The Word of Life - what we have 2 of 3
Elämän Sana – mitä meillä on, osa 2/3
Hei kaikki,
Viime viikolla kysyin kysymyksen: Miksi pelastuit? Ja toiseksi: onko syy Jumalan kanssa vaeltamiseesi muuttunut sen jälkeen, kun olit juuri uskoon tullut?
Koska tapahtui, että tunnustit sinulla olevan elämän?
Pietarille se tapahtui melko nopeasti, sillä Joh. 6:68:ssa, sen jälkeen, kun Jeesus puhui eräitä hyvin vaikeita vertauksia ja monet opetuslapset lakkasivat seuraamasta Häntä, Hän kysyi, jättäisivätkö ne 12 myös Hänet. Pietarin vastaus paljasti ydinasian, miksi hän seurasi Jeesusta:
"Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat?"
Pietari ja Johannes tajusivat sen totuuden, jonka Jeesus totesi Joh. 5: 26:ssa: " Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä."
Kristityt tekee ainutlaatuisiksi tämä tosiasia: Meillä on elämä.
Kristittynä oleminen ei ole jostakin filosofiasta kiinni pitämistä, millä tavalla useimmat uskosta osattomat meidät näkevät. Usein he näkevät meillä olevan vahvoja mielipiteitä Jeesuksesta samalla kun luovumme älykkyydestämme uskoaksemme satuja. Valitettavasti monet todella näyttävät panevan terveen järjen ja logiikan sivuun 'uskon' nimissä.
Se, että on 'uudestisyntynyt' hengessämme tarkoittaa, että meillä on elämä. Usein Uudessa testamentissa Jumalan elämä liitetään yhteen sanan 'ikuinen' tai iankaikkinen' kanssa. Väittäisin meidän kuulleen 'ikuinen elämä' niin usein, että olemme turtuneet siihen, mitä se tarkasti ottaen tarkoittaa.
Kaikilla ihmisolennoilla on ikuinen elämä, mikä tarkoittaa, että elämme ikuisesti, koska olemme henkiolentoja. Sama on totta enkelien ja entisten enkelien kohdalla. Kun joku ihminen kuolee, hän menee siihen valtakuntaan, jonka kansalainen hän on – joko pimeyden valtakuntaan, jota hallitsee langennut kerubi*, joka ei halua olla missään tekemisissä Jumalan tai Hänen elämänsä kanssa. Tai hän menee elämän ja valon valtakuntaan ollakseen Isän ja Herran kanssa, koska hän rakastaa elämää ja valoa ja Jumalan asioita. *Hes. 28:16
Mutta sikäli kun tiedämme, jokaisella on ikuinen elämä. Isä Jumala on (Pyhä) Henki ja elää ikuisesti, joten mitkä tahansa henkiolennot Hän luokin, he elävät ikuisesti. He jatkavat olemassaoloaan sen jälkeen, kun tämä maallinen ruumis kuolee. Paholainen ja hänen seuraajansa jatkoivat olemassa olemistaan, vaikka hylkäsivät elämän ja heille täytyi valmistaa paikka ilman elämää (Ilm. 12:8, Matt. 25:41).
Kun katselen vanhoja valokuvia ja katson vanhoja elokuvia, ajattelen usein: 'Kaikki nuo ihmiset ovat yhä eläviä, missäköhän he nyt ovat?' Matt. 22: 31-32:ssa Jeesus sanoi: "...Jumala on puhunut teille, sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
Tämän elämän sanat
Apt. 5: 17-20 ylipappi pidätytti apostolit ja heitätti vankilaan. Enkeli vapautti heidät antaen ohjeen jakeessa 20: "Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat."
Tämän elämän – minkä elämän? - tämän elämän. Kuinka meidän elämämme on erilaista?
Olet luultavasti kuullut ihmisten sanovan, että ennen kuin joku tulee Herran luo, hän on hengellisesti kuollut
Mutta se ei ole raamatullista. Jotkut uskovat, että ennen kuin tulemme Herran luo, hengen ihmisemme on uinuva, tai hänellä 'on paholaisen luonto', tai on jollain toisella tavalla eloton. Mutta sekään ei ole raamatullista.
Ef. 5:8: "Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina."
Olimme pimeys – emme olleet uinuvia, emme olleet elottomia, emme olleet hengellisesti kuolleita, emme olleet hengellisesti nukuksissa. Olimme hengellisesti eläviä, mutta tuo elämä oli pimeyttä. Olimme olemassa hengellisessä pimeydessä. Hengen ihmisemme oli elossa tuossa pimeydessä. Jos olisimme kuolleet ilman Jeesusta, olisimme jatkaneet elämistä tuossa valtakunnasta, joka hylkäsi Hänet. Mutta vaihdoimme valtakuntaa antamalla elämämme Jeesukselle.
Kol. 1: 12-13 sanoo, että se, kun Pyhä Henki loi uudeksi hengen ihmisemme, sai aikaan tämän: " kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan."
Emme pelastu omin päin. Jeesus sanoi Joh. 6: 44:ssa, ettei kukaan tule Herran luo ellei Isä vedä häntä. Ei yksikään ihminen Vanhassa testamentissa tai evankeliumeissa ennen ylösnousemusta ollut uudesti syntynyt – kuitenkin he kuuluvat Herran ja Isän ja heillä oli ihmeellisiä hengellisiä kokemuksia ja ihmeitä. He kykenivät toimimaan hengen maailmassa ja Jumalan Hengen maailmassa. Mutta he eivät olleet uudestisyntyneitä.
Kuinka moni meistä ennen uudestisyntymistä noudatti tai oli tietoinen ennakkoaavistuksesta, aavistuksesta, mututuntumasta tai siitä, että tiesi jotakin ennen kuin se tapahtui? Kuinka se tapahtui, muutoin kuin että Isä oli sinua kohtaan armollinen siinä prosessissa, jossa Hän veti sinua itsensä luo. Isä pani sinun uudestisyntymättömään henkeesi tiedon siitä, että jotakin tulisi tapahtumaan tai että jokin asia ei toteutuisi, minkä tiesit mututuntumalla' tai mistä sinulla 'oli aavistus'.
Jos Hän ei olisi voinut käsitellä meitä Jeesuksen suhteen ennen kuin pelastuimme, kukaan meistä ei voisi pelastua –
Keskellä syntiä ollessamme Hän kurkottaa meidän puoleemme, koskettaa meitä, kommunikoi henkeemme Herrasta Jeesuksesta. Henkemme ei ole uinuva, sillä ne, jotka ennen olivat okkultismissa, tietävät täysin hyvin, että heidän henkensä toimi siinä maailmassa.
Eräs lääkäri oli oppilaani ollessani erään Raamattukoulun johtaja, ja hän kertoi meille kuuluneensa kaikkiin pääuskontoihin sekä New Ageen. Hän sanoi etsineensä elämä noissa uskonnoissa. Eräänä päivänä hän tajusi jokaisen uskonnon opettavan häivähdyksen totuudesta, joka voidaan löytää Jeesuksen Kristuksen persoonassa. Eliminointiprosessin kautta hän tajusi, että kaikki viisaus asuu Jeesuksessa ja uskoi Häneen ja tuli välittömästi sydämessään tyytyväiseksi.
Mutta mitä hän etsi kokeillessaan kutakin uskontoa? Elämää.
Taannoin vuonna 1981 seurakuntamme ryhmä teki säännöllisiä 'todistus-' matkoja punaisten lyhtyjen alueelle Denverissä, Coloradossa. Kävelimme katuja ja puhuimme huumeidenkäyttäjille, prostituoiduille ja ihmisille, jota tulivat ja menivät kaupungin tuon alueen klubeihin ja baareihin. Eräänä päivänä eräs prostituoitu kuunteli meitä ja uskoi Jeesukseen ja hänen elämänsä muuttui. Hän mainitsi kaikissa noissa suhteissa ja siinä tavassa, jolla hän hankki elantonsa, kaikki oli jonkin etsimistä ja hän löysi vastauksen Jeesuksessa. Mitä hän etsi niissä seksiin perustuvissa suhteissa? Elämää.
Eräs ystäväni kertoi elämänsä ennen Kristusta koostuneen neljästä savukerasiasta päivässä kovatempoisella ja rankalla liike-elämän uralla. Hän sanoi ajatelleensa, että jos hänellä vain olisi riittävästi rahaa, riittävästi tavaroita, jonain päivänä se täyttäisi sen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunteen, jota hän sydämessään tunsi. Hänen vaimonsa tajusi heidän elämänsä ja avioliittonsa olevan tyhjiä ja tuli Herran luo ja johdatti miehensä Herran luo. Tuossa vaiheessa hän lopetti tupakoinnin, jätti yritysmaailman etsiäkseen töitä seurakunnasta – mitä tahansa ollakseen Herran asioiden ja Hänen kansansa lähettyvillä.
Mitä hän oli etsinyt pyrkiessään olemaan yritysmaailmassa paras, rikkain, se jolla on eniten 'leluja'? Elämää.
He etsivät sanalla sanoen: Elämää
Lukiessamme evankeliumeita näemme, että se mitä Jeesus merkitsi opetuslapsille heti kun he kohtasivat Hänet, muuttui ajan myötä. Joillekuille Hän tulisi olemaan Messias, joka potkaisisi roomalaiset ulos Israelista. Pietarille ja Andreakselle Hän oli se Messias, josta Johannes Kastaja oli puhunut ja he halusivat tietää lisää. Matteukselle Hän oli se, joka kutsui hänet pois veronkantajan työstä, jota kaikki vihasivat.
Koemme samanlaisen muutoksen vaelluksessamme Hänen kanssaan. Kun olin 16-vuotias ja tulin Herran luo, kyse oli osittain siitä, että tarvitsin isän, koska oma isäni oli jättänyt meidän perheemme ja etsin tarkoitusta. Mutta nyt, kun en ole kaukana siitä, että olen vaeltanut 50 vuotta Isän ja Herran kanssa, keskityn siihen Elämään, joka sisälläni on.
Ehkä myös sinä tulit Herran luo jonkin tragedian takia, joka käänsi sydämesi johonkin vakaaseen ja varmaan. Ehkä olit totuuden etsijä, kuten edellä mainitsemani lääkäri ja lopulta Isä johdatti sinut luokseen. Ehkä olit antautunut jonkin pahan tavan valtaan turruttaaksesi elämän kivun – olipa sitten kyse huumeista, alkoholista, seksistä tai rahasta. Mutta ajan myös se, miksi pelastuit, on muuttunut.
Meillä on elämä. Mutta mitä se on? Siitä ensi viikolla, siihen saakka,
Siunauksin,
John Fenn/LL
Elämän Sana – mitä meillä on, osa 2/3
Hei kaikki,
Viime viikolla kysyin kysymyksen: Miksi pelastuit? Ja toiseksi: onko syy Jumalan kanssa vaeltamiseesi muuttunut sen jälkeen, kun olit juuri uskoon tullut?
Koska tapahtui, että tunnustit sinulla olevan elämän?
Pietarille se tapahtui melko nopeasti, sillä Joh. 6:68:ssa, sen jälkeen, kun Jeesus puhui eräitä hyvin vaikeita vertauksia ja monet opetuslapset lakkasivat seuraamasta Häntä, Hän kysyi, jättäisivätkö ne 12 myös Hänet. Pietarin vastaus paljasti ydinasian, miksi hän seurasi Jeesusta:
"Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat?"
Pietari ja Johannes tajusivat sen totuuden, jonka Jeesus totesi Joh. 5: 26:ssa: " Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä."
Kristityt tekee ainutlaatuisiksi tämä tosiasia: Meillä on elämä.
Kristittynä oleminen ei ole jostakin filosofiasta kiinni pitämistä, millä tavalla useimmat uskosta osattomat meidät näkevät. Usein he näkevät meillä olevan vahvoja mielipiteitä Jeesuksesta samalla kun luovumme älykkyydestämme uskoaksemme satuja. Valitettavasti monet todella näyttävät panevan terveen järjen ja logiikan sivuun 'uskon' nimissä.
Se, että on 'uudestisyntynyt' hengessämme tarkoittaa, että meillä on elämä. Usein Uudessa testamentissa Jumalan elämä liitetään yhteen sanan 'ikuinen' tai iankaikkinen' kanssa. Väittäisin meidän kuulleen 'ikuinen elämä' niin usein, että olemme turtuneet siihen, mitä se tarkasti ottaen tarkoittaa.
Kaikilla ihmisolennoilla on ikuinen elämä, mikä tarkoittaa, että elämme ikuisesti, koska olemme henkiolentoja. Sama on totta enkelien ja entisten enkelien kohdalla. Kun joku ihminen kuolee, hän menee siihen valtakuntaan, jonka kansalainen hän on – joko pimeyden valtakuntaan, jota hallitsee langennut kerubi*, joka ei halua olla missään tekemisissä Jumalan tai Hänen elämänsä kanssa. Tai hän menee elämän ja valon valtakuntaan ollakseen Isän ja Herran kanssa, koska hän rakastaa elämää ja valoa ja Jumalan asioita. *Hes. 28:16
Mutta sikäli kun tiedämme, jokaisella on ikuinen elämä. Isä Jumala on (Pyhä) Henki ja elää ikuisesti, joten mitkä tahansa henkiolennot Hän luokin, he elävät ikuisesti. He jatkavat olemassaoloaan sen jälkeen, kun tämä maallinen ruumis kuolee. Paholainen ja hänen seuraajansa jatkoivat olemassa olemistaan, vaikka hylkäsivät elämän ja heille täytyi valmistaa paikka ilman elämää (Ilm. 12:8, Matt. 25:41).
Kun katselen vanhoja valokuvia ja katson vanhoja elokuvia, ajattelen usein: 'Kaikki nuo ihmiset ovat yhä eläviä, missäköhän he nyt ovat?' Matt. 22: 31-32:ssa Jeesus sanoi: "...Jumala on puhunut teille, sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
Tämän elämän sanat
Apt. 5: 17-20 ylipappi pidätytti apostolit ja heitätti vankilaan. Enkeli vapautti heidät antaen ohjeen jakeessa 20: "Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat."
Tämän elämän – minkä elämän? - tämän elämän. Kuinka meidän elämämme on erilaista?
Olet luultavasti kuullut ihmisten sanovan, että ennen kuin joku tulee Herran luo, hän on hengellisesti kuollut
Mutta se ei ole raamatullista. Jotkut uskovat, että ennen kuin tulemme Herran luo, hengen ihmisemme on uinuva, tai hänellä 'on paholaisen luonto', tai on jollain toisella tavalla eloton. Mutta sekään ei ole raamatullista.
Ef. 5:8: "Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina."
Olimme pimeys – emme olleet uinuvia, emme olleet elottomia, emme olleet hengellisesti kuolleita, emme olleet hengellisesti nukuksissa. Olimme hengellisesti eläviä, mutta tuo elämä oli pimeyttä. Olimme olemassa hengellisessä pimeydessä. Hengen ihmisemme oli elossa tuossa pimeydessä. Jos olisimme kuolleet ilman Jeesusta, olisimme jatkaneet elämistä tuossa valtakunnasta, joka hylkäsi Hänet. Mutta vaihdoimme valtakuntaa antamalla elämämme Jeesukselle.
Kol. 1: 12-13 sanoo, että se, kun Pyhä Henki loi uudeksi hengen ihmisemme, sai aikaan tämän: " kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan."
Emme pelastu omin päin. Jeesus sanoi Joh. 6: 44:ssa, ettei kukaan tule Herran luo ellei Isä vedä häntä. Ei yksikään ihminen Vanhassa testamentissa tai evankeliumeissa ennen ylösnousemusta ollut uudesti syntynyt – kuitenkin he kuuluvat Herran ja Isän ja heillä oli ihmeellisiä hengellisiä kokemuksia ja ihmeitä. He kykenivät toimimaan hengen maailmassa ja Jumalan Hengen maailmassa. Mutta he eivät olleet uudestisyntyneitä.
Kuinka moni meistä ennen uudestisyntymistä noudatti tai oli tietoinen ennakkoaavistuksesta, aavistuksesta, mututuntumasta tai siitä, että tiesi jotakin ennen kuin se tapahtui? Kuinka se tapahtui, muutoin kuin että Isä oli sinua kohtaan armollinen siinä prosessissa, jossa Hän veti sinua itsensä luo. Isä pani sinun uudestisyntymättömään henkeesi tiedon siitä, että jotakin tulisi tapahtumaan tai että jokin asia ei toteutuisi, minkä tiesit mututuntumalla' tai mistä sinulla 'oli aavistus'.
Jos Hän ei olisi voinut käsitellä meitä Jeesuksen suhteen ennen kuin pelastuimme, kukaan meistä ei voisi pelastua –
Keskellä syntiä ollessamme Hän kurkottaa meidän puoleemme, koskettaa meitä, kommunikoi henkeemme Herrasta Jeesuksesta. Henkemme ei ole uinuva, sillä ne, jotka ennen olivat okkultismissa, tietävät täysin hyvin, että heidän henkensä toimi siinä maailmassa.
Eräs lääkäri oli oppilaani ollessani erään Raamattukoulun johtaja, ja hän kertoi meille kuuluneensa kaikkiin pääuskontoihin sekä New Ageen. Hän sanoi etsineensä elämä noissa uskonnoissa. Eräänä päivänä hän tajusi jokaisen uskonnon opettavan häivähdyksen totuudesta, joka voidaan löytää Jeesuksen Kristuksen persoonassa. Eliminointiprosessin kautta hän tajusi, että kaikki viisaus asuu Jeesuksessa ja uskoi Häneen ja tuli välittömästi sydämessään tyytyväiseksi.
Mutta mitä hän etsi kokeillessaan kutakin uskontoa? Elämää.
Taannoin vuonna 1981 seurakuntamme ryhmä teki säännöllisiä 'todistus-' matkoja punaisten lyhtyjen alueelle Denverissä, Coloradossa. Kävelimme katuja ja puhuimme huumeidenkäyttäjille, prostituoiduille ja ihmisille, jota tulivat ja menivät kaupungin tuon alueen klubeihin ja baareihin. Eräänä päivänä eräs prostituoitu kuunteli meitä ja uskoi Jeesukseen ja hänen elämänsä muuttui. Hän mainitsi kaikissa noissa suhteissa ja siinä tavassa, jolla hän hankki elantonsa, kaikki oli jonkin etsimistä ja hän löysi vastauksen Jeesuksessa. Mitä hän etsi niissä seksiin perustuvissa suhteissa? Elämää.
Eräs ystäväni kertoi elämänsä ennen Kristusta koostuneen neljästä savukerasiasta päivässä kovatempoisella ja rankalla liike-elämän uralla. Hän sanoi ajatelleensa, että jos hänellä vain olisi riittävästi rahaa, riittävästi tavaroita, jonain päivänä se täyttäisi sen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunteen, jota hän sydämessään tunsi. Hänen vaimonsa tajusi heidän elämänsä ja avioliittonsa olevan tyhjiä ja tuli Herran luo ja johdatti miehensä Herran luo. Tuossa vaiheessa hän lopetti tupakoinnin, jätti yritysmaailman etsiäkseen töitä seurakunnasta – mitä tahansa ollakseen Herran asioiden ja Hänen kansansa lähettyvillä.
Mitä hän oli etsinyt pyrkiessään olemaan yritysmaailmassa paras, rikkain, se jolla on eniten 'leluja'? Elämää.
He etsivät sanalla sanoen: Elämää
Lukiessamme evankeliumeita näemme, että se mitä Jeesus merkitsi opetuslapsille heti kun he kohtasivat Hänet, muuttui ajan myötä. Joillekuille Hän tulisi olemaan Messias, joka potkaisisi roomalaiset ulos Israelista. Pietarille ja Andreakselle Hän oli se Messias, josta Johannes Kastaja oli puhunut ja he halusivat tietää lisää. Matteukselle Hän oli se, joka kutsui hänet pois veronkantajan työstä, jota kaikki vihasivat.
Koemme samanlaisen muutoksen vaelluksessamme Hänen kanssaan. Kun olin 16-vuotias ja tulin Herran luo, kyse oli osittain siitä, että tarvitsin isän, koska oma isäni oli jättänyt meidän perheemme ja etsin tarkoitusta. Mutta nyt, kun en ole kaukana siitä, että olen vaeltanut 50 vuotta Isän ja Herran kanssa, keskityn siihen Elämään, joka sisälläni on.
Ehkä myös sinä tulit Herran luo jonkin tragedian takia, joka käänsi sydämesi johonkin vakaaseen ja varmaan. Ehkä olit totuuden etsijä, kuten edellä mainitsemani lääkäri ja lopulta Isä johdatti sinut luokseen. Ehkä olit antautunut jonkin pahan tavan valtaan turruttaaksesi elämän kivun – olipa sitten kyse huumeista, alkoholista, seksistä tai rahasta. Mutta ajan myös se, miksi pelastuit, on muuttunut.
Meillä on elämä. Mutta mitä se on? Siitä ensi viikolla, siihen saakka,
Siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed