolmea asiaa)
Tässä jälleen on meidän tehtävämme keskellä tuota painetta 'pitää pelkkänä ilona'. Ilo on hengen hedelmä, ei tunne. Hän ei käskenyt olla onnellinen, mikä on tunteista peräisin. Hän sanoi 'pitäkää pelkkänä ilona'. Gal. 5: 22-23:ssa Paavali sanoi, että hengen hedelmää on rakkaus, ilo, rauha…
Asiayhteytenä ovat lihan teot ja uudesti syntyneen hengen hedelmä. Monet ajattelevat virheellisesti (mielipiteeni) tämän olevan Pyhän Hengen hedelmä. Ei niin, se ei ole asiayhteys, eikä se heijastu siinä kokonaispointissa, joka Paavalilla on. Hän vertaa sotaakäyvää lihaa henkeä vasten. Pyhä Henki ON rakkaus, ilo, rauha… mutta Häneltä tulevat nämä ominaisuudet ihmishenkeen – oman henkemme hedelmä. Hedelmä on kasville lisääntymiskeino. Se on sitä, mikä nähdään. Siinä on siemeniä, jotta tuota hedelmää tulee lisää. Henkemme hedelmä on se, mitä ihmiset näkevät meidän käydessämme läpi vaikeita aikoja.
Paavali sanoo, että kun ihmiset näkevät rakkauden, ilon, rauhan, ystävällisyyden ja sellaisen meidän hengestämme, saatuamme voiton lihamme teoista, jopa keskellä maailmasta tulevaa painetta, he voivat toimia tuon hedelmän omaan elämäänsä. Tuolla tavoin Kristuksen sana meissä leviää, kun toiset ovat osallisia hengestämme tulevasta hedelmästä.
Jaakob sanoi, että meidän tulee pitää pelkkänä Ilona. Jeesus sanoi, että meidän täytyi 'olla turvallisella mielellä'. Paavali kirjoitti, kuinka hänet oli vihitty tähän suureen salaisuuteen – hän oppi jotakin uutta, astui uuteen ulottuvuuteen elämässään – kun hän katsoi Häneen, joka herättää kuolleet, hän tajusi sisäisesti olevansa täysin riippumaton olosuhteistaan. Hän oli vapaa sisäisesti, vaikka olosuhteiden täytyisikin käydä läpi oma prosessinsa.
Ja juuri tuossa päättäväisyydessä olla rohkea, tuossa päättäväisyydessä pitää pelkkänä Ilona, tuossa päättäväisyydessä katsoa Häneen, joka herättää kuolleet, meidät vihitään sellaiseen Kristuksen kanssa vaeltamisen syvyyteen, joka ei voi tulla mitään muuta tietä.
Kirjoitin lyhyesti tästä e-kirjassani Pursuing the Seasons of God (Seuraa Jumalan kausia, ei julkaistu suomeksi). Kuinka erään Herran ilmestymisen aikana käytyäni läpi kaiken tämän sarjan ensimmäisessä osassa kuvaamani, tunsin jotakin toverillisuutta Hänen kanssaan ja Hän minun kanssani. Hiljaisena aikanasi Hänen kanssaan, palvonnassa, tuona aikana, jolloin aistit Hänen läsnäolon sisälläsi, fokusoi siihen, mikä teillä on yhteistä. Ovatko ihmiset vihaisia sinulle, vaikket tehnyt mitään väärää? Tuo tapahtui myös Herralle – keskity tuohon yhteiseen piirteeseen.
Oletko kokenut pettämisen? Niin on Hänkin. Keskity tuohon yhteiseen piirteeseen. Kun olet Hänen edessään, kun olet palvonnassa, ota ydin siitä, mitä koet ja fokusoi siihen, kuinka myös Jeesus läpikävi sen – siinä siirryt sinua vastaan olevan maailman järjestelmän paineesta Häneen, joka herätettiin kuolleista, iloon hengessäsi, rohkeuteen hengessäsi. Se on siellä, silloin kun fokusoit siihen, mitä sinulla ja Jeesuksella on yhteistä elämän kokemuksissanne, kun voit siirtää ajatuksesi ja tunteesi Häneen - ja tulet tuntemaan hengessäsi ylivoimaisen rauhan, joka auttaa sinut selviytymään!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Kuinka olla olosuhteista riippumaton, osa 3/ 3
Hei kaikki,
Se, mitä haluamme katsoa tänään, on: kuinka Paavali pääsi siihen tilaan, että hän saattoi tuntea olevansa olosuhteista riippumaton?
Kerroin oman tarinamme osassa yksi eikä se ole mitään sellaista, jota koskaan toivoisi kenellekään. Samanaikaisesti se rakensi meissä jotakin hyvin syvää vaelluksessamme Herran kanssa. Jeesus sanoi Joh. 16:33:ssa:
"Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."
