John and Barb's testimonies, Epilogue 1 of 2; how to stay married.
Johnin ja Barbin todistukset, loppusanat osa 1/2, kuinka pysyä naimisissa
Hei kaikki,
Toivon lukijoiden voineen tutustua meihin paremmin ja poimineen itselleen avuksi olevia seikkoja tästä sarjasta. Näissä loppusanoissa keskityn asioihin, jotka teimme väärin ja oikein pysyäksemme naimisissa ja rakastuneina kaikki nämä vuodet.
50 vuotta seurustelua
Vuoden 2024 lokakuussa Barb otti esiin sen, että juhlimme 50 seurusteluvuottamme, sillä juuri lokakuussa 1974 pyysin häntä 'seurustelemaan' vakavasti. Saan usein sähköposteja ihmisiltä, jotka joko haluavat mennä naimisiin, päättää onko heidän seurustelukumppaninsa
'se oikea', tai toiselta puolin päättää, erotako vai pysyä puolisonsa kanssa tai jopa niiltä, jotka kaipaavat edesmennyttä puolisoaan.
Ensimmäinen tekijä on se, että me seurustelemme edelleen. Jatkan auton ja kaikkien muiden ovien avaamista hänelle ikään kuin olisimme yhä treffeillä. Jalkakäytävällä kävelen ajotien puolella hänen suojakseen. Hän on minun seurustelukumppanini. Varaamme aikaa 'treffipäiviin' säännöllisesti. Kun Chris oli kotona ja hänen nuoremmat veljensä huolehtivat hänestä jonkin aikaa, saatoimme lähteä kävelylle kodin lähellä, mennä ulos ravintolaan tai pikaruokalaan – jopa vain muutamaksi minuutiksi juhlistamaan meitä.
Juhlistamme 'rakastan sinua' -hetkiä enemmän kuin matkaamiamme vaikeita kilometrejä, mutta vaikeudet syventävät noita 'rakastan sinua' -hetkiä.
Hyväksy se, mitä et voi toisessa muuttaa.
Olette kaksi yksilöä saman katon alla. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että avainasia pitkille avioliitoille on kyky hyväksyä ne asiat puolisossasi, jotka sinua ärsyttävät, valita siirtää huomion keskipiste kiitollisuuteen positiivisista asioista. Älä tee noista vähäpätöisistä ärsyttävistä asioista kynnyskysymyksiä. Erilainen ei ole välttämättä väärää. Kommunikoikaa keskenänne riippumatta siitä, seurusteletteko ja mietitte, onko toinen 'se oikea' tai naimisissa ja kamppailette pysyäksenne naimisissa. Älkää tehkö kärpäsistä härkäsiä yhteisellä matkallanne. Pääskää asian yli, vaeltakaa rakkaudessa, sopeutukaa ja kasvakaa. Älkää odottako täydellisyyttä puolisoltanne, se on kuvitelmaa. Jok’ikinen pieni toive listallanne kumppaninne piirteistä ei täyty; jos näin olisi, ette joko ole kovinkaan syvällisiä tai teiltä jäävät ilmeiset epätäydellisyydet huomaamatta. Kasvakaa aikuisiksi.
Teimme säännön ennen kuin menimme kihloihin, mutta tietäessämme menevämme naimisiin: avioeroa merkitsevä sana ei tulisi koskaan esille mahdollisuutena. Tarkoitimme sitä, että missä tahansa vaikeassa tilanteessa valitsisimme kasvaa Kristuksessa, kasvaa ihmisinä, yhdessä eikä koskaan ottaa esiin tuota sanaa. Tulisimme kasvamaan Kristuksessa sen sijaan joka tilanteessa. Kun tiesimme olevamme rakastuneita, meillä oli muutamat treffit, joiden aikana puhuimme aiheesta 'mitä jos'. Mitä jos minä halvaantuisin, jäisitkö yhä luokseni? Mitä jos lihoisin 200 paunaa (90 kg)? Mitä jos en petaa sänkyä joka aamu? Mitä jos en tiedä miten korjata juttuja kodissamme? Mitä jos tulen töistä kotiin, enkä halua laittaa ruokaa, otatko sinä homman hoitaaksesi? "Mitä jos" auttoi meitä pohtimaan ja määrittelemään sen, kuinka syvä rakkautemme oli.
Ajattele kuin mies...?
Miehet ovat olleet ongelmien ratkojia siitä lähtien, kun Aadam asetettiin puutarhaan ennen kuin Eeva luotiin, ja Herra näytti hänelle puutarhan, käski hänen nimetä eläimet ja sen sellaista. Sitten Eeva tuli kuvaan mukaan ja näki koko puutarhan ja eläimet kaikki hänelle valmiina. Siitä lähtien mies on ollut viritetty ongelmanratkaisuun suuntautuvaksi ja näkemään vain yhden neliön vohvelista kerrallaan. Eeva, joka näki valmiiksi tehdyn kuvan, kun hänet luotiin, ajattelee kuin lautasella oleva spagettikasa – jokainen yksittäinen pastanauha on yhteydessä jokaiseen toiseen pastanauhaan. Kaikki asiat ovat yhteydessä. Miehet näkevät vain tuon yhden vohvelineliön eivätkä koko vohvelia. Mutta naiselle kaikki ovat yhteydessä keskenään.
Vohvelineliömies: Auto ei lähde käyntiin tänä aamuna. Mies ajattelee: akku? hän ajattelee: bensa loppu? Hän ajattelee: sähköjärjestelmän häiriö? Nainen näkee spagettikasan: "Myöhästyn töistä. Kuinka lapset pääsevät kouluun? Minulla on esitys, josta myöhästyn. Pomoni vihaa sitä. Ehkä saan potkut. Joudun noloon asemaan. Judy vihaa minua joka tapauksessa, hän haluaa tehtäväni, tämä saattaa olla hänelle eduksi. Kuinka tyttäremme pääsee pianotunnilleen? Minun täytyy kipaista kauppaan, mitä meillä on päivälliseksi?" ja NIIN paljon enemmän on hänen spagettikasan ajatuksissaan, kun hän sanoo yksinkertaisesti: auto ei lähde käyntiin.
Miehet: kun nainen sanoo: "auto ei lähde käyntiin" hän tuntee kaiken sen, mikä on yllä kursivoitu. Tuo KAIKKI ja ENEMMÄN sisältyy hänen lyhyeen pikku lauseeseensa: "auto ei lähde käyntiin." Katso hänen sanojensa sisältämään tunteeseen, älä pelkästään kuule noita sanoja.
Miehet - oppikaa kuuntelemaan noita tunteita
Tarttukaa hänen sanojensa sisältämään stressiin. Ajatelkaa, että hänen sanansa ovat kuin huolen, pelon, hädän jne. kannu. Sanat ovat säiliö, mutta teidän täytyy kuunnella, mitä niihin sisältyy. Käsitelkää noita pelkoja esittämällä ratkaisuja ennen akun tarkistamista. Heti kun kuulette: 'Auto ei lähde käyntiin' hankkiudu mutkan edelle huolehtimalla jokaisesta kasassa olevasta pastanauhasta: "Voin viedä sinut kotiin nyt ja soittaa myöhemmin hinausauton tai pyydän naapuria katsomaan autoa. Päiväni on helppo, joten voin viedä tyttäremme pianotunnille iltapäivällä. Ruokatavarat voi tilata toimituksella kotiin tai minulle autoon pianotunnin jälkeen tai menemme ulos syömään." Kuulkaa asiaan liittyvä tunne, pelko ja ratkaiskaa SE ongelma.
MONET kerrat olen ollut tietämätön ja vain kysynyt Barbilta: "Mitä pelkäät? Mistä olet huolissasi? Auta minua ymmärtämään", johonkin ongelmaan liittyen. Monet kerrat hänen on täytynyt kertoa minulle huolenaiheensa, sitten voin käsitellä sitä kysymystä ja ratkaista hänen ongelmansa.
Miehet – kyseessä on taito, joka opitaan, sellainen taito, jonka myönnän olevan sellainen, ettei se ole meille luontaista ja opettelen yhä ajattelemaan 'mitä hän pelkää' kun kuulen ongelmasta, joka kerrotaan vaimoni kanssa 50 vuoden 'seurustelun' jälkeen. Mutta vaimo haluaa sinun ratkaisevan asian, joten naiset, antakaa miehen ratkaista asia omalla tavallaan. Älkää mikromanageroiko. Hän saattaa epäonnistua ja oppii ajan ja rahan menon myötä, että sinun tapasi oli oikea. Mutta toisaalta usein hän ratkaisee ongelman tavalla, jota et koskaan tullut ajatelleeksi. Kolme sanaa, jotka jokainen mies haluaa kuulla, ovat… ei, eivät nuo kolme. Nämä kolme: "Sinä olit oikeassa." (lol)
Olen oppinut sen, että Barb ei tule koskaan ajattelemaan kuin minä ja hän on oppinut, etten koskaan tule ajattelemaan kuin hän. Lakkaa odottamasta sitä, että puolisosi ajattelee kuin sinä. Me miehet liikumme sanojen mukaisesti ja voimme reagoida ilman sen kummempia taka-ajatuksia – kyse on vain ratkaistavana olevasta vohvelineliöongelmasta. Joten naiset, lakatkaa tulkitsemasta kaikkea, mitä sanomme ja teemme ikään kuin se olisi yhteydessä teidän ajatustenne spagettikasaan. Vielä nykyäänkin sanon usein Barbille: "Tämä on vain vastaus, siinä ei ole tunnetta, ei taka-ajatusta, ei varasuunnitelmaa, ei manipulaatiota – se on vain vohvelineliöongelma, jota yritän ratkaista." Sanon YHÄ tuollaisia asioita, jotta hän kykenee siirtymään vohveliruutumoodiin, kun käsittelen jotakin hänen esille ottamaansa kysymystä, koska hän tutkii jokaisen pastanauhan nähdäkseen, kuinka sanomani liittyy jokaiseen muuhun pastanauhaan – mutta useimmiten minä vain totean vohveliruutuasian, ei ole mitään tunnetta, ei mitään taka-ajatusta.
Olen aina, aina ollut uskollinen Barbille ja hän minulle
Mutta tämä eroavaisuus on syy, miksi mies, joka jää kiinni aviorikoksesta, sanoo 'Tuo nainen ei merkitse minulle mitään', koska hän näki suhteensa vohveliruutuna. Vaimo ymmärtää aviorikoksen olevan yhden pastanauhan, joka on yhteydessä jokaiseen muuhun pastanauhaan ja merkitsee hänelle kaikkea.
Nainen saattaa kysyä: "Miltä tämä leninki näyttää?" ja hän ajattelee leninkiä, hiuksiaan, koruja, kenkiä, ehostusta. Mutta sinä kuulet 'leninki' ja sanot: "Se on okei, kuosi ei ole suosikkini" ja nainen kuulee, että hänen leninkinsä ei sovi yhteen hänen kenkiensä kanssa, jotka eivät sovi yhteen hänen korvakorujensa kanssa, jotka eivät sovi yhteen hänen hiustensa kanssa… miehet, tehkää itsellenne palvelus, ratkaiskaa spagettikasan ongelma ennen kuin avaatte suunne kuuntelemalla koko pakettia, ottakaa askel taaksepäin tuosta yhdestä vohveliruudusta nähdäksenne koko vohvelin!
Miehet: kuunnelkaa heidän sanojensa takana olevaa pelkoa, huolta, stressiä. Reagoikaa ja vastatkaa siihen tunteeseen enemmän kuin sanoihin. Hyväksykää ja käsitelkää niitä hänen tunteitaan, jotka sanoihin sisältyvät. SITTEN heti kun ne on käsitelty, hän sallii sinun ratkaista ongelman vapaasti hänen rajojensa sisällä. Naiset – antakaa miehen ratkaista ongelma. Useimmiten he tekevät sen eri tavalla, mutta ongelma tulee ratkaistuksi. Lakatkaa yrittämästä kertoa heille, kuinka ratkaista se ongelma, jonka annoitte heille ratkaistavaksi – älkää mikromanageroiko, uskokaa häneen. Älä yritä Saada puolisoasi ajattelemaan tavallasi – opi hyväksymään eroavaisuudet ja anna hänen hoitaa tilanne.
Päätös ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Johnin ja Barbin todistukset, loppusanat osa 1/2, kuinka pysyä naimisissa
Hei kaikki,
Toivon lukijoiden voineen tutustua meihin paremmin ja poimineen itselleen avuksi olevia seikkoja tästä sarjasta. Näissä loppusanoissa keskityn asioihin, jotka teimme väärin ja oikein pysyäksemme naimisissa ja rakastuneina kaikki nämä vuodet.
50 vuotta seurustelua
Vuoden 2024 lokakuussa Barb otti esiin sen, että juhlimme 50 seurusteluvuottamme, sillä juuri lokakuussa 1974 pyysin häntä 'seurustelemaan' vakavasti. Saan usein sähköposteja ihmisiltä, jotka joko haluavat mennä naimisiin, päättää onko heidän seurustelukumppaninsa
'se oikea', tai toiselta puolin päättää, erotako vai pysyä puolisonsa kanssa tai jopa niiltä, jotka kaipaavat edesmennyttä puolisoaan.
Ensimmäinen tekijä on se, että me seurustelemme edelleen. Jatkan auton ja kaikkien muiden ovien avaamista hänelle ikään kuin olisimme yhä treffeillä. Jalkakäytävällä kävelen ajotien puolella hänen suojakseen. Hän on minun seurustelukumppanini. Varaamme aikaa 'treffipäiviin' säännöllisesti. Kun Chris oli kotona ja hänen nuoremmat veljensä huolehtivat hänestä jonkin aikaa, saatoimme lähteä kävelylle kodin lähellä, mennä ulos ravintolaan tai pikaruokalaan – jopa vain muutamaksi minuutiksi juhlistamaan meitä.
Juhlistamme 'rakastan sinua' -hetkiä enemmän kuin matkaamiamme vaikeita kilometrejä, mutta vaikeudet syventävät noita 'rakastan sinua' -hetkiä.
Hyväksy se, mitä et voi toisessa muuttaa.
Olette kaksi yksilöä saman katon alla. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että avainasia pitkille avioliitoille on kyky hyväksyä ne asiat puolisossasi, jotka sinua ärsyttävät, valita siirtää huomion keskipiste kiitollisuuteen positiivisista asioista. Älä tee noista vähäpätöisistä ärsyttävistä asioista kynnyskysymyksiä. Erilainen ei ole välttämättä väärää. Kommunikoikaa keskenänne riippumatta siitä, seurusteletteko ja mietitte, onko toinen 'se oikea' tai naimisissa ja kamppailette pysyäksenne naimisissa. Älkää tehkö kärpäsistä härkäsiä yhteisellä matkallanne. Pääskää asian yli, vaeltakaa rakkaudessa, sopeutukaa ja kasvakaa. Älkää odottako täydellisyyttä puolisoltanne, se on kuvitelmaa. Jok’ikinen pieni toive listallanne kumppaninne piirteistä ei täyty; jos näin olisi, ette joko ole kovinkaan syvällisiä tai teiltä jäävät ilmeiset epätäydellisyydet huomaamatta. Kasvakaa aikuisiksi.
Teimme säännön ennen kuin menimme kihloihin, mutta tietäessämme menevämme naimisiin: avioeroa merkitsevä sana ei tulisi koskaan esille mahdollisuutena. Tarkoitimme sitä, että missä tahansa vaikeassa tilanteessa valitsisimme kasvaa Kristuksessa, kasvaa ihmisinä, yhdessä eikä koskaan ottaa esiin tuota sanaa. Tulisimme kasvamaan Kristuksessa sen sijaan joka tilanteessa. Kun tiesimme olevamme rakastuneita, meillä oli muutamat treffit, joiden aikana puhuimme aiheesta 'mitä jos'. Mitä jos minä halvaantuisin, jäisitkö yhä luokseni? Mitä jos lihoisin 200 paunaa (90 kg)? Mitä jos en petaa sänkyä joka aamu? Mitä jos en tiedä miten korjata juttuja kodissamme? Mitä jos tulen töistä kotiin, enkä halua laittaa ruokaa, otatko sinä homman hoitaaksesi? "Mitä jos" auttoi meitä pohtimaan ja määrittelemään sen, kuinka syvä rakkautemme oli.
Ajattele kuin mies...?
Miehet ovat olleet ongelmien ratkojia siitä lähtien, kun Aadam asetettiin puutarhaan ennen kuin Eeva luotiin, ja Herra näytti hänelle puutarhan, käski hänen nimetä eläimet ja sen sellaista. Sitten Eeva tuli kuvaan mukaan ja näki koko puutarhan ja eläimet kaikki hänelle valmiina. Siitä lähtien mies on ollut viritetty ongelmanratkaisuun suuntautuvaksi ja näkemään vain yhden neliön vohvelista kerrallaan. Eeva, joka näki valmiiksi tehdyn kuvan, kun hänet luotiin, ajattelee kuin lautasella oleva spagettikasa – jokainen yksittäinen pastanauha on yhteydessä jokaiseen toiseen pastanauhaan. Kaikki asiat ovat yhteydessä. Miehet näkevät vain tuon yhden vohvelineliön eivätkä koko vohvelia. Mutta naiselle kaikki ovat yhteydessä keskenään.
Vohvelineliömies: Auto ei lähde käyntiin tänä aamuna. Mies ajattelee: akku? hän ajattelee: bensa loppu? Hän ajattelee: sähköjärjestelmän häiriö? Nainen näkee spagettikasan: "Myöhästyn töistä. Kuinka lapset pääsevät kouluun? Minulla on esitys, josta myöhästyn. Pomoni vihaa sitä. Ehkä saan potkut. Joudun noloon asemaan. Judy vihaa minua joka tapauksessa, hän haluaa tehtäväni, tämä saattaa olla hänelle eduksi. Kuinka tyttäremme pääsee pianotunnilleen? Minun täytyy kipaista kauppaan, mitä meillä on päivälliseksi?" ja NIIN paljon enemmän on hänen spagettikasan ajatuksissaan, kun hän sanoo yksinkertaisesti: auto ei lähde käyntiin.
Miehet: kun nainen sanoo: "auto ei lähde käyntiin" hän tuntee kaiken sen, mikä on yllä kursivoitu. Tuo KAIKKI ja ENEMMÄN sisältyy hänen lyhyeen pikku lauseeseensa: "auto ei lähde käyntiin." Katso hänen sanojensa sisältämään tunteeseen, älä pelkästään kuule noita sanoja.
Miehet - oppikaa kuuntelemaan noita tunteita
Tarttukaa hänen sanojensa sisältämään stressiin. Ajatelkaa, että hänen sanansa ovat kuin huolen, pelon, hädän jne. kannu. Sanat ovat säiliö, mutta teidän täytyy kuunnella, mitä niihin sisältyy. Käsitelkää noita pelkoja esittämällä ratkaisuja ennen akun tarkistamista. Heti kun kuulette: 'Auto ei lähde käyntiin' hankkiudu mutkan edelle huolehtimalla jokaisesta kasassa olevasta pastanauhasta: "Voin viedä sinut kotiin nyt ja soittaa myöhemmin hinausauton tai pyydän naapuria katsomaan autoa. Päiväni on helppo, joten voin viedä tyttäremme pianotunnille iltapäivällä. Ruokatavarat voi tilata toimituksella kotiin tai minulle autoon pianotunnin jälkeen tai menemme ulos syömään." Kuulkaa asiaan liittyvä tunne, pelko ja ratkaiskaa SE ongelma.
MONET kerrat olen ollut tietämätön ja vain kysynyt Barbilta: "Mitä pelkäät? Mistä olet huolissasi? Auta minua ymmärtämään", johonkin ongelmaan liittyen. Monet kerrat hänen on täytynyt kertoa minulle huolenaiheensa, sitten voin käsitellä sitä kysymystä ja ratkaista hänen ongelmansa.
Miehet – kyseessä on taito, joka opitaan, sellainen taito, jonka myönnän olevan sellainen, ettei se ole meille luontaista ja opettelen yhä ajattelemaan 'mitä hän pelkää' kun kuulen ongelmasta, joka kerrotaan vaimoni kanssa 50 vuoden 'seurustelun' jälkeen. Mutta vaimo haluaa sinun ratkaisevan asian, joten naiset, antakaa miehen ratkaista asia omalla tavallaan. Älkää mikromanageroiko. Hän saattaa epäonnistua ja oppii ajan ja rahan menon myötä, että sinun tapasi oli oikea. Mutta toisaalta usein hän ratkaisee ongelman tavalla, jota et koskaan tullut ajatelleeksi. Kolme sanaa, jotka jokainen mies haluaa kuulla, ovat… ei, eivät nuo kolme. Nämä kolme: "Sinä olit oikeassa." (lol)
Olen oppinut sen, että Barb ei tule koskaan ajattelemaan kuin minä ja hän on oppinut, etten koskaan tule ajattelemaan kuin hän. Lakkaa odottamasta sitä, että puolisosi ajattelee kuin sinä. Me miehet liikumme sanojen mukaisesti ja voimme reagoida ilman sen kummempia taka-ajatuksia – kyse on vain ratkaistavana olevasta vohvelineliöongelmasta. Joten naiset, lakatkaa tulkitsemasta kaikkea, mitä sanomme ja teemme ikään kuin se olisi yhteydessä teidän ajatustenne spagettikasaan. Vielä nykyäänkin sanon usein Barbille: "Tämä on vain vastaus, siinä ei ole tunnetta, ei taka-ajatusta, ei varasuunnitelmaa, ei manipulaatiota – se on vain vohvelineliöongelma, jota yritän ratkaista." Sanon YHÄ tuollaisia asioita, jotta hän kykenee siirtymään vohveliruutumoodiin, kun käsittelen jotakin hänen esille ottamaansa kysymystä, koska hän tutkii jokaisen pastanauhan nähdäkseen, kuinka sanomani liittyy jokaiseen muuhun pastanauhaan – mutta useimmiten minä vain totean vohveliruutuasian, ei ole mitään tunnetta, ei mitään taka-ajatusta.
Olen aina, aina ollut uskollinen Barbille ja hän minulle
Mutta tämä eroavaisuus on syy, miksi mies, joka jää kiinni aviorikoksesta, sanoo 'Tuo nainen ei merkitse minulle mitään', koska hän näki suhteensa vohveliruutuna. Vaimo ymmärtää aviorikoksen olevan yhden pastanauhan, joka on yhteydessä jokaiseen muuhun pastanauhaan ja merkitsee hänelle kaikkea.
Nainen saattaa kysyä: "Miltä tämä leninki näyttää?" ja hän ajattelee leninkiä, hiuksiaan, koruja, kenkiä, ehostusta. Mutta sinä kuulet 'leninki' ja sanot: "Se on okei, kuosi ei ole suosikkini" ja nainen kuulee, että hänen leninkinsä ei sovi yhteen hänen kenkiensä kanssa, jotka eivät sovi yhteen hänen korvakorujensa kanssa, jotka eivät sovi yhteen hänen hiustensa kanssa… miehet, tehkää itsellenne palvelus, ratkaiskaa spagettikasan ongelma ennen kuin avaatte suunne kuuntelemalla koko pakettia, ottakaa askel taaksepäin tuosta yhdestä vohveliruudusta nähdäksenne koko vohvelin!
Miehet: kuunnelkaa heidän sanojensa takana olevaa pelkoa, huolta, stressiä. Reagoikaa ja vastatkaa siihen tunteeseen enemmän kuin sanoihin. Hyväksykää ja käsitelkää niitä hänen tunteitaan, jotka sanoihin sisältyvät. SITTEN heti kun ne on käsitelty, hän sallii sinun ratkaista ongelman vapaasti hänen rajojensa sisällä. Naiset – antakaa miehen ratkaista ongelma. Useimmiten he tekevät sen eri tavalla, mutta ongelma tulee ratkaistuksi. Lakatkaa yrittämästä kertoa heille, kuinka ratkaista se ongelma, jonka annoitte heille ratkaistavaksi – älkää mikromanageroiko, uskokaa häneen. Älä yritä Saada puolisoasi ajattelemaan tavallasi – opi hyväksymään eroavaisuudet ja anna hänen hoitaa tilanne.
Päätös ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed