Church WithOut Walls International-Europe
  • Home
    • Privacy Verklaring
  • DE
    • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken >
      • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken - PDF
  • EN
    • Weekly Thoughts >
      • WEEKLY THOUGHTS >
        • John's Monthly Newsletter
      • Weekly Thoughts serie in PDF format
    • About John Fenn
    • About Wil & Ank Kleinmeulman
    • Books written by Ank Kleinmeulman >
      • About Ank - author
    • Online Bibleschool
  • F
    • Pensées Hebdomadaires
    • PDF à lire et/ou imprimer
    • A propos de John Fenn
    • A propos de Wil & Ank Kleinmeulman
    • Vidéo en anglais
    • Nous contacter
  • FI
    • Viikottaisia ajatuksia >
      • WEEKLY THOUGHTS / Viikottaisia ajatuksia
      • Weekly Thoughts / Viikottaisia ajatuksia - PDF
    • John Fennistä
    • TV7
    • Kontaktihenkilö Suomessa
  • LT
    • Weekly Thoughts (LT) Savaitės Mintys >
      • E-Book
    • Straipsniai >
      • Kaip mes suprantame, koks turi būti surinkimas
      • Krikštai
      • Kaip veikia 5 tarnavimo dovanos namų surinkimuose?
      • Grįžimas prie paprasto tikėjimo
      • Garbinimas
      • Namų surinkimai Naujajame Testamente
      • Išgelbėjimas
      • Tikėjimo išpažinimas
      • Kaip prasidėjo CWOWI?
      • Dažnai pasitaikantys klausimai
    • Video LT
  • LV
  • NL
    • Weekly Thoughts - nederlands >
      • WEEKLY THOUGHTS (NL) Wekelijkse Gedachten >
        • Weekly Thoughts NL pdf
    • Over / bio van John Fenn
    • Over / bio Wil & Ank
    • Wat wij geloven
    • Onderwijs - Online Bijbelschool
    • Onderwijs - MP3
    • Boeken van Ank Kleinmeulman
    • Doneren / gift overmaken?
    • Conferentie
    • Artikelen >
      • Hoe “Church Without Walls International” is ontstaan
      • Hoe een samenkomst van een CWOW huisgemeente eruit ziet
      • Waarom samenkomen in een huis?
      • Wat is een huiskerk en een huiskerk netwerk?
      • HuisKerken: Waarom – Wat – en Hoe?
      • Ank deelt over Wat & Hoe van Huiskerken (VIDEO'S)
    • Lokaties van Huiskerken (in NL)
  • PL
  • RO
    • Gânduri săptămânale >
      • Gânduri săptămânale - PDF
  • RU
    • Джон Фенн
    • Сид Рот «Это сверхъестественно»
  • Locations
  • Donate
  • Events
  • TV
  • Contact

Elämän nivomista, osa 2/4, Lupauksia ja pitkä muisti

1/28/2023

0 Comments

 
Weaving life 2 of 4. Promises and a long memory
Elämän nivomista, osa 2/4, Lupauksia ja pitkä muisti
 
Tämä on kertomus Jumalan pitkästä muistista, Hänen kyvystään pitää lupauksensa. Jos tunnet Herran antaneen sinulle lupauksia koskien rakasta ihmistä, mutta et näe luvattua vielä tapahtuvan, tämä tulee rohkaisemaan sinua. Jos ihmettelet, tuleeko jokin sinulle luvattu koskaan tapahtumaan, tämä tulee rohkaisemaan sinua.
 
Ajankohta karkeasti ottaen 1400 eKr.  
2.Moos. 17 kertoo meille, että Israel oli juuri tullut upouutena kansakuntana meren jakautumisesta, vain saapuakseen Refidimiin, joka tarkoittaa hepreaksi: 'Lepäämisen paikka'. Yksi ongelma: heillä ei ollut yhtään vettä. 
 
Herra kertoi Moosekselle, että Hän tulisi seisomaan kallion päällä ja ohjasi Moosesta lyömään kalliota kerran sauvallaan, ja kallio antaisi vettä. Tämän symboliikka on kaunista. Kallio ja se, että Herra seisoo kallion päällä, on ennakkokuva Kristuksesta Jeesuksesta. Kallion lyöminen kerran sauvalla (Jumalan Sana/profetia) on ennakkokuva rististä, jonka tuloksena on veden (Pyhä Henki) vuodattaminen Kalliosta. Tuo vesi tyydytti kansan janon.
 
Myöhemmin 4. Moos. 20: 8:ssa Mooses tulisi kohtaamaan toisen tämän kaltaisen tilanteen, ja Herra käski sillä kertaa pelkästään puhua kalliolle ja se synnyttäisi vettä. Ensimmäinen esimerkki vaati Kallion lyömistä ennakkokuvana Jeesuksesta ristillä, mutta pelastus on sydämessä uskomista, sitten suullamme tunnustamista, että Jeesus on Herra.
 
Sen vuoksi tuona toisena kertana Mooseksen oli määrä vain puhua kalliolle veden tuomiseksi. Koska hän tempautui seurakunnan riitaan mukaan, hän iski kalliota, kuten teki ensimmäisellä kerralla rikkoen ankarasti sitä, minkä hän tiesi Herrasta, Hänen pelastussuunnitelmastaan ja mikä oli itse asiassa melkoinen loukkaus Herralle. Tuo synti aiheutti sen, että Herra tuomitsi hänet ja kielsi häntä astumasta Luvattuun maahan. Mitä enemmän tiedät, sitä vähäisempää on armo joissakin asioissa. 
 
Heti kun Mooses oli lyönyt kalliota ja vesi tullut ulos  
 
Israelin kimppuun hyökkäsivät heidän serkkunsa amalekilaiset 2. Moos. 17:8:ssa. 1. Moos. 36:12 kertoo meille, että Amalek oli Eesaun pojan avioton poika, ja juuri hänen jälkeläisensä hyökkäsivät serkkujensa, juuri muodostuneen Israelin kimppuun. Meille kerrotaan kysymyksessä olleen väijytyksen.
 
Täällä 2. Moos. 17: 10-15:ssa taistelu serkusten välillä oli niin pitkä ja ankara, että se raivosi koko päivän. Meille kerrotaan myös, että niin kauan kuin Mooses piti käsiään kohotettuna, Israel oli voitolla, mutta kun hän väsyi ja laski kätensä alas, Amalek alkoi voittaa.  
 
Ratkaisuna oli, että Aaron ja Hur asettivat Mooseksen istumaan kallion päälle ja he pitivät Mooseksen käsiä ylhäällä. Jälleen meillä on varjo pelastuksesta: Mooses tarkoittaa 'ulos vedetty' sillä hänet vedettiin ulos joesta vastaamaan korkeampaan kutsuun, asettuen istumaan lepoon Kallion päälle.
 
Lisäksi Aaron tarkoittaa 'vahvuus' tai 'korotettu' tai 'vahva' ja Hurin (harar) juuri merkitsee kuumuuden lähdettä tai palamista. Johdannainen tarkoittaa 'kuoppa tai kolo', kuten sellainen kohta, johon rakennettaisiin valkea lämmittämään jotakin paikkaa, tulen lähde.  
 
Joten meillä on ulos vedetty istumassa pelastuksensa kalliolla, korotettuna yhden käden puolelta hänen palaessaan innosta Herraa kohtaan toisen käden puolelta voittamassa taistelua! Tässä näemme Herralle annetun lunastavan nimen Jahve Nissi, Herra minun voitonlippuni.
 
Amalekin väijytyksen tuloksena jakeet 14-16 kertovat meille Herran lupaavan Moosekselle, että Hän olisi sodassa Amalekin kanssa kautta kaikkien sukupolvien, kunnes heidät on täysin hävitetty.
 
Kelataan eteenpäin 400 vuotta noin voiteen 1000 eKr.
 
Kuningas Saul hallitsee, ja heti kun hän on vakiinnuttanut asemansa, Herra käskee hänen lähteä sotimaan Amalekin kanssa 1. Sam. 15: 1-3 kertoen hänelle: "Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä... Mene siis ja voita nämä syntiset (jae 18) amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on..."
 
Mutta Saul säästi amalekilaisten kuninkaan Agagin ja hänen perheensä hengen sekä parhaat eläimet. Vaikka Agag teloitettiin myöhemmin tuona päivänä, on selvää, että jotkut hänen perheestään jäivät eloon. Kuinka tiedämme sen?
 
Kelataan jälleen eteenpäin 600 vuotta noin vuoteen 480 eKr.
 
Olemme nyt karkeasti ottaen ajassa 1000 vuotta Mooseksen jälkeen, 600 vuotta kuningas Saulin jälkeen ja löydämme erään tietyn miehen nimeltä Haaman, joka vihaa juutalaista kansaa. Tunnet tarinan: Haaman juonittelee juutalaista kansaa vastaan asettaen ansan tajuamatta kuningattaren olevan juutalainen. Kuningattaren rohkeuden kautta hänen vaarantaessaan elämänsä juoni paljastuu ja Haaman teloitetaan hirsipuussa, jonka hän oli valmistanut Esterin sedälle Mordekaille.
 
Saatamme ihmetellä, miksi Esterin kirja on Raamatussamme. Se on ainoa Raamatun kirja, joka ei mainitse Jumalaa eikä siinä esiinny kenenkään merkittävän Jeesuksen sukulinjassa olevan ihmisen syntymää. Esitän yhdeksi syyksi sille, että Herra varmisti sen olevan meidän Raamatussamme, sen, että se näyttää Herran pitkän muistin ja uskollisuuden.
 
Haaman identifioidaan Esterin kirjassa viisi kertaa 'agagilaiseksi Haamaniksi'. (3:1, 10; 8: 3, 5; 9:24) Agag, kuten muistanet, oli se kuningas, jonka Saul oli säästänyt noin 600 vuotta aiemmin. Hänen eloon jäänyt perheensä piti nimen elossa aina Esterin kirjaan asti yhä tuon serkkuaan Israelia kohtaan tuntemansa vihan sitomana.
 
Haaman agagilainen edusti samaa Israelia kohtaan koettua vihaa, kuin Amalekilla oli ollut niin kauan aikaa sitten alkuperäisessä väijytyksessä. Herra antoi pahan saada palkkansa siinä, että myös Haaman oli virittänyt ansan, väijytyksen juutalaiselle kansalle ja jälleen Herra voitti. Puurim-juhla juhlistaa sitä, Herran lopullista voittoa amalekilaisista.
 
Meidän läksymme? 
 
Monet meistä ovat saaneet lupauksia Herralta koskien kaikkea lähtien omasta elämästämme aina rakkaiden ihmisten ikuisiin kohtaloihin. Joskus olemme levottomia ja huolissamme, kun näemme lupaukselle vastakkaisia olosuhteita.
 
Olosuhteet eivät ole mittari Herran sinulle antaman sanan edistymisestä. Hepr. 11:13 luettelee useita suuren uskon ihmisiä päättäen: " Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet..." 
 
Elätkö vai kuoletko, sillä ei ole merkitystä Jumalan lupausten toteutumisen kannalta. Olet jo ikuisuudessa, joten jos sinulla on lupaus tai elämällä kutsu, eikä se tule toteutumaan tässä maailmanajassa, anna sille 200 tai 500 vuotta. Hänen Sanansa tulee toteutumaan.
 
Hän tulee tekemään sen minkä Hän sinulle lupasi, joten lepää siinä. Lakkaa yrittämästä ajatella asiaa selväksi ja lepää. Lakkaa yrittämästä omin neuvoin ja lepää. Lopeta. Pysy Hänen rauhassaan. Palaa alkuperäiseen lupaukseen ja löydä tuo rauha jälleen. Anna Hänen hoitaa asia.
 
Hän tulee tekemään sen! Hänellä on pitkä muisti eikä Hän ole ihminen, niin että Hän valehtelisi.
 
Yksi tilanne lisää ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 
0 Comments

Elämän nivomista, osa 1/4, Ole varovainen sen suhteen, ketä loukkaat

1/21/2023

0 Comments

 
Weaving life 1 of 4, Careful who you offend.
Elämän nivomista, osa 1/4, Ole varovainen sen suhteen, ketä loukkaat

Hei kaikki,
 
Mitä pidemmän aikaa olen elänyt, sitä enemmän näen Isän Jumalan nivovan yhteen elämän kaikkia osatekijöitä paljastaakseen mukanaolonsa jokaisessa yksityiskohdassa.
 
On ikään kuin Hän 'iskisi silmää' meille hienovaraisin tavoin, joka silloin kun se huomataan, on kuin Hän sanoisi 'Olen täällä'. Nämä 'Jumalan silmäniskut' antavat meille vakuuttuneisuuden ja luottamuksen Hänen kykyynsä kutoa kokonaisuudeksi elämämme kangas.
 
Tarkoitti pahaa?
Tämä opetussarja tutkii elämiä neljässä tilanteessa, joita Herra käytti saadakseen tahtonsa tapahtumaan, toisiaan näistä ihmisitä itsestään huolimatta. Joskus on niin, että vasta tapahtuneen jälkeen kykenemme katsomaan taaksepäin ja näkemään Hänen kätensä työn.
 
Esimerkkinä on Joosef, jonka ensiksi näemme kopeana 17-vuotiaana. 1. Moos. 37:ssä hänellä oli otsaa kertoa profeetallisista unistaan perheelleen ml. mustasukkaisille vanhemmille veljilleen. Vaikka hän oli paljon nuorempi, hän oli heidän pomonsa ja selvästi heidän isänsä suosikki. Veljet myivät hänet orjuuteen, valehtelivat isälleen Joosefin tulleen tapetuksi ja sitten hoitelivat jokapäiväisiä askareitaan seuraavat 13 vuotta.
 
Tunnet tarinan: myytiin Potifarille, ylennettiin johtamaan tämän taloutta, syytettiin väärin perustein, vangittiin, ylennettiin johtamaan vankilaa, tulkitsi unia, tuotiin faaraon eteen, pantiin vastaamaan Egyptin turvaamisesta nälänhädässä, jonka kertoi etukäteen tulevan seitsemän vuotta myöhemmin.
 
Kun Joosefin veljet tulivat Egyptiin nälänhädän toisena vuonna*, Joosef paljasti, kuka oli. 1. Moos. 50: 20:ssa Joosef kommentoi katsoessaan taaksepäin näitä tapahtumia: "Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi." (1992 suomennos) *45:6
 
Hepreankielinen teksti on selvempi ja se voidaan kääntää tällä tavoin: "Te tarkoititte pahaa, mutta Jumala mitätöi suunnitelmanne omilla ajatuksillaan kääntäen sen hyväksi." Toinen käännös ilmaisee asian tähän tapaan: "Te tarkoititte pahaa, mutta Jumala kutoi sen yhteen tehden siitä hyvää." 
 
Tässä sarjassa käsitellään sitä, kuinka Jumala nivoo asioita yhteen
Toivon, että se saa meidät pysähtymään ja katsomaan taaksepäin, sitten katsomaan nykytilaa, näkemään Hänen kätensä olevan työssä nivomassa yhteen elämämme osatekijöitä.
 
Tilanne 1: Daavid ja Batseba
2. Sam. 11: 1:ssä meille kerrotaan, että 'seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaan lähdön aika' ja Daavid lähetti armeijansa sotaan, mutta jäi itse kaupunkiin. Tämä on ensimmäinen vihje siitä, että jotakin on menossa pieleen – hän ei ollut siellä, missä hänen olisi pitänyt olla, ei ollut tekemässä sitä, mitä hänen olisi pitänyt olla tekemässä.
 
Tuloksena oli, että hänellä oli vapaata aikaa, ja kuten monille miehille käy silloin kun he ovat pitkästyneitä, hänen ajatuksensa kääntyivät naisiin. Hän näki Batseban, Urian vaimon peseytymässä talonsa katolla.
 
Tunnet varmastikin tarinan: Hän otti Batseban, heidän salaisen tapaamisensa seurauksena Batseba tuli raskaaksi, Daavid sai Batseban aviomiehen sijoitetuksi sotajoukon eturiviin, jotta hän saisi surmansa. Tämä vapautti Daavidin menemään naimisiin leskeksi jääneen vaimon kanssa. Natan kohtasi Daavidin, ja hänen syntinsä annettiin anteeksi – meillä on psalmi 51, jonka Daavid kirjoitti parannuksen tehdessään. Erityisesti jae 10 erottuu: "Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki." 
 
Kuka katsoo? 
Tuohon aikaan kuningas Daavidilla oli useita kuninkaallisia neuvonantajia, joiden joukossa pääneuvonantajana oli Ahitofel. Hänen viisautensa oli legendaarista ja kuningas Daavid luotti häneen syvästi.
 
Daavidin poika Absalom kapinoi, kuten 2. Sam. luvut 15-17 kertovat meille. Ahitofel sekaantui Daavidin vastaiseen juoneen antaen tälle tarkoituksellisesti huonoja neuvoja, jotka pelasivat suoraan kapinallisten pussiin.  Lopulta kapinalliset eivät kuitenkaan seuranneet hänen neuvoaan ja tietäen joutuneensa tappiolle Ahitofel teki itsemurhan hirttäytymällä. 
 
Hän oli auttanut aloittamaan koko jutun rohkaisemalla Absalomia kapinoimaan, neuvonut häntä siitä, kuinka tehdä se, suunnitellut kuninkaan surmaamisen ja pilannut kaikki mahdollisuudet sovintoon. Miksi?
 
Paholainen on yksityiskohdissa
On olemassa amerikkalainen ilmaus, jollainen tai vastaava on myös monilla muilla mailla: Paholainen on yksityiskohdissa. Tuota ilmausta käytetään selittämään se, että jokin suunnitelma näyttää hyvältä, mutta todellinen työ ja todelliset ongelmat tulevat suunnitelman toteuttamisessa. Tässä tapauksessa tuo sanonta on aivan kirjaimellinen: paholainen todellakin oli Daavidin vastaisen juonen yksityiskohdissa.
 
Meille kerrotaan 2. Sam. 11: 3:ssa, että Batseba oli Eliamin tytär. Se itsessään on jo riittävän mielenkiintoista, mutta kun luemme 2. Sam. 23:34:stä, että Eliamin isä oli ei kukaan muu kuin Daavidin suosikki neuvonantaja Ahitofel. Se tarkoittaa, että Batseba oli Ahitofelin pojantytär.
 
Miksi Ahitofel kapinoi kuningas Daavidia vastaan? 
Koska hän oli paikalla näkemässä koko ruman totuuden. Hänen pomonsa kuningas otti omakseen hänen pojantyttärensä tuhoten kaiken kunnioituksen, joka hänellä oli kuningasta kohtaan. Hänen pojantyttärensä aviomies murhattiin, jotta kuningas saattoi kätkeä rakkaussuhteensa ja naisen raskauden. Ahitofel kantoi tuota loukkaantumista sydämessään, missä siitä tuli vihaa, lopulta hän juonitteli pomonsa, kuninkaan kuolemaa.
 
Jokaisen niiden neljän tilanteen pointti, joita tulemme tutkimaan, on se, kuinka Jumala nivoo asioita yhteen saadakseen suuremman tahtonsa toteutettua, joskus meistä itsestämme huolimatta. Kyse ei ole Ahitofelista ja Absalomista ja heidän juonestaan.
 
Ei, kyse on Isän Jumalan kyvystä antaa meille Salomo, Vanhan testamentin kaikista miehistä viisain. Kyse on siitä, kuinka huolimatta Daavidin synnistä, huolimatta hänen petoksestaan, Isä Jumala yhä antoi meille Salomon avioliitosta, joka alkoi mitä huonoimmissa olosuhteissa.
 
Se, että Salomolla oli läheinen ja rakastava suhde isänsä (Daavid) ja äitinsä (Batseba) kanssa, on ilmeistä Sananlaskujen ensimmäisestä yhdeksästä luvusta.
 
Noissa yhdeksässä ensimmäisessä luvussa Salomo siteeraa sitä, mitä hänen isänsä hänelle kertoi. Sananlaskut 1:1-8 tekee sen selväksi: 
 
"Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta (tooraa)."  (Hän toisti käskyn olla unohtamatta äitinsä sanoja 6:20:ssa)
 
Kaikkialla kolmessa ensimmäisessä luvussa hän sanoo 'poikani' toistuvasti, kun hän siteeraa isäänsä kuningas Daavidia.  Ja luvussa 4: 3-5:ssa Salomo kirjoittaa: "Olin isäni poika, hento ja äitini (Batseba) silmissä rakas… Hän (isäni) opetti minua sanoen… poikani… hanki viisautta ja viisauden myötä hanki ymmärrystä…" (suomennos tässä)

Onko mikään ihme, että Salomon varttuessa tässä rakastavassa perheessä, jossa hänellä oli niin omistautuneet vanhemmat, jotka kehottivat häntä hankkimaan viisautta, että silloin, kun Herra ilmestyi hänelle hänen ollessaan nuori kuningas ja kysyi, mitä hän halusi, Salomo vastasi haluavansa viisautta ja ymmärrystä? (1. Kun. 3: 1-10)

Rohkaistukaamme niin, että riippumatta siitä kuinka pahoin sotkemme asiat, riippumatta siitä kuinka huonoja ne olosuhteet olivat, jotka saimme aikaan ja mitä noista olosuhteista johtui, Herra yhä kykenee toteuttamaan tahtonsa.


Sitäkin enemmän, tuomaan siunauksen tuosta sotkusta!
 
Etsi sitä, että Isä nivoo elämäsi langat yhteen ja muista, että Daavid kuoli ennen kuin näki poikansa nousevan Israelin valtaistuimelle. Herra oli uskollinen Daavidin lihallisuudesta huolimatta, hänen synneistään huolimatta, toteuttamaan tahtonsa. Vei Daavidin elämää kauemmin saada se toteutumaan, mutta tosiasiassa Hän sai tahtonsa täytetyksi. 
 
Irrota katseesi itsestäsi, rukoillen 'siunaa tämä sotku', ja tartu elämään luottaen Isän kykyyn nivoa asiat yhteen olemaan siunaus.
 
Uusi esimerkki ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments

Elia ja Elisa, osa 3/3

1/14/2023

0 Comments

 
Elijah & Elisha, 3 of 3
​Elia ja Elisa, osa 3/3 
Hei kaikki,
 
Elia ja Elisa ovat nyt lähteneet Gilgalista 2. Kun 2:ssa ja saapuvat Beteliin. Betel tarkoittaa 'Jumalan talo'. 
 
Betel on paikka, jossa Jaakob näki näyn enkeleiden kulkemisesta ylös ja alas. (1. Moos. 28)
Myöhemmin Jaakobin elämässä 1. Moos 35:1:ssä Herra ilmestyi hänelle ja käski häntä palaamaan Beteliin muistuttaen hänen paenneen sinne veljensä Eesaun vihaa (ennen kuin he tekivät sovinnon) – ja kohdanneen Jumalan silloin kun vähiten sitä odotti.
 
Eikö tuo ole niin Herralle tyypillistä? Jaakobin tavoin me toisinaan löydämme kohtalomme juostessamme sitä pakoon. Löydämme 'Jumalan talon' keskellä pelkoa ja konfliktia, keskellä sitä, kun juoksemme pakoon jotakin ja jotakuta; ja juostessamme törmäämme Jumalaan.  
 
Elia kysyy Elisalta, haluaako tämä jäädä, mutta hän kieltäytyy. Virkistäytyminen Betelissä on mukavaa, Elisan täytyy jatkaa liikkeellä oloa löytääkseen kohtalonsa. Jopa Jumalakaan ei voi ohjata pysäköityä auta.  
 
He saapuvat Jerikoon – voiton paikkaan. 
 
Muistanette, että vuosia aiemmin Joosua oli johdattanut Israelin Luvattuun maahan vain löytääkseen muurien ympäröimän Jerikon. Näemme Elisan etenemisen: Gilgalista pohjoisen raja-alueelta kävelemistä etelään itkun paikkaan, edelleen Jumalan taloon ja virkistäytymiseen. Nyt Jerikoon, ensimmäiseen rajamaahan, jonka Israel koki, ensimmäisen Jumalan heidän puolestaan voittaman taistelun paikkaan, esikuvat ensimmäisestä taistelusta, jonka Hän voitti puolestamme sen jälkeen, kun synnyimme uudesti. Muurit vaikuttivat ylitsepääsemättömiltä, mutta Jumala teki sen puolestasi, Hänen toimestaan nuo muurit sortuivat! Mikä ilo!
 
Elia pyysi häntä jäämään. Ehei. Ei ikimaailmassa. Elia kertoo hänelle, että Herra lähettää hänet Jordanin virralle ja Elisa sanoo, että hän menee myös. 2. Kun. 2:6.


Vuosia ennen kuin Joosua johdatti nuoren kansakunnan pois erämaasta, liiton arkkia kantaneet papit astuivat Jordaniin. Vedet jakaantuivat ja he astuivat Luvattuun maahan vesien välissä ollutta kuivaa maata pitkin. (Joos. 3: 15-17). 

Joten tästä löydämme viimeisen pysähdyspaikan Elialle ja Elisalle, ja jälleen kerran vedet jakaantuvat, kun Elia ottaa viittansa ja lyö vettä. Heidän saavuttaessaan toisen puolen tulinen tuulenpuuska erottaa heidät eikä Eliaa enää nähdä. Hänen viittansa putoaa maahan ja Elisa noukkii sen omakseen. 2. Kun. 2:8
 
Elia edustaa kaikkia profeettoja ja Vanhan testamentin profeetallisia sanoja. Kirkastusvuorella Mooses (Laki) ja Elia (profeetat) puhuivat laista ja profeetoista Jeesukselle Hänen kuolemastaan. (Lk. 9: 30-31)
 
Elia on suoraan kytköksissä Johannes Kastajaan, jonka Jeesus sanoi Elian tyyppinen. (Matt. 11:14) Tämä merkitsee, että Elian kohdalla oli kyse Israelin tuomisessa parannuksen teon paikalle. Jos Elia siis edustaa parannuksen tekemistä, Elisa edustaa pelastusta ja elämää Kristuksessa, 'seuraavaa askelta' parannuksen tekemisen jälkeen, mikä on 'usko Jumalaan'. (Hepr. 6: 1-2)
 
Elia teki kaksinkertaisesti Elian ihmeet, ja useimmat niistä oli 'yhteiskunnallisia' ihmeitä. 
Useimmat Elisan tekemistä ihmeistä eivät olleet persoonakohtaisia parantumisia, jotka vaikuttivat vain parantuneeseen ihmiseen. Useimmat hänen ihmeistään olivat sellaisia, joita kutsuisimme 'yhteiskunnallisiksi' ihmeiksi, mikä on ennakkokuva Jeesuksesta ja siitä, mihin meidän huomiomme 'ihmeiden' kohdalla pitäisi suuntautua.
 
2.Kun. 4 alkaa leskellä, jolla on kaksi poikaa ja jonka aviomiehen yllättävä kuolema on jättänyt raskaisiin velkoihin. Elisa sai hänet käyttämään jokaisen omistamansa ja lainaamansa astian, ja ihmeellisesti öljy moninkertaistui täyttäen jokaisen astian. Nainen myi sitten öljyn ja maksoi velkansa. Sureva perhe saattoi elää velattomana, 'yhteiskunnallinen' ihme.
 
Suuri joukko oli tehnyt padallisen keittoa vain havaitakseen sen olevan myrkyllistä ja sairastuttavan heidät melkein kuolleiksi. Elisa neutraloi yliluonnollisesti myrkyn, jotta he kykenivät syömään keittonsa.
 
2.Kun. 5:ssa meillä on lepraa sairastava Naaman, koko Syyrian armeijan kenraali, joka paranee, tuo turvallisuuden koko Israelin maalle ja saa Syyrian kunnioittamaan Israelin Jumalaa.
 
2.Kun. 6:ssa ryhmä kaataa puita rakentaakseen koteja, ja kirveen terä lentää varresta veteen. Elisa sai terän kellumaan niin, että se voitiin ottaa talteen, mikä hyödytti kaikkia, jotta he saattoivat jatkaa rakennusprojektejaan.
 
Suurin osa seurakuntaa haluaa 'henkilökohtaisen' tai itsekeskeisen ihmeen kokonaisia ihmisryhmiä siunaavan ihmeen sijaan. 
 
Varmasti ihmeet ovat henkilökohtaisia ja yksilöllisiä. Kun Elisan palvelutyö on ennakkokuva Jeesuksesta ja Kristuksen ruumiista, näemme ihmeiden hyödyttävän suoraan ihmisryhmiä ja kansakuntaa.
 
Pohdi, että Jeesus ruokki tuhansia moninkertaistamalla ruoan ei vain kerran, vaan kahdesti. Hän muutti veden viiniksi, ei jonkun yksilön, vaan kymmenien hääjuhliin kokoontuneiden hyväksi. Surkastuneen käden omannut mies saattoi parannuttuaan heti palata töihin elättämään itsensä ja perheensä. Nainin lesken ainoa poika oli kuollut, mikä olisi jättänyt hänet puutteenalaiseksi, joten Jeesus herätti pojan kuolleista.
 
Mies, jolla oli legioonittain demoneja, terrorisoi koko kaupunkia, sillä häntä ei pystytty pitämään sidottuna edes ketjuilla – Jeesus vapautti hänet tuoden hänelle rauhan ja pelastuksen, sekä rauhan koko alueelle. Sadanpäämiehen palvelijan parantuminen toi järjestyksen jälleen tämän tärkeän upseerin kotiin ja niin edelleen.
 
Apt. 9:ssä ompelijatar Dorkas herätettiin kuolleista sen jälkeen, kun surijat näyttivät Pietarille kaiken sen mitä hän oli ommellut paikalliselle Kristuksen ruumiille ja kuinka tärkeä hän heille oli. Apt. 20: 8-12:ssa Paavali herätti kuolleista nuoren miehen, joka oli nukahtanut Paavalin jatkaessa pitkään puhumistaan – tietysti Herra herättäisi hänet kuolleista! Siis jotta kukaan ei voisi syyttää Paavalia tai Herraa hänen kuolemastaan, ja koko ruumis näkisi Jumalan voiman.
 
Ihmeet ovat ennen kaikkea vahvistus siitä, että Jeesus on Se, joka Hän väittää olevansa. Ihmeet ovat taivaan vahvistus evankeliumin viestille. (Mk. 16:20) Toiseksi ihmeet ovat perheitä, ystäviä, työtovereita ja uskonystäviä varten. Viimeksi, ihmeet ovat ainoastaan yksittäistä koskevia, vain tiettyä yksilöä varten.
 
Se, mitä olen kertonut tässä viimeisessä osassa, liittyy siihen, mitä Herra minulle kertoi erään ilmestymisensä aikana muutama vuosi sitten, kun Hän sanoi, että kotiseurakunnat tulisivat olemaan pääpaikkoja ihmeiden löytämiselle. Osa Hänen perustelustaan on, että jos on pieni ihmisjoukko kulkemassa elämän halki yhdessä, silloin kun yksi on siunattu, kaikki ovat siunattuja, kun yhtä sattuu, kaikkia sattuu. Joten Hänen prioriteettinsa on niin kuin nähdään Raamatussa ja niin kuin yllä on lueteltu.


Nyt on meille Kristuksen ruumiissa koittamassa aika, jolloin keskellämme näkemämme ihmeet tulevat olemaan kyllä yksilökohtaisia, mutta monissa tapauksissa 'yhteiskunnallisia ihmeitä', koko ruumiille ja niille, joita se eniten koskee. On tulossa aika, jolloin ruoka moninkertaistuu perheille ja suuremmille 'seurakunnan' kokoontumisille kodeissa. Ihmeitä kuten työpaikkoja ja huolenpitoa tullaan näkemään yhä tavallisemmin. Kun muutamme prioriteettimme niiksi, jotka ovat Herran prioriteetteja, alamme etsiä Häntä eri paikoista kuin mistä ennen olemme etsineet, ja tulemme näkemään ihmeitä, jota emme ennen ole nähneet.

Toivon tämän olleen kiinnostavan ja ajatuksia herättävän – siunauksia! Uusi aihe ensi viikolla.
 
John Fenn/LL
0 Comments

Elia ja tuulispää, osa 2/3, Hengelliset rajamaat

1/7/2023

0 Comments

 
Elijah and the whirlwind 2 of 3, The spiritual border lands
Elia ja tuulispää, osa 2/3, Hengelliset rajamaat
 
Hei kaikki,
 
Jätimme Elian ja Elisan kävelemään pois raja-alueelta, Gilgalista. Olen kertonut siitä, kuinka emme voi elää toinen jalka menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa. Mutta Gilgalin historian liittyy enemmän, ja se on meille tärkeää vaelluksellamme.
 
Kauan ennen kuin Elia ja Elisa kulkivat tuolla alueella
 
Tuomarien kirjan luku 1 kertoo meille, että kun Israelin heimot menivät Luvattuun Maahan, ne eivät kukistaneet siellä asuneita kansoja ollen tottelemattomia Herralle. Ne tekivät kompromisseja pakanoiden kanssa luullen olevansa riittävät vahvoja vastustamaan näiden jumalia ja maailmallisia tapoja.
 
Tuo kompromissi alkoi melkein heti, kun he olivat jättäneet Gilgalin raja-alueen. He tekivät kompromisseja maassa olevien kansojen kanssa, tekivät sopimuksia heidän kanssaan ja sallivat heidän palvella jumaliaan. Herra sanoi Israelille, että he olisivat piikkejä heidän lihassaan ja ansoja heidän vaellukselleen Hänen kanssaan.
 
Tämä on synnin tapa. Parannuksen tekeminen tarkoittaa täydellistä eron tekemistä menneisyyden kanssa, mutta usein tapahtuu kompromissi ennen kuin aidosti etenemme uuteen elämäämme Kristuksessa. Israelilaiset olivat väsyneitä taistelemaan, joten he tekivät kompromisseja, ja tuo on esimerkki, jonka näemme kristittyjen elämässä tänään. "En voi voittaa tätä, joten minulla vain tulee olemaan tämä elämässäni, kunnes kuolen". Joskus riippuvuudesta kärsivä ajattelee, että 'vain vähän' ei vahingoita. Uuden testamentin fraasi on: "Vähäinen hapatus (hiiva) hapattaa koko taikinan." 1. Kor. 5:6 ja Gal. 5:9
 
Oman menneisyyden ja synnin 'rajamaasi' jättäminen siirtyäksesi omaan 'Luvattuun maahasi' on prosessi.
 
Elian ja Elisan täytyi kulkea pois tuolta alueelta. He eivät asuneet rajalla, eikä meidänkään tule asua hengellisellä rajamaallamme – he kulkivat eteenpäin. Gilgal kuten muistat tarkoittaa 'pyörä' tai 'rullaava'. Joten jatka liikkumista eteenpäin. Kertosäe Margaret Beckerin hienossa laulussa nimeltä 'Clay and Water' (suom. savi ja vesi) sanoo: "Minä olen savea ja minä olen vettä, kaadun eteenpäin tässä järjestyksessä, samalla kun maailma pyörii ympäriinsä niin nopeasti, hitaasti olen tulossa siksi, joka olen." 
 
Hitaasti olen tulossa siksi, joka olen. Saat asiat rullaamaan Jumalan kanssa Gilgalissa – paikassa, jossa tehdään parannus ja jätetään vanha uuden tullessa sen sijaan. Mutta kun Israel teki kompromissin maassa olevien pakanoiden kanssa, heti kun he olivat tehneet kompromissin ja sopeutuneet tuohon kompromissiin, Herra kohtasi heidät ja he tekivät parannuksen.
 
Ja tämä lisää uuden tekijän – he tekivät parannuksen, mutta heidät menneet kompromissinsa olivat olleet vakiintuneita niin pitkän aikaa, että he eivät kyenneet muuttamaan asioita.
Aika käsitellä maan asukkaat oli mennyt ohi, nyt he olivat jumissa päätöksensä seurausten kanssa – vaikka he tekivätkin parannuksen – Jumala ei taianomaisesti hyvittänyt heidän tottelemattomuuttaan – heidän täytyi käytännössä elää seurausten kanssa.   
 
He olivat jumissa kompromissin teon sävyttämän elämän seurausten kanssa, vaikka he tekivät parannuksen.  
Paikka, jossa Herra heidät kohtasi lähellä Gilgalia, on nimeltään 'Bokim', tai 'itkevä'. 

Tuom. 2: 1-3 kertoo meille, että Herra meni Gilgalista kohtaamaan heidät sanoen: "Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä." Hän sanoi heille heidän rikkoneen Hänen käskynsä olla TEKEMÄTTÄ sopimuksia maan asukkaiden kanssa ollen suoraan tottelemattomia sekä kysyi heiltä suoraan: "Mitä olettekaan tehneet?"  He itkivät suuresti tuolla raja-alueella kutsuen sitä ITKEMISEKSI (Bokim). 
 
Joten kun Elisa kieltäytyi jättämästä Eliaa, hän ilmaisi kieltäytyvänsä tekemästä kompromissia; hän tulisi kulkemaan Elian kanssa loppuun asti. Hän ei palaisi aiempaan elämäänsä maanviljelijänä* Hän liikkuisi eteenpäin Jumalan kutsuun elämässään. *(Elisa oli kyntämässä maata, kun Elia kutsui hänet: 1. Kun. 19: 19)
 
Enemmän Gilgalin historiasta: se on myös paikka, jossa Saulista tehtiin kuningas: 1. Sam. 11: 14 
 
Kun Saulista tehdään kuningas, Samuel sanoo: '…menkäämme Gilgaliin ja uudistakaamme siellä kuninkuus'. Tämä on Israelille uuden päivän alku – tuomareista siihen, että on kuningas – ja he 'uudistivat' kuninkuuden siellä, se on jälleen omistautumisen ja tarkoituksellisesti vanhan jättämisen paikka uuden hyväksi. 
 
Juuri raja-alueella me itse asiassa teemme muutoksen. Ilmaus 'tehdä parannus' tarkoittaa muuttaa mielensä. Tämä muutos tapahtuu ollessamme yhä synnissämme, kompromississamme, hengellisellä raja-alueellamme. Meidän sydämessämme, yksinkertainen muutos, vahvistamme sen, Kuka on elämässämme kuningas. Kuten Saul kruunattiin kuninkaaksi raja-alueella ja lähellä itkemisen paikkaa, niin myös mekin päätämme sen, Kuka tulee olemaan kuningas elämässämme ollessamme tuolla välissä olevalla maalla. Nyt meidän vain täytyy elää se todeksi.
 
Juuri Gilgalissa: 1. Sam. 13: 11-13:ssa ...missä
...Saul uhrasi uhrin Herralle, kun Samuel oli nimenomaisesti käskenyt hänen odottaa häntä. Hän anasti Samuelin auktoriteetin ihmispelkonsa takia, sillä kansa oli peloissaan. Sen sijaan, että olisi aloittanut uuden kauden elämässään jättämällä vanhat pelkonsa taakseen, Saul 'lankesi' vanhaan syntiin. Tekemällä niin, kieltäytymällä kasvamasta aikuiseksi Herrassa ja voittamasta menneisyyttään, hän menetti kuninkuuden sukulinjaltaan. Hän oli yhä kuningas ja saattoi elää elämänsä tuon tason hengellisellä ja henkilökohtaisella kasvulla, mutta kuninkuus ei säilyisi hänen suvussaan.


Tuohon pisteeseen asti Jumala olisi tehnyt Israelin kuninkaat Saulin Benjaminin sukulinjasta, mutta koska Saul vaaransi asemaansa uhraamalla uhrin, hän menetti asemansa. Monista kristityistä tuntuu tältä, he kokevat olleensa varhain elämässä Jumalan kutsumia ja sitten, kuten sanonta kuuluu, elämä yllättää. Nyt he ovat vanhoja ja tuo aika, jolloin on voinut tehdä muutoksia elämään, on ohi, ja he ovat lannistuneita ajatellen pettäneensä Jumalan.


Hyvä uutinen on, että olemme Uuden testamentin ajoissa, jotka paljastavat Kristuksen meissä ja että on 'tulevia maailmanaikoja' Ef. 2:7 ja muiden Raamatun kohtien mukaan. Se tarkoittaa, että jos jokin meni sinulta tässä elämässä ohi, Jumalan sana sinulle tulee toteutumaan, mutta se saattaa viedä toiset 200 tai 500 vuotta tai enemmän – mutta tulet vaeltamaan siinä, mihin Hän myös sinut kutsui. Olemme ikuisuudessa, joten parhaat päivämme ovat edessämme.  
 
Viimeinen kappaleemme Gilgalista: 1. Sam. 15: 11-13:ssa Sauli teki sen jälleen – Häntä oli käsketty olemaan tekemättä kompromisseja noiden ihmisten suhteen, mutta hän oli tottelematon, koska hän ei koskaan voittanut ihmispelkoa. Hän piti ne eläimet, jotka piti uhrata Herralle Gilgalissa. Hän luuli voivansa kiertää kuuliaisuutta uhraamalla Jumalalle ja että Jumala tyytyisi siihen.
 
Juuri täällä Samuel sanoi hänelle jakeissa 22-23: "…kuuliaisuus on parempi kuin uhri ... tottelemattomuus on taikuuden syntiä (taikuus manipuloi Jumalan Sanaa ja faktoja sopimaan omiin suunnitelmiin), , ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta." 
 
Kaikki tuo oli Elian ja Elisan mukana heidän kulkiessaan pois Gilgalista. Pois rajamailta. Pois menneisyydestä. Elisa ei tiennyt tarkkaan, mitä edessäpäin olisi, mutta hän tiesi, ettei tulisi koskaan enää palaamaan raja-alueelle toinen jalka menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa. Oli aika liikkua kohti tulevaisuutta, eikä hän jättäisi Elisaa ennen kuin hänen tulevaisuutensa paljastettaisiin hänelle! Jatkamme siitä ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 


0 Comments

Elia ja matka tuulispäähän, osa 1/3

12/31/2022

0 Comments

 
Elijah and the journey to the whirlwind, 1 of 3
Elia ja matka tuulispäähän, osa 1/3
 
Hei kaikki,
 
Tänään puhumme Isän Jumalan ja Herran Jeesuksen kanssa vaeltamisemme prosessista.


Paavali totesi 1. Kor. 10: 11:ssä, että Israelille tapahtuneet asiat toimivat esimerkkeinä meille. Niinpä tänään katsomme Elian ja Elisan tosielämän tapahtumia heidän vaeltaessaan kohti Elian kohtaamista kohtalon kanssa.  

Kertomus tapahtuu 2. Kun. 2:ssa. 
 
Jae 11 sanoo yksinkertaisesti: "...Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa," Kuningas Jaakon englanninkielinen Raamatunkäännös käyttää suomeksi sanaa 'tuulispää', mutta se on itse asiassa sana 'myrsky' tai 'rajuilma', tässä se nähdään tulisena kiivaana rajuilmana, joka hävisi yhtä nopeasti kuin nousi.
 
Ainakin yksi kommentoija esittää, että hepreankielisen ilmauksen voisi kääntää niin, että tuli 'kulutti' Elian, mikä kuten tuli tekee, nousi taivaaseen. Se heijastaisi hänen voittoaan vuorella 1. Kun 18:38:ssa, jossa taivaasta tuli alas tuli, joka kulutti uhrin, tässä tapauksessa Elia uhrasi itsensä Herralle.
 
Toisien sanoen ei ole mitään, joka viittaisi siihen, että Elian sielu meni Jumalan taivaaseen, vaan sen sijaan hän liittyi muiden kuolleiden joukkoon Paratiisissa, kun hänen ruumiinsa kului tulimyrskyssä, kun se katosi taivaisiin.
 
Tuo vain ajattelemista varten, mutta tämä on meidän fokuksemme... 
 
Me kuitenkin olemme kiinnostuneet niistä paikoista, joihin he menivät ennen tuota kuuluisaa päivää.
 
Se, minne he menivät, ennen kuin Elia otettiin pois, toimii esimerkkinä omalle elämällemme, niille prosesseille, joita Jumala meissä työstää meidän kypsyessämme. Jotkut saattavat muistaa minun kertoneen, kuinka Isä kerran kertoi minulle sanottuani Hänelle, että Hänen elämänsä täytyy olla tylsää, sillä Hän tietää kaiken: "Nautin prosessista." 

Se. että Kristus on meissä tarkoittaa, että Hän ei ole 'tuolla jossain' lievästi kiinnostuneena kolmantena osapuolena katsomassa meidän käyvän läpi juttua; ei, Kristus on meissä, hengessämme, joten Hän kulkee KANSSAMME ja MEISSÄ, kun me yhdessä kuljemme halki elämän.
 
Heidän vaelluksensa näytetään 2. Kun. 2: 1-11:ssa, kun Elia kertoo Elisalle, että tämä voi lähteä, jopa vaatii tämän lähtemistä, mutta Elisa kieltäytyy. He aloittavat Gilgalista, sitten kulkevat Betheliin ja sitten Jerikoon, sitten 'Jordanille'. Meille kerrotaan 1. Kun. 17:1:ssä, että Elia syntyi siellä, joten hän suuntasi kulkunsa kotia kohti kuollakseen tai tullakseen otetuksi.
 
Jokainen pysähdys matkan varrella on esimerkki omille 'pysähdyksillemme' vaelluksemme varrella kohti hengellistä kypsyyttä. Elisalle annetaan mahdollisuus jättää Elia kolme kertaa, ja joka kerran hän kieltäytyy. Eikö myös meillä kaikilla ole ollut mahdollisuuksia jättää vaelluksemme Herran kanssa ja luet tätä tänään, koska kieltäydyit? Vaikka olisit lähtenytkin joksikin aikaa Herran polulta pois, kyse oli vain tietystä ajasta ja se on menneisyydessä. Siellä sen täytyy pysyä.
 
Gilgal tarkoittaa 'pyörä' tai 'rullata' niin kuin pyörä rullaa eteenpäin: yhden kauden päätös ja toisen alku
 
Kun Mooses kuoli ja koko se sukupolvi, joka tuli Egyptistä, oli myös kuollut autiomaassa, heidän lapsensa menivät Luvattuun maahan Joosuan johdolla. (Kuuliaisuutensa tähden Joosua ja Kaaleb olivat ne ainoat kaksi Egyptistä tulleesta sukupolvesta, joiden sallittiin mennä Luvattuun maahan)


He pysähtyivät Gilgaliin, automaan rajalle aivan Jerikon itäpuolelle, eivät vielä Luvatussa maassa, mutta eivät enää olleet täysin autiomaassa. Siellä autiomaassa syntyneet nuoret miehet ympärileikattiin, mikä merkitsee, että he vastikään olivat tulleet liittoon Herran kanssa.
 
Room. 2: 29 ja Kol. 2:11 sanovat ympärileikkauksen olevan ennakkokuva, esimerkki meille 'sydämen ympärileikkauksesta', joka tapahtuu meidän uudestisyntyessämme – todisteemme liitosta Herran kanssa, joka sitten myös sinetöi meidät Pyhällä Hengellä. (Ef. 1: 13) 


Joos. 5: 8-10 kirjaa tuon tapahtuman, ja Herra esittää kiinnostavan lausuman Joosualle: "Nyt Egyptin häväistys on pois päältänne." (suom. tässä)  
 
Miksi? Miespuolisen heprealaisen ympärileikkaus on teko, jolla solmitaan liitto Jumalan kanssa, joten se on alku uudelle vaellukselle Jumalan kanssa ja menneisyyden jättämistä. Mutta huomaa, että he olivat fyysisesti menneisyytensä ja tulevaisuutensa rajalla. Rajalla tapahtui tämä: eivät vain heidän sydämensä muuttuneet kulkemaan täysimääräisesti Herran kanssa, vaan fyysisesti he tekivät päätöksiä ja toimivat niiden mukaisesti siirtyäkseen tulevaisuuteensa Herran kanssa.
 
Tämä on tärkeää. Ensin jätämme autiomaan sydämessämme, ennen kuin fyysisesti jätämme tilanteemme.
 
Autiomaassa nämä nuoret ihmiset olivat kärsineet vanhempiensa ja koko edeltäneen sukupolven menettämisen. Kaikki heidän vanhempiensa ystävät olivat kuolleet. Kaikki heidän sukulaisensa tuosta sukupolvesta olivat kuolleet yksi kerrallaan autiomaassa. Serkut, isovanhemmat, tädit, sedät ja enot – kaikki kuolleita. Vain heidän oma sukupolvensa oli jäänyt henkiin.
 
Omissa autiomaakokemuksissamme myös me koemme kuoleman: asioiden, tapojen, kerran läheisinä pitämiemme ystävyyssuhteiden. Jätämme ne kaikki taaksemme kulkeaksemme Luvattuun maahamme. Tuohon aikaan nämä lapset, jotka olivat syntyneet autiomaassa ja olivat nyt nuoria aikuisia, olivat vain kuulleet tästä Luvatusta maasta. He olivat unelmoineet siitä, puhuneet siitä, mutta vain Joosua ja Kaaleb olivat itse asiassa nähneet sen. Nämä kaksi miestä olivat esimerkkejä näille 'lapsille' siitä, kuinka elää elämää – ehkä sinulla on yksi tai kaksi sellaista ihmistä elämässäsi – ota heistä oppia!
 
Tämä on se paikka, Gilgal, jossa 2. Kun. 2:2 kirjaa Elian ensin ehdottaneen Elisalle, että tämä jäisi sinne
 
Elisa kieltäytyy. Hän ei tyydy vain olemaan rajakaupungissa. He ovat Gilgalissa, 'pyörä' tai 'rullaava', ja Elisa haluaa jatkaa eteenpäin rullaamista kohtalonsa polulla. 
 
Hän ei halua elää toinen jalka menneisyydessä ja toinen jalka tulevaisuudessa, sillä hän tietää, että jos hän jää siihen, hän ei tule koskaan näkemään Lupausta. Joten hän jatkaa kulkemista Elian kanssa jättäen rajalla olemisen ajan taakseen eikä katso taaksepäin.
 
Niin tekivät myös nuoret israelilaiset, sillä sen jälkeen, kun he olivat parantuneet ympärileikkauksesta, väkevä Jerikon kaupunki oli heidän edessään – ensimmäinen askel Jumalan kanssa vaeltamiseen ja heillä on taistelu! Ehkä he luulivat Jumalan kanssa kulkemisen olevan helpompaa, mutta ei, ensimmäinen asia heidän vaelluksellaan Hän tahtonsa mukaan ja kyse on väkevästä muurien ympäröimästä kaupungista, jonka täytyy sortua. Sen sijaan, että vetäytyisivät peloissaan ja epävarmoina, he etsivät Jumalaa, ja Hän näytti heille, kuinka voittaa ensimmäinen voitto.
 
Jatkamme siitä ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL

0 Comments

Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 3/3 joidenkin ennakkokuvien luetteloa & avioliitto

12/24/2022

0 Comments

 
End Times Types & Shadows 3 of 3, listing some types, & marriage
Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 3/3 joidenkin ennakkokuvien luetteloa & avioliitto
 
Hei kaikki,
 
Olen luetellut joitakin niistä ennakkokuvista ja varjoista, jotka osoittavat, että ihmiselle on annettu 6.000 vuotta aikaa, sitten tuomio, sitten levon aika seitsemäntenä päivänä tai seitsemäntenä tuhannen vuoden periodin sarjana.  
 
Tässä muutama hyvin lyhyesti lueteltuna:
 
Luominen vei kuusi päivää, ja seitsemäntenä Hän lakkasi luomasta.
Orjat Israelissa työskentelivät kuusi vuotta ja heillä oli seitsemäs vuosi vapaa. 2. Moos. 21:2, 5. Moos. 15:1
Kuuden päivän jälkeen Mooses kutsuttiin kohtaamaan Herra vuorella kirkkauden pilvessä. 2. Moos. 24: 16
Lasarus oli kuollut kaikkiaan kuusi päivää, ja herätettiin kuolleista seitsemäntenä päivänä. Joh. 11: 1, 5-6, 14, 39
Kuningas Salomolla oli kuusi askelmaa ylös valtaistuimelleen seitsemännen ollessa hänen valtaistuimensa. 2. Aikak. 9:18
 
Jokaisessa näistä ja niissä, jotka olen näyttänyt kahtena edellisenä viikkona, on kuusi ihmisen päivää, sitten seitsemäntenä päivänä näemme levon, vapauden, Herran tulemisen, hääjuhlan tai muun 'uuden päivän' koittavan jollekulle henkilölle tai jollekin kansakunnalle. 
 
Kirkastuminen
Sekä Mk. 9: 1-2 että Matt. 17:1 toteavat: "Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen mukanaan korkealle vuorelle, erilleen toisista." (suomennos tässä) Se, että Hän otti toiset mukanaan ylös vuorelle viittaisi tempauksen ennakkokuvaan. Jälleen se tapahtui 'kuuden päivän jälkeen', joten tämä on seitsemäs päivä, jolloin heidät vietiin ylös Herran kanssa kirkkauteen.
 
Hänen ulkomuotonsa muuttui sitten heidän edessään Isän laskeutuessa valkeassa pilvessä ja puhuessa heille. Myös Mooses ja Elia ilmestyivät Hänelle puhuen laista ja profeetoista käsin Hänen lähestyvästä kuolemastaan Jerusalemissa. (Lk. 9:31. Luukas sanoo myös 'noin kahdeksan päivää myöhemmin', kun taas Matteus ja Markus toteavat täsmällisesti 'kuusi päivää myöhemmin', ollen tarkempia, kun taas Luukas antoi likimääräisen arvion ajasta)
 
On kiinnostavaa, että ennen jokaista näistä kolmesta maininnasta evankeliumeissa Jeesus sanoi: "…tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan." (Matt 16: 28, Mk 9:1, Lk 9:27)
 
Se, että Hän sanoi, etteivät (jotkut) maistaisi kuolemaa, sitten seitsemäntenä päivänä tuli Hänen kirkastumisensa, on ennakkokuva tempauksesta, mikä on juutalaisuudessa tunnettu nimellä 'natzal' tai 'pois nykäiseminen'. 
 
Siltä varalta, että jotkut ovat hämmentyneitä: profetia täyttyy usein asteittain, ennakkokuvina ja varjoina. Jeesus antoi tässä esimerkin siitä, miltä Hänen paluunsa tulee näyttämään – taivaan pilvet, kuten Jeesus sanoi Matt. 24:30:ssä, ei maan pilvet, vaan Isän kirkkauden pilvi.
 
Samalla tavoin Hän kutsui aiemmin Johannes Kastajaa 'Eliaksi, joka oli tuleva' Matt.11: 14:ssä. Hän ei ollut kirjaimellisesti Elia, vaan oli Elian palvelutyön kuvan ja hengen mukainen – kutsuen Israelia parannuksen tekemiseen ja päätökseen seurata kertakaikkisesti Herraa tai olla seuraamatta.
 
Kaksi päivää, jolloin Messiasta ei nähdä, tai 2.000 vuotta:
 
Jeesus pysytteli ei-juutalaisessa Samariassa kaivolla olleen naisen kanssa kaksi päivää. Joh. 4: 40. Nuo kaksi päivää ovat ennakkokuva niistä 2.000 vuodesta, jolloin Hänet nähtäisiin ja hyväksyttäisiin maapallon pakanakansojen joukossa.  
 
Laupias samarialainen antoi majatalon isännälle kaksi denaria, joka oli kahden päivän palkka, loukkaantuneen miehen huolehtimiseksi luvaten palata ja maksaa mahdolliset muut kulut. Lk. 10.35. Kaksi päivää tai 2.000 vuotta, jotka on annettu ihmisen parantumiseksi osoittavat Herran palvelutyön pakanakansojen joukossa koskevan ruumiin ja sielun parantamista.
 
Olemme jo nähneet kaksi puuttuvaa päivää ennen Kaanaan häitä, kaksi Hoosean mainitsemaa päivää, mutta on vielä yksi 'kahden päivän' tai '2.000 vuoden' sarja, jonka haluan mainita. 
 
Vuodesta 70 vuoteen 1967, lähes 2.000 vuotta, jolloin Messiasta ei nähty Israelissa
 
Lk. 21:24:ssä Jeesus on puhunut temppelin tuhoamisesta, joka tulisi tapahtumaan lähes 40 vuotta sen jälkeen, kun Hän asiasta puhui, vuonna 70.
 
Tuosta ajasta Hän sanoi: "...ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät." 
 
Meidän täytyy panna tämä merkille – kun Herramme sanoo, että on 'pakanain ajat', jotka tulevat täyttymään, meidän pitäisi merkitä se kiveen. ON aika, joka on varattu pakanoille, ja sitten eräänä päivänä se tulee täyttymään. Se on ohi ja poissa päiväjärjestyksestä. On asetettu aika ei-juutalaisille tulla Herran luo ja kun se on lopussa, tuo aika päättyy. Se ei tarkoita, ettei ihmisiä pelastuisi, se merkitsee vain, että Hengen kaudessa keskipiste siirtyy pakanoista Israeliin – ja siitä on kyse Ilmestyskirjassa – Israel hyväksyy Messiaansa.  
 
Jeesus sanoi, että pakanoiden ajalle on merkkinä, että Jerusalemin kaupunkia hallitsevat (kontrolloivat) pakanat, 'kunnes pakanain ajat täyttyvät.'
 
Kun Israel tuhottiin vuonna 70, israelilaisia tosiaankin vietiin pois kaikkiin maihin. Heistä tuli kansakunta jälleen vuonna 1948, mutta saivat hallintaansa Jerusalemin pakanoilta vasta 1967. Sen tähden vuodesta 1967 alkaa 'pakanain ajan' loppu.
 
Paavali huomautti myös tästä Room. 11: 25:ssä: "Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut." 
 
Yhdistäessämme nämä kaksi näemme Jeesuksen sanovan, että on pakanoiden aika, joka päättyy, kun Israel ottaa Jerusalemin hallintaansa, ja sokeus (suom. Raamatussa paatumus) poistuu juutalaisilta (koskien heidän Messiastaan), kun pakanoiden täysi luku on tullut sisälle.
 
1960-luvun puolivälistä lähtien tähän päivään saakka olemme nähneet sokeuden (paatumuksen) poistuvan juutalaisesta kansasta. Samaan aikaan evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa. Joten näyttää siltä, että samalla kun pakanoiden aika on loppumassa, paatumus on tosiaan poistumassa Israelista, joten meidän täytyy olla lähellä noiden pakanoiden ajan 'kahden päivän' tai 2.000 vuoden loppua.
 
Toivon tämän olleen mielenkiintoinen tutkimus joistakin ennakkokuvista ja varjoista, jotka koskevat Jumalan 7.000 vuoden suunnitelman 'kokonaiskuvaa' ja myös 'lopun aikojen' osaa. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
0 Comments

Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 2/3 Joas ja Rebekka

12/17/2022

0 Comments

 
End Times Types & Shadows 2 of 3, Joash and Rebekah
Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 2/3 Joas ja Rebekka
 
Hei kaikki,
 
Useimmat ihmiset eivät tunne kertomusta Joasista, laillisesta kuninkaasta sekä huijarista, joka hallitsi hänen paikallaan kuuden vuoden ajan, mutta se tarjoaa ihmeellisen kuvan Jumalan 7.000 vuoden suunnitelmasta ihmiskunnalle.  
 
Joas on ennakkokuva Jeesuksesta
 
2.Kun. 11 alkaa Juudan kuninkaana olleen Ahasjan kuolemalla. Hän oli pohjoisen Israelin valtakunnan pahan kuninkaan Ahabin veli. Veljensä tavoin hän ei vaeltanut Herran kanssa. Kun hän kuoli, meille kerrotaan hänen äitinsä Ataljan tappaneen kaikki kilpailevat kuninkaallisen suvun jäsenet – hän luuli tappaneensa heidät kaikki.  
 
Yksi Raamatun unohdetuista sankareista on nainen nimeltä Joseba, itsekin prinsessa, joka tiesi Joasin olevan laillinen kuningas. 2. Kun 11:3 kertoo hänen sankarillisen tekonsa:
 
"Sitten poika (Joas) oli Jooseban luona Herran temppeliin piilotettuna kuusi vuotta, Ataljan (kuolleen kuningas Ahasjan äidin) hallitessa maata." 
 
Minusta on kiinnostavaa, että nimi 'Joas' tarkoittaa 'Jahven antama' tai 'Jahve on vahva' tai 'Jahve on tuli'. 
 
Atalja ei aikonut antaa laillisen kuninkaan hallita, joten hän tappoi kaikki mahdolliset sukulaiset halliten maata kuolleen poikansa paikalla. Hän ei tiennyt yhden päässeen pakoon. Joas on ennakkokuva Jeesuksesta, Atalja on ennakkokuva paholaisesta. Atalja hallitsi kuusi vuotta, mikä on ennakkokuva siitä, että paholainen hallitsee maailmaa 6.000 vuotta.
 
Kun paholainen kiusasi Jeesusta Lk. 4:6:ssa, hän kertoi Jeesukselle, että jos Hän kumartaisi häntä, hän antaisi Hänelle tämän maailman valtakunnat, 'sillä minun haltuuni se on annettu'. Se oli se, minkä Aadam oli tehnyt, kuten Hoosea 6:7 sanoo: "he ovat ihmisten tavalla rikkoneet liiton: siinä he ovat olleet minulle uskottomat." Paavali kirjoitti 2. Kor. 4:4:ssä, että tämän maailman jumala on sokaissut niiden mielet, jotka eivät usko.  
 
Kuuden vuoden ajan, mikä on ennakkokuva ihmiskunnan 6.000 vuodesta, huijari on hallinnut Kuninkaan paikalla. Kuningas on piilossa Jumalan luona, kunnes Hän tulee ottamaan laillisen paikkansa Kuninkaana.
 
2.Kun. 11: 4-11 kertoo meille, että seitsemäntenä vuonna laillinen kuningas Joas tuodaan esille piilosta ja paljastetaan kansakunnalle, ja maan piiriä hallitseva kruunattu Kuningas ja paha huijari Atalja telotettiin.  
 
Tämä on yksi niistä vain kahdesta kohdasta, jossa näemme välähdyksen Israelin kruunajaisseremoniasta (toisen ollessa Salomon). Myös tämä seremonia on ennakkokuva Jeesuksen kruunaamisesta Kuninkaaksi.
 
Meille kerrotaan 2. Kun. 11: 11-12:ssa, että kuningas tuotiin esiin ja kruunu pantiin hänen päähänsä ja hänelle annettiin 'lain kirja', tai hepreaksi Jumalan 'juhlallinen laki', ja hänet voideltiin öljyllä.
Jeesus tietysti on Isän Sana lihassa, on kruunattu Kuningas ja on Pyhän Hengen voitelema hallitsemaan.
 
Mutta näemme 7.000 vuoden suunnitelman, jossa 6.000 vuotta huijari hallitsee maapalloa, sitten on tuomio, sitten laillinen kuningas hallitsee.
 
Aabraham, Elieser, Isaak and Rebekka – ja tempaus
 
Yhtäläisyydet ovat niin lukuisat, että en voi mennä yksityiskohtiin, vaan pysyttelen tämän kirjoitussarjan aiheessa. Näemme Aabrahamin edustavan Isää Jumalaa, jolla on lupauksen poika, kuten Aabrahamilla oli lupauksen poika Iisak.
 
Aabraham (Isä) lähettää palvelijansa Elieserin (Pyhän Hengen) etsimään vaimo Iisakille (Jeesukselle). Elieser otti 10 kamelia, joihin lastattiin lahjoja ja tarvikkeita ja löysi Rebekan (seurakunnan), joka kantoi innokkaasti vettä tarpeet tyydyttäen – veden ollessa ennakkokuva Pyhästä Hengestä ja Jumalan elämästä toisten palvelemisessa ensisijaisena tarkoituksena sille, että meillä on Pyhä Henki elämässämme.
 
1.Moos. 25:20 kertoo meille Iisakin menneen naimisiin 40 vuoden iässä, mikä liittyy siihen, että Jeesus tuli maan päälle 4.000 vuoden kohdalla ottaakseen itselleen morsiamen, minkä Hän teki ristin, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen kautta.
 
1.Moos. 25:26 kertoo meille Iisakin olleen 60-vuotias, kun Jaakob ja Eesau syntyivät, Jaakob nimettiin uudelleen Israeliksi. Syntyminen (Iisakin) 60 vuoden iässä tai 6.000 vuoden, osoittaa meille jälleen, että Jeesus otti morsiamen 4.000 vuoden kohdalla ja 6.000 vuoden kohdalla Israel tulee elpymään asuakseen Herran kanssa.
 
Joten tässä jälleen kirjoittaja hyppää yli kaksi päivää. Hän mainitsee Iisakin menevän naimisiin 40 vuoden iässä tai Jeesuksen tulevan 4.000 vuoden kohdalla. Sitten hän hyppää yli seuraavat kaksi päivää tai 2.000 vuotta. Sitten hän mainitsee Israelin syntyvän 60 vuoden iän kohdalla tai 6.000 vuoden kohdalla.


Tämä on kuin viime viikolla, kun kerroin Johanneksen puuttuvasta kahdesta päivästä tai 2.000 vuodesta ennen Kaanaan häitä ja Hoosean maininnasta "kahden päivän jälkeen" tai 2.000 vuoden "Hän tekee meidät eläviksi..." 
 
Tempaus tuokiokuvana
 
Mutta mennään takaisin siihen, missä Iisak kohtaa morsiamensa Rebekan ensimmäistä kertaa kasvoista kasvoihin. Tarina kerrotaan 1. Moos. 24: 62-67:ssa.
 
Iisak on lähtenyt isänsä talosta ja illalla hän menee keskelle pelota mietiskelemään Herran asioita. Hänen on täytynyt tietää, että Rebekka tulisi pian olemaan hänen kanssaan ja voimme vain kuvitella hänen ajatuksensa. Saatat muistaa Jeesuksen vertauksista, erityisesti kylväjävertauksesta Mk. 4:stä, että maa edustaa ihmissydäntä ja se voi myös edustaa maapalloa, koko ihmiskuntaa satona Herralle.
 
Iisak seisoo pellolla, joka edustaa maapalloa, kaukana Isänsä talosta, kun hän näkee Rebekan tulevan luokseen. Rebekka puolestaan hypähtää alas kamelinsa selästä ja ryntää pellolle kohtaamaan Iisakin yksityisesti – myös hän on jättänyt kotinsa kohdatakseen sulhasensa, kuten Iisak jätti isänsä talon kohdatakseen morsiamensa pellolla.
 
Tämä on kaunis ja romanttinen kohtaus, jossa Herra jättää Isänsä talon tullakseen osan matkaa meidän luoksemme ja me puolestamme muutumme silmänräpäyksessä kohoten kohtaamaan 'Hänet ilmassa' kuten Paavali toteaa, omien kotiemme välissä. 
 
Iisak vie sitten Rebekan isänsä talon, aivan kuten Herra kohdattuaan meidät kotien välissä, ja vie meidät Isänsä talon, jossa Hän on valmistanut meille sijan.
 
Kun me yhdistämme tämän rakkaustarinan, joka näyttää tempauksen siihen, että Iisak menee naimisiin 40-vuotiaana, mikä osoittaa meille Jeesuksen ottavan morsiamen 4.000 vuoden kohdalla ihmisen olemassa oloa Aadamista lähtien, ja sen, että hän saa Jaakobin (Israelin) 60-vuotiaana tai 6.000 vuoden kohdalla Israel asuu Herran kanssa, voimme vain tuntea suurta kunnioitusta Herran hyvyyttä kohtaan.
 
Ihmeellistä armoa… ja lisää tulossa ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 1/3 tulva ja häät

12/10/2022

0 Comments

 
End Times Types & Shadows 1 of 3. a flood and wedding
Lopun aikojen ennakkokuvia ja varjoja, osa 1/3 tulva ja häät
 
Hei kaikki,
 
Kun asuin Barbin kanssa Coloradossa, rakastimme kulkemista vuorilla ja preerioilla. Meillä oli kolme pientä poikaa, joista kaksi käveli ja Chrisiä kannoin selässäni, koska hän ei osannut kävellä ja sitten lähdimme ulos luontoon.
 
Minulla oli ensin tapana tutkia alue kartan avulla ja myös pitää karttaa mukanani. Kävellessämme etsin tiettyjä vuoria tai maaston merkkejä reitin varrelta tai kartalla olevia erityispiirteitä kuten jotakin kivimuodostelmaa. Kävellessämme painoin mieleeni jokaisen merkin, järven tai kalliomuodostelman, niin että tiesin tarkalleen, missä olimme.
 
Noiden piirteiden ja merkkien näkeminen vahvisti meille sen, että olimme menossa oikeaan suuntaan. Se on Raamatusta löytyvien lopun aikojen ennakkokuvien ja varjojen rooli. Meillä saattaa olla perusajatus joistain lopun ajan tapahtumista, mutta Raamatussa olevat ennakkokuvat ja varjot vahvistamat uskomamme. Yksitellen otettuina ne ovat vain kirjattuja tapahtumia, mutta yhdessä ne muodostavat tietämisen kokonaisuuden, joka tukee ja vahvistaa suuremmat opetukset Jumalan suunnitelmasta.
 
Tämä pieni tutkimus luettelee joitakin noista reitin varrella olevista raamatullisista 'maamerkeistä', erityisesti koskien ihmiskunnalle annettua 7.000 vuoden ajanjaksoa. Sen pitäisi edelleen vahvistaa ja vakuuttaa meidät Isän kokonaissuunnitelmasta elämäämme kohtaan, sillä olemme pikkuruinen osa paljon suurempaa draamaa, joka näytellään maa-planeetalla.
 
Miksi 7.000 vuotta?
 
Tämä on pitkäaikainen juutalainen uskomus, joka perustuu siihen, että Jumala käytti kuusi päivää luomaan maailman ja sitten lopetti seitsemäntenä päivänä. Sen mukaisesti ihminen elää 6.000 vuotta ja sitten maailma astuu seitsemännen 'päivän' tuhatvuotiseen lepoon. Siihen, jota kutsumme tuhatvuotiseksi valtakunnaksi. Ihmisen luku on sen tähden kuusi, Jumalan ja valmiiksi saattamisen seitsemän.

Pietari oli juutalainen ja varttui omaten tämän ymmärryksen, kuten on todettu 2. Piet, 3;8:ssa, että "yksi päivä on Herran edessä niin kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta nii kuin yksi päivä." 
 
Samalla kun tämä on lausuma Isän ajattomuudesta, Hänen kyetessä olemaan menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa samaan aikaan, se periaate, että yksi päivä on tuhat vuotta ja tuhat vuotta on yksi päivä, osoitetaan todeksi kaikkialla Raamatussa.  
 
Hoosea
 
Tämä teema, että yksi päivä on tuhat vuotta, löytyy Hoosea 6:2:sta. Israelille osoitettua vetoomusta palata Herran tykö seuraa: " Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä." 
 
Tämän on pitkään ymmärretty tarkoittavan, etteivät he näe Jumalaa kahden tuhannen vuoden ajan, mikä on kaksi päivää. Mutta kolmantena päivänä tai kolmantena tuhannen vuoden sarjana Hän herättää Israelin elämään kanssaan maan päällä.
 
Tämä viittaa 2.000 vuoden mittaiseen 'pakanoiden aikaan', kun Israel tuhottiin vuonna 70 ja lähes 2.000 vuoden jälkeen tuli uudelleen kansakunnaksi. He ovat kärsineet suunnattomasti viimeisen 2.000 vuoden aikana ja monet ovat pohtineet, miksi Jumala on heidät hyljännyt. Juutalaisesta näkökulmasta katsoen Jumalaa ei ole nähty näinä 2.000 vuotena – mutta tuona kolmantena päivänä Hän saa heidät jälleen elämään ja asuu heidän kanssaan maan päällä.
 
Nooa
 
Meille kerrotaan 1. Moos. 7:6:ssa, että Nooa eli 600 vuotta, sitten tuomio tuli. Joten ihmiselle tulee olemaan 6.000 vuotta, sitten tuomio. Tuon tuomion aikana, aivan kuten Nooan aikana, vanhurskaat tulevat 'kellumaan' maan yläpuolella. Sitten seuraa levon/uuden alun tuhatvuotinen 'päivä'. (Tuhatvuotinen valtakunta Jeesuksen hallitessa maan päällä) 
 
Herra opasti Nooaa 1. Moos. 6:16:ssa tekemään arkin kolmessa kerroksessa. Tämä on ennakkokuva Kol. 2:9:stä joka sanoo: "Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti." Tämä näytti Nooalle ja hänen ympärillään oleville kolmiyhteisen Jumalan: Isän, Pojan, Pyhän Hengen arkissa ja osana sitä. Jeesus Kristus kantaa meidät turvaan tuomion tulvavesien yläpuolella.
 
Tämä on Ef. 1:13:n ja 4:30:n ennakkokuva, joka toteaa, että kun uskoimme Herraan, Pyhä Henki sinetöi meidät Häneen. Kun Nooa ja perhe astuivat Kristukseen, arkkiin, Pyhä Henki sinetöi heidät Kristukseen.
 
He kelluivat tulvavesien yläpuolella, koska heidät oli sinetöity arkin sisään – tämä on ennakkokuva vaivan aikaa edeltävästä tempauksesta. Tuomio tuli, kun Nooa oli 600 vuotta vanha, ennakkokuva ihmisestä, joka elää 6.000 vuotta ja sitten tuomio – ja uskovat tullaan nostamaan sen ylläpuolelle. Olemme lähestymässä tuon 6.000 vuoden loppua…
 
Häät Kaanassa
 
Johannes johdatetaan laskemaan Johannes Kastajan palvelutyön päivät ja Jeesuksen palvelutyön alun neljän päivän aikana. Nuo viisi päivää edustavat ihmiskunnan 4.000 vuotta ja osoittavat jotakin tulevan, sitten on kaksi puuttuvaa päivää (2.000 vuotta) ja sitten seitsemäntenä päivänä häät.
 
Joh. 1: 19-28 kirjaa päivän yksi, joka alkaa: 'Ja tämä on Johanneksen todistus' jakeessa 19. 
Joh. 1: 29 sanoo 'seuraavana päivänä' joka on päivä kaksi ja jatkuu jakeeseen 34. 
Joh. 1: 35 sanoo 'seuraavana päivänä' joka on päivä kolme ja jatkuu jakeeseen 42. 
Joh. 1: 43 sanoo 'seuraavana päivänä' joka on päivä neljä ja jatkuu jakeeseen 51, luvun loppuun. 
 
Yhteenveto on, että Joh.1: 19-51:ssä näemme neljä päivää Johanneksen ja Jeesuksen elämässä tai 4.000 vuotta historiaa. Juutalaisuudessa, kuten kirjoittaja Johannes uskoi, tämä 4.000 vuotta on aika Aadamista Jeesukseen.
 
Nuo 4.000 vuotta tai neljä päivää Johanneksen ja Jeesuksen elämässä näyttävät kummankin heistä aktiivisena, kutsumassa parannuksen tekemiseen ja Jumalan seuraamiseen.
 
Kun pysytään noissa Johanneksen luvun yksi neljässä päivässä, luku kaksi alkaa tällä lausumalla: "Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa..." (Kolme päivää myöhemmin oli häät Kaanassa...). Joten Johannes luettelee neljä päivää, hyppää yli päivät viisi ja kuusi, sanoo sitten, että kolmantena päivänä sen jälkeen, mikä oli seitsemäs päivä, oli häät.
 
Päivät viisi ja kuusi ovat kaksi päivää tai 2.000 vuotta, jolloin Jumala ei ole juutalaiselle kansalle näkyvissä. Ne ovat ne kaksi päivää, josta Hoosea puhuu: "Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua" – ja kolmantena päivänä Hoosea sanoo, Hän herättää heidät ja he elävät Hänen kanssaan. Kolmas päivä on hääjuhla.  
 
Kolmas päivä (päivä seitsemän), oli häät 
 
Johannes esittää neljä päivää tai 4.000 vuotta historiaa, jolloin Jumala on aktiivinen, paljastaa parannuksen teon ja pelastuksensa, sitten kahtena päivänä tai 2.000 vuonna Häntä ei nähdä juutalaisten keskellä. Sitten seitsemäntenä päivänä on hääjuhla – sitä kutsutaan tuhatvuotiseksi valtakunnaksi, johon astutaan uskovia varten olleen hääjuhlan jälkeen.
 
Kuten sanoin aluksi, nämä pienet ennakkokuvat ja varjot, jotka löytyvät Vanhasta testamentista ja tästä Johanneksen evankeliumin alusta, toimivat reitin maamerkkeinä. Ne ovat tienviittoja elämän polun varrella ja ne vahvistavat, että uskomme oikein. 
 
Ensi viikolle enemmän ennakkokuvia ja varjoja, jotka vahvistavat Jumalalla olevan ihmiskunnalle 7.000 vuoden suunnitelman. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL 

0 Comments

Herran ehtoollinen, osa 3/3, varhainen kuolema, jos toimittu väärin.

12/3/2022

0 Comments

 
The Lord's Supper, 3 of 3, early death if done wrong.
Herran ehtoollinen, osa 3/3, varhainen kuolema, jos toimittu väärin.
 
Hei kaikki,
 
Päätimme viime viikolla joidenkin Korintissa olleiden ongelmien luettelemiseen. 
 
Kaikkien niiden jälkeen Paavalin täytyi SITTEN käsitellä heidän ennakkoluulojaan koskien rodullisia, asemaan liittyviä ja kulttuurisia eroavaisuuksia.
Oli ryhmä, joka kieltäytyi syömästä toisten kanssa, kuten 11:17-34:ssä on käsitelty. Jakeessa 22 Paavali kysyy:  
 
"Eikö teillä sitten ole muita huoneita, niissä syödäksenne ja juodaksenne? Vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa…?" Sanaksi 'halveksia' käännetty ilmaus tarkoittaa halveksuntaa, ylenkatsomista, loukkaamista.  Se tulee sanoista kata (huono, negatiivinen) ja phroneo, tunteilla ajatteleminen. Lyhyesti sanottuna asenne. Mutta heidän (huono) asenteensa jotakuta toista kohtaan, joka on erilainen kuin he itse, oli myös huono asenne Kristusta kohtaan.
 
He tunsivat olevansa parempia kuin toiset.
 
He eivät pitäneet tietyistä henkilöistä, joten he keksivät itselleen oikeutuksen sille, miksi tunsivat tuolla tavalla. Heidän tunteensa kertoivat heille, miten tehdä päätöksiä ja millainen asenne omata. Raamattu opettaa meille, että kerromme tunteille, miten ajatella ja miten tulla tahtomme kontrollin alaisuuteen.  
 
Ehkä heidän äitinsä vihasi tuota tiettyä ryhmää, heidät kasvatettiin niin, joten myös he vihaavat heitä. Se, että on Kristuksessa ja rakastaa niitä, jotka ovat erilaisia, oli heille haaste.
 
Tuossa suuressa kansainvälisessä Korintin merisatamassa laivanvarustajat ja kauppiaat eivät usein seurustelleet niiden kanssa, jotka toimivat ahtaajina tai merimiehinä samoin kuin juutalaiset eivät koskaan syöneet pakanoiden kanssa*. Kuitenkin kaikki kolme ihmisryhmää kohtasi nyt roomalaisen Justuksen kodissa Apt. In 18: 7-8 ylistääkseen Jeesusta. *Gal. 2: 12-14

Heidän täytyi oppia keskittymään Hänen, joka oli heille yhteistä, ei eroavaisuuksiinsa. Heidän täytyi oppia 'tuntemaan armo' toisissaan ja 'antaa yhteisen työn merkiksi kättä', kuten Pietari Paavalille Gal. 2:9:ssä.
 
Jakeissa 23-27 Paavali kirjoittaa nuo usein toistetut Jeesuksen sanat Hänen viimeisellä ateriallaan, ja sitten sanoo näin: "oka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön..."
 
Kreikaksi se näyttää tältä: 
 
"Hän joka syö ja juo erottamatta Ruumista (ts. Seurakuntaa) tuossa kokoontumisessa, syö ja juo tuomion itselleen; sillä jos me tutkisimme itseämme, meitä ei tuomittaisi."
 
"Tutkimme itseämme" tarkoittaa rehellistä sydämemme arvioimista. Tämä ei ole taivas vai helvetti –tuomio, vaan maan päällä tapahtuva tuomio, koska he tietävät sen uhrauksen, jonka Herra teki antaakseen heille anteeksi, ja kuitenkin tekopyhyydessään he eivät halua antaa anteeksi toisille.
 
Muistakaa, että tuomion ensimmäinen taso on itsensä tuomitseminen. 
 
Kun teit Jeesuksesta Herrasi, tuomitsit itsesi, joten et tule kärsimään pahempaa tuomiota. Kun myönnämme syntimme Herralle, tuomitsemme itsemme. Kun pyydämme anteeksi niiltä, joille olemme tehneet vääryyttä, tuomitsemme itsemme. Noita asioita, joista olemme jo itsemme tuominneet, ei tulla muistamaan sinä päivänä, jolloin seisomme Herran edessä.
 
Jos emme tee niin, seuraava tuomion taso on kärsiä tekojemme seuraukset. Jos emme opi läksyämme, kohtaamme saman asian myöhemmin. Jumala on oikeudenmukainen, ja jos me sanomme tuntevamme Hänet, muttemme tee oikein, on oikein, että Hän sallii meidän kokea tekojemme seuraukset.
 
Tässä asiayhteydessä ne, jotka pitivät kiinni ennakkoluuloistaan ja kieltäytyivät tuomitsemasta itseään, erottavat itsensä Herran uhrin hyödyistä. Niinpä he avaavat itsensä kestämään ennakkoluulon seuraukset ennakkoluulon ollessa yksi anteeksiantamattomuuden muoto. Paavali kirjoitti oikeastaan, että anteeksiantamattomuus/ennakkoluulo avaa meidät sairauksille ja heiveröisyydelle:
 
"Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois. Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi; mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi." jakeet 29-31
 
Immuunijärjestelmä vaarantunut? 
 
Kumpikin 'heikoksi' ja 'sairaalloiseksi' käännetty sana merkitsee, haurasta, heikkoa, heiveröistä terveyttä, vaivaista. Paavali liittää suoraan heidän ennakkoluulonsa heidän heikentyneeseen 'immuunijärjestelmäänsä', tai yleiseen taipumukseen olla sairas. Hän sanoi, että se johtuu siitä, että kun vastaanotatte Herran ehtoollisen ennakkoluulo sydämessänne, tulette syylliseksi kieltäytymällä antamasta anteeksi niin kuin Kristus antoi teille anteeksi, joten elämänne on teidän omissa käsissänne. Lyhyesti sanottuna, teidät tuomitaan, koska kieltäydyitte tuomitsemasta itseänne.
 
Se on noin yksinkertaista. Ihmiset haluavat 'lämpimän ja tunteisiin vetoavan' Jeesuksen, mutta todellisuus on, kuten kaikkialla Uuden testamentin kirjeissä opetetaan, että Herra antaa ihmiselle sen mikä on oikein. Kyse ei ole mistään pelistä. Olen havainnut, että nopeasti anteeksi antavat ihmiset tai ne, jotka eivät pidä kiinni loukkaantuneena olemisesta, vilustuvatkin harvoin. (Kaikkien asioiden ollessa yhdenvertaiset: jos sinulla on lapsia, he tunnetusti tartuttavat toisensa helposti, joten vilustuminen ei tarkoita, että jollakulla on sydämen tilaan liittyviä ongelmia – käytän vain Korinttia esimerkkinä).

Mitä tapahtuu, jos kannamme nuo ennakkoluulot mukanamme hautaamme?
 
Paavali oli kuvannut sen heille aiemmin 1. Kor. 3: 1-15:ssa. Hän käsitteli heidän riitojaan ja erimielisyyksiään sanoen, että se oli puuta, heinää ja olkia, joka, jos se kannettaisiin kuolemaan, palaisi pois, kun he seisoisivat Herran edessä. Mutta he itse pelastuisivat, hän sanoi, mutta niin kuin se, joka oli tullut tulen läpi, jossa kaikki omaisuus oli palanut poroksi.  

Hän neuvoi heitä tekemään parannuksen, korjaamaan tilanteen, panemaan syrjään erimielisyydet ja riidat ja sen kautta saamaan voiton kypsymättömyydestään ja tunnepohjaisesta järkeilystään. Nuo voitot olisivat kuin kultaa, hopeaa ja jalokiviä Herran edessä.
 
Vastaanota parantuminen vastaanottaessasi Herran ehtoollisen
 
Meidän ei odoteta tutkivan koko elämäämme jokaista pienen pientä asiaa myöten, joka sydämessämme on väärin, sillä korinttilaisten ongelmat olivat yleisesti tunnettuja ja koko siellä olevan Kristuksen ruumiin tuntemia. Johannes kirjoitti 1. Joh. 3:20:ssa, että jos sydämemme meidät 'tuomitsee', Jumala on suurempi kuin sydämemme. Kreikan sana tuomita koostuu sanoista 'kata', joka on 'vastaan', ja 'gnosis', joka merkitsee 'tietää'. Toisin sanoen, älkää ruvetko etsimään jotakin, josta luulette Jumalan olevan teille 'vihainen', jos Hän haluaa teidän käsittelevän jotakin, Hän kertoo sen teille – tulette sen tietämään ilman, että kaivelette muistianne ja kokemaanne löytääksenne jotakin.  
 
Ne jotka valmistavat sydämensä oikealle tolalle varmistaakseen, etteivät pidä kiinni mistään anteeksiantamattomuudesta, muistaen Herran uhrin heidän puolestaan ja kaikkien heidän ympärillään olevien puolesta, he voivat vastaanottaa parantumisen vastaanottaessaan Herran ehtoollisen. Me erotamme asianmukaisesti Herran ruumiin Kristuksen ruumiiksi ja erotamme myös sen, että 'Hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet'. 
 
Noin vuonna 1980 kuulin ensimmäistä kertaa Herran palvelijan mainitsevan parantumisen ehtoollista vastaanotettaessa, ja niinpä myöhemmin, kun olin vilustunut, testasin asian – voi tuota nuoruuden hullutusta (olin noin 22 tuohon aikaan ja tuntenut Herran vain kuutisen vuotta). Ajoitus oli täydellinen. Olin vilustunut ja minulla oli nuha ja vähäinen yskä ja muistin mitä tuo Herran palvelija sanoi. Varmistuttuani, ettei minussa ollut mitään anteeksiantamattomutta, vääriä asenteita tai ennakkoluuloja, sen jälkeen muistelin, että 'Hänen haavojensa kautta olin parantunut', ja vastaanotin Herran ehtoollisen. Tuohon iltapäivään tultaessa vilustumiseni oli poissa. Jippii!  
 
Tämä ei ole kaava, mutta minulle se todisti sen Raamatun kohdan, jota olemme tutkineet. Se, että Herran ehtoollisen vastaanottaminen on meidän taholtamme vakava teko. Se saa meidät panemaan syrjään elämän häiriötekijät, elämän taakat, menneen viikon kuorman, saa meidät uudelleen keskittymään Hänen uhriinsa ja sen tähden rakkauteemme niitä ympärillämme olevia kohtaan, jotka myös vaeltavat Hänen kanssaan.
 
Kirja toisensa jälkeen on kirjoitettu tästä aiheesta, mutta toivon tämän olleen siunaus. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL 
0 Comments

Herran ehtoollinen, osa 2/3, Asenteet

11/26/2022

0 Comments

 
The Lord's Supper, 2 of 3 Attitudes
Herran ehtoollinen, osa 2/3, Asenteet
 
Hei kaikki,
 
Tiesitkö Paavalin kirjoittaneen, että väärällä tavalla Herran ehtoolliseen osallistuminen saattoi johtaa 'heikkouteen, sairauteen' tai varhaiseen kuolemaan? Ihmeellistä, mutta totta.  
 
Ajattelepa sitä, että jos vesikaste tehdään 'väärin', vesi saattaa tukkia jonkun kurkkua, mutta hän tokenee siitä. Jos kätten päälle panemisessa käsi asetetaan väärään kohtaan toisen keholla, tuloksena voi olla nolostuminen ja nuhtelu, mutta virhe voidaan korjata.
 
Mutta Paavali kertoi korinttilaisille, että koska joidenkuiden heistä sydän ei ollut oikealla tolalla heidän vastaanottaessaan Herran ehtoollisen: "...onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois." Vau. Tämä on vakavaa!
 
Korintin kulttuuri vastaan Jumalan valtakunnan kulttuuri
 
Paavali kirjoitti kirjeensä roomalaisille Korintista, mikä todistetaan Room. 16: 22-23:ssa: "Minä Tertius, joka olen kirjoittanut tämän kirjeen, sanon teille tervehdyksen Herrassa. (Justus) Gaius, minun ja koko seurakunnan majanantaja, tervehtii teitä. Erastus, kaupungin varainhoitaja, ja veli Kvartus tervehtivät teitä."
 
Arkeologisessa kaivauksessa v. 1929 Korintista kaivettiin esiin kaiverrettu kivi, joka mainitsee Erastuksen Korintin rahastonhoitajana. Se todisti Paavalin kirjeen roomalaisille kirjoitetun Korintista.
 
Tämä on tärkeää meille ja Herran ehtoollisen käsittelyllemme Korintissa olevien ihmisten mainitsemisen takia. He heijastavat osaa siitä kulttuurisesta ja rodullisesta moninaisuudesta, joka siellä oli Kristuksen ruumiissa. Apt. 18: 7-8 kertoo meille, että Kristuksen ruumis piti sisällään juutalaisia, kreikkalaisia ja roomalaisia, kaikki kokoontuivat alussa yhteen Justus Gaiuksen kotiin.
 
Nimi 'Tertius' on roomalainen numero kolme, 
 
...ja nimi 'Quartus' on roomalainen numero neljä. Tertius otti vastaan Paavalin sanelun, minkä takia hän kirjoitti: "Minä Tertius, joka olen kirjoittanut tämän kirjeen, sanon teille tervehdyksen…" Vain muutaman harvan kirjeen Paavali kirjoitti henkilökohtaisesti*. Loput hän saneli kokonaan tai osittain, sikäli kun tiedämme. *Gal. 6:11, Filemon 1: 19; sitten Kol. 4: 18, vain tervehdys, 2. Tess. 3: 17 samaten.
 
Kun roomalaiset tekivät jostakusta Rooman valtakunnan orjan, he ottivat pois ihmisen nimen ja antoivat hänelle numeron, joka tatuoitiin tämän otsaan tai ranteeseen. Näin ollen orjat Kolme (Tertius) ja Neljä (Quartus) työskentelivät Paavalin kanssa, kuten myös Korintin, tuolloin noin 200.000 asukkaan kaupungin, varainhoitaja. Orjat olivat Rooman valloittamista kansoista, joten Kolme ja Neljä eivät olleet roomalaisia, vaan muista kansakunnista, muista roduista.  
 
Kristuksen ruumis on pitkään ollut monirotuinen ja monikulttuurinen, tullen toimeen keskenään hyvin. Yksi esimerkki on Apt. 13:1 Syyrian Antiokiassa ja siinä nimetään viisi profeettaa ja opettajaa: Barnabas (Kypros, Välimeren saari), Simeon Nigeristä (etninen Nigeria), Lukius kyreneläinen (nykyajan Libya Pohjois-Afrikassa), Manaen (Israel), sekä Saulus tarsolainen (Syyria). 
 
Ei sitten mikään yllätys, että orjat Kolme ja Neljä työskentelevät Paavalin ja suuren Korintin kaupungin varainhoitajan kanssa. Kaikki ovat tasa-arvoisia Kristuksessa… ihmeellistä armoa. Mutta kaikki ei ollut hyvin Korintissa. Vaikka Tertiuksella, Quartuksella ja Erastuksella ei ehkä olut mitään ongelmia toistensa kanssa sosioekonomisesti tai rodullisesti, toisilla Korintissa oli.
 
Ennakkoluuloa seurakunnassa
 
1.Kor. 11: 17-34:ssa Paavali käsittelee sellaisten ihmisten ryhmää, joka ei halunnut aterioida tai nauttia Herran ehtoollista toisten kanssa. He valitsivat kokoontua erikseen ateriaansa varten jopa juopumiseen asti ennen kuin liittyivät mukaan kokoontumiseen toisten kanssa, jos lainkaan.
 
Korintti oli merisatama, niin muodoin laivojen ja miehistöjen, omistajien ja kauppiaiden, jotka edustivat kaikenlaisia elämänaloja, sulatusuuni. Kaupungin motto oli 'Tieto ja vapaus', joka tarkoitti 'mikä tahansa käy'. Kun jotkut näistä ihmisistä uudestisyntyivät uskon kautta Kristukseen, he kaikki alkoivat kokoontua roomalaisen Justuksen kodissa*. Mutta se ei tarkoita, että he kaikki olisivat välittömästi vapautuneet epäluuloistaan ja taipumuksistaan. *Apt. 18: 7-8
 
Jotakin muuta tiedoksi Korintista
 
Kreikkalaisilla naisilla oli suuri vapaus, roomalaisilla naisilla oli eri asteisia vapauksia ja juutalaiset naiset olivat erotettuina miehistään kokoontumisissa ('synagoga' on hepreaa tarkoittaen 'kokoontuminen'). 
 
Suullinen laki (perimätieto/kommentaari) pakotti heidät olemaan hiljaa kokousten aikana, vaikka Mooseksen laissa ei sanottu mitään siitä, että vaimot olisivat hiljaa kokouksissa – osittain sen vuoksi erotettuna olemisen aste vaihteli laajasti ympäri Rooman valtakuntaa.  
 
Kreikkalaiset vaimot eivät useinkaan käyttäneet huntua. Roomalaiset vaimot tavallisesti käyttivät kevyttä 'läpikuultavaa' huntua. Juutalaiset vaimot, sikäli kun historiasta tiedämme, käyttivät tavallisesti huntua, mutta tavat vaihtelivat Rooman valtakunnan alueen mukaan.  
 
Muinainen vihkisormus
 
Hunnut olivat tapa tuoda julki, että nainen oli naimisissa. Hunnut olivat omana aikanaan sitä, mitä vihkisormus on meidän aikanamme. Vaimot löysivät vapautensa Kristuksessa ja ottivat pois huntunsa, kun tulivat johonkin kotiin (seurakunnan) kokousta varten. He olivat ystävien ja perheen Kristuksessa joukossa, ja he ottivat pois ne omassa kodissaan, joten miksi ei jonkun toisen kotona Kristuksen perheen keskellä? Siinä on teologisesti järkeä, mutta ei paikallisten tapojen näkökulmasta.
 
Kuvittele meneväsi jonkun kotiin tänään ja ottavasi pois vihkisormuksesi astuessasi ovesta sisään. Vaimo voisi väittää, että hän oli Kristuksessa vapaa tekemään niin – ja hän olisi oikeassa. Mutta se olisi häpeällistä hänen aviomiehelleen ja Herralle.
 
Kaikki ihmettelisivät, miksi tuottaisit häpeää itsellesi, aviomiehellesi, kaikille paikalla olijoille sosiaalisesti ja kulttuurisesti? Miksi tuottaa häpeää avioliiton pyhyydelle pöyhkeilemällä vapaudellasi Kristuksessa ja siten tuottamalla häpeää Hänelle, joka Pyhän Hengen kautta pitää avioliittosi kasassa? 
 
Ja kuten Paavali toi esiin, jopa enkelit, jotka ovat vastuussa tuosta perheestä, tulevat häväistyksi vaimojen pöyhkeillessä vapaudellaan. Paavali sanoi vaimoille, että he saavat olla vapaita Kristuksessa, mutta heidän tulee pitää se tasapainossa avioliittonsa ja perheensä kunnioittamisen kanssa käyttämällä huntua. Hän pyysi kahdesti vaimoja katsomaan paikallista tapaa ja perinnettä kehottaen heitä pukemaan hunnut sen mukaisesti.
 
(Oli joskus sellaisia, jotka olivat ns. 'hyperarmossa' ja jotka sanoivat, ettei ole mitään syntiä, mitään tilivelvollisuutta, sillä he olivat vapaita Kristuksessa. He eivät tajunneet, että vapaus Kristuksessa on annettu antamaan meille voimaa elää pyhää elämää, ei käyttämään sitä tekosyynä synnilliseen tai sopimattomaan käytökseen. Kuten Juud. jae 4 sanoo, on jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.) 
 
Nyt tuo näyttämö on valmis. Korinttilaiset olivat rodullisesti ja sosiaalisesti moninainen ihmisryhmä, jonka jäsenillä oli erilaisia uskonnollisia taustoja ennen kuin he tulivat Herran luo. Ensi viikolla menemme niihin seurauksiin, mitä tulee, kun on ennakkoluuloinen ihminen ottaessaan vastaan Herran ehtoollisen. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
0 Comments
<<Previous
    Picture
    Picture

    John Fenn

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    June 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    February 2013
    January 2013
    December 2012
    November 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    July 2012

    All

    RSS Feed

Church WithOut Walls International.eu (C) 2023
to donate
Photo used under Creative Commons from widakso