Tuo lausuma on avain meille siihen, että meidät on vihitty salaisuuteen, kuinka olla olosuhteista riippumaton. Jeesus sanoi: 'tämän minä olen teille puhunut...' Joten pysähdymme ja otamme huomioon sen, mitä tiedämme siitä, mitä Hän on meille puhunut, näyttänyt, paljastanut, saanut meidät havaitsemaan tai huomaamaan hengessämme. Mitä ilmestystä sinulla on Häneltä tilanteestasi? Mikä on viimeinen asia, minkä tiedät Herran kommunikoineen sinulle?
Mitä Hän kommunikoi sinulle, kun olit juuri pelastunut?
Tai mitä Hän sanoi jonakin toisena vaikeana aikana? "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha." Syy siihen, että palauttaa mieleen muistot siitä, mitä Hän on meille sanonut tai näyttänyt, on, että meillä olisi rauha. Nimenomaan pitämällä kiinni siitä, että tiedämme sen, mitä tiedämme Hänen puhuneen suoraan meille, tuo meille rauhan.
Jeesus jatkoi: "Maailmassa teillä on ahdistus." Sana 'maailma' tässä on 'kosmos' ja se tarkoittaa maailman järjestelmää. Jaak. 4:4 sanoo, että kun rakastamme maailman järjestelmää, olemme hengellisiä avionrikkojia. Se viittaa kulttuuriin, maailman tapoihin, jotka ovat vastoin Jumalaa ja Hänen teitään. Maailman järjestelmässä, Jeesus sanoi, teillä on 'ahdistus'. Kreikankielisen sanan juuri on 'paine'. Tässä maailman järjestelmässä teillä tulee olemaan painetta. Se käännetään myös vainoksi, huoleksi, koettelemukseksi. Tuo tiivistää sen, eikö tiivistäkin?
Mutta sitten Jeesus asettaa vastuun meille: meidän tehtävä on 'olla turvallisella mielellä'.
Tuohon kohtaan saakka Hän vain esitti lausumia. Olen kertonut teille kaikki nämä asiat, jotta teillä voi olla rauha. Maailmassa teillä tulee olemaan painetta. Kyllä, me ymmärrämme sen. Mutta sitten hän sanoo, että meidän täytyy tehdä jotakin: "Olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman/maailman järjestelmän."
Kreikan sana tässä turvallisesta mielestä on 'tharsos' ja se tarkoittaa 'rohkaistua' ja 'olla rohkea'. Jeesus sanoo meille, että keskellä maailman meille asettamia paineita rohkaistukaa, okaa rohkeita, koska muistamme, mitä Hän on aiemmin kertonut meille. SE on ainoa tapa tulla riippumattomaksi olosuhteista. Tuo riippumattomuus on hengessämme ja mielessämme ja tunteissamme – olosuhteet tulevat selviämään ajallaan – mutta sisäisesti voimme olla niistä riippumattomia, omaksua kokonaiskuvan siitä, että ne käyvät läpi oman prosessinsa, mutta me olemme rauhassa Kristuksessa.
Ennen kuin Paavali kirjoittaisi, että hän kykenisi voittamaan voimala kaikissa olosuhteissa Hänen kauttaan, joka häntä vahvistaa, hän kävi läpi ajan, jolloin hänestä tuntui siltä kuin oliivista, jota puserretaan oliiviprässissä. 2. Kor. 1: 8-11:ssä hän kirjoittaa toisessa kirjeessään korinttilaisilla ajastaan (Vähässä-) Aasiassa – joka oli Efeson ympärillä, missä oli mellakka ja hänet piti kiireesti viedä ulos kaupungista.
Apt. 20: 1-6:ssa sanotaan Paavalin lähteneen Efesosta mennäkseen takaisin ystäviensä luo Filipissä ja tuolla alueella.
Jakeet 3-6 paljastavat uskosta osattomien juutalaisten suunnitelleen väijytystä, jonka hän sai selville, joten hän palasi Filippiin ja sieltä lähti Troakseen nykypäivän Turkin rannikolle – samaan satamaan, josta hän oli purjehtinut Apt.16: 8-11:ssa mennäkseen ensimmäistä kertaa Lyydian ja filippiläisten luo kolmisen vuotta aiemmin!
Juuri Filippissä noiden läheisten ystävien ja hänen palvelutyönsä tukijoiden parissa Paavali kirjoitti toisen kirjeensä korinttilaisille. Jakeissa 1:8-11 hän puhui ajassaan (Vähässä-) Aasiassa - Efesossa – ja tunne-elämänsä tilasta.
"Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa (Efesossa), kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin, (jae 9) ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää..." Paavali käytti painetta välineenä auttamaan häntä kääntymään Isän puoleen, joka herättää kuolleet.
Paavalin käyttämiä sanoja kuvaamaan painetta käytettiin kuvailemaan oliiviprässiä, joka puristaa oliiveja siihen pisteeseen saakka, että öljy virtaa ulos – Paavali sanoi, että hänen elämänvoimaansa puristettiin ulos. Hän oli epätoivoinen hengestäänkin. Sana 'kuolemaantuomittu' oli kirjaimellinen kuolemantuomio. Ensin mellakka Efesossa, sitten juutalaiset, jotka olivat lujasti päättäneet surmata hänet, niin että hänellä oli kuolemantuomio juutalaisen järjestelmän sisällä JA kreikkalaisten johtajien taholta Efesossa.
Mutta tässä näemme Paavalin tehneen mitä Jeesus käski Joh. 16:33.
Ollessaan täysin voimaton hänen täytyi pakottaa itsensä katsomaan Häneen, joka herättää kuolleet. Hänen täytyi tehdä se. Ei ollut mitään erityistä voitelua auttamaan häntä. Ei ollut mitään 'rukoile Jumalan liikehdintää' – hänen täytyi pakottaa itsensä tunteidensa puolesta, ajatuksissaan kääntymään Hänen puoleensa, joka herättää kuolleet.
Jaakob kirjoittaisi saman asian Jaak. 1:2:ssa kun hän kirjoitti: 'pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, koettelemuksiin, testeihin..." (sama kreikan sana merkitsee kaikkia noita kolmea asiaa)
Tässä jälleen on meidän tehtävämme keskellä tuota painetta 'pitää pelkkänä ilona'. Ilo on hengen hedelmä, ei tunne. Hän ei käskenyt olla onnellinen, mikä on tunteista peräisin. Hän sanoi 'pitäkää pelkkänä ilona'. Gal. 5: 22-23:ssa Paavali sanoi, että hengen hedelmää on rakkaus, ilo, rauha…
Asiayhteytenä ovat lihan teot ja uudesti syntyneen hengen hedelmä. Monet ajattelevat virheellisesti (mielipiteeni) tämän olevan Pyhän Hengen hedelmä. Ei niin, se ei ole asiayhteys, eikä se heijastu siinä kokonaispointissa, joka Paavalilla on. Hän vertaa sotaakäyvää lihaa henkeä vasten. Pyhä Henki ON rakkaus, ilo, rauha… mutta Häneltä tulevat nämä ominaisuudet ihmishenkeen – oman henkemme hedelmä. Hedelmä on kasville lisääntymiskeino. Se on sitä, mikä nähdään. Siinä on siemeniä, jotta tuota hedelmää tulee lisää. Henkemme hedelmä on se, mitä ihmiset näkevät meidän käydessämme läpi vaikeita aikoja.
Paavali sanoo, että kun ihmiset näkevät rakkauden, ilon, rauhan, ystävällisyyden ja sellaisen meidän hengestämme, saatuamme voiton lihamme teoista, jopa keskellä maailmasta tulevaa painetta, he voivat toimia tuon hedelmän omaan elämäänsä. Tuolla tavoin Kristuksen sana meissä leviää, kun toiset ovat osallisia hengestämme tulevasta hedelmästä.
Jaakob sanoi, että meidän tulee pitää pelkkänä Ilona. Jeesus sanoi, että meidän täytyi 'olla turvallisella mielellä'. Paavali kirjoitti, kuinka hänet oli vihitty tähän suureen salaisuuteen – hän oppi jotakin uutta, astui uuteen ulottuvuuteen elämässään – kun hän katsoi Häneen, joka herättää kuolleet, hän tajusi sisäisesti olevansa täysin riippumaton olosuhteistaan. Hän oli vapaa sisäisesti, vaikka olosuhteiden täytyisikin käydä läpi oma prosessinsa.
Ja juuri tuossa päättäväisyydessä olla rohkea, tuossa päättäväisyydessä pitää pelkkänä Ilona, tuossa päättäväisyydessä katsoa Häneen, joka herättää kuolleet, meidät vihitään sellaiseen Kristuksen kanssa vaeltamisen syvyyteen, joka ei voi tulla mitään muuta tietä.
Kirjoitin lyhyesti tästä e-kirjassani Pursuing the Seasons of God (Seuraa Jumalan kausia, ei julkaistu suomeksi). Kuinka erään Herran ilmestymisen aikana käytyäni läpi kaiken tämän sarjan ensimmäisessä osassa kuvaamani, tunsin jotakin toverillisuutta Hänen kanssaan ja Hän minun kanssani. Hiljaisena aikanasi Hänen kanssaan, palvonnassa, tuona aikana, jolloin aistit Hänen läsnäolon sisälläsi, fokusoi siihen, mikä teillä on yhteistä. Ovatko ihmiset vihaisia sinulle, vaikket tehnyt mitään väärää? Tuo tapahtui myös Herralle – keskity tuohon yhteiseen piirteeseen.
Oletko kokenut pettämisen? Niin on Hänkin. Keskity tuohon yhteiseen piirteeseen. Kun olet Hänen edessään, kun olet palvonnassa, ota ydin siitä, mitä koet ja fokusoi siihen, kuinka myös Jeesus läpikävi sen – siinä siirryt sinua vastaan olevan maailman järjestelmän paineesta Häneen, joka herätettiin kuolleista, iloon hengessäsi, rohkeuteen hengessäsi. Se on siellä, silloin kun fokusoit siihen, mitä sinulla ja Jeesuksella on yhteistä elämän kokemuksissanne, kun voit siirtää ajatuksesi ja tunteesi Häneen - ja tulet tuntemaan hengessäsi ylivoimaisen rauhan, joka auttaa sinut selviytymään!
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed