Something lighter: Thoughts about creation 1 of 4, Why am I here?
Jotakin kevyempää: ajatuksia luomisesta, osa 1/4, miksi olen täällä?
Hei kaikki,
Olin istumassa lentokoneessa vuoden 1992 kesällä ja osa hyvin pitkästä lentomatkasta oli jo takana matkan suuntautuessa Venäjälle, jonne olin menossa auttamaan seurakuntien perustamisessa. Ikävystyneenä nappasin vanhan aikakausilehden edessäni olevan istuimen istuintaskusta ja olin ällistynyt lukiessani, että tiedemiehet olivat DNA:lla osoittaneet, että me kaikki tulemme yhdestä miehestä ja yhdestä naisesta perustuen tutkimuksiin, jotka alkoivat 1987. Ja ajatella, 1. Mooseksen kirja oli todennut tuon koko ajan. Kuinka mukavaa tieteen taholta vahvistaa Raamattu, ajattelin. J
Olin nähnyt taulukkoja, jossa tutkijat olivat liikkuneet taaksepäin löytääkseen ihmisen alkuperän käyttäen asukaslukuja. Liikkuen taaksepäin planeetalla tänään olevista miljardeista, arvioiden syntyvyyttä, luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia tuhoja, ruttoja ja sen sellaisia, he laskivat, että Jeesuksen aikoina oli elossa noin 170 miljoonaa ihmistä. Liikkuen taaksepäin arviot Aabrahamin ajan kohdalla noin vuonna 2.000 eKr. osoittavat noin viiden miljoonan ihmisen olleen tuolloin elossa.
Tässä helppolukuinen taulukko (englanniksi): https://www.worldometers.info/world-population/world-population-by-year/
Pysyykö maailma paikoillaan kilpikonnan selässä?
Olin kauan etsinyt vastauksia selittääkseni näkyviä ristiriitoja 1. Mooseksen kirjan ja tieteen välillä ja uskon, että tiede ainoastaan pelkästään saa selville, kuinka Jumala tekee asioita käyttäen luonnonlakeja. Mutta noiden aukkojen täyttäminen Raamatun ja tieteen välillä on vaikeampaa.
On olemassa oppimisen perussääntö: voi vain kirjoittaa ja ajatella asioita, jotka ovat tuttuja. Sen tähden luomiskertomukset, jotka viittaavat ihmiselle tuttuihin asioihin, osoittautuvat olevan ihmisen mielikuvituksesta, eivät jumalallisesta alkuperästä peräisin olevia. Jos on olemassa sellaisia luonnollisten asioiden selityksiä, joita ei selvästi löydy muinaiselle ihmiselle tutuista asioista, voimme vain vetää sen johtopäätöksen, että tuo informaatio tuli ihmisen ulkopuolelta.
Esimerkiksi luomiskertomus Babyloniasta sanoo, että makea vesi ja suolavesi sekoittuivat, mikä loi jumalat ja jumalattaret. Eräs niistä murhattiin ja puolesta tuota jumalatarta tuli maa ja hänen toinen puolensa tuli vesiksi. Toinen on se, että maapallo on kilpikonnan selässä (hindulaisuus). Skandinaavisessa mytologiassa oli lehmä, joka synnytti Burin nuollessaan suolaista, jne. Jotkut amerikanintiaanien luomiskertomukset pitävät sisällään korpin, joka luo ihmisen herneenpalosta ja keltit uskoivat valkoisen tamman (hevosen) synnyttäneen ensimmäisen jumalan… on kiinnostavaa, että monilla niistä on Isä, joka saa aikaan pojan, kuten Buri yllä, jolla oli poika tavalla, jota ei selitetty, nimeltään Bor, joka syntyi kolmen päivän kuluessa.
Tietämyksemme ulkopuolinen lähde
Mutta Raamattu on hyvin erilainen, kuten tiedät, siinä on ajatuksia ja käsitteitä, joiden lähde on selvästi luonnon ja muinaisen ihmiselle tuttujen asioiden ulkopuolella. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirja sanoo, että Jumala loi ihmiskunnan yhdestä miehestä ja yhdestä naisesta omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Emme tulleet herneenpalosta emmekä lehmästä, mutta kuinka muinainen ihminen saattoi tietää sen, jollei olisi hänen itsensä ulkopuolella olevaa lähdettä?
Jobin kirja ja Raamatun vanhin kirja. Se on muinaista juutalaista runoutta ja viisautta, minkä vuoksi se on sisällytetty samaan psalmien, sananlaskujen, Saarnaajan kirjan ja ’Laulujen’ kanssa, ja tapahtuu Nooan jälkeen, mutta ennen Aabrahamia – mikä huomataan siitä, ettei ollut pappeutta, oli yksilöllisiä uhreja Jumalalle, Jumala puhui Jobille tuulispäästä jne.
Job 26:7 paljastaa, että Jumala 'ripustaa maan tyhjyyden päälle' 'autiuden ylle'. Kuinka Job tiesi avaruuden tyhjyydestä tai siitä, että maa 'riippuu' tyhjyyden päällä? Tuo tietämys on normaalin inhimillisen kokemuksen ulkopuolella. Job ei sanonut, että maapallo sijaitsee kilpikonnan päällä – tietämys siitä, että maapallo roikkuu tyhjässä avaruudessa, tuli ihmisen ajattelun ulkopuolelta.
Raamattu viittaa siihen, että maapallo on pyöreä: yksi esimerkki on 1. Moos. 1:9, joka sanoo, että kaikki maa oli kokoontunut yhteen paikkaan ja vedet kokoontuneet yhteen erikseen. Painovoima pitää kaikkea yhdessä; jos muistelet kouluaikojen geometriaa, se voi tapahtua vain pallolla.
Jos tuota on vaikea ymmärtää, yritä kaataa vettä pöydän päälle ja sitten pyöritä pöytää ja katso, pysyykö vesi paikoillaan. Vaikka keskellä pöytää olisi painovoiman keskipiste, vesi lentäisi joka suuntaan sekavassa sotkussa. Vain pallo voi säilyttää maan ja veden yhtä kaukana painovoiman lähteestä. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 1000 mailia tunnissa (1609 km/h) ja jos se ei olisi pallo, jonka ytimessä on painovoima, kaikki käyttäytyisi kuin vesi pöydällä pyörittäessäsi pöytää.
Viisauden persona kuvaa, kuinka Hän oli läsnä, kun Isä loi maapallon, todeten Sananl. 8:27:ssä: "Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle..." Se on ympyrä. Kuinka muinainen ihminen tiesi sen?
Evoluutioteoria
Raamatun luomiskertomus osoittaa, että me jokainen olemme luotu, Jumala ajatteli meidät, Jumalalla on tarkoitus meille ja jokaiselle luomakunnan osalle. Jumala ilmaisee itsensä MINÄ OLEN, aina nykyhetkessä läsnä olevana, joka tulee olemaan Hän, joka tulee olemaan. Se tarkoittaa, että parhaat päivämme ovat edessämme, sillä olemme Hänessä ja Hän meissä: Hän on tulevaisuuden Jumala, koskaan Hänessä päättymättömien maailmanaikojen Jumala.
Sen vastakohtana evoluutioteoria sanoo, että koko maailmankaikkeus on jättiläismäinen kosminen sattuma, molekyylien kohtaamisen satunnainen tapahtuma. Sen tähden ihminen on sattuma. Ja jos ihminen on sattumaa, niin moraali on sitä mitä ihminen sanoo sen olevan. Oikea ja väärä on mielipidekysymys. Jos joku ajattelee olevan moraalista rosvota ja varastaa ja toinen uskoo sen olevan väärin – kumpikin on oikeassa! Kaikki on vain sattumaa, mikä ei tarjoa mitään absoluuttien kehikkoa, jolla mitata elämää.
Mikä on asian ydin? Jos minä olen sattumaa, elämäni tarkoitus on omaa päätöstäni; jos päätän, ettei minulla ole tarkoitusta, voin päättää elämäni. Mitä väliä sillä on? Evoluutio on toivotonta olemassaoloa. Jokunen ateisti on kertonut minulle: "Kun kuolen, on kuin ötökkä jalkakäytävällä, vain lakkaan olemasta." Tuo ajattelu on lopputulema siitä, että uskoo koko maailmankaikkeuden olevan sattumaa.
Vastaukseni on ollut, että voin todistaa meidän olevan ikuisia olentoja hyvin yksinkertaisesti. Monet ovat valmiita tunnustamaan, että sisäisesti heistä tuntuu samalta kuin silloin, kun he olivat nuoria, mutta heidän kehonsa on muuttunut heidän ympärillään. Heidän kehonsa on vanhentunut samalla kun sisäisesti he eivät ole tehneet niin. Tuo muuttumaton, iätön sisäinen minuus todistaa, että emme tarvitse maallista kehoamme elääksemme, sillä meidän muuttumaton sisäinen minuutemme on osoittanut vuosikymmenten ajan, että olemme ikuisia ja jatkamme elämistä sen jälkeen, kun kehomme on vanhentunut siihen pisteeseen asti, että se lakkaa toimimasta.
Paavali kirjoitti Room. 1:ssä, että Jumalan näkeminen luomakunnassa ja Jumalan tunnustaminen Luojaksi on perustavimman laatuinen tapa tuntea Hänet. Room. 1: 20-31 sanoo, että jos joku torjuu Hänet Luojana, Hän sallii tuo henkilön mennä menojaan sallien tämän ajatella kaikenlaisia jumalattomia ajatuksia, jotka johtavat syntielämään.
Tuo perusta Jumalasta Luojanamme on se, mikä mahdollistaa sen, että loppuosa uskostamme rakentuu asianmukaisesti. Jos joku uskoo evoluutioteorian olevan tosiasia samalla kun väittää tuntevansa Isän ja Herran, hänen uskon talossaan on halkeileva perustus ja muutamia halkeilevia seiniä. Hän tulee menemään harhaan myös muilla alueilla ilman että edes tajuaa sitä kovin usein.
Melkein jokainen ihmettelee ensin itsekseen 'Miksi olen täällä?' ja 'Mikä on elämäni tarkoitus?' Nuo kysymykset ovat ensimmäinen tilaisuus tunnustaa, että Jumala on olemassa, että meidät ja luonto on luotu, emmekä ole kosminen sattuma.
1.Mooseksen kirja ei ole tiedekirja, ja liikkeellä on monia ääniä, jotka tuovat sekaannusta asiaan, mutta vastausta vailla olevien kysymysten ei pitäisi olla meille syy olla uskomatta. Kaikesta muusta tiedämme, että usko Jeesukseen merkitsee ikuista elämää, sen yli menevät vastaukset voivat odottaa.
Mutta joidenkin aukkokohtien täyttäminen voi olla avuksi… Joten tässä eräitä ajatuksia, jotka voivat selittää joitakin niistä asioista, joita olet ihmetellyt… ja siihen menemme ensi viikolla pohtiessamme makroevoluutiota ja mikroevoluutiota. Toinen on raamatullista, toinen ei. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Jotakin kevyempää: ajatuksia luomisesta, osa 1/4, miksi olen täällä?
Hei kaikki,
Olin istumassa lentokoneessa vuoden 1992 kesällä ja osa hyvin pitkästä lentomatkasta oli jo takana matkan suuntautuessa Venäjälle, jonne olin menossa auttamaan seurakuntien perustamisessa. Ikävystyneenä nappasin vanhan aikakausilehden edessäni olevan istuimen istuintaskusta ja olin ällistynyt lukiessani, että tiedemiehet olivat DNA:lla osoittaneet, että me kaikki tulemme yhdestä miehestä ja yhdestä naisesta perustuen tutkimuksiin, jotka alkoivat 1987. Ja ajatella, 1. Mooseksen kirja oli todennut tuon koko ajan. Kuinka mukavaa tieteen taholta vahvistaa Raamattu, ajattelin. J
Olin nähnyt taulukkoja, jossa tutkijat olivat liikkuneet taaksepäin löytääkseen ihmisen alkuperän käyttäen asukaslukuja. Liikkuen taaksepäin planeetalla tänään olevista miljardeista, arvioiden syntyvyyttä, luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia tuhoja, ruttoja ja sen sellaisia, he laskivat, että Jeesuksen aikoina oli elossa noin 170 miljoonaa ihmistä. Liikkuen taaksepäin arviot Aabrahamin ajan kohdalla noin vuonna 2.000 eKr. osoittavat noin viiden miljoonan ihmisen olleen tuolloin elossa.
Tässä helppolukuinen taulukko (englanniksi): https://www.worldometers.info/world-population/world-population-by-year/
Pysyykö maailma paikoillaan kilpikonnan selässä?
Olin kauan etsinyt vastauksia selittääkseni näkyviä ristiriitoja 1. Mooseksen kirjan ja tieteen välillä ja uskon, että tiede ainoastaan pelkästään saa selville, kuinka Jumala tekee asioita käyttäen luonnonlakeja. Mutta noiden aukkojen täyttäminen Raamatun ja tieteen välillä on vaikeampaa.
On olemassa oppimisen perussääntö: voi vain kirjoittaa ja ajatella asioita, jotka ovat tuttuja. Sen tähden luomiskertomukset, jotka viittaavat ihmiselle tuttuihin asioihin, osoittautuvat olevan ihmisen mielikuvituksesta, eivät jumalallisesta alkuperästä peräisin olevia. Jos on olemassa sellaisia luonnollisten asioiden selityksiä, joita ei selvästi löydy muinaiselle ihmiselle tutuista asioista, voimme vain vetää sen johtopäätöksen, että tuo informaatio tuli ihmisen ulkopuolelta.
Esimerkiksi luomiskertomus Babyloniasta sanoo, että makea vesi ja suolavesi sekoittuivat, mikä loi jumalat ja jumalattaret. Eräs niistä murhattiin ja puolesta tuota jumalatarta tuli maa ja hänen toinen puolensa tuli vesiksi. Toinen on se, että maapallo on kilpikonnan selässä (hindulaisuus). Skandinaavisessa mytologiassa oli lehmä, joka synnytti Burin nuollessaan suolaista, jne. Jotkut amerikanintiaanien luomiskertomukset pitävät sisällään korpin, joka luo ihmisen herneenpalosta ja keltit uskoivat valkoisen tamman (hevosen) synnyttäneen ensimmäisen jumalan… on kiinnostavaa, että monilla niistä on Isä, joka saa aikaan pojan, kuten Buri yllä, jolla oli poika tavalla, jota ei selitetty, nimeltään Bor, joka syntyi kolmen päivän kuluessa.
Tietämyksemme ulkopuolinen lähde
Mutta Raamattu on hyvin erilainen, kuten tiedät, siinä on ajatuksia ja käsitteitä, joiden lähde on selvästi luonnon ja muinaisen ihmiselle tuttujen asioiden ulkopuolella. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirja sanoo, että Jumala loi ihmiskunnan yhdestä miehestä ja yhdestä naisesta omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Emme tulleet herneenpalosta emmekä lehmästä, mutta kuinka muinainen ihminen saattoi tietää sen, jollei olisi hänen itsensä ulkopuolella olevaa lähdettä?
Jobin kirja ja Raamatun vanhin kirja. Se on muinaista juutalaista runoutta ja viisautta, minkä vuoksi se on sisällytetty samaan psalmien, sananlaskujen, Saarnaajan kirjan ja ’Laulujen’ kanssa, ja tapahtuu Nooan jälkeen, mutta ennen Aabrahamia – mikä huomataan siitä, ettei ollut pappeutta, oli yksilöllisiä uhreja Jumalalle, Jumala puhui Jobille tuulispäästä jne.
Job 26:7 paljastaa, että Jumala 'ripustaa maan tyhjyyden päälle' 'autiuden ylle'. Kuinka Job tiesi avaruuden tyhjyydestä tai siitä, että maa 'riippuu' tyhjyyden päällä? Tuo tietämys on normaalin inhimillisen kokemuksen ulkopuolella. Job ei sanonut, että maapallo sijaitsee kilpikonnan päällä – tietämys siitä, että maapallo roikkuu tyhjässä avaruudessa, tuli ihmisen ajattelun ulkopuolelta.
Raamattu viittaa siihen, että maapallo on pyöreä: yksi esimerkki on 1. Moos. 1:9, joka sanoo, että kaikki maa oli kokoontunut yhteen paikkaan ja vedet kokoontuneet yhteen erikseen. Painovoima pitää kaikkea yhdessä; jos muistelet kouluaikojen geometriaa, se voi tapahtua vain pallolla.
Jos tuota on vaikea ymmärtää, yritä kaataa vettä pöydän päälle ja sitten pyöritä pöytää ja katso, pysyykö vesi paikoillaan. Vaikka keskellä pöytää olisi painovoiman keskipiste, vesi lentäisi joka suuntaan sekavassa sotkussa. Vain pallo voi säilyttää maan ja veden yhtä kaukana painovoiman lähteestä. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 1000 mailia tunnissa (1609 km/h) ja jos se ei olisi pallo, jonka ytimessä on painovoima, kaikki käyttäytyisi kuin vesi pöydällä pyörittäessäsi pöytää.
Viisauden persona kuvaa, kuinka Hän oli läsnä, kun Isä loi maapallon, todeten Sananl. 8:27:ssä: "Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle..." Se on ympyrä. Kuinka muinainen ihminen tiesi sen?
Evoluutioteoria
Raamatun luomiskertomus osoittaa, että me jokainen olemme luotu, Jumala ajatteli meidät, Jumalalla on tarkoitus meille ja jokaiselle luomakunnan osalle. Jumala ilmaisee itsensä MINÄ OLEN, aina nykyhetkessä läsnä olevana, joka tulee olemaan Hän, joka tulee olemaan. Se tarkoittaa, että parhaat päivämme ovat edessämme, sillä olemme Hänessä ja Hän meissä: Hän on tulevaisuuden Jumala, koskaan Hänessä päättymättömien maailmanaikojen Jumala.
Sen vastakohtana evoluutioteoria sanoo, että koko maailmankaikkeus on jättiläismäinen kosminen sattuma, molekyylien kohtaamisen satunnainen tapahtuma. Sen tähden ihminen on sattuma. Ja jos ihminen on sattumaa, niin moraali on sitä mitä ihminen sanoo sen olevan. Oikea ja väärä on mielipidekysymys. Jos joku ajattelee olevan moraalista rosvota ja varastaa ja toinen uskoo sen olevan väärin – kumpikin on oikeassa! Kaikki on vain sattumaa, mikä ei tarjoa mitään absoluuttien kehikkoa, jolla mitata elämää.
Mikä on asian ydin? Jos minä olen sattumaa, elämäni tarkoitus on omaa päätöstäni; jos päätän, ettei minulla ole tarkoitusta, voin päättää elämäni. Mitä väliä sillä on? Evoluutio on toivotonta olemassaoloa. Jokunen ateisti on kertonut minulle: "Kun kuolen, on kuin ötökkä jalkakäytävällä, vain lakkaan olemasta." Tuo ajattelu on lopputulema siitä, että uskoo koko maailmankaikkeuden olevan sattumaa.
Vastaukseni on ollut, että voin todistaa meidän olevan ikuisia olentoja hyvin yksinkertaisesti. Monet ovat valmiita tunnustamaan, että sisäisesti heistä tuntuu samalta kuin silloin, kun he olivat nuoria, mutta heidän kehonsa on muuttunut heidän ympärillään. Heidän kehonsa on vanhentunut samalla kun sisäisesti he eivät ole tehneet niin. Tuo muuttumaton, iätön sisäinen minuus todistaa, että emme tarvitse maallista kehoamme elääksemme, sillä meidän muuttumaton sisäinen minuutemme on osoittanut vuosikymmenten ajan, että olemme ikuisia ja jatkamme elämistä sen jälkeen, kun kehomme on vanhentunut siihen pisteeseen asti, että se lakkaa toimimasta.
Paavali kirjoitti Room. 1:ssä, että Jumalan näkeminen luomakunnassa ja Jumalan tunnustaminen Luojaksi on perustavimman laatuinen tapa tuntea Hänet. Room. 1: 20-31 sanoo, että jos joku torjuu Hänet Luojana, Hän sallii tuo henkilön mennä menojaan sallien tämän ajatella kaikenlaisia jumalattomia ajatuksia, jotka johtavat syntielämään.
Tuo perusta Jumalasta Luojanamme on se, mikä mahdollistaa sen, että loppuosa uskostamme rakentuu asianmukaisesti. Jos joku uskoo evoluutioteorian olevan tosiasia samalla kun väittää tuntevansa Isän ja Herran, hänen uskon talossaan on halkeileva perustus ja muutamia halkeilevia seiniä. Hän tulee menemään harhaan myös muilla alueilla ilman että edes tajuaa sitä kovin usein.
Melkein jokainen ihmettelee ensin itsekseen 'Miksi olen täällä?' ja 'Mikä on elämäni tarkoitus?' Nuo kysymykset ovat ensimmäinen tilaisuus tunnustaa, että Jumala on olemassa, että meidät ja luonto on luotu, emmekä ole kosminen sattuma.
1.Mooseksen kirja ei ole tiedekirja, ja liikkeellä on monia ääniä, jotka tuovat sekaannusta asiaan, mutta vastausta vailla olevien kysymysten ei pitäisi olla meille syy olla uskomatta. Kaikesta muusta tiedämme, että usko Jeesukseen merkitsee ikuista elämää, sen yli menevät vastaukset voivat odottaa.
Mutta joidenkin aukkokohtien täyttäminen voi olla avuksi… Joten tässä eräitä ajatuksia, jotka voivat selittää joitakin niistä asioista, joita olet ihmetellyt… ja siihen menemme ensi viikolla pohtiessamme makroevoluutiota ja mikroevoluutiota. Toinen on raamatullista, toinen ei. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed