Focus & Jesus #4
Keskipiste ja Jeesus, osa 4
Hei kaikki,
Kuten useimmat viikoittaisia ajatuksiani lukevat tietävät, vanhin poikamme Chris on vammainen. Hän syntyi hätäsektiolla jouduttuaan "sikiön ahdinkotilanteeseen" synnytyksen aikana ja hänellä havaittiin olevan napanuora kaulansa ympäri kietoutuneena vetosolmussa. Tuloksena on se, että fyysisesti hänestä tulee 35-vuotias joulukuun 23, mutta mieleltään hän on noin nelivuotias.
Chris on hyvin ulospäin suuntautunut, puhelias ja hänellä on hyvin hauska huumorintaju. Mutta koska hänellä on aivovaurio, se merkitsee myös sitä, että hän jakaa ne piirteet, joita niin usein havaitaan ihmisillä, joilla on aivovaurio vaurion syystä riippumatta. Tämä pitää sisällään sen, ettei pidetä rutiinin muutoksesta, hätkähdetään helposti kovia ääniä ja ollaan taipuvaisia raivonpuuskiin jos jompikumpi ensin mainituista tapahtuu.
Huomiomme uudelleen suuntaaminen
Sen tuloksena opimme varhain Chrisin huomion 'uudelleen suuntaamisen' taidon. Jos olimme suunnitelleet menevämme autolla hoitamaan asioita ja yhtäkkiä suunnitelmat muuttuivat, hänellä oli tapanAa tulla hyvin vihaiseksi ja huutaa tai jopa iskeä jotakin tai jotakuta. Kuitenkin jos me saatoimme yhtäkkiä sijoittaa hänen näköpiiriinsä uuden lelun tai jotakin kiinnostavaa kuten ohi ajavan junan, viha sammui kuin napista painaen, kun hänen huomionsa oli suunnattu uudelleen.
Siinä näyssä tapahtuneessa vierailussa ja niissä kolmessa esimerkissä Raamatusta, joita Herra käytti minua opettaakseen, on pitkälti kyse siitä, kuinka Hän suuntaa uudelleen huomiomme salatuista motiiveistamme ja häiriötekijöistä huomion keskipisteen puhtauteen ja rakkauteen.
Viimeinen esimerkki tuolta näyssä tapahtuneelta vierailulta
Ensimmäinen Hänen käyttämänsä esimerkki oli Joh. 3:sta, missä Hän tarkoituksellisesti kulki Samarian halki, minne fariseukset eivät seuraisi suunnatakseen uudelleen heidän huomionsa takaisin Johannes Kastajan parannuksenteon palvelutyöhön. Hänen pointtinsa oli, etteivät he voineet mennä eteenpäin Hänessä ennen kuin he olivat ensin hyväksyneet Johanneksen saarnaaman parannuksenteon.
Toinen kertomani esimerkki, jonka Hän minulle opetti, oli Joh. 6:sta, missä monet niistä, jotka Jeesus oli ihmeellisesti ruokkinut ja jotka olivat halunneet viedä Hänet väkisin ja tehdä Hänestä kuninkaan, tulivat paljastetuksi sen totuuden suhteen, etteivät he seuranneet Jeesusta niiden ihmeiden tähden, jotka osoittivat kuka Hän oli, vaan sen tähden, mitä Hän saattoi tehdä heidän hyväkseen. Paljastaakseen heidän salatut motiivinsa ja pakottaakseen heitä kohtaamaan oman sydämensä Hän kertoi heille sen vaikeaselkoisen vertauksen, että heidän täytyi syödä Hänen lihansa ja juoda Hänen verensä, sillä Hän oli todellinen Manna taivaasta. Monet jättivät Hänet mieluummin kuin kohtasivat oman sydämensä.
Tänään kerron Hänen vierailunsa kolmannen esimerkin, joka on rikkaan nuorukaisen Herran kanssa käymän keskustelun uudelleen suuntaaminen, niin kuin se nähdään Matt. 19: 16 – 22:ssa.
Vierailun tapahtuessa ...
Kun rikas nuorukainen tuli Jeesuksen luo, hän kysyi: "Hyvä mestari, mitä minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän?" Jos siis tässä olisi kyse sinusta tai minusta, olisimme vain vastanneet miehelle käskemällä häntä uskomaan Jeesukseen. Emme olisi välittäneet siitä, miksi hän halusi seurata Jeesusta, olisimme raportoineet, että 'saimme jonkun pelastettua' kuten osoitti se tosiasia, että hän rukoili kanssamme.
Mutta Jeesus vastasi: "Miksi sinä kutsut minua hyväksi? Ei ole ketään muuta hyvää kuin Jumala." Jeesus kysyi mieheltä tämän: Kutsumalla Minua hyväksi, ja tietämällä, ettei ole ketään muuta hyvää kuin Jumala, kutsutko minua näin ollen Jumalaksi?
Tuo oli se suuri kysymys, jonka Jeesus kysyi häneltä suoraan, mutta mies väisti tuon kysymyksen. Luemme nämä seitsemän jaetta muutamassa sekunnissa tajuamatta, että kyse oli todellisesta keskustelusta, jossa oli taukoja virkkeiden lopussa ja pohdiskelevaa harkintaa ennen vastaamista.
Kun hän ei vastannut Herralle suoraan, Herra yritti toisella tavalla paljastaa hänen sydämensä ja seuraavissa kolmessa jakeessa nuorukainen totesi, kuinka täydellinen oli, kuinka vanhurskas lausunnossaan suorituspohjaisesta uskostaan tajuamatta, että Herra oli asettanut hänelle ansan. Yhtäkkiä keskustelu kääntyi ja hän oli pakotettu katsomaan omaa sydäntään: "Jos haluat olla täydellinen, mene ja myy kaikki mitä sinulla on, anna tuotto köyhille ja sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule ja seuraa Minua."
Jos hän olisi uskonut Jeesuksen olevan Jumala, kuten hän oli päätellyt alussa, muttei koskaan vastannut suoraan, hän eittämättä olisi tehnyt noin iloiten, kuten Andreas, Pietari, Jaakob, Johannes ja Matteus olivat kaikki tehneet aiemmin. Mutta hän ei tehnyt niin, joten tämä oli se uudelleen suuntaaminen, jolla vietiin keskustelu takaisin miehen sydämeen ja siihen, mitä hän todella rakasti: ei siihen, mitä hänen suorituspohjainen uskonsa osoitti, vaan niihin motiiveihin, miksi hän kaipasi Jumalaa alun alkaen.
Nuoren miehen huomion keskipiste oli alun perin ollut hänessä itsessään – Mikä yksi asia minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän? Olen pitänyt kaikki (nämä) käskyt nuoruudestani. Mitä minulta vielä puuttuu? Se oli 'minä' -pohjaista uskoa.
Syyttämättä häntä suoraan siitä, että hän rakasti rahojaan ja statustaan enemmän kuin Jumalaa ja pakottamatta häntä kohtaamaan sitä, kuka Jeesus on, Herra sysäsi kaiken takaisin hänelle pakottaakseen häntä tekemään päätöksen. Ja heti kun hänen huomionsa oli suunnattu uudelleen näkemään oman sydämensä totuus, hän lähti pois surullisena olematta vielä halukas luopumasta varallisuudestaan.
Yhtäkkiä ymmärsin miksi menneinä aikoina minulla oli niin huutava tarve saada rukousvastaus tai rahaa tai ratkaisu, ja taivas oli täysin hiljaa tuolla alueella, kuitenkin tarkalleen samaan aikaan Hän pakotti minua työstämään jotakin persoonallisuuteni aluetta samalla kun Hän EI vastannut siihen, minkä luulin olevan pakottavampi tarve. Hän yritti suunnata uudelleen huomioni siihen, minkä suhteen Hän teki työtä sydämessäni samalla kun minä halusin koko ajan keskittyä tarpeeseeni saada rukousvastaus, rahantarpeeseeni tai vain tarpeeseen saada vastauksia.
Minun vuoroni
Kun Herra kertoi tämän rikkaasta nuorukaisesta ja kuinka Hän suuntasi uudelleen hänen huomionsa keskipisteen takaisin hänen omaan sydämeensä, en voinut olla kysymättä Häneltä tätä: "Herra, on olemassa ikivanhaa perimätietoa, jonka mukaan tuo rikas nuorukainen oli Barnabas, joka lopulta todella myi kaiken ja seurasi sinua kuten nähdään Apt. 4: 36-37:ssa, onko se totta?"
Hän oli hiljaa, vain katseli minua. Ja yhtäkkiä katsoessani Hänen silmiinsä oli kuin olisin katsellut peiliin, mutta näkemäni heijastus ei ollut fyysinen olemukseni, vaan motiivini tuollaisen kysymyksen kysymiselle. Ensimmäinen näkemäni asia oli, että rakastan nippelitietoa ja historiaa ja kysyin, koska olin utelias. Sitten taso vedettiin syrjään tuon motiivin takana olevaan motiiviin, ja näin kysyneeni, koska osa minusta halusi tietää jotakin, jota en voinut todistaa Raamatunkohdalla, vaan voisin kertoa ihmisille 'Herra kertoi minulle'. Ja yksi taso tuon takana oli hypoteettinen kuva itsestäni kertomassa tuota pientä nippelitietoa joukolle ihmisiä eikä sen tekeminen tapahtunut heidän rakentamisekseen, vaan siksi, että näyttäisin entistä ehommalta heidän silmissään. Synti oli se, että olisin kertonut sen omaksi edukseni samalla kuin puin sen siihen muotoon, että autoin heitä. Näin ylpeyteni ja kauhistuin itseäni.
Sanoin: "Olen pahoillani, Herra" ja muutin sydäntäni niin, että tulevaisuudessa varmistaisin, ennen kuin kertoisin Häneltä saamaani niin, että jos kertoisin, se tapahtuisi todella toisten auttamiseksi eikä oman egoni vuoksi. Vei vain sekunnin katua ja suunnata sydämeni uudelleen.
Ja sitten tajusin niiden kolmen esimerkin, jotka Hän oli juuri minulle opettanut siitä, kuinka Hän ohjasi ihmisten huomion keskipisteen uudelleen heidän omaan sydämeensä ja motiiveihinsa, on juuri sitä, mitä Hän juuri teki minulle. Minusta oli juuri tullut opetuksen kohta numero neljä tuossa näyssä tapahtuneessa vierailussa ja olin nöyrtynyt tavalla, jolla en koskaan aiemmin ollut ollut. Ja kaikki tapahtui ilman pienintäkään tuomion häivähdystä, se oli vain tosiasiaa jolle antoi tukea Absoluuttinen ehdoton rakkaus.
Näin Hänet tuona päivänä Elävänä Jumalan Sanana, joka arvioi ja jakaa sydämen ajatukset ja aikomukset, ja Jonka silmien edessä kaikki on paljasta ja avointa. (Hepr. 4:12-13).
Ja yhtäkkiä Hän hymyili ja sanoi minulle: "Se on OK. Opettaminen on ohi, opetus jääköön." Ja sen myötä Hän vaihtoi puheenaihetta puhuakseen joistakin muista asioista kuten ystävä saattaa keventää vakavan keskustelun tunnelmaa ennen lähtöään ja näin Hän juuri toimi. Hän kääntyi ja kuten Hänen tapansa on, käveli pois ja hävisi puolimatkassa kolmatta askeltaan, epäilemättä ilmestyäkseen jollekulle toiselle jossain päin maailmaa jättäen minut ajattelemaan juuri saamani opin syvyyttä. Ja tässä kohdassa myös minä jätän teidät – uusi aihe ensi viikolla.
Siunauksin,
John Fenn
cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
Keskipiste ja Jeesus, osa 4
Hei kaikki,
Kuten useimmat viikoittaisia ajatuksiani lukevat tietävät, vanhin poikamme Chris on vammainen. Hän syntyi hätäsektiolla jouduttuaan "sikiön ahdinkotilanteeseen" synnytyksen aikana ja hänellä havaittiin olevan napanuora kaulansa ympäri kietoutuneena vetosolmussa. Tuloksena on se, että fyysisesti hänestä tulee 35-vuotias joulukuun 23, mutta mieleltään hän on noin nelivuotias.
Chris on hyvin ulospäin suuntautunut, puhelias ja hänellä on hyvin hauska huumorintaju. Mutta koska hänellä on aivovaurio, se merkitsee myös sitä, että hän jakaa ne piirteet, joita niin usein havaitaan ihmisillä, joilla on aivovaurio vaurion syystä riippumatta. Tämä pitää sisällään sen, ettei pidetä rutiinin muutoksesta, hätkähdetään helposti kovia ääniä ja ollaan taipuvaisia raivonpuuskiin jos jompikumpi ensin mainituista tapahtuu.
Huomiomme uudelleen suuntaaminen
Sen tuloksena opimme varhain Chrisin huomion 'uudelleen suuntaamisen' taidon. Jos olimme suunnitelleet menevämme autolla hoitamaan asioita ja yhtäkkiä suunnitelmat muuttuivat, hänellä oli tapanAa tulla hyvin vihaiseksi ja huutaa tai jopa iskeä jotakin tai jotakuta. Kuitenkin jos me saatoimme yhtäkkiä sijoittaa hänen näköpiiriinsä uuden lelun tai jotakin kiinnostavaa kuten ohi ajavan junan, viha sammui kuin napista painaen, kun hänen huomionsa oli suunnattu uudelleen.
Siinä näyssä tapahtuneessa vierailussa ja niissä kolmessa esimerkissä Raamatusta, joita Herra käytti minua opettaakseen, on pitkälti kyse siitä, kuinka Hän suuntaa uudelleen huomiomme salatuista motiiveistamme ja häiriötekijöistä huomion keskipisteen puhtauteen ja rakkauteen.
Viimeinen esimerkki tuolta näyssä tapahtuneelta vierailulta
Ensimmäinen Hänen käyttämänsä esimerkki oli Joh. 3:sta, missä Hän tarkoituksellisesti kulki Samarian halki, minne fariseukset eivät seuraisi suunnatakseen uudelleen heidän huomionsa takaisin Johannes Kastajan parannuksenteon palvelutyöhön. Hänen pointtinsa oli, etteivät he voineet mennä eteenpäin Hänessä ennen kuin he olivat ensin hyväksyneet Johanneksen saarnaaman parannuksenteon.
Toinen kertomani esimerkki, jonka Hän minulle opetti, oli Joh. 6:sta, missä monet niistä, jotka Jeesus oli ihmeellisesti ruokkinut ja jotka olivat halunneet viedä Hänet väkisin ja tehdä Hänestä kuninkaan, tulivat paljastetuksi sen totuuden suhteen, etteivät he seuranneet Jeesusta niiden ihmeiden tähden, jotka osoittivat kuka Hän oli, vaan sen tähden, mitä Hän saattoi tehdä heidän hyväkseen. Paljastaakseen heidän salatut motiivinsa ja pakottaakseen heitä kohtaamaan oman sydämensä Hän kertoi heille sen vaikeaselkoisen vertauksen, että heidän täytyi syödä Hänen lihansa ja juoda Hänen verensä, sillä Hän oli todellinen Manna taivaasta. Monet jättivät Hänet mieluummin kuin kohtasivat oman sydämensä.
Tänään kerron Hänen vierailunsa kolmannen esimerkin, joka on rikkaan nuorukaisen Herran kanssa käymän keskustelun uudelleen suuntaaminen, niin kuin se nähdään Matt. 19: 16 – 22:ssa.
Vierailun tapahtuessa ...
Kun rikas nuorukainen tuli Jeesuksen luo, hän kysyi: "Hyvä mestari, mitä minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän?" Jos siis tässä olisi kyse sinusta tai minusta, olisimme vain vastanneet miehelle käskemällä häntä uskomaan Jeesukseen. Emme olisi välittäneet siitä, miksi hän halusi seurata Jeesusta, olisimme raportoineet, että 'saimme jonkun pelastettua' kuten osoitti se tosiasia, että hän rukoili kanssamme.
Mutta Jeesus vastasi: "Miksi sinä kutsut minua hyväksi? Ei ole ketään muuta hyvää kuin Jumala." Jeesus kysyi mieheltä tämän: Kutsumalla Minua hyväksi, ja tietämällä, ettei ole ketään muuta hyvää kuin Jumala, kutsutko minua näin ollen Jumalaksi?
Tuo oli se suuri kysymys, jonka Jeesus kysyi häneltä suoraan, mutta mies väisti tuon kysymyksen. Luemme nämä seitsemän jaetta muutamassa sekunnissa tajuamatta, että kyse oli todellisesta keskustelusta, jossa oli taukoja virkkeiden lopussa ja pohdiskelevaa harkintaa ennen vastaamista.
Kun hän ei vastannut Herralle suoraan, Herra yritti toisella tavalla paljastaa hänen sydämensä ja seuraavissa kolmessa jakeessa nuorukainen totesi, kuinka täydellinen oli, kuinka vanhurskas lausunnossaan suorituspohjaisesta uskostaan tajuamatta, että Herra oli asettanut hänelle ansan. Yhtäkkiä keskustelu kääntyi ja hän oli pakotettu katsomaan omaa sydäntään: "Jos haluat olla täydellinen, mene ja myy kaikki mitä sinulla on, anna tuotto köyhille ja sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule ja seuraa Minua."
Jos hän olisi uskonut Jeesuksen olevan Jumala, kuten hän oli päätellyt alussa, muttei koskaan vastannut suoraan, hän eittämättä olisi tehnyt noin iloiten, kuten Andreas, Pietari, Jaakob, Johannes ja Matteus olivat kaikki tehneet aiemmin. Mutta hän ei tehnyt niin, joten tämä oli se uudelleen suuntaaminen, jolla vietiin keskustelu takaisin miehen sydämeen ja siihen, mitä hän todella rakasti: ei siihen, mitä hänen suorituspohjainen uskonsa osoitti, vaan niihin motiiveihin, miksi hän kaipasi Jumalaa alun alkaen.
Nuoren miehen huomion keskipiste oli alun perin ollut hänessä itsessään – Mikä yksi asia minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän? Olen pitänyt kaikki (nämä) käskyt nuoruudestani. Mitä minulta vielä puuttuu? Se oli 'minä' -pohjaista uskoa.
Syyttämättä häntä suoraan siitä, että hän rakasti rahojaan ja statustaan enemmän kuin Jumalaa ja pakottamatta häntä kohtaamaan sitä, kuka Jeesus on, Herra sysäsi kaiken takaisin hänelle pakottaakseen häntä tekemään päätöksen. Ja heti kun hänen huomionsa oli suunnattu uudelleen näkemään oman sydämensä totuus, hän lähti pois surullisena olematta vielä halukas luopumasta varallisuudestaan.
Yhtäkkiä ymmärsin miksi menneinä aikoina minulla oli niin huutava tarve saada rukousvastaus tai rahaa tai ratkaisu, ja taivas oli täysin hiljaa tuolla alueella, kuitenkin tarkalleen samaan aikaan Hän pakotti minua työstämään jotakin persoonallisuuteni aluetta samalla kun Hän EI vastannut siihen, minkä luulin olevan pakottavampi tarve. Hän yritti suunnata uudelleen huomioni siihen, minkä suhteen Hän teki työtä sydämessäni samalla kun minä halusin koko ajan keskittyä tarpeeseeni saada rukousvastaus, rahantarpeeseeni tai vain tarpeeseen saada vastauksia.
Minun vuoroni
Kun Herra kertoi tämän rikkaasta nuorukaisesta ja kuinka Hän suuntasi uudelleen hänen huomionsa keskipisteen takaisin hänen omaan sydämeensä, en voinut olla kysymättä Häneltä tätä: "Herra, on olemassa ikivanhaa perimätietoa, jonka mukaan tuo rikas nuorukainen oli Barnabas, joka lopulta todella myi kaiken ja seurasi sinua kuten nähdään Apt. 4: 36-37:ssa, onko se totta?"
Hän oli hiljaa, vain katseli minua. Ja yhtäkkiä katsoessani Hänen silmiinsä oli kuin olisin katsellut peiliin, mutta näkemäni heijastus ei ollut fyysinen olemukseni, vaan motiivini tuollaisen kysymyksen kysymiselle. Ensimmäinen näkemäni asia oli, että rakastan nippelitietoa ja historiaa ja kysyin, koska olin utelias. Sitten taso vedettiin syrjään tuon motiivin takana olevaan motiiviin, ja näin kysyneeni, koska osa minusta halusi tietää jotakin, jota en voinut todistaa Raamatunkohdalla, vaan voisin kertoa ihmisille 'Herra kertoi minulle'. Ja yksi taso tuon takana oli hypoteettinen kuva itsestäni kertomassa tuota pientä nippelitietoa joukolle ihmisiä eikä sen tekeminen tapahtunut heidän rakentamisekseen, vaan siksi, että näyttäisin entistä ehommalta heidän silmissään. Synti oli se, että olisin kertonut sen omaksi edukseni samalla kuin puin sen siihen muotoon, että autoin heitä. Näin ylpeyteni ja kauhistuin itseäni.
Sanoin: "Olen pahoillani, Herra" ja muutin sydäntäni niin, että tulevaisuudessa varmistaisin, ennen kuin kertoisin Häneltä saamaani niin, että jos kertoisin, se tapahtuisi todella toisten auttamiseksi eikä oman egoni vuoksi. Vei vain sekunnin katua ja suunnata sydämeni uudelleen.
Ja sitten tajusin niiden kolmen esimerkin, jotka Hän oli juuri minulle opettanut siitä, kuinka Hän ohjasi ihmisten huomion keskipisteen uudelleen heidän omaan sydämeensä ja motiiveihinsa, on juuri sitä, mitä Hän juuri teki minulle. Minusta oli juuri tullut opetuksen kohta numero neljä tuossa näyssä tapahtuneessa vierailussa ja olin nöyrtynyt tavalla, jolla en koskaan aiemmin ollut ollut. Ja kaikki tapahtui ilman pienintäkään tuomion häivähdystä, se oli vain tosiasiaa jolle antoi tukea Absoluuttinen ehdoton rakkaus.
Näin Hänet tuona päivänä Elävänä Jumalan Sanana, joka arvioi ja jakaa sydämen ajatukset ja aikomukset, ja Jonka silmien edessä kaikki on paljasta ja avointa. (Hepr. 4:12-13).
Ja yhtäkkiä Hän hymyili ja sanoi minulle: "Se on OK. Opettaminen on ohi, opetus jääköön." Ja sen myötä Hän vaihtoi puheenaihetta puhuakseen joistakin muista asioista kuten ystävä saattaa keventää vakavan keskustelun tunnelmaa ennen lähtöään ja näin Hän juuri toimi. Hän kääntyi ja kuten Hänen tapansa on, käveli pois ja hävisi puolimatkassa kolmatta askeltaan, epäilemättä ilmestyäkseen jollekulle toiselle jossain päin maailmaa jättäen minut ajattelemaan juuri saamani opin syvyyttä. Ja tässä kohdassa myös minä jätän teidät – uusi aihe ensi viikolla.
Siunauksin,
John Fenn
cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed