Personal tongues isn't a gift...? 2 of 3, Receiving the Spirit
Henkilökohtaiset kielet eivät ole lahja…? Osa 2/3 Hengen vastaanottaminen
Hei kaikki,
On olemassa ikivanha intialainen vertaus ajalta 1.500–1.200 eKr. koskien ryhmää sokeita miehiä, jotka olivat kuulleet oudosta eläimestä nimeltä elefantti, joka oli tuotu heidän kyläänsä.
Sokeat miehet päättivät tunnustella tätä uutta eläintä saadakseen selville, miltä se näytti. Yksi mies tunnusteli sen kärsää ja sanoi, että se oli paksun käärmeen kaltainen. Toinen tunnusteli korvaa ja sanoi sen olevan litteän ja leveän kuin suuri viuhka. Kolmas tunnusteli jalkaa ja sanoi sen olevan korkea ja suora kuin puun runko. Neljäs tunnusteli sen kylkeä ja sanoi sen olevan korkea ja tasainen kuin seinä. Viides tunnusteli häntää ja sanoi sen olevan pitkän ja laihan kuin köyden. Viimeinen tunnusteli syöksyhammasta ja sanoi sen olevan pitkän kuin keihään.
Jokainen heistä päätteli itsevarmoina sen, miltä elefantti näytti, mutta olivat täysin väärässä. Jotkut osat olivat heillä oikein, mutta he eivät kyenneet yhdistämään kaikkia osia saadakseen täsmällisen ymmärryksen siitä, miltä elefantti näyttää, koska he olivat sokeita. Kuvittele olevasi näkökykyinen ihminen, joka tuntee elefantit oikein hyvin ja tarkkailevasi sokeita miehiä ja kuuntelevasi heidän itsevarmoja lausuntojaan. Tuolla näkökyvyn ja kokemusta omaavalla ihmisellä oli täydempi ymmärrys elefantista ja hän saattoi kertoa, missä jokainen sokea mies oli väärässä tai vain osittain oikeassa.
Kun kristityt pastorit ja opettajat, joilla ei ole Pyhää Henkeä, opettavat Pyhästä Hengestä, he ovat kuin vertauksen sokeat miehet. Totuutta etsivät ihmiset ymmärrettävästi hämmentyvät kaikkien noiden ristiriitaisten opetusten vuoksi. Mutta niille, joilla on Pyhä Henki, heidän opetuksensa ovat ilmiselvästi väärin, kuten tuolle näkevälle ihmiselle, joka kuunteli sokeiden miesten tekevän vääriä johtopäätöksiä elefantista.
Sokeat opettajat...
...ovat opettaneet, että kun ihminen syntyy uudesti, hänellä on myös Pyhä Henki. Mutta se ei ole, mitä Jeesus opetti eikä se ole mitä Uuden testamentin kirjoittaneet apostolit uskoivat eikä se oli mitä Apostolien teot opettavat.
Kun ihminen uudesti syntyy, hän vastaanottaa Pyhän Hengen luovan teon, jossa Jumala tekee heidän vanhan ihmishenkensä eläväksi. Viinileili tehdään uudeksi. Tuo ihminen voi nyt vaeltaa Jumalan kanssa omaten jotakin ymmärrystä Raamatusta, mutta hänellä ei ole sitä voimaa, jonka heidän päällään ja heissä oleva Pyhän Hengen persoona tuo. Kuten Jeesus sanoi uudesti syntyneille opetuslapsille: "…kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman..." Heidän viinileilinsä olivat uusia, mutta uutta viiniä ei ollut vielä lisätty heidän leiliinsä. Sen tähden kysymys, jonka Paavali kysyi parikymmentä vuotta helluntain jälkeen: Oletteko vastaanottaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon? Apt. 19: 1–6
Ja lisään tämän henkilökohtaisena huomiona.
Paavali ymmärsi, että on usein ajallinen väli uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen vastaanottamisen välissä, minkä vuoksi hän kysyi, olivatko he vastaanottaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun he olivat tulleet uskoon. Tästä kysymyksestä näemme Paavalin uskoneen, että uudesti syntyneellä kristityllä ei itse asiassa ole vielä Pyhää Henkeä. Pohdi tuota – suurimman osan UT:tä kirjoittanut ei uskonut, että uudesti syntynyt kristitty oli vastaanottanut Pyhän Hengen. Sopeuta se mitä uskot siihen, mitä Paavali uskoi.
Minun kohdallani kyse oli useasta kuukaudesta uudesti syntymisen ja Pyhän Hengen vastaanottamisen välissä. Sen jälkeen, kun olin uudesti syntynyt, muutaman viikon kuluttua ajattelin, että täytyi olla enemmän, sillä en nähnyt sitä läheisyyttä Herran kanssa enkä sitä voimaa, joka uskovilla oli Apostolien teoissa ja UT:ssä. Kysyin Isältä: "En halua olla kiittämätön, mutta onko tämä kaikki se mitä on? Luulin, että olisi enemmän voimaa, enemmän sinun läsnäoloasi elämässäni."
Päivän tai parin sisällä siitä, kun kysyin Isältä, oliko enemmän, oma äitini kertoi minulle Pyhän Hengen vastaanottamisesta. Sitten Janny-tyttö, joka johdatti minut Herran luo, kertoi minulle Pyhän Hengen kasteesta. Aloin tutkia sitä, lukea kirjoja siitä, oppien kaiken minkä saatoin. Jannyn poikaystävä ja tuleva aviomies oli johdattanut hänet Herran luo ja Pyhän Hengen vastaanottamiseen ja hän johdatti minut, ja minä johdatin tyttöystäväni ja tulevan vaimoni Barbin.
Kaksi tapaa vastaanottaa Pyhä Henki
Barb vastaanotti Pyhän Hengen aivan itsekseen palvoessaan. Minä vastaanotin jonkin verran vaikeasti kätten päälle panemisen kautta. Nämä ovat ne kaksi tapaa, jotka Raamattu esittää vastaanottamiselle. Apt. 2:44: ssä ja 10:44:ssä Pyhä Henki tuli uskovien päälle ja he alkoivat puhua kielillä.
Haluan rohkaista jokaista, joka etsii Pyhää Henkeä, ettei hän kokisi painetta ryhmäpölpötyksestä tai matkia jonkun toisen kieliä tai tuntisi painetta siitä, mitä toinen joukko tai vertaisryhmä ajattelee. Herra kohtaa sinut persoonallisuutesi mukaisesti, sillä Hän loi sinut. Barb esimerkiksi on introvertimpi kuin minä. Hän on sulkeutunut, joten ei ollut mikään yllätys, että kun olimme seurustelevia teinejä, hän koki tarvetta olla itsekseen, omassa huoneessaan palvomassa Herraa. Tuolla tavoin hän vastaanotti. Ehkä myös sinä olet sulkeutunut ihminen, ja vastaanottaisit paremmin, jos olisit yksin palvomassa Herraa vuodattaen syvimmän osan sydämestäsi Herralle palvoen ja rakastaen ja antaen Hänen toimia kauttasi.
Apostolien tekojen 8: 14–17:ssa ja 19: 1–6:ssä Pyhä Henki vastaanotettiin kätten päälle panemisella. Nämä ovat ne kaksi ainoaa Pyhän Hengen vastaanottamisen tapaa, jotka Raamatussa nähdään. Olen ulospäin suuntautuneempi, joten minua ei haitannut, kun Barb ja ystävämme Janny ja Vic, jotka olivat vieneet meidät mukanaan Herran luo, laskivat kätensä päälleni, jotta vastaanottaisin Pyhän Hengen.
Olimme ulkona ajelulla maaseudulla Olevia teinejä Vicin viistoperäinen Ford Mustang Mac II (jos olet riittävän vanha muistaaksesi tuon mallin). Löysimme paikan pysäköidä kaukana maaseudulla ja istuuduimme rinkiin ruohikolle pitäen käsistä kiinni ja he rukoilivat puolestani. Olin täyttänyt pääni kaikella asiasta vuonna 1975 saatavilla olevalla tiedolla. Olin lukenut sellaisten ihmisten teoksia, jotka vastasivat jotakuta noista sokeista miehestä, jotka tunnustelivat osaa elefantista, mikä aiheutti hämmennystä. Olin myös lukenut John Sherrillin kirjan 'He puhuvat uusilla kielillä', joka vastasi joihinkin kysymyksiin, sekä muita kirjoja ja mielipiteitä, jotka olivat siltä väliltä. Pääni oli niin täynnä toisten ihmisten sanoja, että minun oli vaikea siirtää mieleni siihen, mitä hengessäni oli meneillään.
Palvoessani hiljaa Herraa kertoen Hänelle omista ajatuksistani käsin, Kuinka paljon Häntä rakastin, Janny sanoi, että tulisin näkemään tai kokemaan mielessäni ohi lipuvia ehdotuksia tavuista, kirjaimista, kirjainyhdistelmistä, ja hän kehotti vain uskon kautta sanomaan ne ääneen tuntiessani tai nähdessäni ne. Minun kohdallani se oli visuaalista, kun silmäni olivat suljettuina, oli kuin kirjaimia ja tavuja olisi liikkunut oikealta vasemmalle yksi toisensa jälkeen ja vain sanoin ne ääneen.
Keskityin tuohon niin, että tulin tietämättömäksi Barbista, Jannystä, Vicistä tai mistään ympärilläni olevasta. En enää ollut tietoinen siitä, että istuimme kehässä pitäen toisiamme kädestä kiinni. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni 'Hengessä' kuten Johannes sitä kutsuu Ilm. 1:10:ssa ja 4:2:ssa. Kaikki oli hävinnyt, paitsi nuo sanat ja Isän ja Herran palvomiseni.
Murtautuen 'tilaani' vasemmasta korvasta kuulin Jannyn sanovan: "Sinulla on se, Johnny, sinulla on se", ja olin takaisin luonnollisessa. Kuuntelin sitten sitä, mitä sanoin, sillä luulin rukoilevani kaunista kieltä, joka oli täynnä tavuja ja rullasi kuin virta korvaa ilahduttavin äänin. Mutta sanoin ainoastaan: "abba abba abba abba abba abba." Tajusin, että koska isäni oli jättänyt perheemme noin 4½ vuotta aiemmin, sydämessäni kaipasin saada isän – henkeni saattoi vain puhua 'abba' seuraavan päivän ajan, niin suuri oli kaipaukseni saada isä.
Kuinka rukouskieleni muuttui ja miksi kielillä puhuminen ei ole jotakin sellaista, jonka vuoksi odotat Jumalaa, siitä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Henkilökohtaiset kielet eivät ole lahja…? Osa 2/3 Hengen vastaanottaminen
Hei kaikki,
On olemassa ikivanha intialainen vertaus ajalta 1.500–1.200 eKr. koskien ryhmää sokeita miehiä, jotka olivat kuulleet oudosta eläimestä nimeltä elefantti, joka oli tuotu heidän kyläänsä.
Sokeat miehet päättivät tunnustella tätä uutta eläintä saadakseen selville, miltä se näytti. Yksi mies tunnusteli sen kärsää ja sanoi, että se oli paksun käärmeen kaltainen. Toinen tunnusteli korvaa ja sanoi sen olevan litteän ja leveän kuin suuri viuhka. Kolmas tunnusteli jalkaa ja sanoi sen olevan korkea ja suora kuin puun runko. Neljäs tunnusteli sen kylkeä ja sanoi sen olevan korkea ja tasainen kuin seinä. Viides tunnusteli häntää ja sanoi sen olevan pitkän ja laihan kuin köyden. Viimeinen tunnusteli syöksyhammasta ja sanoi sen olevan pitkän kuin keihään.
Jokainen heistä päätteli itsevarmoina sen, miltä elefantti näytti, mutta olivat täysin väärässä. Jotkut osat olivat heillä oikein, mutta he eivät kyenneet yhdistämään kaikkia osia saadakseen täsmällisen ymmärryksen siitä, miltä elefantti näyttää, koska he olivat sokeita. Kuvittele olevasi näkökykyinen ihminen, joka tuntee elefantit oikein hyvin ja tarkkailevasi sokeita miehiä ja kuuntelevasi heidän itsevarmoja lausuntojaan. Tuolla näkökyvyn ja kokemusta omaavalla ihmisellä oli täydempi ymmärrys elefantista ja hän saattoi kertoa, missä jokainen sokea mies oli väärässä tai vain osittain oikeassa.
Kun kristityt pastorit ja opettajat, joilla ei ole Pyhää Henkeä, opettavat Pyhästä Hengestä, he ovat kuin vertauksen sokeat miehet. Totuutta etsivät ihmiset ymmärrettävästi hämmentyvät kaikkien noiden ristiriitaisten opetusten vuoksi. Mutta niille, joilla on Pyhä Henki, heidän opetuksensa ovat ilmiselvästi väärin, kuten tuolle näkevälle ihmiselle, joka kuunteli sokeiden miesten tekevän vääriä johtopäätöksiä elefantista.
Sokeat opettajat...
...ovat opettaneet, että kun ihminen syntyy uudesti, hänellä on myös Pyhä Henki. Mutta se ei ole, mitä Jeesus opetti eikä se ole mitä Uuden testamentin kirjoittaneet apostolit uskoivat eikä se oli mitä Apostolien teot opettavat.
Kun ihminen uudesti syntyy, hän vastaanottaa Pyhän Hengen luovan teon, jossa Jumala tekee heidän vanhan ihmishenkensä eläväksi. Viinileili tehdään uudeksi. Tuo ihminen voi nyt vaeltaa Jumalan kanssa omaten jotakin ymmärrystä Raamatusta, mutta hänellä ei ole sitä voimaa, jonka heidän päällään ja heissä oleva Pyhän Hengen persoona tuo. Kuten Jeesus sanoi uudesti syntyneille opetuslapsille: "…kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman..." Heidän viinileilinsä olivat uusia, mutta uutta viiniä ei ollut vielä lisätty heidän leiliinsä. Sen tähden kysymys, jonka Paavali kysyi parikymmentä vuotta helluntain jälkeen: Oletteko vastaanottaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon? Apt. 19: 1–6
Ja lisään tämän henkilökohtaisena huomiona.
Paavali ymmärsi, että on usein ajallinen väli uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen vastaanottamisen välissä, minkä vuoksi hän kysyi, olivatko he vastaanottaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun he olivat tulleet uskoon. Tästä kysymyksestä näemme Paavalin uskoneen, että uudesti syntyneellä kristityllä ei itse asiassa ole vielä Pyhää Henkeä. Pohdi tuota – suurimman osan UT:tä kirjoittanut ei uskonut, että uudesti syntynyt kristitty oli vastaanottanut Pyhän Hengen. Sopeuta se mitä uskot siihen, mitä Paavali uskoi.
Minun kohdallani kyse oli useasta kuukaudesta uudesti syntymisen ja Pyhän Hengen vastaanottamisen välissä. Sen jälkeen, kun olin uudesti syntynyt, muutaman viikon kuluttua ajattelin, että täytyi olla enemmän, sillä en nähnyt sitä läheisyyttä Herran kanssa enkä sitä voimaa, joka uskovilla oli Apostolien teoissa ja UT:ssä. Kysyin Isältä: "En halua olla kiittämätön, mutta onko tämä kaikki se mitä on? Luulin, että olisi enemmän voimaa, enemmän sinun läsnäoloasi elämässäni."
Päivän tai parin sisällä siitä, kun kysyin Isältä, oliko enemmän, oma äitini kertoi minulle Pyhän Hengen vastaanottamisesta. Sitten Janny-tyttö, joka johdatti minut Herran luo, kertoi minulle Pyhän Hengen kasteesta. Aloin tutkia sitä, lukea kirjoja siitä, oppien kaiken minkä saatoin. Jannyn poikaystävä ja tuleva aviomies oli johdattanut hänet Herran luo ja Pyhän Hengen vastaanottamiseen ja hän johdatti minut, ja minä johdatin tyttöystäväni ja tulevan vaimoni Barbin.
Kaksi tapaa vastaanottaa Pyhä Henki
Barb vastaanotti Pyhän Hengen aivan itsekseen palvoessaan. Minä vastaanotin jonkin verran vaikeasti kätten päälle panemisen kautta. Nämä ovat ne kaksi tapaa, jotka Raamattu esittää vastaanottamiselle. Apt. 2:44: ssä ja 10:44:ssä Pyhä Henki tuli uskovien päälle ja he alkoivat puhua kielillä.
Haluan rohkaista jokaista, joka etsii Pyhää Henkeä, ettei hän kokisi painetta ryhmäpölpötyksestä tai matkia jonkun toisen kieliä tai tuntisi painetta siitä, mitä toinen joukko tai vertaisryhmä ajattelee. Herra kohtaa sinut persoonallisuutesi mukaisesti, sillä Hän loi sinut. Barb esimerkiksi on introvertimpi kuin minä. Hän on sulkeutunut, joten ei ollut mikään yllätys, että kun olimme seurustelevia teinejä, hän koki tarvetta olla itsekseen, omassa huoneessaan palvomassa Herraa. Tuolla tavoin hän vastaanotti. Ehkä myös sinä olet sulkeutunut ihminen, ja vastaanottaisit paremmin, jos olisit yksin palvomassa Herraa vuodattaen syvimmän osan sydämestäsi Herralle palvoen ja rakastaen ja antaen Hänen toimia kauttasi.
Apostolien tekojen 8: 14–17:ssa ja 19: 1–6:ssä Pyhä Henki vastaanotettiin kätten päälle panemisella. Nämä ovat ne kaksi ainoaa Pyhän Hengen vastaanottamisen tapaa, jotka Raamatussa nähdään. Olen ulospäin suuntautuneempi, joten minua ei haitannut, kun Barb ja ystävämme Janny ja Vic, jotka olivat vieneet meidät mukanaan Herran luo, laskivat kätensä päälleni, jotta vastaanottaisin Pyhän Hengen.
Olimme ulkona ajelulla maaseudulla Olevia teinejä Vicin viistoperäinen Ford Mustang Mac II (jos olet riittävän vanha muistaaksesi tuon mallin). Löysimme paikan pysäköidä kaukana maaseudulla ja istuuduimme rinkiin ruohikolle pitäen käsistä kiinni ja he rukoilivat puolestani. Olin täyttänyt pääni kaikella asiasta vuonna 1975 saatavilla olevalla tiedolla. Olin lukenut sellaisten ihmisten teoksia, jotka vastasivat jotakuta noista sokeista miehestä, jotka tunnustelivat osaa elefantista, mikä aiheutti hämmennystä. Olin myös lukenut John Sherrillin kirjan 'He puhuvat uusilla kielillä', joka vastasi joihinkin kysymyksiin, sekä muita kirjoja ja mielipiteitä, jotka olivat siltä väliltä. Pääni oli niin täynnä toisten ihmisten sanoja, että minun oli vaikea siirtää mieleni siihen, mitä hengessäni oli meneillään.
Palvoessani hiljaa Herraa kertoen Hänelle omista ajatuksistani käsin, Kuinka paljon Häntä rakastin, Janny sanoi, että tulisin näkemään tai kokemaan mielessäni ohi lipuvia ehdotuksia tavuista, kirjaimista, kirjainyhdistelmistä, ja hän kehotti vain uskon kautta sanomaan ne ääneen tuntiessani tai nähdessäni ne. Minun kohdallani se oli visuaalista, kun silmäni olivat suljettuina, oli kuin kirjaimia ja tavuja olisi liikkunut oikealta vasemmalle yksi toisensa jälkeen ja vain sanoin ne ääneen.
Keskityin tuohon niin, että tulin tietämättömäksi Barbista, Jannystä, Vicistä tai mistään ympärilläni olevasta. En enää ollut tietoinen siitä, että istuimme kehässä pitäen toisiamme kädestä kiinni. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni 'Hengessä' kuten Johannes sitä kutsuu Ilm. 1:10:ssa ja 4:2:ssa. Kaikki oli hävinnyt, paitsi nuo sanat ja Isän ja Herran palvomiseni.
Murtautuen 'tilaani' vasemmasta korvasta kuulin Jannyn sanovan: "Sinulla on se, Johnny, sinulla on se", ja olin takaisin luonnollisessa. Kuuntelin sitten sitä, mitä sanoin, sillä luulin rukoilevani kaunista kieltä, joka oli täynnä tavuja ja rullasi kuin virta korvaa ilahduttavin äänin. Mutta sanoin ainoastaan: "abba abba abba abba abba abba." Tajusin, että koska isäni oli jättänyt perheemme noin 4½ vuotta aiemmin, sydämessäni kaipasin saada isän – henkeni saattoi vain puhua 'abba' seuraavan päivän ajan, niin suuri oli kaipaukseni saada isä.
Kuinka rukouskieleni muuttui ja miksi kielillä puhuminen ei ole jotakin sellaista, jonka vuoksi odotat Jumalaa, siitä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed