Haarukoiden piikit ovat aina ylöspäin, ihmissuhteet, osa 5
Hei kaikki,
Barb ja minä olemme hyvin erilaisia monin tavoin; Barb on 'hamstraaja', mikä tarkoittaa sitä, että hän pitää kiinni tavaroista, jos niillä on vähänkään tunnearvoa tai niihin liittyy muistoja, kun taas minä olen taipuvainen noudattamaan varastointifilosofiaa 'jollen ole käyttänyt sitä vuoden aikana, en tarvitse sitä'. Jos täytän suuren muovisen jätesäkin tavaroilla, joita en enää halua ja vien sen ulos pois heittämistä varten, Barb kävelee ulos talosta ja käy kaikki läpi ollakseen varma, ettei siinä ole mitään 'arvokasta', jonka hän haluaa säilyttää.
Vaikka toden sanoakseni, tässä vaiheessa avioliittoamme hän useimmiten ennakoi toimintani ja sanoo: "Ennen kuin panet tuon säkin ulos, anna minun käydä se läpi". Minusta se on vain niin väärin, hitusen loukkaavaa, sekä turhentaa koko tavaroista pois pääsemisen prosessin. Hänestä se on laadunvalvontaa, ikään kuin joku roskakuski avaisi säkin ja löytäisi lipukkeen, jossa sanotaan "Barb Fennin tarkastama eikä todistetusti sisällä hänelle arvokasta tavaraa."
Kun Sana...
...sanoo Ef. 5:25-26:ssä, että aviomiehen tulee rakastaa ja sen tähden antaa itsensä alttiiksi vaimonsa puolesta niin kuin Kristus teki seurakunnan puolesta, käytännön tasolla se tarkoittaa, että annan alttiiksi sen, minkä ajattelen olevan oikein jätehuollossa ja muilla alueilla, enkä suutu vaimolle, että hän ottaa jätesäkistä puolet tavaroista pois vain varastoidakseen ne autotalliin (mikä tarkoittaa sotkua minulle).
Barbilla on silmää yksityiskohdille ja hän on luonnostaan erittäin hyvä valitsemaan kausikoristeita, jota sopivat hyvin yhteen; minulla on taipumus ryhmitellä tavaroita symmetrisesti. Juuri nyt Yhdysvalloissa on syksy, joten Barb on koristellut talon sen mukaisesti. Kaikki kodin sekä etu- ja takakuistin koristeet on koordinoitu oranssiin ja kellanruskeaan, keltaisen ja pehmeän punaisen sävyihin, kun taas minä katson eri kokoisia, värisiä ja erilaisen pinnan omaavia kurpitsoja ja varmistan, että ne ovat tasapainoisia ja symmetrisiä. Jos asetelmassa on toisella puolella kolme pullokurpitsaa ja toisella puolella neljä, jotakin täytyy tehdä tilanteen tasaamiseksi – minulle se on oikea tapa tehdä asetelma, symmetrinen, tasapainoinen.
Työskentelemme ihmeellisen hyvin yhdessä tässä asiassa niin kauan kuin muistan, että Barb on aivot ja minä olen lihasvoima. Hän koristelee talon ja kuistit sen mukaan, minkä hän ajattelee olevan oikein, sitten hän kutsuu minut kertomaan mielipiteeni siitä, miltä kaikki näyttää. Katson symmetrisyyttä ja esillepanoa ja kommentoin sen mukaisesti. Se toimii. Useimmiten. Mutta kyse on Barbin toiminta-alueesta, joten hänellä on aina 51 % äänistä, lol. Okei, ehkä 95 % äänistä, okei, 100 %, mutta mukaudun hänen kantaansa mielelläni, sillä hän on ihmeellinen ja talo näyttää aina kivalta ja mukavalta. Barb on aivan oikeassa siinä, että jos olisin sinkku, mikään asia talossa ei vaihtuisi vuodenajan mukaan, joten hän saa minut näyttämään hyvältä, lol.
Käymme läpi tämän prosessin jälleen, kun koittaa marraskuun ensimmäinen päivä, sillä kuun vaihtumisen myötä lähestymme amerikkalaista kiitospäivää, mikä merkitsee sitä, että syksyn koristeissa tiukasti syksyteemaan liittyvät korvataan kalkkunoilla ja pyhiinvaeltajaisillä. Ja jälleen kerran laatikoita siirtyy ullakolle ja ullakolta sekä autotalliin ja autotallista minun voimani ja kärsivällisyyteni välityksellä, kun 'me' koristelemme talon... maltan tuskin odottaa joulukoristeiden esille ottamista!!! LOL
Minä olen se, joka kävelee johonkin kotiin sisälle ja huomaa ensimmäisenä seinällä olevan taulun, joka ei ole aivan suorassa. Minulla on kiusaus panna se 'suoraan' ihan vain töytäisemällä toista alareunaa, jotta saan sen tasapainoon. Barb antaa katseensa kiertää huoneessa, huomaa kaikki koristeet ja kehuu isäntäämme tai emäntäämme sitä, kuinka kaunis koti hänellä on.
Tiskikone - argh!
Kauan aikaa sitten paikassa, joka on kuin galaksissa kaukana täältä, omistimme pari pizzankuljetusyritystä. Olin palkaton apulaispastori samanaikaisesti ja nuo pizzaliikkeet maksoivat meidän laskumme, kun taas sydämeni oli ihmisten, seurakunnan luona. Barbin mukaan noina aikoina aloin ottaa itselleni keittiön siivoamistehtävät. Kun pizzaliikkeet täytyi siivota joka ilta hyvin, jotenkin tuo tapa siirtyi kotiin. Kyse oli tehtävästä, jonka Barb halukkaasti luovutti minulle.
Joten nyt kun tätä kirjoittaessani avioliittoa on takana jo yli 39 vuotta, rutiini on vakiintunut. Minä täytän tiskikoneen illalla ja käynnistän sen, jotta meillä on aamulla puhtaat astiat. Kun Barb laittaa ruokaa, hän käyttää kattiloita ja pannuja, lautasia ja mitta-astioita tarpeen mukaan ja panee ne syrjään. Kun minä laitan ruokaa, pesen kaikki käsin kun olen saanut kaiken valmiiksi. Kun kaikki on valmista, keittiö on puhdas. Kun Barb on saanut ruoan valmistettua, näyttää siltä kuin tornado olisi kulkenut keittiön halki ja Barb toimii näin tietäessään, että hänen rakastava aviomiehensä tulee paikalle ennen nukkumaan menoa ja pesee kaiken. Hei… se toimii. Mutta on kertoja jolloin olen matkalla tai ulkona koko päivän ja Barb hoitaa konetiskin.
Kun Barb täyttää tiskikoneen, hän panee haarukat ja veitset tiskikoneen aterinkoriin terävä puoli päällepäin, jolloin sormiani tervehtivät lukuisat terävät kohdat kun tyhjennän puhtaita astioita koneesta. Minusta se on vain väärin, koska en halua sellaisessa haarukassa, jonka myöhemmin laitan suuhuni, olevan kenenkään sormien jälkiä joka puolella. Minä panen haarukat ja veitset terävä pää alaspäin tiskikoneeseen, joten kun ne ovat puhtaita, voin ottaa ne pois koskematta teräviin päihin, mikä pitää ne yhtä puhdistettuina kuin ne olivat tullessaan tiskikoneesta.
Erilainen ei ole välttämättä väärin; se on vain erilainen
Sen oppiminen, että erilainen ei ole välttämättä väärin, on minulle luonnollinen asia, sillä se sopii minun persoonallisuuteeni. Voin luontaisesti nähdä toisen ihmisen näkökannan, oman näkökantani, ja suuren osan aikaa Jumalan näkökannan ja haluan aina HÄNEN näkökantansa. Vaihdan tai pyydän anteeksi ja/tai kadun niin pian kuin näen olevani väärässä, ja jos toinen henkilö on väärässä, odotan hänen pyytävän anteeksi tai katuvan. Rakastan häntä siinä määrin kuin hän sallii minun tehdä sen riippumatta siitä, mikä hänen näkökulmansa on. Mutta yleisesti ottaen erilainen ei välttämättä ole väärin ja minä mukaudun ja menen virran mukana. Sinun täytyy haluta pitää rakkautta ja rauhaa ja vanhurskautta elämässä tärkeämpänä kuin olemista oikeassa.
Barbin persoonallisuus on hyvin vahva vanhurskauden suhteen ja hän vihaa syntiä ja tekopyhyyttä, vähän niin kuin Johannes Kastaja tai Elia – oikein on oikein ja väärin on väärin eikä ole mitään keskustelukysymystä. Rakastan sitä hänessä, hänen intoaan, hänen kiihkeyttään, joihin liittyy helposti puhkeava nauru ja huumorintaju.
Mutta tuo persoonallisuus ja tuo lahja merkitsevät, että monissa asioissa hänen tapansa ON oikea tapa, pulinat pois. Hänelle erilainen aika usein TODELLA tarkoittaa, että se on väärin. Vuosien aikana minusta on tullut enemmän hänen kaltaisensa ja hänestä minun. Barb uskoo, että tapa jolla hän panee terävät päät ylöspäin tiskikoneessa johtaa puhtaampiin aterimiin, ja se tarkoittaa, ettei kukaan meidän kotonamme syövä koskaan sairastu eikä hän koskaan tule nolostumaan sen vuoksi, että jonkun vieraan lautasen viereen on pantu likainen haarukka. Jos varmistat, että kätesi ovat puhtaat, kun otat haarukat ja lusikat ja veitset pois, kevyt kosketus siihen päähän, joka koskettaa ruokaa viikkoa ennen kuin sitä seuraavan kerran käytetään, ei aiheuta vahinkoa millekään. Hän on täysin oikeassa tietysti, kuitenkin samaan aikaan hänellä ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, kuinka minä täytän tiskikoneen.
Myös minä olen oikeassa siinä uskossa, että aterimet tulevat aivan yhtä puhtaiksi minun toimintatavallani EIKÄ minun täydy ottaa riskiä siitä, että käsittelen aterimien ruokaa koskevaa päätä. Kumpikin meistä on oikeassa, kumpikin on väärässä. 1. Moos. 5:2 sanoo Herrasta: " Hän antoi heille nimen ihminen (Aadam, engl. Raamatun käännös), silloin kun heidät luotiin." Eeva ei saanut nimeään ennen kuin vasta sen jälkeen, kun he olivat tehneet syntiä. Koko ajan ennen sitä näitä kahta kutsuttiin Aadamiksi, sillä miehestä nainen oli muovattu, niinpä he kaksi olivat todella yhden ihmisen kaksi osaa.
Alamaisena oleminen ei tarkoita tottelemista
Teemme kuten Ef. 5:21 sanoo, olemme toisillemme alamaiset. Alamaisena oleminen ei tarkoita tottelemista. Alamaisuus on sydämen tila. Totteleminen on teko. Olen aina alamainen vaimolleni niin kuin hän on aina minulle alamainen, mutta emme aina tottele toisiamme kuten yllä olevissa esimerkeissä. Kun vien roskat ulos ja hän 'ei tottele toiveitani', hän on yhä minulle alamainen kaikin tavoin. Tingimme näkemyksistämme toistemme hyväksi. Sitä kutsutaan rakkaudeksi.
Herra oli lopettanut luomisen kuudennen päivän lopussa eikä Hän aikonut aloittaa uudelleen, joten kun Aadam päätteli, että tarvitsi kumppanin, Herran täytyi käyttää sitä mitä Hänellä oli käsillä – mitä Hän oli aiemmin luonut. Sen tähden naisen ruumiista käytetään sanaa 'muovasi', ei loi. Herra muovasi naisen ruumiin Aadamin ruumiista saadusta materiaalista ja Hän myös muovasi naisen sielun (tunteet, järjen, tahdon) Aadamin vastaavista. Naisen henki on kuin meidän, Isä* loi sen, mutta loput naisesta muovattiin siitä, mitä Hän oli aiemmin luonut. *Hepr. 12:9, Sak. 12:1
Se tarkoitti sitä, että he olivat kokonaisen ihmisen kaksi osaa. He olivat toistensa vastakohdat. Näiden vastakkaisten ominaisuuksien oli tarkoitus täydentää toisiaan, antamaan kokonaisuuteen asiasta kumpikin puoli, ja saamaan aikaan sen, että kumpikin heistä oppisi rakastamaan ja kasvamaan Kristuksessa mukautuessaan toisiinsa, tunnistaessaan, että heidän kumppanillaan oli ominaisuuksia, jotka heiltä itseltään puuttui.
älä ymmärrä minua väärin…
On ehdottomuuksia ja jos ihminen ylittää sellaisen rajan, hän on varmasti väärässä, ei vain ole eri kannalla, vaan väärässä. Oikein on oikein ja väärin ON väärin. Mutta se kuinka viet roskat ulos, koristelet kotisi tai täytät tiskikoneesi, se on vain erilaista, ei väärin.
Tämän pienen avoimuuden elämämme suhteen on tarkoitus olla esimerkki muille siitä, kuinka tulla toimeen ja itse asiassa rakastaa eroavaisuuksia kumppanissasi tai ystävässäsi tai sukulaisessasi – ja vaikka välillämme voi olla ja usein onkin kireyttä (joskus korotamme ääntämme), kun tuomme esille sen, mitä pidämme oikeana, me kumpikin teemme työtä rakkauden eteen kireyden poistamiseksi ja toinen meistä päätyy tekemään ratkaisun yhteisellä päätöksellä ja toinen tulee olemaan 100 % rauhassa. Tietysti me kumpikin varaamme oikeuden sanoa "mitä minä sanoin", lol.
Rakasta vanhurskautta ja sen takia rakasta oikeutta elämässäsi, enemmän kuin rakastat olemista oikeassa. Nöyrry suhteessa kumppaniisi, ystävääsi, sukulaiseesi, lähimmäiseesi silloin, kun vanhurskaus sanoo, että se, mitä pidät oikeana, on itse asiassa väärin heidän silmissään, ja pidä rauha, kasva rakkaudessa.
Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa ensi viikolla… luulen… siihen saakka siunauksin,
John (ja Barb) Fenn