The Holy Spirit; How to know Him #3
Pyhä Henki; Kuinka tuntea Hänet osa 3
Hei kaikki,
 
Viime viikolla todensimme, miksi rukouksessa pyydämme Isältä Jeesuksen tai Pyhän Hengen sijasta. Sitten herää luonnostaan kysymys: "Kuinka voin olla yhteydessä Herran tai Pyhän Hengen kanssa?"
 
Mitä UT sanoo 'yhteydessä olemisesta' Isän, Herran tai Pyhän Hengen kanssa
"Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen." 1.Kor. 1: 9
 
"Jos siis on jotakin kehotusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä…" Fil. 2:1
 
"minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa." 1. Joh. 1: 3
 
Nämä ovat Uudessa testamentissa olevat jakeet, jotka puhuvat suoraan yhteydestä Isän, Jeesuksen ja Pyhän Hengen kanssa. Eikä Pyhälle Hengelle ole osoitettu rukouksia. Siinä se, huolimatta yleisestä opetuksesta koskien Pyhälle Hengelle puhumisesta, huolimatta monista jumalanpalveluksista, jotka aloitetaan kutsumalla Pyhän Hengen läsnäolo paikalle (Hän on jo paikalla, sillä Kristus on jokaisessa uskovassa ja Hän sanoi olevansa siellä missä kaksi tai kolme on koolla – joten tuo rukous on erhe).
 
Ajattele kaikkea sitä mitä ihmiset luulevat olevan Jumalasta koskien Pyhää Henkeä, mutta ei ole. Ja koska Hän on totuus, Hän ei voi mennä mukaan erheeseen heidän kanssaan, mikä johtaa suureen turhautumiseen Kristuksen ruumiissa siitä, ettei tunneta tai koeta tai kuulla Henkeä, mikä kaikki johtuu siitä, että ihmiset ovat uskoneet Hänestä vääriä asioita ja sen tähden etsivät täysin vääristä paikoista. 
 
Jos ihminen haluaa osoittaa rukouksen Hengelle, Isä ei häntä pysäytä, mutta jos ihminen haluaa saada irti mahdollisimman paljon ajastaan ja yhteydestään Isän ja Pohjan kanssa, jos ihminen haluaa olla tarkka rukouksissa, hänen täytyy mukautua siihen, mitä Raamattu itse asiassa sanoo suosikki TV-julistaja, kirjailija tai pastori sanoo. Jeesuksen ja Paavalin sanoilla on suurempi painoarvo meille kuin modernilla julistajalla tai kirjalla.
 
Vähäinen poikkeama kiertotielle - anteeksiantamattoman synnin määrittely
 
Kaikki mitä tiedämme Isästä tai Herrasta on Pyhän Hengen kautta. Raamattu, kuten Paavali sanoo, on 'inspiroitunutta' ja Pietari sanoo, että sen kirjoittivat ihmiset, joihin 'Henki vaikutti/johti' (2. Tim.3: 16, 2. Piet.1: 21). Raamatusta lähtien meidän yhteyteemme Hänen kanssaan; kaikki tapahtuu Pyhän Hengen kautta. Henki on SE linkki Jumalaan maan päällä.
 
Sen tähden anteeksiantamaton synti on torjua (pilkata) Pyhä Henki. Hän on Hän, joka on maan päällä tarjoamassa pelastuksen. Jeesus sanoi Nikodeemukselle heidän yksityisessä yöllisessä keskustelussaan Joh. 3: 5-8:ssa, että ihmisen täytyy syntyä Hengestä päästäkseen Jumalan valtakuntaan sisälle. Jos ihminen torjuu Pyhän Hengen pelastuksen tuovan työn, hän on kadotettu. Jeesus kuoli toisten puolesta, ei Itsensä puolesta, joten tuo Jeesuksen torjuminen on se yksi ainoa synti, jota risti ei kata.
 
Jeesus varoitti Matt. 12: 24-32:ssa uskonnollisia johtajia, jotka sanoivat Hänen karkottavan riivaajia paholaisen voimalla, kun taas Jeesus sanoi tekevänsä niin Jumalan Hengen avulla. Tuo teko, että pitää Jumalan tekojen (jotka tapahtuvat Pyhän Hengen toimesta) paholaisen aiheuttamina merkitsee, että vaeltaa vaarallisen lähellä anteeksiantamatonta syntiä, sillä he torjuivat Hengen, pelastuksen välittäjän, työn.
 
Takaisin aiheeseen
 
Isämme on taivaassa. Jeesus astui taivaaseen ja on Hengen maailmassa, missä Hän on siihen saakka, kunnes fyysisesti ilmentyy palatessaan. Jos sinä tai minä näen Hänet tai tunnen Hänen läsnäolonsa, Hän on paikalla Hengen maailmassa – ei hologrammi, ei järjellinen kopio Herrasta – vaan kyse on Herrasta itsestään.
 
Meidän silmämme voidaan avata Hänen maailmaansa ja Hengen maailmassa me koemme tai näemme tai kuulemme Hänet Pyhän Hengen kautta. Apostoli Johannes totesi Ilm. 1: 10:ssä: "Olin Hengessä Herran päivänä ja kuulin äänen takaani..." Hän näki Herran, Pyhän Hengen kautta, hänen silmänsä aukenivat Hänen maailmaansa.
 
Juuri Henki on linkki taivaan ja maan päällä ja Hän, joka palvelee tänään maan päällä – Hän raportoi tarkasti Totuuden Henkenä kaiken, mitä Hän kuulee Isältä tai Herralta meitä varten.
 
Jeesus sanoi: " Minulla on vielä paljon sanottavaa teille (opetuslapsille), mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa." Joh.16:12-13. 
 
Jeesus sanoi, että Hänellä olisi 'paljon sanottava' heille, Pyhän Hengen välityksellä sen jälkeen, kun Hän on tullut – mikä tapahtui helluntaina. Niinpä jos Herra puhuu sinulle tai minulle tänään, se tapahtuu Pyhän Hengen välityksellä. Kuten Paavali sanoi, Pyhä Henki tutki Isää nähdäkseen, mitä Isä on varannut meitä varten. 1. Kor. 2: 9-12
 
Toinen poikkeama kiertotielle, mutta kun kerran selvitämme hämmennyksen ja hankkiudumme eroon ihmisten traditioista, miksi pysähtyä nyt?
Another detour, but as long as we are clearing up confusion and killing off traditions of men, why stop now? 
 
Voisi tehdä pienen poikkeaman kiertotielle lisätäkseni, että Paavali viittasi siihen, että on myös mahdollista, että uskovilla on yhteys riivaajien kanssa, sillä hän sanoo 1. Kor. 10: 20-22:ssa:" Ei, vaan että, mitä pakanat (ei-uskovat) uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista. Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta ('maljan' jollekin jumalalle juomisen käytäntö) ..." 
 
Paavali viittasi joidenkuiden opetukseen siitä, että saattoi olla 'hyvä kristitty' samalla kun uhrasi riivaajille pakanatemppeleissä, mikä oli tavallista liikealalla sopimusten ratifioimiseksi. Käsittelen tätä opetussarjassani 'Iisebel', sillä tuo opetus oli sen naisen synti, jolle Herra oli antanut Iisebel-lempinimen Ilm. 2:20:ssa. Naisen kaupunki, Tyatira, oli ammattiyhdistysten (kiltojen) keskus Rooman valtakunnassa. Jotta ihminen saattoi ostaa tai myydä mitään tukkukauppatuotetta tai edes kiinteää omaisuutta merkitsi, että sopimus täytyi vahvistaa uhraamalla tuon yhdistyksen jumalalle tai jumalattarelle ja harjoittamalla seksiä temppeliprostituoidun kanssa. Nainen opetti, että saattoi olla Jeesuksen seuraaja samalla kun antoi periksi tuollaisille käytännöille, mistä häntä Herra ankarasti nuhteli. Hanki tuo (englanninkielinen mp3/CD-) opetussarja, jos haluat tutkia asiaa yksityiskohtaisemmin.
 
Johtopäätös on, että kyllä, on mahdollista kristityillä olla ja tuntea riivaajia tai Paavali ei olisi sanonut: "minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista." Itse asiassa Isän kanssa vaeltaminani 44+ vuoden aikana olen karkottanut enemmän riivaajia uskovista kuin uskosta osattomista. He eivät voi elää kristityn hengessä, mutta voivat painostaa hänen mieltään ja/tai kehoaan.
 
Mutta kristitty voi myös pelkästään olla 'yhteydessä' riivaajien kanssa, kuten Paavali sanoi, harrastelemalla satunnaista syntiä, yhtä paljon kuin uhraaminen jollekin jumalalle tai jumalattarelle bisnessopimuksen sinetöimiseksi tai talon ostamiseksi/myymiseksi ja sitten seksin harjoittamiseksi temppeliprostituoidun kanssa, olisi satunnainen juttu Paavalin aikana. Se olisi kuin tänään jollain miehellä tai naisella olisi satunnainen pornoriippuvuus, tai joku käy klubeilla ja sen sellaisissa paikoissa, jossa hän tietää olevan ihmisiä ja ilmapiirin, jossa on riivaajia. Tai kuka tahansa uskova, joka aidosti rakastaa Jumalaa, mutta vain välillä hellii tätä pientä lihan tapaa. Hän on yhteydessä riivaajien kanssa silloin tällöin.
 
Hänellä on yhteys demonisen alueen kanssa tilapäisellä tavalla, sitten pyytää anteeksi ja jatkaa kristillistä elämäänsä. Paavali puhui uskoville siitä, että lopettavat uhraamisensa jumalille ja jumalattarille ja seksin prostituoitujen kanssa. Muistakaa, nämä korinttilaiset olivat karismaattisia, Jumalalle palavia uskovia, mutta moni tavoin syvästi vajavaisia. Mutta he kasvoivat Kristuksessa – Paavalin pisin kommunikaatio minkä seurakunnan kanssa on 1. ja 2. Korinttolaiskirje – heidän vajavaisuutensa elämässä, kuitenkin Herra hyväksyi heidät. Paavali sanoi heille, että he pääsisivät mukaan tempaukseen 1. Kor. 15:ssa ja että he hallinnoisivat maailmaa ja enkeleitä tulevana maailmanaikana 1. Kor. 6:2:ssa ja että heidän riitansa ja kateutensa oli puuta, heinää ja olkia, joka palaisi tuomiossa 1. Kor. 3:1-15:ssa, se antaa meille toivoa tänään!
 
Sana 'yhteys' merkitsee 'olla yhteistä', 'osallistua yhdessä jonkun kanssa', ja on tarkoitettu uskoville, jotka ovat yhteydessä Herran kanssa. Mutta joillain kristityillä voi myös olla yhteinen sopimus riivaajien kanssa tai yhteys, kuten Paavali kirjoitti.
 
Näen, että nämä kiertotielle poikkeamiset, vaikka olivat tarpeellisia, veivät minut pois aiheesta, kuinka itse asiassa olla yhteydessä Isän, Herran ja Pyhän Hengen kanssa ja kuinka erottaa heidät toisistaan. Tein tämän viikon 'Ajatuksista' extrapitkänä – pyydän anteeksi. Lupaan tehdä sen ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin!
 
John Fenn

The Holy Spirit; How to know Him, why we don't pray to Him #2
Pyhä Henki; Kuinka tuntea Hänet, miksi emme rukoile Häntä, osa 2
Hei kaikki,
 
Viime viikolla kerroin, kuinka jokainen rukouspyyntö Uudessa testamentissa on Isälle, ei Jeesukselle, ei ole myös yhtään rukousta Pyhälle Hengelle. Mainitaan yhteydessä olemisesta Jeesuksen kanssa ja yhteydessä olemisesta Pyhän Hengen kanssa, ja tulen määrittelemään ja tarjoamaan opastusta siitä, kuinka tehdä niin tässä kirjoitussarjassa. Mutta kaikki rukouspyynnöt Uudessa testamentista Isä meidän –rukouksesta lähtien ovat osoitetut Isälle.
 
Syy on aivan yksinkertainen: Isä suunnitteli pelastuksen, Jeesus oli (ainoastaan) tapa tai tie, jolla se saavutettiin. Lainaus Common English Bible (CEB) - Raamatusta: 
 
"Kaikki nämä asiat ovat Jumalalta (Isältä), joka sovitti meidät itsensä kanssa Kristuksen välityksellä ja joka antoi meille sovituksen palveluviran. Jumala (Isä) sovitti maailman itsensä kanssa Kristuksen välityksellä, jättämällä lukematta ihmisten syntejä heitä vastaan. Hän on uskonut meille tämän sovituksen palveluviran." 2. Kor. 5: 17-19
 
Ihmiset eivät ymmärrä, että kun he kutsuvat Jeesusta Jumalan Sanaksi, aivan sitä, kenen Sana Hän on. Hän on Sana Isältä Jumalalta ihmiskunnalle: tule sovitetuksi Minun kanssani! Jos isä käskee poikaansa menemään ulos käskemään muita veljiään ja sisariaan tulemaan sisälle, koska on myöhä, ulkona olevat lapset eivät pyydä lupaa pysyä ulkona pidempään pojalta, joka on vain isän sana, viestinviejä.
 
He pyytävät isältä, jolta alkuperäinen viesti on ja joka alun alkaen lähetti pojan. Jeesus on Isän Sana, pelastuksemme kantaja ja viestinviejä ja jopa alkaja kehottaen meitä tulemaan sisälle. Mutta Isä on kutsun Lähde, ei Jeesus. Pyydämme Isältä. Emme viestinviejältä.
 
Käytän tätä esimerkkiä usein: isä käskee poikaansa pesemään auton. Poika pesee auton käyttäen vettä. Voisimme sanoa, että isä pesi auton käyttäen poikaansa ja sekä isä että poika voisivat sanoa oikein, että juuri vesi pesi auton. Me olemme tuo likainen auto, isä on Isä, poika on Poika ja Pyhä Henki on vesi. Voisi sanoa oikein, että Isä pesi meidät tai Poika pesi meidät tai Pyhä Henki pesi meidät. Kullakin on eri tehtävä. Yksi suunnitteli sen, toinen teki sen, kolmas oli toimija, jota käytettiin tekemään se.
 
Virtaus
Matt. 3:16:ssa kun Jeesus nousi vedestä kasteensa yhteydessä, näemme Isän puhuneen korvin kuultavalla äänellä, sitten Henki laskeutui ja asettui Jeesuksen ylle. Isältä Hengelle ja Hengeltä Jeesukselle. Tänään me olemme Kristuksen ruumis ja virtaus jatkuu: Isältä Hengelle ja Hengeltä Kristuksen ruumiille.
Joh. 15:26:ssa Jeesus totesi: "Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta." 
 
Tämä ilmestys, että Pyhä Henki 'lähtee' Isän luota, on avain. Hän tulee Isän tyköä ja lähtee Isästä meidän luoksemme. Ajattele asia näin: Isä on valtaistuimellaan taivaassa. Me olemme Kristus maan päällä. Täytyy olla linkki, silta, keino kommunikoida taivaan ja maan välillä. Se on Pyhän Hengen rooli ja tehtävä. Hän virtaa taivaasta maahan. Hän on molemmissa paikoissa yhtä aikaa.
 
Meidän täytyy myös ymmärtää, mitä Jeesus sanoi Isästä Joh. 4:24:ssä: Isä on Henki. Sen tähden Hän kommunikoi meidän hengellemme. Hän ei ole mieli. Meidän täytyy etsiä yhteyttä Hänen kanssaan ja Häneltä tulevaa kommunikaatiota hengessämme, ei mielessämme.
 
Pyhä Henki on Hän, jonka palvelutehtävä on tänään maan päällä, toisella tavalla ajatellen.
 
Pyhä Henki on Hän, joka on täällä tänään, Hänet on annettu helluntaina, Hänet lähetettiin Isän luota voimaannuttamaan meidät ja niin, että voisimme tuntea ja olla yhteydessä Isän ja Herran Jeesuksen kanssa. Kaikki mitä meillä on, kaikki mitä kuulemme, näemme ja teemme Herrassa, tapahtuu Pyhän Hengen kautta ja Hänessä.
Kun joku näkee Jeesuksen, kyse on todella Jeesuksesta, mutta Pyhä Henki avaa silmämme Hänen maailmaansa. Henki synnyttää ihmisen uudesti. Jokainen kokemus, joka jollakulla on Jumalan kanssa, tapahtuu Hengen kautta. Hän on maan päällä tänään ja kommunikoi tarkasti ja totuudenmukaisesti sen, mitä taivas sanoo ja kommunikoi meille.
 
Tämän vuoksi Jeesus sanoi Joh. 16:13:ssa, että Hän on totuuden Henki ja "… se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu." Pyhä Henki toistaa vain sen minkä Hän kuulee taivaassa.  
 
Hän ei pane mitään alulle oma-aloitteisesti, minkä takia ei ole lainkaan hyvä osoittaa rukouspyyntöä Hänelle, pyytää Häntä tekemään sitä ja tätä – Hän on pelkästään linkki taivaan ja maan välillä. Hän pelkästään toistaa sen, minkä Hän kuulee. Aivan kuten Jeesuksen vesikasteen kohdalla yllä: Isä Hengen kautta Jeesukselle maan päällä. Tänään 'Jeesus maan päällä', olemme me. Virtaus on sama.
 
Paavali kertoi siitä eri tavalla
 
Paavali selitti tarkemmin Jeesuksen lausumaa siitä, että Pyhä Henki vain toistaa sen, minkä Hän kuulee 1. Kor. 2: 9-16:ssä lainaten ensin yhtä VT:n jaetta: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat. Mutta meille Jumala (Isä) on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, (Isän) Jumalan syvyydetkin." 
 
Pyhä Henki on juuri nyt tutkimassa Isän Jumalan sydäntä meidän puolestamme, nähden sen, mitä Hänellä on meitä varten ja sitten kun Hän löytää jotakin, viestii sen meille hengessämme.
 
Se voi olla niinkin pieni asia kuin askeleittesi johdattaminen sille vapaalle parkkipaikalle lähelle kauppaa, mitä pyysit Isältä, tai sen viestimiseen rauhana hengessäsi, että olet saanut sen työpaikan, jota koskevassa haastattelussa olet ollut. Pyhä Henki, kuten Jeesus sanoi, ei puhu sitä mikä olisi Hänestä itsestään, vaan vain sen minkä Hän kuulee. Hän tutkii Isän sydämen etsien sitä, mitä Hänellä on varattuna elämäämme. 
 
Isä on rukousvastauksesi Lähde
 
"Älkää eksykö, rakkaat veljeni. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset." Jaak. 1: 16-18
 
Kuinka olla yhteydessä Isän, Hengen ja Pojan kanssa… ensi viikkoon sitten, siunauksin,
 
John Fenn

The Holy Spirit; How to know Him, why we don't pray to Him #1
Pyhä Henki; Kuinka tuntea Hänet, miksi emme rukoile Häntä, osa 1
Hei kaikki,
 
Olin opettamassa Pyhästä Hengestä Colorado Springsissä, Coloradossa tuolloin World Prayer Centeriksi kutsutussa paikassa. Tuolla tietyllä oppitunnilla totesin, että Uudessa testamentissa ei ole Pyhälle Hengelle osoitettuja rukouksia. Sanoin, että itse asiassa rukouksen osoittaminen Pyhälle Hengelle on suoraan vastoin Jeesuksen opetusta rukouksesta. Toin esiin sen tosiasian, että kaikki rukoukset Uudessa testamentissa on osoitettu Isälle, ei edes Jeesukselle, mikä on Jeesuksen opettama asia. Yhtäkkiä käsiä ja ääniä nousi ihmisten väittäessä heti vastaan:
 
"Mutta _____ _____ sanoi kirjassaan..." ja "Mutta olin ____ konferenssissa ja siellä sanottiin..." ja jotkut olivat vaiti tyrmistyneinä.  
 
Lopulta joku kysyi: "Mutta Hänelle voi puhua, eikö voikin?" 
 
Ja sen tähden osittain...
 
Suuri osa Kristuksen ruumiista on hämmentynyt Pyhän Hengen suhteen. Opettajat ja pastorit ovat perustaneet teologiansa Raamatun opetuksen sijaan ennemmin omiin kokemuksiinsa tai suosittuun kirjaan, josta kaikki puhuvat. Heillä ei ole mitään aavistusta siitä, kuka Hän on, mikä Hänen roolinsa ja tehtävänsä on, ja kuinka meidän on määrä olla yhteydessä Häneen ja seurustella Hänen kanssaan. Tuo hämmennys sitten rajoittaa sitä, kuinka paljon Pyhä Henki voi olla läheisessä yhteydessä heidän kanssaan, koska heidän ymmärryksensä Hänestä on väärä.
 
Itse asiassa Isän, Herran ja Pyhän Hengen tunteminen ja kanssa vaeltaminen on vaikeaa niin monille, koska se mitä he pitävät Jumalasta lähtöisin olevana on tosiasiassa ihmisten perinteitä. Niinpä he antavat ihmisen keksimän arvon sille, minkä he luulevat olevan Isästä, Herrasta tai Hengestä ja sitten turhautuvat, kun kukaan Jumalan persoonista ei tule heitä lähelle. He luulevat uskovansa oikein, mutta näin ei ole. Se, että Jumala on Jumala, on järkähtämätön, sataprosenttinen Totuus, joten sen, joka Isää palvoo, täytyy palvoa hengessään ja totuudessa (läpinäkyvyys, ei kätkettyjä motiiveja). Muutoin Jumala näyttää etäiseltä ja Hänen kokemisensa sisäisesti on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.
 
Lasketaanpa siis perustus, jotta pääsemme eroon ihmisten perinnäissäännöistä ja virheestä, ja mennään terveen opetuksen Lähteen luo: Jeesuksen luo. Hän on meidän esimerkkimme, joten voimme oikeutetusti kysyä itseltämme, rukoiliko Hän koskaan Pyhää Henkeä? Vastaus on ei. Hän rukoili yksinomaan Isää.
 
Mitä Jeesus sanoi rukouksesta:
"Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; ...' Lk. 11:2 (Isä meidän -rukous)
 
"Jos siis te, jotka olette pahoja (pelkkiä ihmisiä), osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat?" Lk. 11:13
 
"Ja sinä päivänä (ristin jälkeen) te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni. Joh. 16:23
 
Kuinka Pietari, Johannes ja koko seurakunta rukoili Apt. 4:ssä:
"Ja päästyään vapaiksi he menivät omiensa tykö ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet. Sen kuultuansa he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: "Herra, sinä, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren… kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan…ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta..." Apt. 4:23-30
 
Kuinka Paavali rukoili: 
"...en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ..." Ef. 1: 16-17
 
"Tästä syystä notkistan polveni meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle, josta koko perhe taivaassa ja maan päällä on saanut nimensä. Että Hän soisi teidän tulla vahvistetuiksi Hänen Henkensä väkevyydellä sisäisessä ihmisessänne..." Ef. 3: 14-17
(suomennos tässä)
 
"Me kiitämme Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, aina kun rukoilemme teidän edestänne..." Kol. 1: 3
 
Kuten Paavali sanoi Ef. 1:3:ssa, juuri Isä on meitä siunannut kaikilla hengellisillä siunauksilla taivaallisissa. Hän on Lähde. Hän on valojen Isä ja antaa hyviä ja täydellisiä lahjoja.
 
Jos tähän saakka rukouspyyntösi ovat alkaneet "Jeesus", sitten olet ollut suoraan tottelematon Jeesukselle ja suoranaisessa ristiriidassa sen kanssa, kuinka apostolit rukoilivat ja kuinka Uusi testamentti antaa meille mallin. Jeesus ON tie, mutta me rukoilemme Isää.
 
Ensi viikolla Isän, Hengen ja Pojan tehtävä. Siihen saakka, siunauksin!
John Fenn

Cultural things that changes the whole meaning of verses #2: Wake up, eye salve, writing in the dust
Kulttuuriset jutut, jotka muuttavat jakeiden koko merkityksen osa 2: Havahtuminen, silmävoide, maahan kirjoittaminen
 
Hei kaikki,
 
Tänään keskityn siihen, mitä Jeesus kirjoitti maahan ja asiayhteytenä on lehtimajajuhla, sillä heti kun se ymmärretään, on kuin saisi ison vau-elämyksen lukiessaan näitä sivuja, ja vaikka uskoisittekin tuntevanne juutalaista kulttuuria, saatatte oppia jotakin.
 
Maahan kirjoittaminen
 
Koko Johanneksen evankeliumin luku seitsemän kertoo yksityiskohtaisesti lehtimajajuhlien (Sukkot) aikaisista tapahtumista tuon juhlan ollessa viimeinen niistä seitsemästä Raamatun juhlasta, jotka Jumala antoi Moosekselle ja on niistä ainoa vuosittain juhlittava tuhatvuotisessa valtakunnassa Sak. 14: 16-19:n mukaan. Syy on yksinkertainen: lehtimajajuhla juhlistaa Jumalan asumista ihmisen kanssa, joten kun Jeesus hallitsee Jerusalemista käsin noiden 1.000 vuoden aikana, juhla on jatkuva!
 
Lehtimajajuhlaa kutsutaan myös elävien vesien juhlaksi, koska Sak. 14:8 ja Hes. 47 kuvaavat 'elävien vesien' virtaavan Jerusalemista tuona päivänä siinä määrin, että Kuolleestamerestä tulee makean veden järvi, ainoastaan sen rämealueet jäävät suolaisiksi ja monet kalastajat kalastavat verkoilla sen rannoilta! (Hes. 47:6-12
 
Joh.7:ssä kuvattua viikkoa, joka johtaa siihen, että Jeesus kirjoittaa maahan, kannattaa käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Sillä koko viikon ajan toimitettiin yhtä päivittäistä rituaalia. Papit leikkasivat 20 jalan (6-7 m) pituisia tai pidempiä pajunoksia ja asettuen sen verran etäälle toisistaan, marssivat samassa tahdissa heiluttaen oksia vasemmalle ja oikealle matkien Ruahin, Jumalan henkäyksen, ääntä tullessaan kaupunkiin. Voitte vain kuvitella ääntä, jota nuo pitkät oksat aikaansaivat pappien marssiessa!
 
Elävä vesi
 
Samaan aikaan tämän ollessa käynnissä ylipappi ja avustajana toimiva pappi lähtivät temppelistä vesiportin kautta Siloan altaalle hakeakseen vettä suureen kultaiseen* kannuun. Vettä kutsuttiin nimellä 'Mayim Hayim' (elävä vesi). Avustajalla oli hopeinen* kannu täynnä viiniä. Nämä kaksi ryhmää, pajunoksia heiluttavat papit sekä ylipappi ja avustaja lähestyivät alttaria, kun toiset papit olivat asettamassa eläintä alttarille. * Kulta edustaa aina Jumalaa ja puhtautta Vanhassa testamentissa ja hopea edustaa aina vanhurskautta. Näin toinen elävää vettä sisältävä kultainen kannu ja toinen hopeinen, verta symboloivaa viiniä sisältävä kannu – kummankin sisältö tulisi pian vuodatetuksi alttarille.
 
Kaikki kolme ryhmää kokoontuivat alttarin luona ja pajunoksat asetettiin alttarin ylle muodostamaan sukkot, teltta, ja ylipappi ja avustaja vuodattivat veden ja viinin uhrin päälle. Tässä kohdassa kansa lauloi Jes. 12:3:a: "Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä (heprean sana 'pelastukselle' on Yeshua)." Tämä tehtiin päivittäin tuon viikon ajan. 
 
Tämän kaiken ollessa käynnissä päivittäin koko viikon ajan Joh. 7:37-39 kertoo meille: "Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu. " 
 
Vihkimysjuhla
 
Lehtimajajuhlaa kutsuttiin myös nimellä "Vihkimysjuhla" koska juuri tämän juhlan aikana, jolloin juhlitaan Jumalan asumista ihmisten joukossa, Salomon vihki käyttöön temppelinsä. Jos ymmärrätte tuon tosiasian, ymmärrätte miksi Salomonin vihkimysjuhlan aikana, kun liiton arkki tuotiin temppeliin, jotta Jumala asuisi ihmisten joukossa, Hänen kirkkautensa ja läsnäolonsa oli sellainen, ettei kukaan kyennyt pysymään pystyssä. (1. Kun. 8:11, 2. Aikak. 5:14, 7: 2-3)
 
Maailman valo
 
Koska tapana oli sijoittaa neljä suurta lamppua keskelle temppelialuetta tämän festivaalin aikana, se tunnettiin myös nimellä 'valojen juhla', sillä Jumala on maailman valo, mikä selittää erään toisen Jeesuksen sanoman asian.
 
Päivää pääjuhlan jälkeen, mikä on itse asiassa yhä osa juhlaa, kutsutaan nimellä 'shemini atzeret' (kahdeksas päivä). Jeesuksen aikana tuota 'kahdeksatta päivää' kutsuttiin myös nimellä 'Simhat Tora', mikä tarkoittaa 'Toorasta (Sanasta) riemuitseminen)'. (Tänään ne on erotettu toinen toisen jälkeen, mutta Jeesuksen aikana kumpikin oli kahdeksantena päivänä). Raamatussa numero kahdeksan on uusien alkujen numero, mikä perustuu luomisviikkoon – uusi viikko alkaa jälleen, se perustuu siihen.  
 
Juuri näissä puitteissa Joh. 8:1 kertoo meille, kahdeksantena päivänä, tänä Sanan juhlimisen päivänä, tänä uusien alkujen päivänä, tuo aviorikoksesta kiinniotettu nainen pakotetaan olemaan kasvotusten Jeesuksen kanssa, mutta Jeesus alkoi kirjoittaa sormellaan maahan.
 
Tämä on merkityksellistä, koska 2. Moos. 31:18:ssa ja sitten toistettuna 5. Moos. 9:10:ssä kummassakin sanotaan kymmenen käskyn, Tooran, Sanan, tulleen kaiverretuksi kiveen "Jumalan sormen" toimesta. Sen lisäksi jokaisena päivänä lehtimajajuhlan aikana nämä samat johtajat lukivat tämän kohdan Jer.17: 12-13:sta:
 
"Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne (heidän nimensä) kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran." 
 
Arvaan, että Jeesus kirjoitti heidän nimensä tomuun tämän Raamatun kohdan mukaisesti, mutta emme tule tietämään varmasti taivaan tällä puolen – mutta siinä on järkeä. Tuona uusien alkujen päivänä, Sana juhlimisen päivänä, tuolle naiselle annettiin uusi alku… upea läksy meille kaikille.
 
Lisää ensi viikolla! Siihen saakka siunauksin,
John Fenn

Follow up #2 of 2: Things Learned; Who can expect divine healing? Chronic conditions
Jatko-osa nro 2 kaksiosaisesta sarjasta; opitut asiat; kuka voi odottaa jumalallista parantumista; krooniset vaivat
 
Hei kaikki,
 
Viime viikolla katsoimme evankeliumeista ihmisiä, jotka osoittivat henkilökohtaista uskoa parantumiseen. Usko muotoutuu, kun sinulla on henkilökohtainen ilmestys itseäsi ja tilannettasi varten. Nooa sai ilmestyksen tulvan tulemisesta, hänen vastauksensa tuohon ilmestykseen ja armoon on usko. Moosekselle kerrottiin, että hän oli Israelin vapauttaja, hänen vastauksensa tuohon ilmestykseen ja armoon on usko. Ilmestys tulee ensin, usko on meidän vastauksemme armon ilmestykseen.
 
Näyssä ilmestyminen koskien kroonisia vaivoja
 
Kuuluin erään mega-seurakunnan ylempään henkilöstöön ja siten minulle oli annettu eturivin paikat tiistai-illan jumalanpalvelukseen viikon pituisen kokoussarjan aikana, jolloin joka ilta palveli uusi vieraileva pastori. Kokouksen loppupuolelle tultaessa vieraileva pastori kutsui ihmisiä, jotka sanoivat parantuneensa illan aikana, tulemaan lavalle ja kertomaan siitä.
 
Huomasin monien todistusten olleen vammautumisia koskevia ja ajattelin: "Isä, paransiko Jeesus vammautumisia evankeliumeissa? Onko vammoista parantuminen edes sovituksessa? En kykene keksimään yhtään tiettyä viittausta vammojen parantamiseen evankeliumeissa" kun nopeasti tutkailin muistiani koskien niitä 23 yksittäistä tapausta, jotka olisivat saattaneet olla vammautumisia.
 
Yhtäkkiä kaukana oikealla puolellani näin enkelini seisomassa lavan päädyssä ja hän katsoi suoraan minua ja sanoi: "Monet Jeesuksen ja muiden parantamat vaivat olivat vammoja." Ja hävisi. Minulla oli henkilökohtainen intressi tuohon kysymykseen vanhimman poikamme Chrisin takia, koska hän sai syntyessään aivovamman, kun napanuora oli kietoutunut hänen kaulansa ympäri ja vuosien ajan olin yrittänyt kaikkea saadakseni hänet parantumaan, mutta sitä, että vammojen parantaminen olisi mahdollista, en ollut edes harkinnut.
 
Lauantai-iltana minulla ei ollut mitään virallisia velvollisuuksia ja Barb tarvitsi lepotauon huolehdittuaan Chrisistä koko viikon ajan, joten vein Chrisin konserttiin, joka pidettiin konferenssin päätteeksi lauantai-iltana. Tuohon aikaan Chris oli 19-vuotias, pyörätuolissa ja työnsin hänet permannolle lavan vierelle ja otin oman paikkani hänen vierellään kääntötuolilla. Jotta hän saattoi nähdä vähän paremmin, työnsin hänet vähän eteeni oikealle puolelleni.
 
Laulajan laulaessa esitykseen kuuluvien videoiden pyöriessä ympäri areenaa asetetuilla isoilla näytöillä mieleni huomasi mitä hengessäni oli – yhtäkkiä tunsin Jeesuksen läsnäolon hengessäni. Antakaapa kun selitän: tunnen Herran läsnäolon hengessäni 24/7, mutta kun Jeesus itse on Hengessä lähellä, henkeni tunnistaa Hänet ja intensiteetti hengen ihmisessä lisääntyy ja Hänen läsnäolonsa saa mieleni huomaamaan. Olet ehkä kokenut sen myös, mutta ehkä et ole tiennyt, Kuka oli lähellä. Kun huomasin sen, Isä yhtäkkiä avasi silmäni Hänen maailmaansa, ja silmät avoinna saatoin nähdä sekä luonnollisen maailman että Hänen maailmansa, kuten Elisa näki luonnollisen armeijan ja enkeliarmeijan samanaikaisesti 2. Kun. 6: 13-17:ssa.
 
Katsoin ympärilleni ajatellen, että saattaisin nähdä Hänen kävelevän noiden tuhansien ihmisten joukossa, kun konsertti oli muuttunut 'hip hopista' enemmän vertikaaliseen ja todelliseen ylistykseen & palvontaan. Mutta näin vain enkeleitä. Sanoin: "Herra, tiedän sinun olevan täällä, en voi nähdä sinua. Mutta tiedän, että olet täällä." Yhtäkkiä tunsin Hänen läsnäolonsa takanani ja käännyin katsomaan vasemman olkapääni yli ja näin Hänen kävelevän luokseni seisahtuen vasemman olkapääni kohdalla.
 
Tervehtimättä Herra alkoi vain puhua jatkaen siitä, mihin enkeli oli lopettanut tiistai-iltana: "Monet parantamani vaivat evankeliumeissa olivat vammoja, mutta haluaisin opettaa sinulle joitakin asioita pitkäaikaisista ja kroonisista vaivoista." 
 
"Mutta entäpä vammojen parantaminen? Tarvitsen siitä Raamatun kohdan, Herra." Armollisesti hän liitti mukaan viittaukset raajarikkoihin Matt. 15:30-31:ssa, sanoi, että mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut (mitä kutsumme surkastuneeksi) Mk. 3:1-5:ssä & Lk 6:6:ssa sai vaivansa onnettomuuden takia (mikä oli selvää, kuten Hän viittasi, koska käsi oli 'kuivettunut', oltuaan normaali aiemmin), ja sisällytti tähän Paavalin kuolleesta herättämän ikkunasta kuolemaan pudonneen miehen Apt. 20:9:ssä ja syntymästään ramman mutta Apt. 14: 8-10:ssa parannetun miehen. 
 
Ajattelemme kuvina
 
Tyytyväisenä siihen, että kysymyksiini oli vastattu, Hän siirtyi siihen, miksi oli ilmestynyt minulle opettaakseen minua ihmisistä, joilla on krooninen tai pitkäaikainen vaiva. Pitäkää mielessä, että tämän aikana pyörätuolissa oleva ja aivovammainen poikani oli istumassa oikealla puolellani Jeesuksen seisoessa vasemmalla puolellani. Kyllä, halusin epätoivoisesti Hänen panevan kätensä Chrisin päälle. Mutta Hän oli ollut monet kerrat kotonamme ilmestyen minulle opettaakseen minua vuosien kuluessa Chrisin ollessa nukkumassa ihan käytävän varrella olevassa huoneessa, eikä Hän koskaan tehnyt niin. Itse asiassa Chrisin usko vielä tänäänkin keskittyy sen ympärille, mitä Herra sanoi hänelle muutama kuukausi ennen tuota iltaa.
 
Muutamaa kuukautta aiemmin Chris tuli ryömien pitkin käytävää (vetäen itseään käsillään vatsallaan ollen koska hän ei voi kävellä) - "Iskä! Iskä! Tiedätkö mitä Jeesus sanoi minulle?! Jeesus sanoi, että Hän kävelee kanssani vuorien poikki! Jep, niin Hän sanoi tosiaan. Eikö se ole upeaa! Hän kävelee kanssani vuorien poikki. Jahuu! (naurua, hekotusta), jep, Hän kävelee vuorien poikki kanssani!" 
 
Hän on nähnyt lasten juoksevan televisiossa ja sanonut: "Kun pääsen taivaaseen, juoksen noin" ja monia muita kommentteja, jotka osoittavat, että hänen uskonsa ei kohdistu parantumiseen tänään, vaan siihen kun hän pääsee taivaaseen. Hänelle meidän (Barbin ja minun) pettymykseksi 'kävelee kanssani vuorien poikki' tarkoitti tulevaa maailmanaikaa tai taivasta, ei niitä vuoria, jotka ovat päivän ajomatkan päässä Coloradossa tässä elämässä. Mutta hän on siinä pisteessä enkä voi kumota sitä, koska hän on aikuinen ja hänellä on ymmärrystä tuolla alueella (vaikka olen yrittänyt). Mutta auktoriteettiketjut ja se, kuinka Hän toimii perheissä, oli toinen näyssä ilmestymisen kerta…
 
Kuvia
 
Herra aloitti: "Ihmiset ajattelevat kuvina." Kysyin, mitä Hän tarkoitti ja Hän vastasi: "Jos sanon 'kissa', mitä ajattelet?" Sanoin: "Ajattelen ja näen kuvan Clipperistä, pikku kissasta, jonka veljeni pelasti, kun se oli asfaltin peitossa oleva pentu, kun meidän talon edessä oli tie päällystetty uudelleen." Hän sanoi: "Aivan. Mutta toiset saattavat ajatella ja nähdä kuvan omasta kissastaan ja jopa leijonasta tai tiikeristä. Ihmiset ajattelevat kuvina." 
 
"Joten kun ihmisellä on ollut pitkän aikaa jokin vaiva tai jopa syntymästä asti, hänellä on vain vähän tai ei lainkaan tietoa mielessään siitä, miltä hän näyttää terveenä, siitä, millaista elämä olisi, jos hän olisi terve. Hänellä ei ole mitään kuvaa, joka tulee luonnollisesti hänen mieleensä, ei mitään muistoa itsestään terveenä. Kun vammaudut tai on jotain, jonka suhteen vastaanotat helposti paranemisen, se johtuu osin siitä, että tiedät, millaista on olla terve. Terveys on sinulle normaalia, parantumisen tarvitseminen on epätavallista. Mutta hänelle vastakkainen on totta: hänen vaivansa on normaalia ja hänellä on vain vähän tai ei yhtään muistoa tai kuvaa siitä, mitä terveys ja eheys tarkoittavat." 
 
"Tämän tähden sanotaan, että kun Bartimeus kuuli, että se oli 'Jeesus Nasaretilainen', hän huusi ääneen. Kun hän kuuli parantumisista ja ihmeistä ja siitä, mitä ihmiset sanoivat, ilmestys alkoi tehdä työtä hänessä hänen omistautuessa sille (ilmestys ja sen tähden usko, joka syntyi sen tuloksena) tietäen ensiksi kuka MINÄ OLEN ja sitten hän alkoi ajatella näkemistä. Sama asia verenvuodosta kärsineen naisen kohdalla, jonka sanotaan 'kuulleen Jeesuksesta', ja sen tähden toisista parantumisista ja ihmeistä. Hän sai ilmestyksen, että myös hän voisi parantua: "Hän sanoi itselleen, jos vain kosketan Hänen vaatteitaan, paranen." 
 
Hän jatkoi: "Usko siihen, että voi parantua, vaatii yleensä henkilökohtaista ilmestystä." Pyysin muita esimerkkejä ja Hän jatkoi: "Mainitsin jo Paavalin Apt. 14:ssä ja syntymässä rampautuneen miehen, jolla oli usko tulla parannetuksi. Paavali ei tehnyt mitään, vaan havaitsi hengessään, että miehellä oli usko. Miehen usko teki hänet terveeksi. Ilmestys tulee Isältä, ja useimmat ihmiset, joiden kanssa olet ollut tekemisissä, eivät ole viettäneet tai vietä aikaa Isän edessä saadakseen ilmestyksen koskien tilannetta, tai he saavat sen, mutta jättävät sen huomiotta ja jatkavat 'uskomista' kuten ennenkin, koska se, mitä Hän paljastaa, ei ole sitä mitä he haluavat."
 
Pyysin esimerkkejä ja Hän kertoi tuntemistani ihmisistä. Eräs oli nuori mies, joka sai diagnoosin, joka tarkoitti kuolemaan vievää tautia, jos sitä ei hoidettaisi, mutta olisi parannettavissa, jos sitä hoidettaisiin. Hän oli nuori evankelista, jolla oli vaimo ja pieniä lapsia, mutta hän kieltäytyi lääketieteellisestä hoidosta, mikä oli Isän varaama huolenpito häntä kohtaan, koska hän halusi 'seistä uskossa'. Hän kuoli muutama kuukausi myöhemmin jättäen monet hämmennyksen valtaan sen suhteen, miksei Jumala parantanut häntä, kun hän 'seisoi uskossa'. Hän ei seissyt uskossa, sillä hänellä oli ilmestys Isältä siitä toimintatavasta, johon ryhtyä, mutta hän jätti sen huomiotta ja kärsi sen mukaiset seuraukset. Hän on tietysti taivaassa, mutta olisi voinut elää pitempään. 
 
Hän puhui Chrisin erityisopettajasta, joka oli kristitty ja jolla oli aivokasvain. Puhuin hänelle parantumisesta ja uskosta ja jätin hänelle (kasetin) ääneen luettuja parantumista käsitteleviä Raamatun kohtia. Hän käytti viikon kuunnellen niitä, lukien evankeliumeissa olevia esimerkkejä parantumisesta ja päätyi tulemaan välittömästi ja täydellisesti parantuneeksi, kun panin käteni hänen päälleen noin viikkoa myöhemmin. Hän kertoi Barbista, joka oli murskannut kasvojensa oikean puolen hirveässä kaatumisessa, mutta vastaanotti täydellisen kasvojensa hermojen ja lihasten parantumisen – jotakin, mitä korjaavaa kirurgi sanoi, ettei voisi tapahtua johtuen vakavista hermovaurioista/hermojen vaurioittamisesta – koska Barb käytti koko aikansa kuuntelemalla parantumista koskevia Raamatun kohtia ja siitä hetkestä lähtien kun panin käteni hänen päälleen, palvoi ja kiitti Isää – kaikki perustui ilmestykseen ja puhtaaseen sydämeen ja keskittymiseen.
 
Oli useita muita esimerkkejä tapauksista, joissa ihmiset vastaanottivat parantumisen ja joissa ei. Tapauksia, joissa jotkut tajusivat, että oli heidän tai heidän rakkaidensa aika 'lähteä', ja joissa ihmiset taistelivat tuota ilmestystä vastaan. Ja Hän lopetti antamalla minulle lisää ymmärrystä Chrisistä, omasta rakkaudestaan häntä kohtaan, Hänen ilostaan Chrisin suhteen ja muista henkilökohtaisemmista asioista. Ja sitten Hän oli poissa.
 
Ja vaikka aihe parantuminen ja ikääntyminen, usko ja toivo, on laaja-alainen ja aiheesta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, minun täytyy puhua minulle annetun armon mukaan, vaikka ehkä olen herättänyt yhtä monta kysymystä kuin mihin olen vastannut, toivon, että olen antanut ajattelun aihetta. Jos jollakulla on joitain erityisiä kysymyksiä, voitte aina kirjoittaa minulle suoraan sähköpostia (englanniksi) alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Mutta minun täytyy lopettaa tämä opetussarja tältä erää. Ensi viikolla: miksi emme rukoile Pyhää Henkeä. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn
cwowi.org ja sähköpostit voi lähettää osoitteeseen cwowi@aol.com
​

Follow up #1 of 2: Things Learned; Who can expect divine healing
Jatko-osa nro 1 kaksiosaisesta sarjasta; opitut asiat; kuka voi odottaa jumalallista parantumista
 
Hei kaikki,
 
Vaikutti hyvältä ajatukselta, johtuen reaktiosta viimeisimpään kirjoitussarjaan, puhua enemmän siitä, milloin uskoa jumalalliseen parantumiseen verrattuna siihen, milloin asia on kiinni uskostamme. Evankeliumeissa näemme parantumisten sijoittuvan jompaankumpaan näistä kahdesta kategoriasta: ihmisten vastaanottama parantuminen oli suvereenia Jumalan liikehdintää tai ihmisten usko sai aikaan heille parantumisen.
 
Kiinnostuksemme kohdistuu tänään niihin parantumisiin, joissa Jeesus tunnusti ihmisen oman uskon olleen mukana parantumisessa. Minulla on englanninkielinen opetussarja otsikolla "Healing School" (suom. parantumiskoulu), joka käsittelee ihmisten uskoa yksityiskohtaisesti sekä sitä, kuinka joskus Herra ohjasi näitä ihmisiä tavalla, jolla heidän uskonsa tuli esiin, mikä johti heidän parantumiseensa; tuo sarja saattaa kiinnostaa lisäymmärryksen saamiseksi. Katsotaanpa muutamia niistä:
 
1) Sadanpäämiehen palvelija Matt. 8:5-13:ssa ja Lk.7: 1-10:ssa
Tämä mies ymmärsi auktoriteetin eikä halunnut Jeesuksen tulevan ovelleen, vaan kehotti Häntä vain sanomaan parantumisen sanan 'Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen.' Jeesus sanoi, ettei hän siihen mennessä ollut löytänyt noin suurta uskoa Israelissa. 
 
Mies ymmärsi sekä auktoriteettia että henkilökohtaista parantumislupausta. Parantumista tarvitsevat ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisen lupauksen Herralta koskien heidän parantumistaan. Ehdotukseni on tehdä tuon lupauksen saaminen tärkeimmäksi prioriteetiksi sijoittamalla aikaa ja vaivannäköä Hänen edessään pysyttelemiseen, kunnes Hän antaa sanan asiasta.
 
2) Verenvuodosta kärsinyt nainen Matt. 9: 20-22:ssa, Mk. 5:25-34:ssa, Lk 8: 43-48:ssa
Markuksen evankeliumi tarjoaa eniten yksityiskohtia kertoen meille jakeissa 27-28: "Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa; sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".' Ja heti hänen verensä lähde kuivui..."
 
Kun hän oli kuullut, että kyseessä oli Jeesus – se oli naisen uskon kohta. Nainen sai ilmestyksen kuulleessaan Hänen muista ihmeistään, että hän parantuisi – hänellä oli tuo ilmestys sisällään, ja sitten hän toimi sen pohjalta. Jeesus sanoi: 'Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi.' 
 
3) Kaksi sokeaa miestä, jotka löydetään vain Matt. 9: 27-31:ssä
He kutsuivat Jeesusta Daavidin pojaksi, mikä oli Messiaalle annettu nimitys. Missä vain näemme ihmisten kutsuvan Jeesusta 'Daavidin pojaksi', näemme sen pysäyttävän Hänet välittömästi. Ja myös joka kerran Hän koettelee heitä nähdäkseen, käyttävätkö ihmiset nimitystä yleisnimityksenä, vai uskovatko he todella Hänen olevan Daavidin poika, Messias. Jos he osoittavat saaneensa todellisen ilmestyksen siitä, että Hän on Messias, Hän kohtaa heidät heidän uskonsa kohdalla. Nämä kaksi sokeaa miestä ovat ensimmäinen niistä kolmesta esimerkistä, joita katsomme ja joissa Häntä kutsuttiin 'Daavidin pojaksi'. 
 
Kun nämä kaksi miestä saivat Jeesuksen huomion kutsumalla Häntä Daavidin pojaksi, Jeesus koetteli heitä: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" Kun he vastasivat: "Uskomme, Herra." Jeesuksen tarvitsi tietää vain se – he kutsuivat Häntä Herraksi. Hänen vastauksensa oli tunnustaa heidän uskonsa: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan." Ja välittömästi he parantuivat. Hänen ohjeensa oli olla kertomatta kenellekään liittyi enemmän kuin mihinkään muuhun sen tosiasian vahvistamiseen, että Hän oli Messias, Daavidin poika. Tapahtukoon teille uskonne mukaan, näyttää olevan punaisena lankana myös meille nykyään. Keskittykää ytimessä olevaan uskoonne, kuten he tekivät. Siinä Hän tulee kohtaamaan teidät. Hänen Herrautensa tunnustamisessa. Lukekaa eteenpäin:
 
Kanaanilainen vaimo – Matt. 15: 21-28:ssa ja Mk. 7:24-30:ssa meillä on suuren uskon ihminen, joka roomalaisen sadanpäämiehen tavoin ei ollut juutalainen. Nainen kutsuu Jeesusta 'Daavidin pojaksi' pyytäessään Häntä parantamaan tyttärensä, jota 'riivaaja vaivaa kauheasti'. Opetuslapset kehottivat Jeesusta lähettämään naisen pois, mutta naisen väittämä ilmestys siitä, että Hän oli juutalainen Messias, kiinnitti Jeesuksen huomion.
 
Hänen täytyi koetella naista nähdäkseen, kuten noiden sokeiden miesten kohdalla, oliko naisella todella ilmestys siitä, että Hän oli Israelin Messias? Tehdäkseen niin Hän puhui naiselle vertauksen, kuten Hän oli tehnyt niin usein ihmisten kohdalla – ne, joilla oli ilmestys, vastaanottivat suuria totuuksia, kun taas ne, jotka seurasivat Häntä ilman ilmestystä ja omaten taka-ajatuksia, kuulivat vain kertomuksia siemenistä ja maasta ja sellaista.
 
"Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille", tuli Hänen vertauksenaan naiselle. Jos naisella oli ilmestys siitä, että Hän todellakin oli Messias, nainen kykenisi vastaamaan vertauksen muodossa, ja hän teki niin: " Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat." Naisella oli se! Hän uskoi aidosti! Jeesus vastasi: " Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niin kuin tahdot." Ja hänen tyttärensä parani tuossa hetkessä. Tämä oli toinen 'uskonne mukaan' –lausuma, aivan kuten noiden kahden sokean miehen kohdalla. Meiltä jää se huomaamatta – haluamme Jumalan koskettavan meitä, mutta totuus on, että me tarvitsemme ensin ilmestyksen ja sen jälkeen tulee parantuminen.
 
Viimeinen esimerkki Daavidin pojan aiheuttamasta Jeesuksen pysähtymisestä oli sokea Bartimeus Mk. 10: 46-52:ssa ja Lk. 18: 35-43:ssa Markuksen evankeliumin antaessa sen yksityiskohdan, jota me tänään etsimme.
 
Teksti sanoo, että kun Bartimeus kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän huudahti saadakseen Hänen huomionsa: "Jeesus! Daavidin poika! Armahda minua!"  Väkijoukko käski häntä sulkemaan suunsa. Mutta se sai hänet huutamaan yhä lujempaa. Jeesus kuuli hänet ja jakeet 49-50 kertovat meille "Jeesus seisahtui" mikä oli kohteliasta ja mahdollisti sokealle miehelle tien raivaamisen Herran luo. Välittömästi Bartimeus  "...heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö."
 
Testi, jota Jeesus käytti selvittääkseen, oliko Bartimeuksen nimitys Daavidin poika –nimitys Hänelle todellinen vai ainoastaan titteli, oli yksinkertainen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Se kuulostaa ilmeisen typerältä kysymykseltä, mutta se oli testi. Halusiko Bartimeus jotakin lihallista kuten rahaa tai sitä, että Jeesus puhuisi jollekulle kaupungissa siitä, että hän saisi asuinpaikan itselleen? Vastasiko Bartimeuksen elämässä haluama asia sitä, että hän kutsui Jeesusta Daavidin pojaksi, Messiaaksi? Eikö Jeesus teekin tätä meille tänään: mitä haluat Minulta? Meidän vastauksemme paljastaa joskus itsekkään sydämemme. Hän vastasi: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen!" Jeesuksen vastaus oli:
 
"Sinun uskosi on sinut parantanut (tai pelastanut, suom. huom)." Bartimeus seurasi sitten välittömästi Jeesusta opetuslapsena, koska tuo lyhyt vastaus kysymykseen 'Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?' oli tulla parannetuksi, mutta pitkä vastaus oli, että hän halusi iankaikkisen elämän. Hän tiesi, todella tiesi, että Jeesus oli Daavidin poika ja vastasi suurempaan pelastumien ilmestykseen. Juuri siinä paikassa meidänkin tulee olla! 
 
Kaikki nämä kolme esimerkkiä siitä, että ihmiset kutsuivat Jeesusta 'Daavidin pojaksi' osoittavat Jeesuksen koetelleen heidän ilmestystään saadakseen selville, oli se aito. Jokaisen näistä kolmesta täytyi vastata tavalla, joka osoitti, että he todellakin toimivat ilmestyksen perusteella uskoen siihen, että Hän parantaa (tai vapauttaa). Meille se merkitsee, että meidän täytyy palata varhaisimpaan ja ytimessä olevaan ilmestykseen silloin kun me ensimmäisen kerran kohtasimme Jeesuksen. Elämä säilyy tuossa alkuperäisessä ilmestyksessä, kun tiesitte tietävänne, että Jeesus on Herra ja että teidän täytyi vastata tuosta ilmestyksestä käsin - tuo sama ilmestys voi elävöittää uskon sinussa parantumiseen. 
 
Tämä on vienyt nyt aika pitkään tänään, mutta käykää uudelleen läpi pointit koskien uskoa – jatkamme muilla esimerkeillä uskosta parantumiseen ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn

Lesson learned; final in the series #5
Uusi opittu läksy, sarjan viimeinen 5. osa
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin, kuinka Paavali kertoi korinttilaisille, että heidän ennakkoluulonsa heidän oman (koti-) seurakuntansa jäseniä kohtaan teki heidät heikoiksi, sairaalloisiksi ja jotkut olivat jopa kuolleet. He aiheuttivat sen itse itselleen, kuten Epafras, joka teki työtä melkein kuolemispisteeseen saakka. Joskus avaamme oven rakkaudettomuuden kautta tai työskentelemällä tai stressaamalla itseämme, mutta milloin voimme odottaa Jumalan parantavan meidät?
 
Nimeä se parantuminen...
Voitteko nimetä mitään tarkkaa välitöntä parantumista evankeliumeissa tai Apostolien teoissa, jossa tuo ihminen oli tietoisesti aiheuttanut tuon vaivan? Toisin asian sanoakseni, kun puhutaan nimenomaisesti kerrotuista yksittäisistä parantumisista evankeliumeissa, paransiko Jeesus koskaan ihmisen, joka oli tietoisesti aiheuttanut tuon lääketieteellisen vaivan kehoonsa? Vastaus on ei. Matt. 15:30-31:ssä mainitaan raajarikkojen tervehtyneen – 'raajarikkoisuus' on tulos onnettomuudesta – he eivät tietoisesti vammauttaneet itseään.
 
Pohtikaa: Verenvuototaudista kärsinyt nainen ei tehnyt mitään saadakseen aikaan tuon vaivan itseensä. Tekikö sokea Bartimeus tai sokeana syntynyt mies itsensä tarkoituksella sokeaksi? Ei. Tekikö kukaan kuuroista ihmisistä, spitaalisista, puhumaan kykenemättömistä, rammoista, köyryselkäinen nainen – tekivätkö he tietoisesti jotain, mikä aiheutti heidän vaivansa? Ei. Pyysikö Malkus, jonka korvan Pietari viilsi irti miekalla Jeesuksen pannessa sen takaisin paikalleen ja parantaessa sen, Pietaria viiltämään irti korvansa? Ei. 
 
Tekikö kuumeeseen kuollut Jairuksen tytär, ei-juutalaisen naisen tytär, jota riivaaja 'vaivasi' tai Pietarin anoppi tietoisesti jotakin, joka aikaansai kuumeet tai sairaudet, jotka Jeesus myöhemmin paransi ja herätti kuolleista? Ei yksikään nimenomaisesti evankeliumeissa nimetyistä tapauksista, jotka Jeesus paransi, edes viittaa siihen, että kyseessä ollut ihminen olisi aiheuttanut vaivan itse itselleen. Paavalin kuolleista herättämän miehen kohdalla oli kyseessä vahinko tämän pudotessa ikkunasta, hän ei tarkoituksellisesti pudonnut ikkunasta. Pietarin kuolleista herättämä Dorkas sai kuumeen ja kuoli. Hankkiko hän kuumeen tarkoituksella? Ei.
 
Joten miksi me syödessämme itsemme liikalihaviksi aiheuttaen siten ongelmia niveliin ja sydämeen/keuhkoihin ja muihin juttuihin, miksi me rukoilemme jumalallista parantumista? Miksi me, kun syömme teollisesti valmistettuja ruokia, jotka ovat vailla ravintoaineita tai tietoisesti emme hanki riittävästi vitamiineja ja hivenaineita ja olemme sitten sairaalloisia, miksi odotamme jumalallista parantumista?
 
Miksi ihmiset polttavat tietäessään, että se voi aiheuttaa syöpää ja koko joukon muita vaivoja, tai tarkoituksella nostavat jotakin mitä tiedämme, ettei pitäisi nostaa, tai työskentelevät liikaa uupumispisteeseen saakka ja/tai aiheuttaen sairastumisia (kuten minun kohdallani oli kyse huimauksesta tai jopa flimmeristä) tai kantavat huolia ja pelkoja, kun tiedämme, että meidän täytyy mennä Herran luo ja antaa ne Hänelle – ja odotamme Jumalan välittömästi parantavan meidät?
Jos kirjaukset Jeesuksesta ja Apostolien teoissa kertovat välittömästä parantumisesta vain niille ihmisille, jotka saivat vaivansa ilman heidän suoraa omaa tarkoitustaan tai virhettään, miksi odotamme Hänen välittömästi parantavan meidät, kun me tietoisesti aiheutimme ongelman itsellemme?
 
Meidän ruumiimme ovat maasta ja meidän tulee pitää asianmukaista huolta kaikesta lähtien ajastamme maan päällä aina maallisiin ruumiisiimme asti. Olemme vastuussa. Asia on niin yksinkertainen.  Synnit ruumista vastaan tulevat ilmi ruumissa, kuten Paavali sanoi. Mikä perusrakenne meidän täytyy pystyttää muuttaaksemme elämämme, mitä tulee terveyteen, ravintoon, rakkaudessa vaeltamiseen suhteessa toisiin opetuslapsiin?
 
Uskon, parantumisen, terveen järjen, oman sydämen arvioimisen tasapainottaminen
 
Paavali sanoi Timoteukselle ensimmäisessä kirjeessään (5:23): " Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi." Oliko tuo 'oinos' (viini) käynyttä vai vain mehua, on epäolennaista tämän aiheen kannalta – Paavali käski Timoteusta käyttämään hänen lääkkeenään pitämää ainetta vatsansa tähden. Viime viikolla kerroin, kuinka Paavali huomautti Erastuksen työskennelleen kirjaimellisesti kuolemispisteeseen saakka ja tarvitsevan aikaa toipua.
 
Ajan ottaminen toipumiseen ja vähäisen määrän viiniä käyttäminen vatsan tähden ovat kumpikin käytännöllisiä ratkaisuja. Paavali, tämä mies, joka kutsui sokeuden noita Elymasille, joka vastusti häntä, Paavali, joka herätti ikkunasta pudonneen miehen kuolleista, tämä mies, jonka käsien kautta Jumala teki erityisiä ihmeitä hänen koskettamiensa vaatekappaleiden välityksellä – tämä vuosien ajan merkittävien ihmeiden mies käski ystäviään ottaa lääkettä, levätä ja toipua. 
 
Esimerkkejä
 
Kun lapsemme olivat pieniä ja saivat kuumeen tai vilustuivat tai jotakin, me panimme kätemme heidän päälleen, mutta jos he eivät voineet paremmin lyhyen ajan sisällä, joka ei varmasti ollut pitempi kuin 24 tuntia, veimme heidät lääkäriin.
Ette pakota viatonta lasta kärsimään vain siksi, että 'seisotte uskossa' – teidän täytyy tehdä ensin mikä on oikein, koska olette maan päällä luonnollisessa ensiksi, ja sitten hengellinen seuraa.
 
Ihmiset rikkovat tervettä järkeä vastaan ja sitten ihmettelevät, missä Jumala on. He tekevät kaiken väärin luonnollisessa ja sitten tarvitsevat kiireesti ihmettä. Näin he elävät vuoristorataelämää, jossa mennään alas ja sitten ylös, ihmeeseen, sitten alas, sitten ylös ihmeeseen, sitten taas alas – sen sijaan, että eläisivät huolenpidon virrassa, jonka vapauttaa se, että tekee sen, mikä on oikein luonnollisessa ja terveen järjen mukaista.
 
On kuin nainen, josta olen kertonut, jolla oli tapana kirjoittaa shekkejä paikallisille kauppiaille tietäen, ettei hänellä ollut tilillään rahaa. Sitten hän tuli minun, pastorinsa, luo rukoiltavaksi, jotta hänen miehensä saisi palkankorotuksen, jotta hän saisi suosion pankeilta, jotka ottaisivat pois jotkut kulut, saadakseen suosion kaupoilta, jotta ne antaisivat hänen kirjoittaa lisää shekkejä – mutta se, että Jumala vastaisi tuohon rukoukseen tarkoittaisi, että Hän mahdollistaisi naisen synnin tai vähintään toimisi naisen kumppanina tämän synnissä.
 
Jumalan ratkaisu oli, että tein naisen kanssa työtä auttaen häntä laatimaan budjetin ja olemaan kurinalainen – tehden sen, mikä on oikein luonnollisessa pystyttäen sellaisen rakenteen hänen elämäänsä, minkä kautta Jumala voisi virrata. Se ei ollut eleganttia, se oli vaikeaa, hankalaa lihalle ja 'normaalia'. Mutta se oli jumalallinen vastaus, se taivaallinen 'kosketus' Jumalalta, minkä nainen tarvitsi.
 
Sen tähden Paavali...
...toistuvasti luetteloi johtajien ominaisuuksina moraalisen suoraselkäisyyden, vakauden elämässä, vakauden perheessä. Heillä on paikallan perusrakenne Jumalalle siunata heitä luonnollisessa. Hän on hengellisessä, me elämme luonnollisessa. Jumala on vanhurskas ja rehellinen ja Hän voi virrata vain sen kautta – joten jos elämämme ei vastaa Hänen suoraselkäisyyttään, niin me sidomme Hänen kätensä.
 
Tässä sarjassa olen jakanut omaa kokemustani ja keskusteluani Isän kanssa koskien sitä, miksi minulla oli huimausta. Hänen ratkaisunsa ei ollut jokin dramaattinen jumalallinen kosketus, sen sijaan Hän ohjasi minut takaisin huolehtimaan paremmin ajastani ja energiastani. Hänen ratkaisunsa nähtiin niissä hyvin arkipäiväisissä ja käytännöllisissä askelissa, joiden mukaan otan yhden kokonaisen vapaapäivän joka viikko, mutta kyseessä oli jumalallinen kosketus.
 
Yliluonnollinen on usein kätketty käytännölliseen. Se tekee siitä näennäisen yksinkertaista, arkipäiväistä, jopa tylsää. Emme halua olla kuin Naaman, jonka ylpeys, kun hänen käskettiin peseytyä mutaisessa Jordan-virrassa seitsemän kertaa, mikä parantaisi hänet spitaalista, sai hänet kääntymään pois – ihme ei tullut hänen odottamassaan muodossa, joten hän torjui Jumalan ratkaisun. Älkää olko sellaisia.
 
Hyvin usein juuri se, että yksinkertaisesti otamme vastuun elämästämme, on se yliluonnollinen teko, jonka Jumala vaatii. Se ei ole loisteliasta, eikä sen myötä iho mene kananlihalle ja saa väristyksiä. Kuten oli laita silloin, kun Jeesus pani ihmiset istumaan järjestäytyneisiin ryhmiin, Isä virtaa niiden käytännöllisten asioiden kautta, joita teemme helpottaaksemme Hänen liikkumistaan keskellämme.
 
Toivon tämän sarjan antaneen ajattelemisen aihetta… uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,   
 
John Fenn
 

New lesson learned #4, Paul's co-worker who worked himself sick
Uusi opittu läksy, osa 4: Paavalin työtoveri, joka sairastutti itsensä työllä
 
Hei kaikki,
 
Viime viikolla lopetin esimerkkiin meidän pizzankuljetusfirmastamme jossa ansaitsimme kaksi dollaria jokaisesta 10 dollarin ostoksesta, ja saatat luulla minun eksyneen kauas aiheesta – ei pidä paikkansa!
 
Syrjään pantu aika ja infrastruktuuri
 
Samalla tavalla kun liikeyrityksen omistajan olisi väärin käyttää koko 10 dollarin myynti itseensä sen sijaan, että panee syrjään kahden dollarin voiton, olen 'käyttänyt' koko seitsemän päivän viikon itseeni sen sijaan, että olisin pannut syrjään yhden päivän 'voittona'. 
 
Kerroin myös kuinka Jeesus ensin pystytti infrastruktuurin ennen kuin siunaus vuodatettiin: istutti tuhannet 50 ja 100 ryhmiin ja organisoi käyttämättömät vesiastiat täytetyksi vedellä, joka tulisi muutetuksi viiniksi. Joten yhdistetäänpä nuo kaksi elementtiä tänään.
 
Minkä infrastruktuurin olen nyt luonut mahdollistaakseni tarkoitetun siunauksen ottaa yksi kokonainen vapaapäivä viikossa, jotta sillä olisi täysi vaikutuksensa. Minulle se tarkoitti ensimmäisenä asiana sitä, että 'irrottauduin' internetistä yhdeksi päiväksi joka viikko. Ei tarkasteta sähköposteja, Facebookia, Messengeria, Skypeä, tekstiviestejä jne. Puhelin on pöydällä poissa luotani. Tuo infrastruktuuri mahdollistaa rentoutumiseni ja keskittymiseni päivään ja latautumiseni – ilman syyllisyyttä, voisin lisätä, koska menneinä päivinä tunsin syyllisyyttä kun en tehnyt työtä.
 
Jos Herra käsittelee jotakuta ruokavalion suhteen, mikä perusrakenne hänen täytyy pystyttää, jotta Jumala voi siunata häntä hänen pyrkimyksissään? Jos Hän käsittelee häntä sanotaanko siitä, että ei söisi hiilihydraatteja ja keskittyisi proteiineihin ja vihanneksiin, täytyykö hänen raivata ruokakomeronsa ja antaa nuo teollisesti valmistetut säilykkeet ja perunalastut ja voileipäkeksit hyväntekeväisyyteen? (Ja/tai jollekulle, jota Jumala ei käsittele noiden asioiden suhteen)
 
Jos Hän käsittelee jotakuta rahan käsittelyn suhteen, esim. velasta pääsemisen osalta, täytyykö hänen leikata kahtia tai panna lukkojen taakse luottokortteja, jotta estää itseään joutumasta lisävelkoihin? Täytyykö hänen istuutua tutkimaan rahankulutustaan ja tekemään budjetti tarvittavana perusrakenteena, ennen kuin Isä voi vuodattaa enemmän rahavaroja hänelle?
 
Epafras (lyhennetty muoto Epafroditoksesta) 
Kol. 4:12:ssa Paavali kuvaa Epafrasta, joka rukoilee palavasti heidän kaikkien puolesta verbin tarkoittaessa 'taistella (vahvasti)' rukouksessa. Muualla Paavali kuvaa tätä rukoustaistelijaa vankitoveriksi, palvelijaksi ja sellaiseksi, joka piti huolta hänen tarpeistaan. Uhrautuvalla mielellä hän antoi ja rukoili ja matkusti Paavalin kanssa ja kuljetti viestejä Paavalilta (koti-) seurakunnille ja niiltä Paavalille.
 
Fil. 2: 25-30:ssa Paavali sanoo, että hän oli 'kuoleman kielissä', mutta Jumala oli laupias. Hän sanoo jakeessa 30: "sillä Kristuksen työn tähden hän joutui aivan kuoleman partaalle, kun pani henkensä alttiiksi tehdäkseen minulle sen palveluksen, mitä te ette voineet tehdä."
 
Epafras sairastutti itsensä työllä. Virkkeen loppuosa kuulostaa siltä kuin Paavali syyttäisi filippiläisiä siitä, että he laiminlöivät Paavalista huolehtimisen, mutta englanninkielinen käännös on sävyltään liian vahva. Kreikankielinen teksti välittää ajatuksen, ettei heillä vielä ollut tilaisuutta antaa Paavalille ja että Epafras sairastutti itsensä työllä auttaessaan Paavalista huolehtimisessa. Itse asiassa myöhemmin tässä kirjeessä, kohdassa 4:14-18 hän tunnustaa, ettei filippiläisillä ollut tilaisuutta (avustaa), mutta sen jälkeen Epafras oli saapunut heidän luotaan uhrilahja mukanaan.
 
Jotkut väittävät kreikankielisen tekstin viittaavan siihen, että Epafras oli holtiton riskeeratessaan elämänsä ja terveytensä Paavalin takia. Hän oli jatkuvasti kiireinen, sen voimme nähdä. Hän uuvutti itsensä kuoleman kieliin saakka Paavalin omien sanojen mukaan. Paavalin käyttämä kreikan sana sairaasta 'heikko, heiveröinen, sairas'. Herran armo ei ollut tässä jumalallista parantumista varten, vaan siinä, että hänen sallittiin toipua. Epafras aiheutti sen itse itselleen. Paavali, joiden käsistä näemme niin monia ihmeitä Apostolien teoissa, ei voinut häntä parantaa. Liiasta työnteosta aiheutuneen sairauden täytyi parantua omia aikojaan ja lopulta hän toipui.
 
Tuo taipumus tehdä liikaa töitä aiheutti huimaukseni, joten olen ottanut oppia Epafrasilta tässä. Kuinka monet meistä ovat työn, uran, opiskelun, vapaaehtoistyön seurakunnassa, lasten kuljettamisen jne. takia ovat raataneet pisteeseen, jossa sairastuvat uupumuksen takia kuten Epafras? Ruumista vastaan olevat synnit pysyvät ja tulevat ilmi ruumiissa.
 
Ennakkoluulo, toisten vastainen syrjintä ovat syntejä, jotka tulevat ilmi ruumiissa
 
Antiikin Korintin kulttuurista tiedetään paljon. Se oli satamakaupunki, kaupungin motto oli 'vapaus ja tieto', se oli kaupunki, jossa kolme kulttuuria tuli yhteen: roomalainen, kreikkalainen ja juutalainen.  Oli tunnettua, että 'valkokaulusluokan' liikeyritysten omistajat eivät seurustelleet 'työläisluokan' satamatyöläisten ja muiden työläisten kanssa. Oikeastaan tilanne ei ole juurikaan erilainen nykyään. Tuo oli kaupungin kulttuuri.
 
Mutta Apt. 18: 7-8 kertoo meille, että monet jokaisesta näistä kolmesta ryhmästä tuli uskoviksi. Nämä kolme kulttuuria, joilla kaikilla oli omat kulttuuriset 'painolastinsa' kohtasivat aluksi roomalaisen Gaius Justuksen kotona, myös synagogan esimiehen Krispuksen johdolla.
 
1.Kor.11: 18-32:ssa Paavali kritisoi heistä joitakuita siitä, että he kieltäytyvät syömästä Herran ehtoollista toisten kanssa (Justuksen talossa), tavaten etukäteen syödäkseen erikseen, pitäen oman Herran ehtoollisensa keskenään. Hän kertoo heille, että he voivat syödä koska tahansa omissa kodeissaan ja että he halveksivat Kristuksen ruumista jakaantuessaan. Hän kertoo heille, että heidän pitäisi oikein erottaa Herran ruumis ja liittyä toisiin. Hän sitten päättää huomionsa koskien heidän ennakkoluuloaan:  
 
"sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa. Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois (varhain). Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi; mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi." (jakeet 29-32)
 
Pohtikaa korinttolaisten tapausta: Se, ettei pitänyt toisista heidän (koti-) seurakunnassaan avasi oven heissä sairaudelle. Ensimmäisen kirjeensä kolmannessa luvussa Paavali sanoi, että he hajaantuivat suljettuihin ryhmiin, joista yksi seurasi Apollosta, toinen Paavalia jne. Hän käski heidän lopettaa se ja kasvaa aikuisiksi. Jeesus on se, millä on merkitystä, Hän on se, joka heillä kaikilla on yhteistä.
 
Niille, jotka loivat toisista erillään olevan kuppikunnan, ei ollut tarjolla mitään jumalallista parantumista; Paavali mainitsi syyn heidän sairauteensa, mutta ei tarjonnut mitään rukousta heidän puolestaan – he aiheuttivat sen itse itselleen. He sanoivat, etteivät he tarvinneet toisia. Oli heidän vastuullaan korjata asenteensa, mikä puolestaan sulkisi oven heidän monille sairauksilleen. Heidän tuli tutkia itseään.
 
Tämä on vakava juttu. Ihmisluonto etsii laiskaa ulospääsyä, vastuun välttämisen tietä, oikotietä: "Jumala kiltti, paranna minut mutta älä pakota minua käsittelemään sydäntäni." Mutta jos aiheutit sen itsellesi, ei tule mitään taivaallista parantumista. Laupeutta ehkä, kuten Epafrasin kohdalla, joka toipui, mutta ei yhtäkkistä parantumista. On ilmiselvää, ettei jokainen sairaus ja vaiva ole tulosta siitä, että ihminen aiheuttaa sen itselleen, mutta tässä kapealle alueelle keskittyneessä tarkastelussa voimme nähdä, että on joitakuita, jotka kuuluvat siihen joukkoon, että ovat aiheuttaneet sen itselleen, kuten Epafras ja jotkut korinttilaisista (ja John, lol).
 
Ensi viikolla uskon ja lääketietään tasapainottaminen ja keitä Jeesus paransi evankeliumeissa… ei sitä, mitä luulet! Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

New lesson learned #3,"Righteousness in the natural first"
Uusi opittu läksy, osa 3: "Vanhurskaus luonnollisessa ensin" 
 
Hei kaikki,
Olen kertonut aivan läpinäkyvästi eräistä viimeaikaisista keskusteluista Herran, Isän ja minun välillä koskien sitä, että en ole kurinalaisesti ottanut kokonaista vapaapäivää joka viikko ja siitä aiheutunutta huimausta, joka vaivaa, kun väsyn voimakkaasti.
 
Viime viikolla: Paavali sanoi 1. Kor. 6:18:ssa (nykytermejä käyttääksemme) että synnit ruumista vastaan tulevat ilmi ruumiissa.
 
Tiedämme tämän vaistomaisesti, mutta se auttaa meitä tekemään eron sen välillä, kuinka haemme parantumistamme liittyen siihen mitä meidän tulee tehdä luonnollisessa ja sen välillä, mitä voimme odottaa Jumalan tekevän yliluonnollisessa.
 
Koska ruumiimme ovat maasta ja palaavat aineiksi, joita on käytetty maan muodostamiseksi, kunnes saamme taivaallisesta aineesta tehdyt ruumiit, se tarkoittaa sitä, että tietämättömyys ei vapauta meitä ruumiissa tehtyjen asioiden seurauksista.
 
Jos astut pois kallionkielekkeeltä, putoat maahan. Tietämättömyys ei vapauta ketään niistä vaikutuksen ja vastavaikutuksen laeista, joista fyysinen maailmankaikkeus rakentuu ja jossa me nyt elämme. Elämme maan päällä, joten maan asiat ovat meidän vastuullamme.
 
Ja se on kristityille vaikea asia
Monien kristittyjen joukossa vallitsee sellainen alakulttuuri, jossa uskotaan Jumalan korjaavan ne eroavaisuudet, jotka tulevat heidän tietämättömyydestään tai tottelemattomuudestaan luonnollisessa tai terveen järjen huomioon ottamattomuudesta elämässä ja/tai liikeasioissa. Se on väärin. Ennen kuin palaan parantumiseen, voin selittää tämän periaatteen käyttämällä muita esimerkkejä.
 
Hän ei ole hiljainen yhtiökumppanisi, joka korvaa puolestasi sen, ettet tee sitä mikä on oikein; se tarkoittaa sitä, että sinun yhä täytyy tehdä se, mikä on oikein ja soveliasta asianmukaisella uutteruudella, koska Hän ei oikeuta laiskuutta tai epärehellisyyttä tai sen laiminlyömistä, minkä tiedät luonnollisessa tehdä. Luonnolliset asiat ovat täällä maan päällä ja sen tähden omaa vastuutamme. JOS sen jälkeen, kun teemme sen mikä on oikein ja soveliasta, moraalista ja oikeudenmukaista luonnollisessa, SITTEN Jumala tulee mukaan tilanteeseen, koska tuo vanhurskauden virtaus sallii Hänen virrata meihin.
 
Esimerkkejä oikein tekemisestä Jeesuksen elämässä
Katsokaa Jeesusta kun Hän ruokki 5.000 ja toisella kerralla 4.000 miestä plus naiset ja lapset. Mitä Hän teki sellaista, mikä oli oikein luonnollisessa? Ensin Hän organisoi heidät Mk 6:40:n mukaan 50 ja 100 ryhmiin. Se tarkoittaa, että nuo ehkäpä 20.000 ihmistä ensin istutettiin noin 200-400:an ryhmään, joissa jokaisessa oli 50 tai 100 ihmistä. Käykää tilanne läpi mielessänne – ajatelkaa sitä perusteellisesti – kuvitelkaa, miten Jeesus sai opetuslapset käyttämään aikaa noin lukuisten ihmisten organisoimiseen ENSIN, ennen kuin ihme tapahtui. Mutta he toimivat niin, SITTEN ihme tapahtui.
 
Hän ei vain vuodattanut siunausta niin, että kaikki olisi aivan epäjärjestelmällistä – luotiinko maailma niin, ettette näe mitään muuta kuin epäjärjestystä luonnossa? Ei tietenkään. Joten miksi ihmiset luulevat, että he voivat jättää tekemättä oikein luonnollisessa ja Jumala tulee siunaamaan? Väärin.  Se soveltuu elämään, ruumiiseen, terveyteen, liike-elämään, rahaan, ihmissuhteisiin – kaikkeen.
 
Tiedämme myös, että Jeesuksen pystyttämä infrastruktuuri ennen ihmettä alkoi ennen kuin Hän aloitti organisoimalla ryhmät, jatkuen Hänen lopettamisensa jälkeen, koska ylijääneet ruokakorit laskettiin – viisi yhdessä tapauksessa ja seitsemän toisessa. (Matteus 16:8-10)
 
Jumala lupaa olla antamatta meille enempää kuin voimme käsitellä – 1. Kor. 10:13. Se tarkoittaa, että Hän ei vain rajoita vihollisen hyökkäyksiä ja järjestä ulospääsyä, vaan se soveltuu myös siunauksiin. Hän ei tule antamaan sinulle enemmän kuin mitä voit käsitellä. Joten jos et hoida raha-asioitasi vanhurskaasti nyt, Hän ei voi siunata sinua enemmällä. Isä saattoi moninkertaistaa ruoan Jeesuksen elämään, mikä siunasi toisia (osittain) siksi, että Jeesus saattoi organisoida nuo ihmiset käsittelemään noin valtavan siunauksen – Isä ei antaisi Pojalleen enemmän kuin Hän saattoi käsitellä, emmekö olekin iloisia siitä, että Jeesus osasi hoitaa tilanteen!
 
Sama soveltuu meidän terveysaiheeseemme – hoidatko omistamaasi ruokaa asianmukaisesti? Miksi Hän siunaisi sinua suuremmalla aktiviteetilla, useammilla liiketoimilla, lukuisammilla asioilla joita tehdä jos me emme fyysisesti hoida asianmukaisesti sitä mitä meillä nyt on? Enemmän myöhemmin… mutta ensin saadakseni pointtini perille, vähän lisää…
 
Ajattele vedestä viiniksi –ihmettä
 
Joh. 2: 5-6 kertoo meille, että Hänen äitinsä käski Hänen tehdä sen, mikä oli oikein. Välittömästi seuraavan asian sanotaan olleen, että Jeesus (katseli ympärilleen) ja näki kuusi kiviastia, jotka olivat "kukin kahden tai kolmen mitan vetoisia". Mitta vaihteli tilavuudeltaan, mutta yksi mitta oli karkeasti ottaen kahdeksan gallonaa (30 litraa). Niinpä Jeesus käytti kuutta kiviastiaa, joista jokainen oli täytetty 16-24:lla gallonalla (60-90 litralla) muuttaen sisällön viiniksi.
 
Mutta huomatkaa - Hän näki vesiastiat, selvästi etsien jotakin organisoidakseen siunauksen, muunsi niiden käyttötarkoituksen omaan tarkoitusperäänsä, täytätti ne vedellä reunoja myöten, sitten ihme tapahtui. Hän ei tee ihmeitä, ellet tee sitä mikä on oikein luonnollisessa. Hän voi antaa sinulle vain sen mitä kykenet käsittelemään. Mooseksen täytyi saada Israel meren reunalle ennen kuin se jakaantui. Joten organisoi ensin sydämesi, sitten elämäsi pitämään sisällään siunauksia.
 
Sama asia koskee parantumista – mitä syömme, mitä teemme, kantamaamme stressiä. Haluamme Jumalan vuodattavan enemmän Itseään elämäämme, mutta emme ole niiden asioiden hyviä huoneenhaltijoita, joita meillä nyt on, joten Hänen kätensä ovat sidotut.
 
Henkilökohtainen esimerkki
 
Vuosikymmeniä sitten, mikä tuntuu tapahtuneen kauan sitten kaukaisessa galaksissa, omistin kaksi pizzankuljetusfirmaa. Voittomme kaikkien kulujen jälkeen oli keskimäärin 20 %. Se tarkoittaa, että jokaisesta myydystä 10 dollarin pizzasta firma saattoi tienata 2 dollaria. Se oli meidän 'netto' voitoksi kutsumamme määrä – voitto sen jälkeen, kun kaikki muut kulut on otettu pois. Tuo kaksi dollari pantiin syrjään tulevaa laajentamista varten, osa siitä käytettiin johtajien bonuksiin jne.
 
Kaikki muut kulut tulivat jäljelle jäävästä kahdeksasta dollarista. Minun palkkani, 65 työntekijän palkka, ruoka-aineiden osto, vuokranmaksu, palkkakustannukset ja niitä vastaavat verot ja sen sellaiset – kaikki se tuli tuosta kahdeksasta dollarista jokaista myytyä 10 dollaria kohden. Minun olisi ollut epävanhurskasta luonnollisessa ottaa ostosta 10 dollaria ja antaa se jollekin sukulaiselle tai vaimolleni tai lapsilleni tai käyttää se ostaakseni jotakin itselleni. Tuosta 10 dollarista kahdeksan dollaria tuli laittaa takaisin ihmisiin, tuotteeseen ja juokseviin kuluihin.
 
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen olen nähnyt ihmisten ottavan käteistä myynnistä eikä heillä ole kurinalaisuutta panna kahdeksaa dollariaan sivuun liikeyritystä varten – ja sitten he haluavat Jumalan ja/tai toisten pelastavan heidät. VÄÄRIN. Hän antaa heidän epäonnistua, koska raha on maan päällä ja sen tähden meidän velvollisuutemme on tehdä se mikä on oikein. Me emme voi tehdä väärin ja sitten sanoa Jumala kiltti jätä tuo huomiotta ja korvaa oma tottelemattomuuteni. Hengellisesti puhuen Hän rakastaa sinua ja pettää syntisi. Luonnollisesti puhuen on sinun vastuullasi toimia oikein.
 
Raha on maasta ja sen tähden meidän vastuullamme, ei Jumalan. Hän antaa heidän mennä vararikkoon, sillä he ovat loukanneet vanhurskautta. Maan synnit pysyvät maassa, jos voisin ilmaista asian tällä tavalla. He tekivät syntiä liike-yrityksensä ruumista vastaan, joten synnit tulevat ilmi liike-yrityksessä.  Jos teemme syntiä ruumistamme vastaan, synti tulee ilmi ruumiissa.  
 
UT:ssa olevia esimerkkejä ensi viikolla siitä, että tasapainotetaan ihmeparantumiset sen kanssa, että tehdään se mikä on oikein luonnollisessa. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn